Kategoria-arkisto:Lapset ja nuoret

Harjun koulun oppilaiden siirrosta kysely Lokova ry:ltä

Kaupunginvaltuusto on 17.5.2017 päättänyt hyväksyä Luksian koulutuskuntayhtymän ja Lohjan kaupungin välisen kiinteistöjen luovuttamisesta vaihtona. ”Kiinteistöjen vaihtokauppa mahdollistaa sekä Ojamon koulun että Luksian Toivonkadun suunnittelun pikaisen käynnistymisen. Harjun koulun luovutuskoulutuskuntayhtymälle tapahtuisi 2020-luvun alussa Laurentiustalon ja Ojamon koulun valmistuttua.”

Nyt olemme siinä tilanteessa, että Laurentiuskoulun ja Ojamoharjun yhtenäiskoulun rakennushankkeet valmistunevat vuoden 2020 lopulla ja Harjun koulukiinteistö luovutetaan Luksialle oppilaiden siirryttyä. Lohjan kaupungin suunnitelmissa on siirtää Harjun koulun oppilaat tammikuussa 2021 uusiin kouluihin. Tämä on viranhaltijapäätös.

Oppilaiden siirrosta ei ole tehty kuulemista, sosiaalisten vaikutusten arviointia tai muutakaan.

Ja koska kaupunki ei ole tuottanut ko kyselyjä tai tehnyt kuulemisia, Lokova ry päätti kysyä huoltajilta.

Lohjan koulujen vanhemmat Lokova ry pyytää Harjun oppilaiden huoltajia vastaamaan lyhyeen kyselyyn, jotta kuullaan perheitä asiassa.

Pyydämme huoltajia vastaamaan nopeaan kyselyymme, jossa selvitetään näkemystänne oppilaiden siirron ajankohdasta.

Kyselyyn vastataan nimettömänä ja tulosten analyysi luovutetaan palvelualuepäällikölle ja lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle.

https://forms.gle/a49yy1kVDtUToUou9

Kysely on avoin 7.2.2020-16.2.2020

Kiitos vastauksestasi!

HUOM! vaikka kysely on otsikoitu koskemaan vain Harjun koulun oppilaiden huoltajille, koskee asia myös osaa Järnefeltin ja Anttilan koulujen oppilaiden huoltajia. Toivomme vastauksia kaikilta, joita asia koskee.

Kyselyssä on myös kohta, jossa voi perustella vastaustaan ja nyt jo on ilmennyt erittäin hyviä näkökulmia, joita ei ole tuotu lainkaan esiin. Esimerkkinä se, että nykyisille kahdeksasluokkalaisille on luvattu, että voivat jatkaa nykyisessä koulussaan yläkoulun, tai se, että Lohjan kaupunki tarjoaa mahdollisuutta hakeutua urheiluluokille suorittamaan yläkoulun. Harjun koulu on yläkoulu, jossa on mahdollisuus koulun ohessa myös keskittyä omaan lajiin. Koulun valinnaisaineissa on mm lajivalmennus. Kuinka käy näille oppilaille, jotka ovat hakeutuneet tästä syystä Harjulle?

Haluaisin myös muistuttaa eräästä erittäin tärkeästä, terveydellisestä huomiosta: Koulurakennusten vastaanotto ei tarkoita niiden valmistumista. Perinteisesti jälkityöt vievät vuosia kunnes kaikki saadaan kuntoon. Nyt voisi oikeasti tehdä valmiiksi asti, tuulettaa kalusteista ja rakennusmateriaaleista kaikki voc-päästöt pois.

Nämä ja moni muu peruste tullaan viemään kaupungin viranhaltijoille, lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenille sekä kaupunginhallitukselle tiedoksi.

