Kirjoitin Länsi-Uusimaan kolumniin tällä kertaa kiusaamisesta. Itsellä on kokemusta kiusaamisesta niin lapsuudesta, työelämässä kuin omien lastenikin kautta. Tänä päivänä koulukiusaaminen on erilaista kuin mitä se oli kun itse olin koulussa. Puhutaanko tänä päivänä enemmän kiusaamisesta kuin omassa lapsuudessa? Todennäköisesti. Ovatko ratkaisut erilaisia kuin silloin? Ei. Ei näytä siltä.
Työpaikkakiusaamisesta puhutaan tänään enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, vaikka se tuskin on uusi ilmiö.
Olen kuullut sanottavan, että kiusaaminen sanana on kärsinyt inflaation. Omasta mielestäni se on kyynisesti sanottu ja aika kamalaa kuultavaa. Kiusaaminen on olemassa, ja jos toisesta tuntuu, että jokin on kiusaamista, on se kiusaamista. Asiasta pitää voida puhua. Ketään, edes kiusaajaa, ei auta vaikeneminen tai vähättely.
Surullista on, että sosiaalinen media on helpottanut kiusaamista ja mahdollistanut kovankin uhkailun jopa pienten lasten keskuudessa.
Ote kirjoituksestani:
Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa nuorten vastauksista kävi ilmi, että somekiusaaminen on uhkailua, nimittelyä, salaisuuksien ja kuvien levittämistä, porukasta pois jättämistä, sometilin kopioimista ja julkista nolaamista. Somekiusaamista oli kokenut 26 % vastaajista ja näistä 57 % oli saanut apua vanhemmilta. Suurinta osaa kiusatuista (62 %) oli kiusattu kerran kuukaudessa, 12 % oli kokenut kiusaamista viikoittain.
Alla on linkki Länsi-Uusimaassa ilmestyneeseen kolumniini aiheesta:
Nettikiusaamisella tarkoitetaan tarkoituksellista ja toistuvaa pahan mielen aiheuttamista, kuten pilkkaamista, noyryyttämistä ja uhkailua. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää kiusaamisen ehkäisyssä ja poistamisessa. Koulujen on vaikea yksin ratkaista somessa tapahtuvaa kiusaamista. Koulussa voidaan vaikuttaa somekäyttäytymiseen, mutta opettajilla ei ole valtuuksia puuttua oppilaiden somen käyttöön. Vastuu tästä kuuluu vanhemmille.
Netissä nimittelyt ja uhkailut ovat usein sanallisesti raaempia kuin kasvokkain eikä viestien lähettämistä ehkä ajatella loppuun asti. Valokuvien ja videoiden vaivaton jakaminen helpottaa kiusaamista. Harvoin ymmärretään, että netissä kiusaamisen jäljet voivat olla lyhyet, sillä lähes kaikesta digitaalisesta viestinnästä jää jälki. Kunnianloukkaus, uhkailu ja valheellisten tietojen levittäminen ovat rangaistavia tekoja myös netissä.
Esityksestäni on väärinkäsityksiä, siitä keskustellaan eri äänensävyillä ja esitykseni järjellisyydestä eri äänensävyillä. Toki varmaan on ”mahdotonta tässä vaiheessa vuotta siirtää rahoja lastensuojelun kehittämiseen”, varsinkaan jos ei ole poliittista tahtoa siihen ja ”meidän lapsilla ja nuorilla on kaikki hyvin” ja ”Paakkunainen liioittelee”, unohtamatta sitä, että ”Paakkunainen on niin negatiivinen”. Realistisesti ajateltuna tässä vaiheessa vuotta kehittäminen loppuvuodeksi on vaikeaa, ehkä jopa mahdotonta, mutta esitinkin, että lastensuojelun rahoituksen tarpeet tarkistetaan. Lastensuojelu on ongelmissa – henkilökuntavajetta, asiakkaita liikaa työntekijää kohti, asiakassuunnitelmat viivästyvät, asiakasperheiden ongelmat kasaantuvat…
Ote esityksestäni: ”Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista.Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus”
Päätin kirjoittaa tämän kirjoitukseni myös siksi, että lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista on kuvitelma, että kaikki on hyvin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, meillä on lapsia ja nuoria, joilla kaikki ON hyvin, mutta meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, joilla ei todellakaan ole kaikki hyvin. Tämä ryhmä suurenee ja heidän ongelmansa kasaantuvat, jos me emme tee pian jotain.
