Hallitus ei kuuntele – Voiko 600 miljoonaa euroa säästää ilman leikkauksia lapsiperheistä ja lastensuojelusta?

Olen äskettäin lähettänyt valtiovarainministerille viestin, jossa ehdotin tapaa säästää 600 miljoonaa euroa vuodessa ilman, että leikattaisiin lapsilta, nuorilta tai lastensuojelulta. Valitettavasti viestiini ei ole vielä vastattu.

Olen nyt lähettänyt saman viestin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalle sekä kaikille oppositiopuolueiden puheenjohtajille. Kurvinen vastasi viestiini erittäin nopeasti, mutta muilta en ole vielä kuullut mitään.

Toivon todella, että puoluekannasta huolimatta tähän asiaan puututtaisiin ja toimittaisiin. 600 miljoonaa euroa vuodessa on merkittävä säästö, ja se on mahdollista saavuttaa ottamalla vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito osaksi ikääntyneiden terveydenhoitoa. Vielä enemmän säästettäisiin, jos sama malli otettaisiin käyttöön lasten terveydenhuollossa ja syöpäsairaiden hoidossa.

Vajaaravitsemus on vakava ongelma, joka koskettaa tuhansia ikääntyneitä Suomessa. Se voi johtaa heikentymiseen, lihasmassan vähenemiseen ja immuunipuolustuksen heikkenemiseen. Seuraukset voivat olla vakavia, jopa kuolemaan johtavia. Vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito on tehokas tapa ehkäistä näitä seurauksia ja parantaa ikääntyneiden elämänlaatua.

Lasten terveydenhuollossa vajaaravitsemus on myös merkittävä ongelma. Se voi heikentää lasten oppimista ja kehitystä ja johtaa pitkäaikaisiin terveysongelmiin. Lasten terveydenhuollon seulonnalla ja hoidolla voidaan ehkäistä vajaaravitsemusta ja parantaa lasten tulevaisuutta.

Syöpäsairaiden hoidossa vajaaravitsemus voi heikentää hoitovastetta ja alentaa eloonjäämismahdollisuuksia. Seulonta ja hoito voivat auttaa syöpäsairaita parantamaan ravitsemustilaansa ja parantamaan hoidon tuloksia.

Suomessa keskimäärin 18 % kuolemista liittyy viime keväänä julkaistun Ravitsemushoitosuosituksen (THL 2023) mukaan ravitsemukseen, mikä on selkeästi enemmän kuin vähäiseen liikuntaan yhdistetyt kuolemat (3 %) ja muissa EU-maissa vastaavat luvut keskimäärin.

Uskon, että tämä on realistinen ja saavutettavissa oleva tapa säästää merkittävästi rahaa ilman, että se heikentäisi kenenkään elämänlaatua. Toivon, että päättäjät ottavat ehdotukseni vakavasti ja ryhtyvät toimiin sen toteuttamiseksi.

Mikäli haluat tukea tätä asiaa, voit:

  • Lähettää viestin sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalle ja oppositiopuolueiden puheenjohtajille.
  • Jakaa tätä blogikirjoitusta sosiaalisessa mediassa.

Muuta ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnasta ja hoidosta kirjoittamaani:

https://www.ts.fi/lukijoilta/6139725

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/f5f0749c-e9d0-41ab-85cb-073c9774182a

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009932415.html

Hyvinvointialueen talousarvio

Länsi-Uudenmaan talousarviosta neuvotellaan neuvottelukunnan toimesta ja aluevaltuusto päättää siitä joulukuun kokouksessaan.

Hyvinvointialueella on kovia paineita ja halua olla mallioppilas ja kiriä mahdollisimman nopeasti.

Säästölistoja ja esitettyjä säästökeinoja lukiessani pohtimani saa vahvistuksen. Mietin kuinka uudistuminen voi toteutua, kun on samat henkilöt tekemässä kuin ennenkin?

Puheissa on ollut ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tärkeys, listoilla se ei näy.

Mietin ja käännän ajatuksiani siitä, kuinka hyvinvointialue voi säästää?