Tällä hetkellä (tiistai 11.2.2020) kyselyyn vastanneista

vuoden 2021 tammikuun siirtoa vastustaa 86,7% vastaajista
85% vastaajista on elokuun, lukuvuoden alussa tapahtuvan siirron kannalla

Aiemmin Harjusta kirjoittamani

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/02/02/harjun-koulun-muutto-ja-nuorten-oikeus-ilmaista-mielipiteensa-ilman-leimaamista/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2020/01/31/vuoden-ensimmainen-lasten-nuorten-ja-perheiden-lautakunnan-kokous-29-1-2020/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/05/30/viikko-vilahti-kaupungintalolla/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/29/viranhaltijat-ottaneet-tosissaan-jarnefeltin-koulun-tilanteen/

Mikä ihmeen Lokova?
Lohjan koulujen vanhemmat LOKOVA ry on perustettu 11.3.2003. LOKOVAn jäseniä ovat lohjalaiset vanhempainyhdistykset. Lokova on Vanhempainliiton aluejärjestö.

Lokovan tehtävät ja toimintaperiaatteet:
Tärkein tehtävä on koululaisten hyvinvointi sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen. Voit kysyä lisää lokovalohja@gmail.com

Lohjalle huomautus lastensuojelutoimien määräajoista

Länsi-Uusimaa uutisoi 2.2.2020 ”Lohjalle huomautus lastensuojelutoimien määräajoista” https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/837798-lohjalle-huomautus-lastensuojelutoimien-maaraajoista. Lasten, nuorten ja perheiden sekä sote-lautakunnat olivat saaneet asian tiedoksi aiemmin.

Niin. Lokakuussa tuotuani valtuustosalissa esiin, että Lohja on saanut huomautuksen AVIlta, oli vastaus ”Hyvinvointijohtaja Katri Kalske pitää Lotta Paakkunaisen (kesk.) keskiviikon valtuustossa esittämiä tietoja AVI:n (aluehallintovirasto) moitteista Lohjalle liioiteltuina.” Samassa haastattelussa esitykseni todettiin olevan vähän hassu. Ei naurattanut silloin, eikä naurata nyt. Haastattelun voit lukea täältä: https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/809159-katri-kalske-pitaa-valtuustossa-esitettyja-tietoja-avin-moitteista-lohjan Esitin tuolloin valtuustossa, että Lohjalla tulisi tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus, sillä lokakuussa hyvinvointijohtaja oli päättänyt siirtää lastensuojelun ostopalveluista syntymässä oleva 750 000 euron säästö työikäisten palvelualueelle. Ikääntyneiden palvelualua tarvitsee määrärahoja, kyllä, mutta niin tarvitsee myös lastensuojelu. Voit lukea silloisesta tilanteesta tästä: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/10/09/esitin-valtuustossa-etta-lohjalla-tulee-tarkistaa-lastensuojelun-rahoituksen-tarpeellisuus/

”Lohjalla määräaikojen käsittelyssä on ollut viivytyksiä. Avin selvityksen perusteella lokakuun alun 2018 ja maaliskuun lopun 2019 välisenä aikana palvelutarpeen arvioinnin aloituksista 130 (12,6 %) on ylittänyt seitsemän arkipäivän määräajan. Palvelutarpeen arvioinnin valmistuminen on ylittänyt kolmen kuukauden määräajan 25 tapauksessa (16,7 %).”

Vuodelle 2020 on perustettu yksi uusi sosiaalityöntekijän virka, joka ei tosin ratkaise lastensuojelun kysynnän aiheuttamaa painetta. Yksi virka ei paljon lämmitä. Helpottaa hieman, mutta ennustan, ettei huomaustukset tähän jääneet.

Lokakuun valtuustokokouksen jälkeen kirjoittamani mielipidekirjoitus:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/809929-mielipide-lastensuojelun-ongelmien-vahattely-on-totta-lohjalla

Lastensuojelun keskusliiton 2018 julkaiseman kyselyn mukaan n. 80% on kokenut työssään riittämättömyyden tunnetta ja liiallisia työpaineita. Kuinka kuormittuneiden työntekijöiden työyhteisö voi? Kuinka heitä tuetaan? Miten se näkyy lapsiperhetyössä? Onko tarpeeksi asiantuntija-apua, tukipalveluja? Lohjan tukipalveluissa on esimies, tukihenkilöitä, perheterapeutti, perhetyöntekijöitä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja puolikkaalla työajalla psykologi. Tällä ajalla psykologin pitäisi tehdä vaativimpien asiakkaiden avoperhekuntoutusta, katsoa läpi osastoille tulevat lapset, nuoret ja heidän perheidensä tilanne sekä tehdyt asiakassuunnitelmat. Asiakassuunnitelman tulee olla pohdittu, perustua asiantuntijuuteen ja perheen tilanteeseen moniammatillisesti. Toteutuuko tämä nyt?