Hallitusohjelmassa säädetään asteittain kiristyvä vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun niin, että maksimi on 30 asiakasta ammattilaista kohden. Vuonna 2022 mitoitus on 35. https://yle.fi/uutiset/3-10823854 Lohjan tapauksessa tämä tarkoittaa 13 hengen lisäystä. Tätä ennakoiden Lohjalla on ensi vuoden talousarvioon esitetty YHDEN viran lisäämistä. Ensimmäinen askelhan on otettava, babysteps, vai miten se olikaan?
Lastensuojelu on tiimityötä. Systeemiseen malliin kuuluu asiantuntijan osallistuminen tiimiin. Tärkeänä osana asiantuntijatiimiä on mm psykologi lapsen kehityspsykologian ja vuorovaikutuksen ammattilaisena, perheterapeutti, joka on vuorovaikutukseen ja perhedynamiikkaan perehtynyt, tukihenkilöt, esimies, psykiatrian sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä.
Onko kaikilla lohjalaisilla lastensuojeluasiakasperheillä asiakassuunnitelma, entä päätös?
Jos ei ole, tämä on ongelma. Jos perheeseen on kohdistettu lastensuojelutoimenpiteitä, mutta ei ole päätöstä, perhe esimerkiksi ei voi valittaa. Eli siis: lain mukaan päätöksistä voi valittaa, mutta jos ei ole päätöstä, ei voi valittaa ja perheen oikeusturva on olematon.
Tosiaan toivon ja luonnollisesti uskon, että kaikille tarvitseville on ehditty tekemään päätös ja asiakassuunnitelma, vaikka lastensuojelun työtilanne on hurja, työt kasaantuvat, työntekijät kuormittuvat, asiakasmäärät ovat korkeita, säästää pitää, mutta työtkin pitää tehdä. Arvostan todella paljon lastensuojelun työntekijöitä, teette upeaa duunia, kovissa olosuhteissa.
Valtuustokokouksessa päätettiin hyväksyä lastensuojelun ostoissa syntyneiden säästöjen siirto – vaikka korjausta tulisi tehdä
Kaupunginvaltuuston kokouksessa käsiteltiin mm Hyvinvointi-toimialan vuoden 2019 talousarvion muuttamista Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen osalta.
Varsinaisessa päätöksessä todettiin tasapainotusohjelman ja varhaiseläkemenoperusteisten eläkemaksujen oikaisun muutos palvelualueeseen. Se, mikä ei lukenut päätöksessä, mutta oli tekstissä, oli se, mihin minä hain muutosta.
On hankalaa tehdä vastaesitystä kohtaan, jossa päätöstekstissä ei ole sitä, mihin haluaa muutoksen. Mikä on muututtava, ja jos ei päätöskohdassa puutu asiaan, on se sama kuin hyväksyisi asian ymmärtämättään tai ymmärtäen. Päätökset kuitenkin tulisi ymmärtää.
Kohta, joka minusta oli huomionarvoinen ja korkeinta päätäntävaltaa käyttävän elimen, eli valtuuston päätettävä, oli:
Määrärahan siirto toimialan sisällä Hyvinvointi-toimialan tilinpäätösennuste näyttää siltä, että lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle.
Luottamushenkilöiltä vaaditaan jatkuvasti tarkkaa seurantaa taloudesta. Se on toisinaan mahdotonta, sillä siirtoja tehdään jatkuvasti ja pian kukaan ei tiedä, mistä mikäkin euro on menossa.
Tämän lisäksi tämän päivän uutisointi oli hälyttävää. Viimeksi tänään on uutisoitu siitä, että Lohja on saanut moitteita lakisääteisten toimintojensa puutteista. Lastensuojelussa, josta on säästetty työtapoja tehostamalla, mikä on todella hienoa, mutta säästetty raha tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Koska ryhmä ei ollut täysin yksimielinen asiasta, en pitänyt ryhmäpuheenvuoroa, kukaan ei pitänyt, mutta pidin aivan oman puheenvuoron. Puheenvuoroni ja esitykseni:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, läsnäolijat ja virtuaaliväki.
