Kategoria-arkisto:lähidemokratia

Alueiden johtokunnan kokouksessa mentiin ihon alle

Toimin alueiden johtokunnassa tällä kaudella (2017-2021) valtuustoryhmän edustajana, aiemmin olin aluetoimikunnan edustajana ja johtokunnan varapuheenjohtajana sekä lähidemokratian kehitystyöryhmässä ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja. Olen ollut hyvin tiiviisti kehittämässä lähidemokratiaa sen ollessa käynnissä, olen toiminut aktiivisena ja pyrkinyt aina ajattelemaan lähidemokratian parasta, nimenomaan asukkaiden näkökulmasta ja lähtökohtana se, että se olisi mahdollisimman toimivaa ja helppoa lähestyä.

Kauden vaihduttua ja minulle luotettujen uusien tehtävien vuoksi en enää voinut toimia aluetoimikunnassa ja olin miettinyt kokonaan luopumista lähidemokratiasta, sillä koin, että on hyvä, että ihmiset välillä vaihtuvat ja minulle lähidemokratia on niin tärkeä ja ihon alla, että ajattelin, etten pysty olemaan mukana vain kuuntelemassa.

Valtuustoryhmässäni kuitenkin kokivat, että kokemukseni ja ajatusteni vuoksi olisin hyvä ryhmän edustaja johtokunnassa. Mietin hetken aikaa heidän pyyntöään ja käytyäni keskustelua päätin astua uudessa roolissa alueiden johtokuntaan. Se on ollut silmiä avaavaa ja erittäin mielenkiintoista. Aiemmin näin aluetoimikunnan ja johtokunnan toiminnan sisältä päin, mutta nyt näen ulkopuolelta ja sitä kautta olen saanut uuden näkökulman toimimiseen.

Lähidemokratia on myös yksi tärkeimmistä syistä, miksi hakeuduin nykyiseen työhöni, kyläasiamieheksi.

Alueiden johtokunnan kokouksessa eilen (29.5.2019) esityslistan mukaan vahvistettiin loppukaudelle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Esityslistassa lukee näin:

” Alueiden johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali kaudelle 2019-2021 on suoritettu. Asia käsiteltiin alueiden johtokunnan puheenjohtajakokouksessa 20.5.2019, jossa suoritettiin äänestys asiasta.Suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä puheenjohtajaksi esitettiin Arja-Leena Puhakka äänin 8 -7. Puhakkaa kannattaneita oli 8 ja Kilpistä kannattaneita 7. Varapuheenjohtajaksi esitettiin Olli Kilpinen äänin 12-3. Kilpistä kannattaneita on 12 ja Mika Eskolaa kannattaneita 3. ”

Näinhän asia ei voi edetä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulee valita avoimessa kokouksessa, jossa kaikilla, joilla on äänioikeus asiassa, voi olla paikalla. Puheenjohtajien kokouksessa ei ole mitään toimivaltaa, sillä ei ole muuta virkaa kuin alustava keskustelu. Siellä ei päätetä yhtään mitään. Tarkistimme asian myös valtuustoryhmän puolesta ja lakimies totesi, ettei tämä ole hallintosäännön mukaista.

Otin asian puheeksi ja pidin pitkähkön puheenvuoron, josta ei pidetty, jotkut ottivat henkilökohtaisesti. Ymmärrän sen toisaalta, mutta itse henkilövalintoja vastaan minulla ei ollut kokouksessa mitään, ainostaan toimintatapaa. Asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä. En saanut tukea johtokunnan jäseniltä juurikaan, vaikka monen kanssa siitä puhuinkin, yritin kertoa kuinka tärkeää on toimia oikein, varsinkin tällaisessa toimielimessä, joka on uhanalla kokoajan. Se on harmi, ettei tätä ymmärretä. Johtokunnassa on myös hyvin monta jäsentä, joilla on kokemusta byrokratiasta, hekään eivät ymmärtäneet, tai välittäneet asiasta. On toki tärkeämpiäkin asioita, kuten pieninvestointihankkeet, joihin nykyään johtokunnassa eniten keskitytäänkin, ei ydintehtäviin. Lähidemokratia on tärkeää, sitä on tärkeä kehittää. Asukkaita on kuultava ja mikä olisi parempi toimielin kuin se, jonka tehtävä se on? On aika surullista, että asukkaiden kuulemisesta puhuu ja puolustaa sitä nimenomaan johtokunnan kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. tai en tiedä, onko se surullista, erikoista vai onko se hyvä, että valtuustoryhmän edustaja, joka on vaaleilla valittu pitää kuntalaisten äänen kuuluvuudesta huolen, kuntalaisia edustavassa kokouksessa?