Lohjalainen lastensuojelu tekee parhaansa, mutta se tarvitsee tukea ja resursseja, lasten vuoksi.

Vuoden ensimmäinen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous 29.1.2020

Vuoden ensimmäinen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksen esityslista oli pitkä.

Kokouksen alkuun saimme esityksen SIB-hankkeesta. Olimme saaneet esityksen asiasta jo syksyllä päättäessämme, että haemme mukaan, mutta nyt saimme tietoa, miten hanke on Lohjalla lähtenyt käyntiin. Lapset-SIB-hankkeessa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on kunnalle taloudellisesti riskitön tapa rahoittaa hyvinvointia edistävää työtä ja ehkäistä syrjäytymistä. Voit lukea hankkeesta lisää täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/lapset-ja-nuoret-sib-kysymyksia-ja-vastauksia/

”Kun peruspalvelut viilenevät, lastensuojelu kuumenee”

Talousarvion toteutuminen käsitellään joka kokouksessa, seuraamme tarkkaan, toisinaan se on hyvin vaikeaa, sillä rahoja siirrellään, on eriaikaisuuksia, laskuvirheitä (toisinaan palkkojen sivukuluja huomioimatta/maksamatta), siirtoja seuraavaan kuuhun, toinen toimiala laskuttaa liikaa/liian vähän, jne. Positiivista tällä kertaa oli se, että toimialamme on säästänyt.

Hyvinvointitoimialan vuoden 2020 talousarvion käyttösuunnitelma/Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tuotiin meille vain merkittäväksi tiedoksi, sillä nykyisen hallintosäännön mukaan käyttösuunnitelma tulee vahvistaa 15.1. mennessä ja meidän kokouksemme oli vasta 29.1.2020. ”tästä opimme”.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2021-2024 ja luottamushenkilöiden valinta ohjausryhmään herätti paljon keskustelua, sillä alkuperäinen päätösesitys oli:

asettaa työlle poliittiseksi ohjausryhmäksi lapsiasiahenkilöt: Jani Meling, Lotta Paakkunainen, Lena Tallqvist, Pirjo Savolainen, Pepina Hyppönen, Laura Skaffari, Susanna Synnerberg ja Birgit Aittakumpu.

Tarkoitus ei ollut, että ohjausryhmä olisi poliittinen, vaan kyseessä on ryhmä toimielinten lapsiasiahenkilöjä. Joillakin herätti mietteitä se, että siinä ei ollut kaikki poliittiset ryhmät edustettuina ja että yksi ryhmä oli yliedustettuna. Itse näen, etti kyseessä ole poliittinen ohjelma, vaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Lautakunta hyväksyi sen, että esittelijä teki muutetun päätösesityksen, jossa nimet otettiin pois ja mainittiin se, että ohjausryhmä koostuu toimielinten lapsiasiahenkilöistä. Kaupunginhallitus eikä Liikuntakeskus ole nimenneet eronneiden jäsenten tilalle uusia. Puuttuvan poliittisen ryhmän tulee nyt vian pitää huoli siitä, että heidän edustajansa tulee nimetyksi lapsiasiahenkilöksi. Toivottavasti valittu haluaa ja toimiikin lasten etu edellä. Kokoajan.

Listalla oli myös Perhehoidon ja tukiperhetoiminnan palkkiot ja korvaukset 1.1.2020 alkaen. Päätöksessä olevat korotukset ovat STM:n määrittelemät indeksikorotukset, jotka ei kaikissa kunnissa edes mene mihinkään lautakuntaan, vaan palkkiot lasketaan automaattisesti indeksikorotuksineen. Meillä käytiin keskustelua korotuksista. Olin aluksi hieman hämmentynyt siitä keskustelusta. Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2020 lukien 816,21 euroa kalenterikuukaudessa tämän korotuksen kanssa.