Varhemaksujen merkintämuutoksen vuoksi elinvoima-toimialalta siirtyy määrärahaa hyvinvointi-toimialalle 212 200 e. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle siirtyy määrärahaa varhemaksuja varten 292 900 e, josta 212 200 e tulee elinvoiman toimialalta ja 80 700 e ikääntyneiden palvelualueelta. lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle. Tämän vaikuttavuutta ei tiedetä, eikä ole tutkittu. Näiden lisäksi saamme harkinnanvaraisia avustuksia, joita ei luonnollisesti huomioida arvioitaessa, sillä niiden saamisesta ei ole varmuutta. Nyt niitä saadaan upeasti yli kaksi miljoonaa.
Mutta pysyittekö perässä?
Kaupungissamme on huono koulupsykologitilanne, tällä hetkellä Etelä-Lohjalla on yhden vaje ja viime keväänä puuttui Nummen alueen, eli ylälohjalta kokonaan koulupsykologi, kunnes ostopalvelu purki jonoja. Kaikki eivät kuitenkaan saaneet tarvittavaa apua, osa jopa ohjattiin omalla kustannnuksella yksityiselle.
Lastensuojelussa sosiaalityöntekijöillä on erittäin paljon työtä, kuinka heitä tuetaan? Onko heille tarpeeksi psykologiapua, psykologin, joka arvioi perheen tilannetta?
Yksi suuri rahanmeno lastensuojelussa on ollut se, että prosessit tökkii ja apua ei saada perheisiin oikea-aikaisesti ja oikealla volyymilla, jolloin ongelmat vaikeutuvat, lasten ei ole turvallista asua kotona ja joudutaan tekemään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Nämä perheet eivät myöskään hyödy peruspalveluista tai erikoissairaanhoidosta, koska heidän tilanteensa on sen verran hankala syystä tai toisesta. Tähän on onneksi nyt osattu puuttua ja tästä säästö käsittääkseni on syntynytkin. Tätä työtä pitää tukea ja kannustaa enemmän, suunnata resursseja juuri näin. Hyvä lisä tälle olisi se, että psykologin pitäisi ehtiä katsoa läpi osastoille tulevat lapset ja nuoret ja heidän perheidensä tilanne sekä tehdyt asiakassuunnitelmat. Sosiaalityöntekijät kaipaisivat enemmän psykologiosaamista työnsä tueksi.
Kuinka perhettä tuetaan kriisissä? Antamalla nippu papereita. Kysymällä, saatko sinä apua? Sinun pitäisi. Monen viikon päästä otetaan yhteyttä. Tässä vaiheessa koko perhe voi olla täysin solmussa ja kalliimman ja vaativamman avun tarpeessa.
Nämä lastensuojelussa säästyneet 750 000 olisi voinut käyttää toisinkin. Kuten lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön, avoimiin päiväkoteihin.
Olin aikeissa esittää, että lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa mahdollisesti syntyneestä 750 000 euron säästö käytetään lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön ja avoimiin päiväkoteihin. Sitten katsoin uutiset.
Tänään on koko päivän uutisoitu lastenkotien puutteista ja niiden valvonnan puutteista.
Tänään viimeisin uutisointi on, että Lohja, Suomen innovoivin kunta, Lapsiystävällinen kunta, on laiminlyönyt AVIn kehoituksen arvoida ja kehittää nimenomaan lastensuojelupalvelujaan. Lohja on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan.
Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa. Siksi esitänkin valmisteluun palauttamista.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus
Lohjalla toimii ainutlaatuinen yhteistyöelin, omaishoidon neuvottelukunta. Se koostuu omaishoitajista, kaupungin viranhaltijoista, ammattioppilaitoksen opettajasta ja luottamushenkilöistä ja sitä koordinoi Hiidenseudun omaishoitajat ry. Toimin neuvottelukunnassa sote-lautakunnan edustajana, tosin vasta vuoden alusta, mutta olen jo tässä vaiheessa saanut todella paljon. Olen oppinut paljon omaishoitajuudesta, heidän arjestaan, huolistaan ja kehittämis- sekä yhteistyöhaluistaan, olen oppinut myös kaupungin viranhaltijoiden toimista ja palveluista.