Puheenvuoroni johtokunnan kokouksessa:

”Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta lähtien ja heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita.
Meillä vielä on lähidemokratia, tosin systeemi, jossa byrokratia näyttää lisääntyvän. Kaikilla ei ole tätä ylellisyyttä. Toisissa kaupungeissa on ollut kokeiluja, jotka on päättyneet erilaisista syistä. Lähidemokratia on kehittyvä ja kuntalaisten tarpeiden mukana elävä. Meidän tulee vaalia sitä ja hoitaa sitä. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla heidän kohdalla, jotka tietävät meistä ja sitten on heitä, joille tämä on yhdentekevää ja heitä, jotka meistä eivät tiedä. Toisille me olemme vain kuluerä. Jokaiselle heistä on helppo päätös lakkauttaa koko systeemi. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja, että asiat tehdään oikein. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja siitä, että emme ole näkymättömiä, että teemme hyviä ja oikeita asioita. Siksi haluan lukea otteen nykyisestä hallintosäännöstä, jota parhaillaan muuten hallituksen toimesta muokataan.

”Alueiden johtokunnan tehtävät:
Alueiden johtokunta voi välittää tietoa ja tehdä aloitteita lautakunnille ja kaupunginhallitukselle siitä, miten asukkaiden osallisuutta, palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta, kaupunginosien ja kylien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, sekä ympäristön laatua ja viihtyisyyttä voidaan kehittää ja edistää Lohjalla. Alueiden johtokunta antaa lausuntoja koko kaupunkia, kaupunginosia, alueita tai kyliä koskevista suunnitelmista ja hankkeista.”

Alueiden johtokunnan pitäisi olla matalan kynnyksen elin, jossa on tarkoitus olla mahdollisimman vähän byrokratiaa. Alueiden johtokunta edustaa koko Lohjaa, kaikkia asukkaita, kaikkien palveluja, eikä jätä ketään yksin, ei yhtään aluetta. Johtokunnan tulisi olla yhteistyöelin, joka ottaa kantaa asukkaita koskeviin asioihin. Lähidemokratian tulee olla yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä luovaa, tukevaa ja hellivää. Itsekkyys ja jokainen hoitaa oman alueensa-ajattelu on vanhanaikaista ja se tekee lähidemokratiasta tyhjää ja tarpeetonta. Lähidemokratia on liikkuva ja kehittyvä, se ei pysähdy. Alueiden johtokunnan tulisi miettiä sen kehittämistä ja siihen johtokunnalla on keinotkin. Niitä olisi hyvä käyttää.
Tämän osan puheenvuoroni esitän valtuustoryhmän edustajana, mutta muutenhan minulla ei
ole oikeutta tehdä esitystä, että vaali suoritetaan oikeaoppisesti ja laillisesti. Johtokunnan pj ja vpj tulee valita alueiden johtokunnan kokouksessa. pj-kokous ei ole virallinen, päättävä elin. Esityslistalla oleva päätösteksti ja -esitys eivät ole minkään hallintosäännön mukaisia. Jos alueiden johtokunta on päättänyt joskus, että näin toimitaan niin sitten ok, mutta näinhän ei ole.

Lähidemokratia on tärkeä asia ja jos esityslista ei ole virheellinen ja toimintatavan kuvaus vain erehdys, sitä kohdellaan väärin, välinpitämättömästi. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla ja väärinteot voivat edistää lähidemokratian alasajoa, asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Olen huolissani lähidemokratian tilasta. Nyt kun pystyn katsomaan sitä myös ulkoa päin, niin valtuutettuna kuin kyläasiamiehenä työni puolesta ja näen sitä eri tavalla, mitä aiemmin, kun katsoin vain sisältäpäin. Lähidemokratia oli tärkein syy, miksi hakeuduin työhöni.
mä rakastan lähidemokratiaa ja haluan vaalia sitä. Tämä on tärkeää.

Mä toistan vielä sen, millä aloitin: Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on vielä heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta sekä heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita. Täydennetään toisiamme, tehdään yhdessä. Tehdään oikein.

