Kategoria-arkisto:Keskusta

Lukiostudio Nummi-Pusulaan – askel kohti joustavia oppimismahdollisuuksia Lohjalla

Lohjan kaupunginvaltuusto teki vihdoin päätöksen edistää lukiostudion perustamista Nummi-Pusulan alueelle. Tämä askel vastaa suoraan opiskelijoiden muuttuneisiin oppimistarpeisiin ja tuo toisen asteen opiskelijoille tilan, jossa etäopiskelu ja itsenäinen oppiminen ovat keskiössä. Lukiostudio vastaa monien toiveisiin ja osoittaa, että Lohjalla otetaan askelia kohti opiskelijoiden joustavampaa ja monimuotoisempaa oppimisympäristöä.

Olen iloinen päätöksestä, mutta en voi olla pohtimatta, miksi tähän ratkaisuun ei päästy jo aiemmin. Lukiostudiota tehtiin ponsiesitys ensimmäisen kerran Nummi-Pusulan lukion lakkautuksen yhteydessä vuonna 2015 ja valtuustoaloiteteen asiasta tein vuonna 2022, koska mitään ei tapahtunut ponnelle. Nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, tämä ajatus vihdoin realisoituu.

Koronapandemian aikana opiskelijat saivat poikkeuksellisen tilaisuuden tutustua etäopiskeluun ja oppia itsenäisen opiskelun taitoja, jotka ovat arvokkaita työelämässä ja korkeakouluopinnoissa. Monille opiskelijoille etäopiskelu avasi uusia mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja arjen muut velvoitteet joustavasti, ja tällaisia mahdollisuuksia tarvitaan tulevaisuudessakin. Siksi lukiostudio tarjoaa loistavan puitteen, jossa tämä etäopiskelun tuoma joustavuus voidaan säilyttää.

Lukiostudio ei ole tärkeä vain lukio-opiskelijoille – se hyödyttää myös ammattiin opiskelevia, kuten Luksian opiskelijoita, joiden koulutuspoluilla itsenäinen opiskelu on olennaista. Ammattiopiskelijat tarvitsevat itsenäisiä ja joustavia tiloja, joissa he voivat valmistautua ammattitutkintoihin oman aikataulunsa ja oppimistapansa mukaan. Tämä näkökulma on tärkeää huomioida jatkossa kaikissa vastaavissa hankkeissa, joissa kehitetään opiskelutiloja.

Keskustan valtuustoryhmän jäsenenä olen ylpeä siitä, että yhteistyömme muiden valtuustoryhmien kanssa on auttanut nostamaan esiin opiskelijoiden monimuotoisen opiskelun tarpeita. Tämä päätös antaa toivoa siitä, että Lohjan kaupungissa etsitään jatkossakin rohkeasti keinoja vastata muuttuvan opiskelumaailman vaatimuksiin.

Toivomme, että lukiostudio on vasta alku. Sen menestys voi rohkaista meitä perustamaan vastaavia tiloja muillekin alueille, ja tarjoamaan kaikkien lohjalaisten käyttöön joustavia opiskelutiloja, jotka mahdollistavat etäopiskelun ja itsenäisen työskentelyn. Jokainen opiskelija, riippumatta opintojen tasosta tai oppilaitoksesta, ansaitsee tilan, jossa oppiminen on aidosti joustavaa, saavutettavaa ja omaa oppimispolkua tukevaa.

Asukasilta Lohjalla – Ikääntyneiden palvelut keskustelun keskiössä

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on alkanut järjestää asukasiltoja, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus keskustella tärkeistä aiheista alueensa päättäjien kanssa. Ensimmäinen asukasilta pidettiin Lohjalla ja minulla oli kunnia olla mukana panelistina. Teemana oli ikääntyneiden palvelut ja ilta herätti monia ajatuksia niin paneelissa kuin sen ulkopuolellakin.