Hyvinvointialueiden kyky säästää riippuu monista tekijöistä, kuten niiden hallinnon tehokkuudesta, taloudellisista resursseista, päätöksenteon läpinäkyvyydestä sekä alueen väestön tarpeista ja odotuksista. Hyvinvointialueet voivat pyrkiä säästämään eri tavoin:

Tehokas resurssien käyttö: Hyvinvointialueet voivat pyrkiä optimoimaan resurssien käytön, kuten terveydenhuollon palveluiden ja henkilöstön, jotta voidaan tarjota laadukasta hoitoa mahdollisimman pienillä kustannuksilla.

Ennaltaehkäisy: Panostaminen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten terveysvalistukseen, varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen, voi vähentää pitkän aikavälin kustannuksia.

Digitalisaatio: Käyttämällä teknologiaa ja digitalisaatiota terveydenhuollossa, hyvinvointialueet voivat tehostaa toimintaansa ja säästää kustannuksia esimerkiksi potilastietojärjestelmien avulla.

Yhteistyö muiden alueiden ja organisaatioiden kanssa: Hyvinvointialueet voivat tehdä yhteistyötä muiden alueiden, terveysalan yritysten ja järjestöjen kanssa saadakseen resursseja ja palveluita edullisemmin.

Hallinnolliset muutokset: Tehokkaampi hallinto ja päätöksenteko voivat johtaa kustannussäästöihin. Esimerkiksi byrokratian vähentäminen ja päällekkäisten toimintojen eliminointi voivat tuoda säästöjä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että liiallinen säästäminen terveydenhuollossa voi vaarantaa palvelujen laadun ja potilasturvallisuuden. Siksi säästäminen tulisi aina tehdä harkiten ja tasapainossa palvelujen laadun ja saatavuuden kanssa.


Pohdin, mikä olisi uusi keino tehostaa toimia terveydenhuollossa?

Tehostamalla terveydenhuoltoa voidaan parantaa palvelujen laatua, saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Tässä muutamia uusia keinoja terveydenhuollon toimintojen tehostamiseksi:

Etälääketiede ja etähoito: etälääketiede mahdollistaa lääkärien ja potilaiden välisen viestinnän etäyhteyksien kautta. Etähoito voi sisältää videovastaanottoja, tekstiviesti- ja puhelinneuvontaa sekä etämonitorointia, mikä parantaa potilaiden pääsyä hoitoon ja vähentää fyysisten tapaamisten tarvetta.

Tekoäly terveydenhuollossa: Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi potilaiden tietojen analysoinnissa, diagnoosien tekemisessä ja hoitosuositusten antamisessa. Tämä voi nopeuttaa päätöksentekoa ja auttaa lääkäreitä tekemään parempia päätöksiä.

Big Data ja analytiikka: Terveydenhuollossa kerätään valtavia määriä dataa. Big Data -analytiikan avulla voidaan löytää trendejä, ennustaa sairauksien esiintymistä ja optimoida resurssien käyttöä.

Älykkäät terveyssovellukset ja laitteet: Potilaiden käytössä olevat älykkäät sovellukset ja laitteet voivat auttaa heitä seuraamaan terveydentilaansa, lääkitystään ja liikuntaansa. Tämä antaa lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle tarkempaa tietoa potilaiden tilasta ja auttaa heitä tekemään personoidumpia hoitosuosituksia.

Robotiikka terveydenhuollossa: Robotiikkaa voidaan käyttää apuna monissa terveydenhuollon tehtävissä, kuten leikkauksissa, fyysisissä kuntoutuksissa ja lääkkeiden jakelussa. Robotit voivat suorittaa tarkkoja tehtäviä nopeammin ja tasalaatuisemmin kuin ihmiset.

Tärkein on ihmisten hyvinvointi ja palvelujen laatu sekä saavutettavuus.