Kävimme keskustelua hetken aiheesta, mutta kuten sanoin puheenvuoroni otettiin henkilökohtaisesti ja asia nuijittiin kuitenkin läpi. Sanoin puheenvuorossani, että esityslista eikä toiminta valinnassa ole hallintosäännön mukainen, mutta kaupungin edustaja sanoi asian olevan toisin. Toin valinta-asian jämäkästi ja liian kriittisesti esiin, että siihen ei osattu suhtautua eri tavalla. Minun olisi pitänyt olla sovinnollisempi. Näen nyt jälkikäteen puheenvuorossani sen, että asia menee niin minulla ihon alle ja on minulle niin tärkeä, että en vielä osaa olla tarpeeksi diplomaattinen. Ehkä he eivät nähneet hallintosäännön noudattamista kuitenkaan niin tärkeänä, ehkä heille eri asiat on tärkeitä. Siitä demokratia on ihanaa, voidaan olla eri mieltä. Toisaalta sääntöjä on noudatettava. Johtokunta on täynnä upeita, hyviä ihmisiä ja toivoisin, että he käyttäisivät voimavarojaan ja vahvuuksiaan hyvin.

Silti mä rakastan lähidemokratiaa. Sitä ei ole tehty vain joitain ihmisiä varten, se koskee aivan jokaista. Kuka vain voi osallistua, kaikkia tulee kuulla. Sitä kautta VOI, ainakin pitäisi voida vaikuttaa.

Lähidemokratiasta voit lukea lisää: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/lahidemokratia/

Alueiden johtokunta

Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun, tilinpäätökseen, isoihin kaavahankkeisiin, maankäytön kehityskuvan kehittämiseen, kaupunkistrategiaan, toimialojen ajankohtaisasioihin, pienhankkehakemuksia alueellisesti, kaavoitusasioita, joukkoliikenteeseen, palveluverkon kehittymiseen Lohjalla.

Alueiden johtukunnan esityslistat julkaistaan kaupungin kotisivulle kohdassa kaupunki ja hallinto -> Päätöksenteko -> Esityslistat ja pöytäkirjat. Alueiden johtukunnan kokoukset lähetetään suorana verkkolähetyksenä, voit seurata lähetystä Lohjan NettiTV:n kautta.Kokousasioissa tiedotetaan myös kaupungin Twitterin kautta.

Valtuustokokouksessa talouden tasapainottaminen

Tänään valtuustokokouksessa päätetään mm talouden tasapainottamisohjelmasta. Esityslistalla on paljon muitakin asioita, mutta talouden tasapainottamiseen on mennyt aikaa hyvin paljon ja kokouksessakin todennäköisesti sitä tullaan käyttämään.

Toisaalta tasapainottamiseen on käytetty aikaa enemmänkin: lautakuntien ja valtuustoryhmien käsittelyt, valtuustoinfot, seminaarit ja tänään (15.5.2019) vielä valtuuston käsittely. Kaupunginhallitus on saanut kuukausittain väliraporttia lautakuntien käsittelyistä, viranhaltijoiden esityksiä ja maanantaina kaupunginhallitus käsittelee valtuustoryhmien viikonlopun työn tuloksia, ja tasapainottamislistoja. Tuntuu, että tämä kausi on ollut vain tasapainoilua ja tasapainottamista, mutta se on looginen jatkumo edellisistä kausista, talous ei ole parantunut, väki vähenee, koulujen lakkautukset eivät ole pelastaneet taloutta (ihan kuin joku oikeasti niin kuvittelisi), keinot alkavat olla vähissä.

Kirjoitin talouden tasapainottamisseminaarin jälkeen ajatuksiani, joita voit lukea tästä linkistä:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/05/talouden-tasapainottaminen-etenee/?fbclid=IwAR3IYX4o0CyKJACAEniNefyKHRTZ7AmyvUbamMoFsPYWEejmrpadho28y60

Kaupunginhallitus käsitteli tasapainottamislistoja viime viikolla ja he kävivät välillä kiivastakin keskustelua, ainakin siltä kuulosti viereiseen kokoushuoneeseen. He äänestivät lähes viidestäkymmenestä kohdasta, poistivat tai lisäsivät listoilta säästö-/leikkauskohteita. Voit lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani tästä:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/09/kaupunginhallitus-poisti-saastolistalta-kouluja/?fbclid=IwAR22RmvZTQe9TVmvzOiZGnKo1FJ9R9rvc1C9UZ-4K22UT1KhGYmXLkATYe0

Talouden tasapainottamislistalla on siis mm:

  • Virkkalan ruotsinkielisen opetuksen keskittäminen Källhageniin ( Edellisen kauden valtuusto on jo tästä päättänyt 25.10.2015 )
  • ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen keskittäminen Laurentiustaloon
  • Nummenkylän koulun lakkautus
  • Maksjoen koulun lakkautus (edellisen kauden valtuusto oli jo tästä päättänyt 25.10.2105)

Tämän lisäksi listalla on:

  • siivous, kiinteistöjen hoito ja kunnossapito (tämä on käsittämätöntä, varsinkin ajatellen sitä, missä kunnossa kiinteistömme ovat tällä hetkellä osittain juuri kiinteistönhoitoon kohdistuneista aiemmista säästöistä)

En tue koulujen lakkautuksia, enkä kiinteistöjen kunnossapidon heikennyksiä.