Vaikka tilaisuus tarjosi hyvän mahdollisuuden tuoda esiin tärkeitä näkökulmia ja kuulla asukkaiden kokemuksia, koin harmilliseksi sen, että asukkailla ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä suoraan panelisteille. Olin valmistautunut vuoropuheluun ja odotin innolla mahdollisuutta vastata kysymyksiin ja kuulla kuntalaisten mielipiteitä. Onneksi ennen paneelia järjestetyissä asukaskahveissa ihmisillä oli mahdollisuus keskustella vapaammin päättäjien kanssa ja nämä keskustelut osoittautuivat arvokkaiksi.

Miten valmistaudun ikääntymiseen?

Yksi tilaisuuden kysymyksistä oli, miten itse varaudun ikääntymiseen. Vastasin tähän huolehtimalla omasta hyvinvoinnistani monipuolisesti. Olen aloittanut kylmävesiuinnin, joka tuo virkeyttä ja edistää terveyttäni. Lisäksi pidän tärkeänä hyvää ravitsemusta ja aktiivista elämäntapaa, sillä ne auttavat ylläpitämään toimintakykyä ja ennaltaehkäisevät monia ikääntymiseen liittyviä haasteita. Uskon, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi valmistautumista tulevaan, myös esimerkki siitä, miten pienillä arjen teoilla voi tukea omaa terveyttään pitkällä aikavälillä.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Tilaisuudessa pohdimme myös sitä, miltä yhteiskuntamme näyttää tulevaisuudessa, kun suuri osa väestöstä on yli 65-vuotiaita ja moni elää satavuotiaaksi. Tämä kehitys asettaa meille kaikille haasteita ja vaatii, että siirrymme terveydenhuollossa entistä vahvemmin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito ovat tässä avainasemassa, sillä riittävä ravitsemus tukee ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. On tärkeää, että seulonta johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin ja hoitoon.

Omaishoitajien rooli tulee korostumaan yhä enemmän, sillä heidän tarjoamansa hoiva mahdollistaa monille ikääntyneille kotona asumisen ja vähentää hoivakustannuksia. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee investointeja sekä omaishoidon tukemiseen että ikääntyneiden palveluiden kehittämiseen, jotta pystymme vastaamaan väestön ikääntymisestä johtuviin haasteisiin arvokkaasti ja kestävästi.

Tärkeä keskustelunaihe: omaishoidon tuki ja ravitsemus

Yksi teema, josta meidän tulisi keskustella enemmän, on omaishoidon tukeminen sekä vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito. Länsi-Uudellamaalla on 3029 omaishoitajaa, jotka mahdollistavat tuhansille ikääntyneille kotona asumisen ja tuen. Valitettavasti leikkaukset ja tuen puute uhkaavat omaishoitajien jaksamista ja hoivan jatkuvuutta. Tämä vaarantaa ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuden ja lisää paineita laitoshoidolle.

Samoin vajaaravitsemus on ongelma, joka jää usein huomaamatta, vaikka sillä on merkittävä vaikutus ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn. Tarvitsemme enemmän keskustelua ja toimenpiteitä, jotta voimme tukea omaishoitajia ja varmistaa, että vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito ovat olennainen osa ikääntyneiden palveluja. Näin ikääntyneet voisivat elää turvallisesti ja hyvinvoivina kotona.

Nostin myös esiin sen, että pelkästään ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito säästävät asiantuntijoiden arvioiden mukaan 600 miljoonaa euroa vuodessa, että kyseessä ei ole pieni asia kustannuksellisesti eikä inhimillisesti.

Asukasilta oli arvokas muistutus siitä, miten tärkeää on kuulla asukkaita ja ottaa heidän tarpeensa ja huolensa huomioon. Jatkossa toivon, että tilaisuudet mahdollistavat entistä enemmän vuorovaikutusta, jotta voimme yhdessä rakentaa entistä parempia ja toimivampia palveluita.