Vuodelle 2020 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin 2,05 prosentin korotusta vuoteen 2019 verrattuna. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään 1.1.2020 lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen toimeksiantosopimukseen.

Perusopetuksen toimintaresurssit lukuvuodelle 2020-2021 eli tuntikehys. Tämä herättää minussa edelleen kiukkua lautakuntaa kohtaan. Huomautin, että toivon, että nyt todella katsotaan tarkempaan jaettaessa tuntikehystä rehtorien kesken, sillä esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulussa (johon kahden lakkautetun koulun lapset tulivat oppilaiksi ja tuolloin perusteltiin mm sillä, että saadaan tasattua ryhmäkokoja) kuudesluokalla on 37 oppilasta. Palvelualuepäällikkö totesi, että nyt kun tuntikehys lasketaan ryhmäkohtaisesti, näitä tällaisia ryhmiä voi tulla. NIIN, niinhän minä taisin sanoa. Mutta ei. Nyt lapset kantavat tyhmän päätöksen taakkaa. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/13/pienten-koulujen-surman-kaava/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/08/06/tuntikehyksesta-sen-leikkauksesta-ja-laskutavasta/

Nyt, kun Lohjalla rakennetaan isoja kouluja oppilasmäärien ollessa laskussa pitää yhden yhtenäiskoulun vuoksi hieman rustata oppilaaksiottoalueita. Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet oli siis päätettävänä. Olin saanut runsaasti yhteydenottoja aiheesta, huolestuneita muuttuvan koulutien vuoksi, huolestuneita joidenkin koulujen oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. Laurentiuskoulun oppilasmäärä on suuri ja Harjun tulevan lakkautuksen myötä kasvaa entisestään, sillä osa Harjun oppilaista siirtyy Laurentiuskouluun. Osa siirtyy Ojamoharjulle. Ojamoharjulla taas oppilaita ei tule olemaan niin paljon. Oppilaaksiottoaluerajoja pitää hieman siirtää, että oppilaita riittää. Oppilaaksiottoaluekartat olivat hieman keskeneräisiä, eikä muuta tarkastelua oltu tehty kuin vain keskustan osalta. Nummen ja Mäntynummen rajaa muutettiin hieman, logistisesti järkevämmäksi. Keskustelimme myös oppilasmäärien tasaamisesta muuallakin, oppilasmäärän vaikuttamisesta valinnaisiin, joukkoliikenteeseen ja moneen, moneen muuhun asiaan. Pitkän, erittäin hyvän keskustelun jälkeen lähetimme asian uudelleenvalmisteluun.

Ojamoharjun ja Lauretiuskoulun rehtorien virkojen perustamiset ja entisten virkojen lakkautukset otettiin pois listoilta. Tullevat seuraavaan kokoukseen lisätietojen kera.

Halusin keskustella otto-oikeuden käyttämisestä viranhaltijapäätökseen. Kyseessä on Mäntynummen rehtorivalinnasta. Käsittääkseni valinnan aikana ei ole tiedusteltu Karjaan luottamushenkilöiltä suosituksia/lausuntoja, eikä meillä ollut tietoja rekrytoinnin etenemisestä. Toisaalta tämä asia on operatiivista toimintaa, johon luottamushenkilöiden ei pitäisi puuttua, mutta yhtenäiskoulun rehtorin virka on sen verran iso positio, että mielestäni lautakunta tulisi pitää ajantasalla. Yhtenäiskoulun, tässä tapauksessa monitoimijatalon johtajuus ei ole ”vain” koulunjohtamista, vaan myös koko alueen kehittämistä ja yhteisön huomioimista.

Mielestäni olisi hyvä, että vastaavanlaisissa valinnoissa olisi mukana luottamushenkilöitä, esimerkiksi lautakunnan puheenjohtajisto. Otto-oikeuden käyttämisestä äänestettiin, esitykseni hävisi äänin 7- 4 (2 äänesti tyhjää).