Olemme saaneet useita yhteydenottoja kuntalaisilta ja illalla ennen kokousta on odotettavissa adressien luovutuksia, todennäköistä myös on, että yleisöä on paikalla ja netin äärellä enemmän kuin on totuttu. Olen lukenut jokaisen yhteydenoton ja pyrin aina antamaan hyvän vastauksen, oli se sitten vastaanottajalle mieluisa tai ei, rehellinen se ainakin on aina.

Virkkalan alueen vanhemmilta on tullut vetoomus sekä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen että perusopetuksen keskittämistä vastaan. Olen vanhempien kanssa samaa mieltä, olin jo silloin kun edellinen valtuusto teki päätöksen Virkbyn koulun oppilaiden sijoittamisesta Källhageniin. Päätös taisi olla nimellä ”toimintojen siirtäminen”.

  • lapset eivät mahdu Källhageniin
  • tiloja ei ole suunniteltu alakoululaisten käyttöön
  • aiemmin päätetty linjaus ”koulun tulisi olla vastaanottavassa kunnossa” pätee tässäkin kohdassa

Vanhempien vetoomuksessa mainittiin myös, että tutkimustiedon mukaan säästöjen sijaan kulut voivat nousta jopa nelinkertaisiksi johtuen hyvinvointia korjaavista kuluista. Hätkähdin hieman, kun yhdessä vetoomuksista käytettiin lähteenä kouluverkon vaikuttajaraadin työtä. Tehdessämme raadin analyysia ja raporttia Lohjan perusopetuksen palveluverkosta, teimme todella paljon töitä, tutkimme, tarkistimme ja tiesimme tekevämme tärkeää ja vaikuttavaa työtä, mutta se, että olen nyt kahteen otteeseen törmännyt raadin työhön lähteenä, on vasta todellisuudessa kertonut minulle sen, miten tärkeä, vaikuttava ja ajankohtainen työ oli. Ja totta. Tämän huomio on lisännyt harmistustani siitä, ettei tällä kaudella alueiden johtokunta käynnistänyt työtä uudestaan, sillä se olisi ollut todella tarpeen tälläkin kaudella, myös alueiden johtokunnalle ja heidän tunnettavuudelleen sekä arvostukselleen. Lähidemokratiaa tarvitaan eniten asukkaiden hyödyksi ja avuksi nimenomaan arjen palveluissa ja asukkaiden kuulemisessa.

Oletettavaa on, että jo aiemin listoilta poistettuja kohtia voidaan vielä nostaa takaisin ja näistäkin tullaan äänestämään. Todennäköistä on, että palautuksena tullaan esittämään:

  • Pullin koulun lakkautus
  • Ikkalan koulun lakkautus

Jos koulujen lakkautuksia tullaan esittämään, en tue lakkautuksia. Itse tulen esittämään poistoa listalta:

  • asiakkuuspäälliköiden tehtävien lakkautus (kolme )
  • terveydenhoitajien vakanssien vähentäminen

Kaikki ennaltaehkäisevä työ on tärkeää ja säästää kalliimmasta, korjaavasta työstä. Terveydenhoitajien ennaltaehkäisevä työ on kiistattoman tärkeää, niin terveydenhoidossa kuin sosiaalisissakin ongelmissa, jopa ennenkuin niistä tulee ongelmia, heillä on keinoja ja näkemystä puuttua aikaisessa vaiheessa.

Asiakkuuspäälliköiden työ on tärkeää kehitystyötä, joka jäisi kokonaan tekemättä. He ovat olleet vastuussa asiakkaiden ja kuntalaisten kuulemisista, lapsivaikutusten arvioinneista, kyselyjen suorittamisesta ja ennen kaikkea niiden analysoimisesta. Aiemmin analysointi on saattanut jäädä puolitiehen, toisinaan kokonaan jopa tekemättä, eikä kyselyt ole johtaneet toimenpiteisiin, tähän asiakkuuspäälliköt ovat tuoneet muutosta. Kaupungin toimet eivät kehity, asiakastyytyväisyys ei kehity ilman asiakkuuspäälliköitä.