Sain paneelikeskustelun jälkeen kiitosta siitä, että olin ainoa osallistuja, jolla oli tarjota konkreettisia ajatuksia, ratkaisuja ja numeerisia faktoja. Erityisesti minua kiitettiin siitä, että korjasin erään panelistin virheellisen väitteen omaishoidon tuen parantumisesta Lohjalla hyvinvointialueuudistuksen myötä. Kyseinen panelisti totesi virheellisesti, että Lohjalla omaishoidon tuki olisi noussut uudistuksen ansiosta. Todellisuudessa tukeen tuli muutoksia: Lohjalla oli aiemmin neljä tukiluokkaa, mutta yksi näistä poistettiin. Korkeimmassa luokassa tuki kasvoi, mutta yhden luokan poistuminen vaikutti merkittävästi esimerkiksi erityislasten perheisiin. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että osa aiemmin tuen piirissä olleista voi jäädä nyt kokonaan ilman tukea. Kuinka tätä voisi pitää parannuksena?

Seuraavat asukasillat pidetään 4.11. Raaseporissa, johon en valitettavasti pääse osallistumaan. Sen sijaan olen mukana Espoon ja Kirkkonummen tilaisuuksissa ja odotan innolla näitä keskusteluja asukkaiden kanssa.

Tasa-arvo vaakalaudalla: Lohjan synnytysosaston lakkautus – onko rikottu lakia?

HUS:n suunnitelma sulkea Lohjan sairaalan synnytysosasto marraskuun lopussa on herättänyt alueen asukkaiden, erityisesti naisten, keskuudessa suurta huolta. Päätöksestä on jätetty useita valituksia hallinto-oikeuteen, eikä se ole vielä lainvoimainen. Olemme tehneet Sh YAMK, hoitotyön lehtorin Sanna Kuivalaisen kanssa kantelun tasa-arvovaltuutetulle, koska näemme synnytysosaston lakkauttamisen rikkovan tasa-arvolain (609/1986) vaatimuksia sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja alueellisesta yhdenvertaisuudesta.

Miten lakkautus vaikuttaa naisten oikeuksiin?

Synnytysosaston lakkautus vaarantaa Lohjan ja lähialueiden naisten pääsyn laadukkaisiin ja helposti saavutettaviin synnytyspalveluihin. Tasa-arvolain mukaan julkisessa päätöksenteossa on huomioitava, ettei sukupuolten välinen tasa-arvo vaarannu. Naisten terveyden ja hyvinvoinnin vaarantuminen voi täyttää sukupuoleen perustuvan syrjinnän tunnusmerkit, mikäli palveluiden saatavuus heikkenee merkittävästi tietyillä alueilla.

Synnytysosaston sulkeminen asettaisi Länsi-Uudenmaan naiset eriarvoiseen asemaan verrattuna muilla alueilla asuviin naisiin, joilla on edelleen pääsy lähempänä oleviin synnytyspalveluihin. Tämä ei ole vain sukupuolten välisen tasa-arvon, vaan myös alueellisen tasa-arvon kysymys.

Alueellinen tasa-arvo vaakalaudalla

Lohjan sairaalan synnytysosaston lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi synnytyspalvelujen saavutettavuutta Länsi-Uudellamaalla. Pitkät etäisyydet ja huonot liikenneyhteydet voivat johtaa siihen, että naiset joutuvat matkustamaan pitkiä matkoja päästäkseen synnyttämään. Tämä asettaa naiset alueellisesti eriarvoiseen asemaan, mikä rikkoo tasa-arvolain vaatimuksia yhdenvertaisuuden edistämisestä koko maassa.