Ensimmäisen kokoukseni jälkeen pohdin miksi omaishoidon neuvottelukunnan terveisiä ei ole sote-lautakunnan tiedotusluontoisissa asioissa, kuten on vanhus- ja vammaisneuvoston terveiset? Kyseessä kuitenkin on merkittävä yhteistyöelin ja heidänkin terveisensä olisivat tärkeitä kuulla. Kysyinkin sitä ja sain vastaukseksi sen, että vammais- ja vanhusneuvostot ovat Lohjalla aluetoimikuntien ym. lisäksi virallisia vaikuttamistoimielimiä, joihin edustajat on valittu ja vahvistettu toimielimissä. Omaishoidon neuvottelukunta perustuu erilaisiin lähtökohtiin ja toimii vapaamuotoisemmin. Tästä syystä sovimme, että laitan lautakunnalle terveiset omaishoidon neuvottelukunnan kokouksesta sähköpostitse.
Viime kokouksessa keskustelimme mm Lohjan kaupungin tekemästä kyselystä omaishoitajille. Kyselyssä kysyttiin mm omaishoitajien vapaiden järjestelyistä, kuinka moni käyttää ja jos ei käytä, miksi ei käytä, kysyttiin myös minkälaisia tukipalveluja toivottaisi.
Kyselyyn vastasi 160 omaishoitajaa, joista 112 ikääntyneiden palvelualueen tuensaajia ja loput vammaispalvelualueen tuensaajia. Molemmissa ryhmissä oli runsaasti heitä, jotka eivät käyttäneet vapaita, syinä olivat mm se, ettei hoidettava halunnut lähteä kotoa tai se, että sopivaa järjestämistapaa ollut tarjolla.
Tukipalveluina kaivattiin erityisesti vertaistukea ja ehdotettiin siivouspalvelua yhdeksi tukipalveluvaihtoehdoksi.
Oma kokemukseni omaishoitajuudesta ovat vähäisiä, mutta arvokkaita: Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana vuosia ja muutaman kerran toimin sijaishoitajana hänen päästyä omaishoitajan kuntoutuslomalle ja oma äitini ehti toimia isäni omaishoitajana hetken ennen isäni menehtymistä.
Koen omaishoidon neuvottelukunnan jäsenyyden erittäin tärkeänä ja olen kiitollinen heidän minulle antamasta luottamuksesta. Pyrin tekemään parhaani hyvän yhteistyön ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä omaishoitajien äänen kuuluvuuden takaamiseksi. Omaishoitajat tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä ja me haluamme tukea heitä mahdollisimman hyvin.
Hiiden omaishoitajat ry järjestävät 24.10 klo 18 keskusteluillan erityislasten omaishoitajille, jossa aiheena on mm:
Miten erityislapset ja perheiden ääni saadaan kuuluuviin?
Osallisuus palveluiden kehittämisessä – miten palveluiden käyttäjiä saataisiin mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen?
Miten erityislapsien ja -nuorten perheiden parhaaksi tehtävä työ näkyy arjessa?
Miten Lohja palvelee lapsiperheitä?
Olen lupautunut mukaan ja luotsaamaan keskustelua. On varmasti mielettömän kiinnostava ilta tiedossa!
Äidin loman ensimmäisenä päivänä saimme päähänpiston lähteä Lietoon. ” Puuhapuisto, huvipuistolaitteita ja kotieläinpiha – Zoolandiassa on kaikki avaimet hauskaan päivään perheen, kavereiden tai luokkakavereiden kesken. Zoolandia on valloittava yllätyspaketti huvipuistolaitteita, sisäleikkipuistoa, eläimiä ja hyvää mieltä. Zoolandia levittäytyy laajalle alueelle, joten tässä puistossa aikaa ei tuhlata odotteluun ja jonotteluun. Päivään kannattaa kuitenkin varata aikaa, sillä nähtävää ja koettavaa riittää – kaikenikäisille. ”mainostetaan Zoolandian sivulla.