Otetaan vielä esimerkki:

Asiakkuuspäällikkö kuljettaa Roidu-tyytyväisyyskyselylaitteita (36 kpl) eri toimipisteisiin. Ne ovat tietyn ajan toimipisteessä, jonka jälkeen tulokset otetaan ulos ja analysoidaan. Laitteeseen on mahdollista jättää myös avoin palaute. Eräässä tapauksessa avoimia palautteita oli runsaasti, mutta niiden luonne sai

-> asiakkuuspäällikön ottamaan yhteyttä toimipisteeseen ja

->pääsi kiinni ongelmakohtaan, jota ei osattu odottaa,

->perusti työryhmän ratkaisemaan ongelmaa,

-> sai alan asiantuntijan mukaan veloituksetta

-> tämä työ alkaisi syksyllä.

Tämä työ olisi ensiarvoisen tärkeä toimipisteessä, työsuojelullisesti sekä toimipisteessä päivittäin asioivien vuoksi. Kaikki tämä on meille näkymätöntä työtä ja usein se näkymätön työ on sitä, jota tarvitsemme kipeimmin kehittyäksemme ja palvelun parantamiseksi. Tämä esimerkki on myös hyvin tärkeää ennaltaehkäisyä. Asiakkuuspäälliköiden työ on ilmeisesti jäänyt luottamushenkilöille vieraaksi, sitä ei ehkä ole tuotu sen tarvitsemalla huomiolla esille eikä työn tärkeyttä ole kerrottu. Tämän vuoksi ei ehkä tunneta sen seurauksia tai tunnisteta sen tarvetta, vaikkakin kehitystyön tarve tunnistettaisiinkin. Asiakkuuspäällikön tehtävään on myös kuulunut lapsiystävällinen kuntatyö ja lapsiasiahenkilökoordinointi.

Sisäilmaltaan tervettä päiväkotiyksikköä ei siirretäkään

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä toistaiseksi. Tällä mietinnällä lähdin kokouksen asiakohtaa pohtimaan. Se kuitenkin vähän vielä muuttui.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kokoontui 6.3.2019 ja yksi asioista oli Pusulan päiväkodin Kuuset-ryhmän siirto Koisjärven päiväkodin kiinteistöstä Pusulaan.

Koisjärven päiväkoti:
Ko alueen päiväkotitilanne näkemykseni mukaan ei ole sellainen, että voisimme yhdestäkään yksiköstä luopua. Oinolan tilaelementit eivät voi olla paikallaan vuoteen -22, jolloin Saukkolan uusi päiväkoti mahdollisesti tulee. Oinolan tilaelementit siirrettiin Sammatista Oinolaan muutama vuosi sitten ja siirtäessä ne saattoivat hieman kärsiä. Toisinaan katto on vuotanut ja toisinaan ilma ei ole niin raikas. Ottaessani tämän puheeksi, viranhaltija otti heti asian hoitaakseen ja oli yhteydessä kiinteistöistöstä vastaavaan. Upeaa! Olen hyvin iloinen, jos ne kiinteistön pulmat ovat ohi. Joka tapauksessa tilaelementit ovat väliaikainen ratkaisu ja jos jotain tapahtuu, tarvitsemme jokaisen terveen kiinteistön, jota on, eikä lähimailla juuri niitä jonoksi asti ole.

Nummen ja Pusulan alueella on ollut ns vauvabuumi viime vuonna, myös he tarvitsevat jossain vaiheessa päivähoitoa, hoitopaikkoja hakiessa perheitä käännytetään jo nyt Oinola/Saukkola jonosta, sillä tilaa ei ole. Pyydettäessä paikkaa Koisjärvelle, vanhemmille todetaan (jo ennen päätöstä), että se lakkautetaan.

Jos Koisjärven päiväkoti lakkautuisi, tulisi välimatkat muuttumaan huomattavasti, sillä Pusulan ja Koisjärven ja Nummen välimatkat ovat 15 km:n luokkaa, suuntaansa.

Lisäksi elokuussa valtuustokokouksessa jätettiin Saukkola päiväkodin tarveselvitys pöydälle. Tämä asia liittyy oleellisesti Koisjärven päiväkodin ja koko alueen päivähoidon tilanteeseen. Saimme yhteydenottoja paljon kuntalaisilta, adressin oli allekirjoittanut huomattava määrä alueen asukkailta, itseasiassa adressissa oli koko Lohjalta hyvin paljon allekirjoituksia. Teitte vaikuttajat upeat kannanotot, vaikuttaminen kannattaa!
mm näistä edellä mainituista syistä mielestäni Koisjärven päiväkotia ei tule lakkauttaa ja koko alueen varhaiskasvatustilanne tulee selvittää
Tein vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja tarkistaa Kuuset-ryhmän sijainnin uudestaan, kun uusi Saukkolan päiväkoti on toiminnassa.