Kantelumme tasa-arvovaltuutetulle

Olemme pyytäneet tasa-arvovaltuutettua tutkimaan, onko HUS:n päätös Lohjan synnytysosaston lakkauttamisesta ristiriidassa tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain kanssa. Vaadimme, että päätös perutaan, jotta alueen naisilla säilyy oikeus riittäviin ja saavutettaviin synnytyspalveluihin.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole vain korulauseita, vaan perusoikeuksia, jotka tulee taata kaikille – myös Lohjan ja sen ympäristökuntien asukkaille. Meidän tulee puolustaa näitä oikeuksia erityisesti silloin, kun päätökset uhkaavat heikentää niitä merkittävästi.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/7820938?fbclid=IwY2xjawF_g3hleHRuA2FlbQIxMAABHV_IIrlAoakmMbQyOYkE0wdcBCrzVFtRg9-HoAyC3Q1v14kfiO12t5T6vw_aem_Gdp3WmBTpQyFCL4vWNGzWA

Lohjan synnytysosaston lakkauttaminen vaarantaa tasa-arvoa

Perusteellinen selvitys tarvitaan ennen kouluverkon muutoksia

Pidin kaupunginvaltuuston 9.10.2024 kokouksessa puheenvuoron, jossa esitin, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Mielestäni aloitetta ei ole käsitelty riittävän kattavasti, ja lasten, perheiden sekä kyläyhteisöjen hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty tarpeeksi perusteellisesti.

Vaikka vastauksessa on käsitelty joitakin koulujen lakkautuksiin liittyviä taloudellisia vaikutuksia, kuten koulukuljetusten kustannuksia ja joitakin säästöjä, vastaus ei silti anna täydellistä kuvaa aloitteen vaatimista asioista. Olennaisia kysymyksiä, kuten lakkautusten vaikutukset lasten hyvinvointiin, vetovoimaan tai kyläyhteisöjen elinvoimaisuuteen, on käsitelty vain osittain tai puutteellisesti. Samalla laskelmat koulukuljetusten ja tyhjille jäävien kiinteistöjen ylläpitokustannuksista puuttuvat tai ovat vaillinaisia.

Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä ilman laajempaa selvitystä kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Meidän on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen, ja että päätöksenteko perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon vaikutuksista – niin taloudellisista kuin sosiaalisistakin.

Siksi keskusta esittää, että aloite palautetaan uudelleen valmisteluun ja tuodaan takaisin valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta. Tämä on meidän vastuumme, jotta voimme tehdä oikeudenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja kaupunkimme kouluverkon tulevaisuudesta.

Tällaiset päätökset ovat merkittäviä, ja meidän on varmistettava, että ne tehdään huolella – lasten ja perheiden hyvinvointi edellä!

Puheenvuoroni alla tekstinä ja voit myös katsoa tästä:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Aloitteessa pyydetyt selvitykset lähikoulujen lakkautusten vaikutuksista lasten, lapsiperheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointiin sekä taloudellisista vaikutuksista – kuten koulukuljetusten kustannuksista ja tyhjilleen jääneiden kiinteistöjen ylläpitokuluista – eivät ole tulleet riittävästi ja kattavasti käsitellyiksi.

Vaikka vastaus tuo esiin joitakin koulujen lakkautusten vaikutuksia ja niihin liittyviä taloudellisia laskelmia, se ei vastaa kaikkiin aloitteessa esitettyihin kysymyksiin. Selvityksessä käsitellään muun muassa koulujen lakkautusten vaikutuksia lasten, perheiden ja alueiden hyvinvointiin sekä vetovoimaan, ja siinä on esitetty joitakin säästöjä sekä tarkasteltu koulukuljetusten ja muiden kulujen kehitystä. Lisäksi todetaan, että laajempi arviointi on vielä kesken, ja kaupungin tulisi tehdä lisää analyysia kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.

Aloitteessa pyydetty kokonaisvaltainen selvitys esimerkiksi lasten hyvinvoinnista on kuitenkin vielä puutteellinen, ja osaa lapsivaikutusten arvioinneista ei ole tehty tai ne on toissijaisia. Myöskään selkeitä laskelmia koulujen lakkautusten nettosäästöistä – erityisesti kun otetaan huomioon koulukuljetusten ja kiinteistöjen ylläpidon kustannukset – ei ole esitetty.

Perusteellinen selvitys näistä vaikutuksista on välttämätön ennen kuin voimme tehdä päätöksiä kouluverkon tulevaisuudesta. Esitämme siksi, että asia valmistellaan uudelleen ja tuodaan valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta.