Loppuun tiedustelin meille luvattua koulukiusaamistilanteen katsausta, Kaarina Liljan opintorahaston apurahojen hakuun laittamisesta sekä kysyin, onko jo valmisteltu nuorisotyöpalkinnon myöntämisen tavan muuttamista, kuten viimeksi siitä päättäessämme puhuimme.

Vastaesitykseni kaatuivat valtuustossa

Valtuustokokouksessa 11.12.2019 käsiteltiin lukuisa määrä aloitteita, lisämäärärahan myöntämistä ikääntyneiden palvelualueelle ja talousarviota vuodelle 2020 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2021-2022.

Lohjan kaupungin aloitteita koskevissa ohjeissa on omaksuttu käytäntö, että määrärahoja vaativat aloitteet käsitellään vuotuisen talousarviokäsittelyn yhteydessä lautakunnissa omana pykälänään ja yhdistelmä lautakuntakäsittelyistä tuodaan edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Oletuksena on, että aloitteet voidaan tällöin katsoa loppuun käsitellyiksi, oli kannanotto tarvittavaan määrärahaan myönteinen tai kielteinen. Tähän asti käytäntö on myös ollut se, että riittää, jos yksikin valtuutettu esittää aloitteen vireillä olevaksi. Ensi vuoteen tulee muutos ja se tarkoittaa sitä, että tällainen automaatio päättyy. Jos aloitetta esitetään edelleen vireillä olevaksi, pitää siihen saada kannatus ja siitä äänestetään.

Talousarviolla oli odotetusti pitkä käsittelyaika.

Minulla oli kaksi vastaesitystä:

  • Esitän muutosta kohtaan 7.5.5.: varhaiskasvatuksen palvelusetelin kattohintaa ei lasketa. (1)

Perusteluna se, että laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus. 

Kattohinnan lasku ei ole realistinen, se on myös ristiriidassa palvelusetelituotannon nostamisen 23%:iin kanssa. Arvonlaskeminen tulee kaatamaan pieniä perhepäivähoitoyrittäjiä ja asettaa perheet epätasa-arvoiseen asemaan, jopa sen mukaan, missä asuvat.

Vastaesitykseni hävisi 43-8

  • Esitän myös, että talousarvion sivulta 38 poistetaan kokonaan lause: Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten (Lohjanseudun kuvataidekoulu, tanssistudio Funka, tanssikoulu Un Dos Tres, musiikkikoulu Demo/ Jamkids, Lasten ja nuorten teatteri Aploodi ja Taito Uusimaa/ käsityökoulu Helmi) avustusten määrä sopeutetaan taloudelliseen tilanteeseen. (2)

Perusteluna: Se ei ole talouden tasapainottamisohjelman mukainen.

Vastaesitykseni hävisi 32-19, tarkoittaen siis sitä, että ensi vuonna kaupunki voi vähentää avustusten määrää. Se taas tarkoittaa sitä, että lasten taiteiden perusopinnot voivat hankaloitua.

(1) Varhaiskasvatuksen palvelusetelin kohdalla kyse on tästä:

Valtuuston hyväksymässä tasapainotusohjelmassa on linjattu, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksut nostetaan enimmäishintoihin. Tämä tarkoittaa, että Lohjalla siirrytään 1.8.2020 kolmeen lain varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista (1503/2016) määrittelemään hoitoaika- ja asiakasmaksuportaaseen. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enintään 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enintään 60 prosenttia 5 §:n mukaan määräytyvän kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin vähintään 35 tuntia viikoittain, voidaan kuukausimaksuna periä kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksu. Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enemmän kuin 20 tuntia viikoittain mutta alle 35 tuntia, tulee kunnan periä maksu, joka on suhteutettu varhaiskasvatusaikaan.