Vastaesitykseni voitti 12-1

Toisinaan voin todeta, että lautakuntamme on Lasten lautakunta

Kuntalaisten kyselytunti ei ole Lohjalla uusi asia

Tuusulan kunta tiedotti ensimmäisestä kuntalaisten kyselytunnistaan syyskuussa 2018. Kyselytunti järjestettiin ennen kunnanhallituksen julkista kokousta, joita kunta on järjestänyt aiemminkin.  Tästä oli myös uutisointia jonkin verran ja sen jälkeen Lohjallakin pohdittiin ja keskusteltiin mahdollisuudesta kyselytunnin järjestämiseen.

https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/ensimmainen-kunnanhallituksen-kyselytunti-kuntalaisille-pidettiin-24.9..html

Lohjallahan on ollut vastaavanlaisia tilaisuuksia viime vaalikaudella, mutta ne ovat olleet Aluefoorumin nimellä ja ne on järjestetty alueiden johtokunnan ja kaupungin yhteistyöllä. Aluefoorumeja järjestettiin valtuuston kiertokokousten yhteydessä, johon kaikki kuntalaiset olivat tervetulleita keskustelemaan valtuuston jäsenten kanssa ajankohtaisista asioista. Keskustelua käytiin kiivaimmin palveluverkkoselvitysten aikaan ja kouluverkon ”tiivistämisen” aikaan aluefoorumit olivat täynnä kuntalaisia. Tällä vaalikaudella niitä ei ole järjestetty.

Aluefoorumeihin osallistuminen alkoi hiipumaan, kun kouluverkkopäätökset oli tehty.

Ehkä järjestelyissä olisi kehitettävää. Huomasimme, että olisi ehkä hyvä pitää niitä teemoittain, sillä kysymyksiä tuntui olevan vaikea esittää tai keksiä, jos ei ollut aihetta. Ehkäpä nyt olisikin hyvä pitää aluefoorumi, kun talouden tasapainottaminen herättää kysymyksiä ja lakkautuksia tullaan taas esittämään.


Aluefoorumi (vastaava kuntalaisten kyselytunti) Mäntynummen yhtenäiskoululla syyskuussa 2015

Kuvan aluefoorumi pidettiin siis Mäntynummen yhtenäiskoululla syyskuussa 2015, jolloin kouluverkkokeskustelut kävi kuumimmillaan.

Tunnelmia siitä:


Aika loppui aivan kesken. Kaikki eivät päässeet esittämään kysymyksiään, mutta ehkä seuraavaa kertaa varten saadaan hieman pidempi aika?  Tilaisuuden puheenjohtajalla oli armeijakuri ja -ote. Hän arvosti suoria kysymyksiä, ei kiertelyä eikä lässytystä. Tiukka kysymys ja eteenpäin.
Meni pasmat sekaisin aika monelle. Omissa kysymyksissäni sain vetää rasteja, olin varautunut kahdella sivulla kysymyksiä. Ei tarvinnut esittää. Ihan mahtavaa, että oli niin paljon kuntalaisia liikkeellä!
Suurimpaan osaan kysymyksistä pääsi vastaamaan sivistysjohtaja Kalske, eli kysymykset koskivat jälleen lähinnä kouluja, mutta yhtenä Aluefoorumin tarkoituksena on päästä esittämään kysymyksiä valtuutetuille, niille päättäjille. Ko lautakunnan varapuheenjohtaja vastasi pariin tiukkaan kysymykseen, mutta suurimman osan hoiti sivistysjohtaja. Todella hienosti oli kouluverkkovanhemmat taas masinoineet ihmisiä ja varsinkin Pulli oli hyvin edustettuna.

Ennen aluefoorumia oli alueiden johtokunnan kokous. Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään.

Edelleen kaupunginjohtaja puhuu kurjasta taloustilanteesta, se ei ole muuttunut, mutta maaseutukaupunki-puheet ovat vähentyneet.

Alla linkki Länsi-Uusimaan 18.9.2015 julkaisemaan juttuun yhdestä aluefoorumista.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/319385-kuuleminen-vain-sanahelinaa

Tässä linkki myös vanhaan kirjoitukseeni, jossa peräänkuulutan lähidemokratian kehittämistä. Tämä kirjoitus on vuodelta 2016, moni asia on muuttunut, mutta harmikseni moni asia ei. Liian moni asia on unohtunut, kuten lähidemokratian kehittäminen.