Harmillisesti suurin osa kaupunginvaltuutetuista katsoo, ettei perusteellisia ja kattavia laskelmia tai muita vaikutusten arviointeja ole tarpeen tehdä.

Valtuustoaloite 9.10.2024: Koulunuorisotyön vakinaistaminen Lohjan peruskoulualueilla

Jätin 9.10.2024 Lohjan kaupunginvaltuustolle tärkeän aloitteen, jonka tarkoituksena on vakinaistaa koulunuorisotyöntekijät – erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä aloite on askel kohti pitkäjänteistä ja vaikuttavaa koulujen tukemista.

Puheenvuorossani nostin esille aiemman aloitteen kouluvalmentajien palkkaamisesta, johon vastattiin suunnitelmalla vakinaistaa koulunuorisotyöntekijöitä. Tämä on erittäin tervetullut kehitys, mutta nykyisessä taloustilanteessa on herännyt huoli siitä, toteutuuko tämä todella. Lautakunnassa asiasta on tehty päätös, mutta taloudelliset realiteetit saattavat vaarantaa sen toteutumisen. Onkin välttämätöntä, että koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistaminen ja heidän roolinsa vahvistaminen pysyväksi varmistetaan.

Tällä hetkellä tilanne on se, että Lohjalla kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa työaikansa useiden koulujen kesken, mikä ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Yläkoulut erityisesti tarvitsevat omia koulunuorisotyöntekijöitä, ja myös alakoulut ovat ilmaisseet kiinnostusta. Vakinaistamalla kuusi nuorisotyöntekijää – yksi jokaiselle yläkoululle – mahdollistettaisiin toiminnan laajentaminen myös alakouluihin, joissa tarvetta on selkeästi havaittu.

Koulunuorisotyöntekijöiden työ on korvaamatonta oppilaiden hyvinvoinnin, kiusaamisen ehkäisyn ja koulunkäynnin tukemisen kannalta. Tämä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parantuneena kouluviihtyvyytenä ja vähentyneinä ongelmina. Kustannukset, noin 231 260 euroa vuodessa, ovat pieni hinta verrattuna niihin pitkäaikaisiin hyötyihin, joita tämä työ tuo mukanaan.

Siksi keskustan valtuustoryhmä esittää, että valtuusto ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi Lohjan kouluihin. Samalla varmistetaan, että lautakunnan tekemät päätökset todella toteutuvat.

Aloitteeni on saanut jo usean valtuutetun tuen, ja toivon, että se etenee ripeästi lasten ja nuorten hyväksi.

Voit katsoa puheenvuoroni tästä:

Alla aloite:

Valtuustoaloite: Koulunuorisotyön vakinaistaminen Lohjan peruskoulualueilla

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Lohjan kaupungin kouluissa toimivien koulunuorisotyöntekijöiden toimenkuva vakinaistetaan ja laajennetaan kaikkiin yläkouluihin.

Koulunuorisotyöntekijät ovat osoittautuneet tärkeäksi osaksi kouluyhteisöjä. He tarjoavat oppilaille turvallisen aikuisen, joka on helposti saavutettavissa, auttaa arjen ongelmissa ja edistää oppilaiden hyvinvointia. Koulunuorisotyöntekijöiden panos näkyy muun muassa kiusaamisen ehkäisyssä, oppilaiden motivoinnissa sekä nuorten ohjaamisessa harrastuksiin ja muihin palveluihin. Oppilaat, huoltajat ja koulujen henkilökunta ovat antaneet toiminnasta positiivista palautetta.

 Nykyinen malli, jossa kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa tehtäviä useiden koulujen välillä, ei kuitenkaan riitä vastaamaan tarpeeseen. Yläkouluilla on tarvetta omille koulunuorisotyöntekijöille ja myös alakoulut ovat ilmaisseet kiinnostusta saada koulunuorisotyöntekijöitä. Tällä hetkellä ajan puute rajoittaa toiminnan laajentamista.