Valtuuston asettama taloudellinen tasapainotustavoite palvelusetelien enimmäismäärän laskemiselle vuodelle 2020 on 96 000 euroa. Kyseinen summa on laskettu 1 995 000 eurosta, joka oli talousarviossa yksityiseen palveluseteliin varattu raha 2019. Vuodelle 2020 on varattu yksityisen varhaiskasvatuksen palveluseteliin rahaa 2 400 000 euroa. Jos palvelusetelin enimmäisarvoa lasketaan 1.8.2020 alkaen säästöä kertyy 50 000 euroa. Jäljelle jäävä säästötavoite katetaan siten että 1,5 perhepäivähoitajaa jätetään palkkaamatta loppuvuodeksi.

(2) Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten …kohdassa on kyse siitä, että talouden tasapainottamisohjelmassa oli taiteen perusopetuksen avustukset vaihtoehtoisissa esityksissä, joita ei koskaan nostettu harkintaan. Hyväksytyssä talouden tasapainotusohjelmassa päätettiin siis, että lasten taiteiden perusopetuksen avustuksista ei säästetä, nyt päätettiin säästää niistä. Toisilla valtuutetuilla tuntui olevan käsitys, että ko laitokset ovat yksityisiä, yrityksiä. Eivät ole yrityksenkaltaisia toimijoita. Kaupungin talous pelastuu muutamalla tonnilla lasten harrastuksista.

Valtuustoaloite: jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa

Koska Lohjan kokonaispsykologitilanne on erittäin huolestuttava, useat kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia, lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien, ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esimerkiksi Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt 30%:lla. Koska kaupunkiin ei saada rekryttyä psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön.

Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmusen mukaan moniongelmaisuus on lisääntynyt.

– Taustatekijöitä voi olla monia. Perheet hajoavat, ja päihteiden saatavuus on helpottunut. Nuorten pitäisi opiskella hyvin itsenäisesti, eikä yhteiskunnassa ole oikein käyttöä ”huonosti” pärjääville, Tolmunen luettelee. Myös yleinen tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt.

– Nuoret tunnistavat ne paremmin, koska niistä on puhuttu ja esimerkiksi julkkiksia on tullut esiin omine ongelmineen.

Tolmunen kannattaa kouluissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä.

– Tuolloin lievimmät häiriöt saataisiin hoidettua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ne kehittyisi pahemmiksi. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää.

(lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10900293)

Kuten monessa muussakin kunnassa, on Lohjallakin tilanne johtanut siihen, että nuorten psykiatrian poliklinikka on ruuhkautunut, eikä hoitoon pääse nopeasti. Hoito- ja palveluverkon läpi putoavat helposti myös nuoret, joiden kohdalla lähetteen tekemisen kriteerit eivät vielä täyty. Ennaltaehkäisevää apua ei ole mahdollista tarjota niin paljon kuin sitä tarvittaisi.

Leikkaaminen nuorten mielenterveyspalveluista on tuttua ja meillä on siitä jo kokemusta parin vuosikymmenen takaa, lama-ajoilta. Koska muistamme, olisi syytä toimia sen mukaan. Monessa kunnassa psykiatrian sairaanhoitajat on otettu iloiten vastaan. Erityisen innostuneita ovat olleet opettajat, joiden aika alkoi kulua hyvin paljon muuhun kuin opettamiseen.

Olisi tärkeää, että saisimme kaikki aikuiset huomaamaan, että jokainen nuori on tärkeä, jokaiselle on tärekä näyttää, että sä olet hyvä, sä olet tärkeä. Siksikin tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Kuusi vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sai viime kokouksessaan tiedoksi raportin kouluterveyskyselystä, jossa tarjottiin tietoa siitä, miten oppilaat kokevat pääsevänsä kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lautakunnalle ei tarjottu tietoa siitä, mten he kokevat pääsevänsä koulupsykologille. Joko kyselyssä ei kysytty sitä ollenkaan, tai meille ei haluttu näyttää tilastoa siitä, sillä koulupsykologitilanne on niin huono ollut niin pitkään, että lapset ja nuoret kokevat, että eivät ole päässeet koulupsykologille. Lohjan kokonaispsykologitilanne on huolestuttava, kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien. Me ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Koska kaupunkiin ei saada rekrytoitua psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön kouluihin. Ja kunhan koulupsykologitilanne paranee, voivat he toimia työpareina.

Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esim Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt selvästi. Turussa heitä on jo kahdeksan ja vaikka aika on lyhyt, on tuloksia jo nähtävillä – lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle on vähentyneet 30 %:lla. Turun nuorisopsykiatrian toimintamalli sai Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon. Salossa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt kouluissa syksystä 2017 lähtien. Työn on tarkoitus vahvistaa kunnan perusterveydenhuoltoa ja sen tarjoamaa hoitotyötä nuorille. Se, että osa nuorista voidaan hoitaa jo perustasolla, säästää erikoissairaanhoidon palveluja tiiviimmin kohdennettaviksi niitä tarvitseville nuorille.

THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuoltoa olisi pysyvästi vahvistettava psykiatrisilla sairaanhoitajilla. Kuntien tämänsuuntaiset kokeilut ovat olleet rohkaisevia. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että psykiatriset sairaanhoitajat toimisivat osana kouluterveydenhuoltoa. Näin muodostuisi tehokas moniammatillinen tiimi, jolle tiedonkulku ei olisi ongelma vaan yhteinen potilasrekisteri varmistaisi oppilaan tukemisen ja hoitamisen kokonaisvaltaisesti. Hoito olisi myös leimaamatonta ja helppoa vastaanottaa, kouluterveydenhuollossa kun käyvät kaikki.

Nuoret itse haluavat apua mielenterveysongelmiinsa nimenomaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Paremmin resurssoitu ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla vahvistettu kouluterveydenhuolto voisi toimia koululaisten perustason mielenterveyspalveluna ─ kesälläkin.

Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua

Joka neljäs lapsi oireilee

THL:n tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen 11.12.2019

Aloitteen on allekirjoittanut myös Laura Skaffari (vihr), Gunilla Wikberg (vas), Jouni Linden (vas) ja Janne Turunen (ps)

me-koulu hanke päättyy Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa käsiteltiin 4.12.2019 kokouksessa me-koulun loppuraporttia. Hanke on ollut hyvä ja Lokovan puheenjohtajana olen päässyt tekemään heidän kanssaan yhteistyötä ja nähnyt heidän työtään läheltä. Toivoisin, että moni heidän lanseeraama työntekemisen muoto oikeasti leviäisi Lohjan kouluihin. On sääli, että tämänkaltaiset hankkeet ovat usein aivan liian lyhyitä, jotta saisi varmuudella luotua vaikuttavuutta ja pysyvyyttä. On myös hankalaa esittää hankkeiden jatkamista kunnan työnä, jos ei ole osoittaa talousarvioihin hankkeiden hyviä kustannus- ja asukasvaikutuksia ja usein liian lyhyissä hankkeissa on vaikea tehdä vakuuttavaa analyysia, sillä tulosten näkymiseeen yleensä tarvitaan pidempi aika.

Me-koulu Lohja on Lohjan kaupungin ja Me-säätiön yhteistyössä toteutettu kolmivuotinen hanke. Keskeisenä tavoitteena oli kehittää Me-koulu -ohjelmassa yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden ja vanhempien kanssa pysyvä syrjäytymistä vähentävä malli. Tarkoituksena oli resurssien paremmalla kohdentamisella saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä, sekä näkyviä kustannussäästöjä. Keskeisenä nähtiin tilanteisiin puuttuminen oikea-aikaisesti sekä tuen ja avun tuottaminen lapsille, nuorille ja perheille vaikuttavilla tavoilla.

Lohjalla me-koulu pilotoi Järnefeltin alueella.