”Rakentava vuoropuhelu vaatii kuitenkin luottamusta, luottamusta siihen, että asioista kerrotaan ja uskoa avoimen keskustelun lisäarvoon. Vaikuttajaraadit, valmistelutyöpajat, asukastapaamiset, aluefoorumit ja osallistuva budjetointi, ovat kaikki hyviä keinoja lisätä vuorovaikutusta. Melkein kaikkia niitä on kokeiltu ja asukkaiden osalta hyväksi todettu. Ja eikö se ole se päämäärää: Asukkaiden tyytyväisyys, se saavutetaan osallistamisella. Asukkaiden osallistaminen on tärkeä keino sitouttamiseen ja alueylpeyden syntymiseen.


Olemme myös kertoneet, että haluamme kehittää Lähidemokratiaa edelleen. Tahdomme siitä toimivan osan kaupunkimme päätöksentekoa. Siksi esitimme toiveemme kutsua koolle jo huhtikuussa Lähidemokratian kehittämistyöryhmän jatkamaan keskustelua Lähidemokratian kehittämisestä Lohjalla. Lohjan lähidemokratiamalli on ollut hyvä, mutta aina on kehitettävää, niin myös meidän mallissamme. Mallia tulisi keventää, tuoda vielä enemmän lähestyttäväksi, jotta alueiden ja asukkaiden ääni saadaan kuulumaan, ja sitä kautta myös se näkyisi kaupungin ja asukkaiden hyvinvointina ja elinvoimana. Työryhmän kutsua vaan ei ole käynyt. Myös tässä näkee sen, että työtä on vielä edessä. Paljon. Toki asioita hautautuu välillä isojen pinojen alle, mutta varsinkin nyt, kun kausi on vaihtumassa, meillä ei ole varaa unohtaa lähidemokratian kehitystyötä. Ensi kauden alustus ja kehitystyö olisi pitänyt jo aloittaa. Kehityksessä on se pieni haittapuoli, että se ei tapahdu itsestään. Se ei tapahdu, jos sen unohtaa. Jos kehittämisen ja kehityksen unohtaa, se taantuu. Siihen Lohjalla ei ole varaa. ”

http://nummentie.blogspot.com/2016/05/lohjan-lahidemokratia-kehitysta-tulee.html

Kyläkoulujen jahti jatkuu – taas

Koulut, koululaisten perheet eivätkä koululaiset saa vieläkään koulurauhaa Lohjalla. Ikkalan koulu on seuraavana, jälleen, uhan alla.

Tällä kertaa asiaa käsitelläänkin niin päin, että vanhemmat keskustelevat asiasta ensin, viikko sen jälkeen lautakunta käsittelee, otetaanko koulu selvityksen alle.

Erikoista tilanteesta tekee sen, että lautakunta ei käsittele ENSIN  selvitetäänkö vai ei. Kokeillaan uutta lähestymistä. Vaikutetaan vanhempien kautta, tehdään selväksi etukäteen, että tilanne on nyt tämä.

Vuosien ja vuosien kyläkoulujahti jatkuu.

Lakkauttamispäätöstä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon
perusopetuslain pykälä 6, jonka mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman lyhyitä.
Lokova on ottanut kantaa toistuvasti viitaten samaan.

Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.

…

Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa. (Lähde: Lokova ry)

Aikataulu käsittelyssä on jälleen todella pikainen:

– 6.11.2018 on pidetty Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnan sekä Pusulan aluetoimikunnan edustajien ja virkamiesten kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuus mahdollisesta koulun lakkauttamisprosessista ja vaikuttamismahdollisuuksista

– 13.11.2018 lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tekee päätöksen mahdollisesta Ikkalan koulun lakkauttamisen /toiminnan järjestämisen selvityksen laatimisesta
– yleinen kuulemisaika Ikkalan tilanteesta on 19.11.2018 – 16.1.2018, jonka aikana saapuneet kannanotot ehtivät tammikuun lautakunnan käsittelyyn., Myös kaikki muut mahdollisesti myöhemmin tulevat kannanotot otetaan mukaan niin pitkään, kuin asia on vireillä päätöksenteossa: Erikseen pyydetään kannanottoja Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta, Pusulan aluetoimikunnalta, Lohjan rehtorit ry:ltä, LOOP ry:ltä, Nuorisovaltuustolta ja LOKOVAlta.
– 28.11.2018 klo 18.00 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla
– 16.1.2019 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla, jossa esitellään selvitysluonnosta
– 30.1.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittely ja päätösesitys kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle
– 25.2.2019 kaupunginhallituksen käsittely ja päätösesitys valtuustolle
– 13.3.2019 kaupunginvaltuusto päättää asiasta

Asiassa pyydetään monelta kannanottoa ja lausuntoa, mikä on tietenkin hyvä. Unohdettu on kuitenkin kokonaan vastaanottava koulu, Pusula, ja heidän vanhempainyhdistyksensä. Heitä ei varmaan tarvitse sitten kuulla ollenkaan. Eihän se vaikuta vastaanottavaan kouluun eikä lapsiin millään tavalla.