Esitämme, että Lohjan kaupungin yläkouluille vakinaistetaan yhteensä kuusi koulunuorisotyöntekijää, jolloin jokaiselle yläkoululle on oma työntekijä. Tämä mahdollistaa myös toiminnan laajentamisen alakouluihin, joissa tarve on tunnistettu ja tämä korostaa ennaltaehkäisevää työtä.

Vakinaisten koulunuorisotyöntekijöiden kustannukset on noin 231 260 euroa vuodessa. Tämä investointi nuorten hyvinvointiin, kiusaamisen ehkäisyyn ja koulunkäynnin tukemiseen maksaa itsensä takaisin pitkässä juoksussa vähentyneinä ongelmina ja parantuneena kouluviihtyvyytenä.

Esitämme, että valtuusto ryhtyy toimenpiteisiin koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi Lohjan kouluihin.

Lohjalla 9.10.2024

Keskustan valtuustoryhmä puolesta

Lotta Paakkunainen

Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Tietopaketti%20kunnille%20koulunuorisoty%C3%B6st%C3%A4.pdf

Aluevaltuustossa keskustelua demokratiavajeesta

Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto kokoontui 1.10.2024 käsittelemään muun muassa osavuosikatsausta ja hallintosääntömuutoksia. Kokouksessa talouden haasteet nousivat selkeästi esiin, vaikka virkajohto pyrkikin tuomaan esille myös positiivisia näkökulmia.

Osavuosikatsauksessa konsernijohtaja kertoi, että alue on tehnyt hyvää työtä taloustavoitteiden saavuttamisessa, mutta ennustettua suurempi alijäämä varjostaa tilannetta. Alun perin arveltiin, että alijäämä olisi neljä miljoonaa euroa, mutta nyt se onkin 37 miljoonaa. Tämä nostaa Länsi-Uudenmaan alijäämän valtakunnan kuudenneksi suurimmaksi, mutta asukasta kohden se on silti toiseksi pienin.

Konsernijohtaja Syrjäsen mukaan talouden tasapainottaminen on väistämätöntä, ja alijäämän kuromiseksi on tehtävä korjausliikkeitä vuosina 2025-2026.

Kokouksessa käytiin myös vilkasta keskustelua hallintosäännön muutostarpeista ja kaksi äänestystä aiheutti eniten keskustelua, joista toinen oli keskustan muutosesitys. Ehdotimme aluevaltuuston ja lautakuntien päätäntävallan vahvistamista suhteessa aluehallitukseen ja virkamiehiin. Tällä hetkellä aluehallitus tai johtava viranhaltija voi tehdä merkittäviä päätöksiä palvelujen heikentämisestä tai lakkauttamisesta, mutta halutessaan aluehallitus voi tuoda päätöksen valtuuston käsiteltäväksi.

Esitin ryhmämme puheenvuorossa muutosta, jonka mukaan aluevaltuusto päättäisi kaikista palveluiden pysyvistä heikennyksistä tai lakkautuksista. Lisäksi ehdotin, että tietyt aluehallituksen tehtävät, kuten liikkumista tukevien palveluiden toimintaohjeet ja perhehoidon palkkioiden periaatteet, siirrettäisiin palvelut- ja resurssilautakunnalle.

Valtuutettu Eerikki Viljanen kävi pitämässä erinomaisen ja aluevaltuutettuja kannustavan kannatuspuheenvuoron, jossa muistutti, että todella moni puhuja oli käynyt lausumassa siitä, että aluevaltuustolle ei tuoda asioita päätettäväksi. Moni lausui siitä, että aluevaltuuston pitäisi päättää.

Äänestyksessä jäimme kuitenkin lähes yksin (70-4-4), vaikka monet valtuutetut puheenvuoroissaan myönsivät, että aluevaltuustolla on liian vähän päätäntävaltaa merkittävissä asioissa. Useat puheenvuorot siirsivät vastuun hallintosäännön muutoksista tulevalle valtuustokaudelle.