ME-KOULU LOHJAN KESKEISET TULOKSET JÄRNEFELTIN KOULUALUEELLA

  • lapsi, nuori ja perhe nostetaan entistä tietoisemmin toiminnan keskiöön kaikki elämän osa-alueet huomioiden
  • hyvinvointia pyritään lisäämään ja syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä tuodaan osaksi koulun arkea
  • kouluissa vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja ryhmäytymistä tuetaan entistä tietoisemmin. Näin pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymisriskiä lisääviä tekijöiden kehittymistä, kuten esim. ulkopuolisuutta ja kiusaamista
  • yhteistoiminta ja yhteistoimintataidot sekä osallisuus ovat lisääntyneet alueen oppilaiden, huoltajien, koulujen esimiesten ja eri toimijoiden välillä sekä kouluyhteisöjen sisällä
  • kiusaamiseen ja konflikteihin puututaan entistä tietoisemmin ja systemaattisemmin sekä osataan myös hyödyntää tarvittaesssa selvitystyössä muita tahoja

Me-koulu K-0

Suomessa n 70 % oppilaista ei koe tulevansa kiusatuksi, n. 20 % oppilaista kokee tulevansa kiusatuksi harvemmin kuin kerran viikossa ja nämä tilanteet yleensä hoituvat koulun omissa rakenteissa ja konfliktien ja kiusaamiseen puuttuvissa toimintamalleissa; ryhmäytyksillä, kasvatuskeskusteluilla, soviteluilla, oppilashuoltoryhmä-työskentelyllä.

Suomessa kiusataan yli 36 000 lasta viikoittain, tämä on noin 7 % kaikista oppilaista. Nämä tapaukset ovat syystä tai toisesta valuneet oikeanlaisten tukirakenteiden ulkopuolelle, palvelurakenteet eivät ole kohdanneet tai ne ovat pettäneet. Aikuisille herättävä uutinen tulee tässä: Kiusaamisesta aikuiselle kertoneista 4. ja 5.-luokkalaisista 17 prosenttia ajatteli, että kiusaaminen jatkui tai jopa pahentui kertomisen jälkeen. Yläkoululaisista noin joka kolmas ajatteli samoin.

K-0 tulee kuvaan siinä vaiheessa, kun koulun muut keinot on käytetty.

Laajana päämääränä K-0 -työskentelyssä on me-kouluissa kiusaamiseen puuttuvien interventioiden kehittäminen yhteistoiminnalla. K-0 työskentely aloitetaan, kun koulun omat rakenteet eivät ole toimineet konfliktien ja kiusaamisen ratkaisemisessa.

Me-säätiön mahdollistamana käynnistettiin Lohjalla kolmivuotinen Me-koulu –hanke 2017-2019. Mukana on neljä alakoulua ja yksi yläkoulu Järnefeltin koulualueella. Tavoitteena oli kehittää yhdessä kouluyhteisön ammattilaisten, oppilaiden, huoltajien, kaupungin työntekijöiden ja lähialueen toimijoiden kanssa toimintamalli, joka vähentää kestävästi syrjäytymistä ja sen aiheuttamia kustannuksia. Resurssien paremmalla kohdentamisella on mahdollista saada aikaisempaa parempaa tulosta lasten ja nuorten syrjäytymisen vähentämisessä. Toimenpiteitä toteuttavat ja luovat Me-koulujen rehtoreiden johdolla koko kouluyhteisö sekä kunnan muut toimijat.


Yhdeksi pilotoitavaksi malliksi valittiin Aseman Lasten ideoima K-0 (ratkaisemattomin konflikteja 0).

K-0 työskentely keskittyy vakaviin pitkittyneisiin koulukiusaamisiin ja rajuihin konflikteihin. Koulukiusaaminen on yksi keskeinen syrjäytymisen riskitekijä. Tätä olivat käynnistämässä Aseman Lasten kouluttajat ja me-koulu kehittäjä yhdessä koulun henkilöstön ja muiden alueen toimijoiden kanssa. (Lähde: Me-koulu hanke 2017-2019, Ira-Maria Gordin )

K-0:n tavat työskennellä kuulostivat hyvältä ja tulokset erittäin hyviltä. Vaikka me-koulu hanke päättyy, toivottavasti hyvät työtavat jatkuu ja levittäytyy koko Lohjalle, joka kouluun. Ja toivottavassti K-0 otetaan joka koulussa käyttöön. Meillä on liian monta kiusaamista, jotka on jatkuneet vuosia, liian monta lasta kärsii, liian monta tapausta on unohdettu. Jokainen lapsi on tärkeä. Jokainen ansaitsee avun.