Totta oli se, että jonotella ei tarvinnut, vaikka väkeä olikin ihan kivasti. Paikka on vähän ajanpatinoima, laitteet hieman vanhahkoja ja pienemmälle väelle tarkoitettu, mutta onneksi oli benjijuoksu, kauhutunneli ja yllättäen hauskaa, perinteistä tekemistä, kuten renkaiden heittoa. Ei sen aina niin ihmeellistä tarvitse olla, että se on huippukivaa!
Benjijuoksu oli esiteinin ja teinin suosikkiRenkaanheittoaPomppisliukumäkipallonheittoaEläimiäkin olialpakka oli vähän väsynyt
Zoolandian henkilökunta oli nuorta, erittäin ystävällistä ja avuliasta sekä pieniä huomioivaa. Todella iso plussa siitä!
ja kyllä se nyt vaan on niin, että vettä lähistöllä = poika kastuu
Hyvin saimme päivän kokonaan kulutettua, ei oikeastaan edes huomannut ajankulua, ei vaikka yksi porukasta oli vähän märkä.
Tutkailimme 9v lapsen kanssa, mihin museoon voisimme tänään mennä ja kaikkein kiinnostavimmaksi nettiselailussa näyttelyiden perusteella nousi Kiasma. 9v ja minä odotimme eniten Alma Heikkilän näyttelyä, sillä 9v on täysin täpinöissään mikroskooppisen pienistä bakteereista, jäkälistä, levistä ja lahopuun sisässä elävistä eliöistä ja sitä Heikkilän näyttely tuntui olevan täynnä.
Alma Heikkilä: aistien ensisijainen rajapinta ulkomaailmaan
Heikkilän näyttely oli kiinnostava ja osoittautui näyttelyn päätteeksi, että se oli 9v lemppari.
Kiasman näyttelykokonaisuus oli kiinnostava ja sinänsä hauska. Tai siis seurani teki siitä hauskaa. Lasten suora palaute on arvokasta ja ihan mahtavaa, muutamassa paikassa sanoivatkin, että ”mennään pois, tämä ei ole kiinnostavaa”.
Pysähtyessämme kuuntelemaan kasveja (kyllä, kasveista oli saatu ääntä ja kuulokkeilla pääsi kuuntelemaan niitä), juttelimme vähän jo kokemastamme. Lapset totesivat minulle kyllä, että on aivan liian aikaista puhua kierroksesta, sillä se oli vielä kesken. Puhutaan kotimatkalla, kuten yleensä (kotimatkalla sanoivat, että nykytaide on välillä vähän outoa). Sen malttoivat sanoa, että näyttely oli kuulemma pitkä. Erehdyin olettamaan, että pitkä tarkoittaa samaa kuin tylsä. Lapset korjasivat nopeasti, että ei missään tapauksessa tylsä, ainoastaan pitkä.
Lauri Ainala ja Kalle Hamm: Emigranttitarha-teoksellaan toivat kasvien äänet kuuluvaksi. Äänitykset on tehty suoraan kasveista tallentamalla niiden sähkökentän vaihtelua.
Kiasmassa oli paljon muutakin nähtävää, mutta itse häikäistyin Iiu Susirajasta.
Iiu Susiraja toteaa valokuvanäyttelystään Los Angelesissa, että tavoitteena hänellä oli rohkaistua esiintymään alusvaatteillaan. Ei ollut helppoa, koska mielestään hänen alusvaatteensa olivat aika kamalia. ”Monesti ajatellaan, että kuvissa pitäisi olla kaunis. Olen ajatellut, että taiteen tehtävä on totuus, ne eivät olisi totta, jos joku muu näyttelisi kuvissa.”
Teokset herättävät näkemään kulttuurisesti latautuneet käsityksemme kehonkuvasta, seksuaalisuudesta ja naiseudesta. Näyttely on Susirajan ensimmäinen kattava museonäyttely Suomessa. Valokuvien ja videoteosten lisäksi esillä on yksi installaatio.
Jos et ole kiinnostunut muuten käymään Kiasmassa, käy katsomassa Iiun näyttely ”Kuivakka Ilo”.
Lotta Paakkunainen 