Todennäköisesti Pusulan vanhemmat on epähuomiossa jätetty kutsumatta tilaisuuteen ja se tullaan varmasti korjaamaan, mutta molemmat koulut olisi hyvä huomioida heti. Kuuleminen ei ole aitoa eikä laajaa, jos ns kuullaan vain yhtä osallista, tai jos vain viedään tietoa yhteen suuntaan.

Se, mikä ihmetyttää tässä Ikkalan koulun selvityksen tarpeellisuudessa on, että noin kaksi kuukautta sitten otimme pois lakkautusesityksen lautakunnan talousarvioluonnoksesta ja se, että alueiden (Pusula ja Ikkala) lapsimäärien ennustetaan vähenevät vuoden 2023 jälkeen. Miksi kiire tehdä nyt selvitys ja ensi syksynä jo lakkauttaa koulu? Tai siis ”yhdistää koulut”.

Olemme saaneet Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta ja Ikkalan kyläyhdistykseltä hyvät kannanotot ja niissä pohditaan samaa sekä luonnollisesti otetaan kantaa vahvasti koulun säilymisen puolesta. Ikkalan vanhempaintoimikunnan kannanotto tukee ajatuksiani siitä, että selvitys olisi aiheellinen vasta vuonna 2023, tai sen jälkeen. Pusulan vanhempien kanta olisi hyödyllistä myös kuulla.

Jos Ikkalan koulu lakkautetaan, tulee välimatkoista toisille lapsille todella pitkiä. Esimerkiksi Kärkölän kirkolta Ikkalan koululle on 24 kilometriä.  Ikkalan koululta Pusulan kouluun on noin 11 kilometriä. Suorinta tietä kirkolta Pusulan koululle on 19 kilometriä, mutta silloin ei Ikkalan lapsia oteta kyytiin, joten se siitä lyhyemmästä reitistä.

Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta
Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta

Kartan laskurin mukaan koulumatka suuntaansa olisi 34 minuuttia. No eipä se kohtuuttomalta tunnu, voisi ajatella. Kartan aika-arvio ei ikävä kyllä pidä paikkaansa, jos ajatellaan lasten kuljettamista, kyytiin ottamista ja muita liikkuvia osia. Jos Lohjalla  8 kilometrin matkaan saa puolitoista tuntia kulumaan, voi suoraan arvioida, että yli 30 kilometrin matka ei mene reilussa puolessa tunnissa.

Koulumatkat ovat herättäneet vuosia kovia keskusteluja Lohjalla, aina ei mene ihan nappiin. Allaolevissa muutama aiempi kirjoitukseni aiheesta.

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/15/kylla-se-koulumatka-siita/

http://nummentie.blogspot.com/2016/01/turvaton-koulumatka-pysakille-turvaton.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/09/leimataanko-omia-mielipiteita-omaavat/

Länsi-uusimaassa ollut mielipidekirjoitukseni viime vuodelta:

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.
Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista. Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.
Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä
vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.
Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin  sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.
Kun nuorimmaiseni oli eskarilaisen, hänen ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.
Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.
Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien.
Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?
Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen
lain salliman 2,5 tuntia päivässä.
Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.
Lotta Paakkunainen
Puheenjohtaja
Lokova ry

En kannata Ikkalan koulun lakkautusta, tai edes selvitystä siitä.

Lohjan Vihreät teki hyvän aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys kriteereistä.

Tätä vauhtia kriteeristö on tarpeeton.

 

Ihan sama, kantanne on kuultu Mäntynummi ja sen koulut

Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.

Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.

Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esitti 12.6. vaihtoehtoa 3. Eli ei lakkautettaisi kouluja. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Lautakuntaa tuki palvelutuotantolautakunta päätöksellään 29.8. vastaesityksellään.
Hauskaa tai oikeastaan huonoa hallintoa tämän lautakunnan esityslistalla näkyi ainakin siinä, että esityksessä lautakunnan esittelijä ei tuntunut muistavan, mikä lautakunta päättää opetuksesta. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/)

Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.

kh_mänttäri_20180917

Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.

Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.

Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että  lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin  pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.

Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.