Potilastietojärjestelmien integraatio: Erilaisten potilastietojärjestelmien parempi integraatio mahdollistaa tietojen saumattoman jakamisen eri terveydenhuollon toimijoiden välillä. Tämä vähentää turhia toistotöitä ja parantaa tiedonkulun sujuvuutta.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Panostaminen terveydenhuollon henkilöstön jatkuvaan koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen voi parantaa palvelujen laatua ja potilasturvallisuutta.

Näiden teknologisten ja organisatoristen keinojen avulla terveydenhuoltoa voidaan tehostaa ja samalla parantaa potilaiden hoitokokemusta. On kuitenkin tärkeää huomioida eettiset näkökohdat ja potilastietojen turvallisuus näitä teknologioita hyödynnettäessä.

Entä mikä olisi kustannustehokasta ja inhimillistä terveydenhuoltoa?


Kustannustehokas ja inhimillinen terveydenhuolto voi perustua useisiin periaatteisiin ja käytäntöihin, jotka yhdistävät korkean hoidon laadun, tehokkuuden, taloudellisuuden ja potilaslähtöisyyden. Tässä joitakin keskeisiä tekijöitä:

Ennaltaehkäisy: Panostaminen terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn voi vähentää pitkän aikavälin kustannuksia. Tämä sisältää terveysvalistusta, rokotuksia, terveellisen elämäntavan edistämistä ja varhaista puuttumista terveysriskeihin.

Integroitu hoitomalli: Terveydenhuollon eri osa-alueiden, kuten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, mielenterveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden, integrointi voi parantaa hoidon koordinointia ja vähentää päällekkäistä työtä.

Potilaskeskeisyys: Potilaiden kuunteleminen ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen on avainasemassa. Potilaiden osallistuminen hoitopäätöksiin ja heidän kunnioittaminen yksilöinä on tärkeää inhimillisessä terveydenhuollossa.

Tietotekniikan hyödyntäminen: Älykkäät potilastietojärjestelmät, telelääketiede ja etähoitomahdollisuudet voivat parantaa hoitoprosessien tehokkuutta ja potilastyytyväisyyttä sekä vähentää kustannuksia.

Varhainen diagnosointi ja hoito: Varhainen sairauksien diagnosointi ja hoito voivat vähentää pitkän aikavälin hoitokustannuksia ja parantaa potilaiden ennustetta.

Taloudellinen läpinäkyvyys: Terveydenhuollon organisaatioiden tulee olla taloudellisesti läpinäkyviä, jotta varat voidaan kohdentaa tehokkaasti. Tämä sisältää budjetoinnin, kustannustehokkuuden seurannan ja resurssien oikeudenmukaisen jakamisen eri osastojen välillä.

Kumppanuudet ja yhteistyö: Yhteistyö eri terveydenhuollon toimijoiden, kuten julkisen ja yksityisen sektorin, kanssa voi tuoda synergiaetuja ja mahdollistaa resurssien jakamisen.

Koulutus ja ammattitaitoinen henkilöstö: Panostaminen terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen ja ammattitaitoon varmistaa, että hoito on laadukasta ja turvallista. Tyytyväinen ja motivoitunut henkilöstö on myös avainasemassa inhimillisen hoidon tarjoamisessa.

Yhdistämällä nämä tekijät terveydenhuoltojärjestelmä voi tarjota sekä kustannustehokasta että inhimillistä hoitoa potilaille. On kuitenkin tärkeää, että näitä periaatteita sovelletaan huolellisesti ja kohdennetaan erityisesti kunkin yhteiskunnan tarpeiden ja resurssien mukaisesti.

Mistä voi säästää sosiaali- ja terveydenhuollossa?


Sosiaali- ja terveydenhuollossa säästömahdollisuuksia voi löytyä useista eri lähteistä, mutta näiden säästöjen toteuttaminen on aina herkkä aihe, koska se voi vaikuttaa suoraan ihmisten terveydenhuoltopalveluihin ja hyvinvointiin. On tärkeää toteuttaa säästötavat harkiten ja varmistaa, että ne eivät vaaranna potilasturvallisuutta tai hoidon laatua. Joitakin mahdollisia säästökohteita sosiaali- ja terveydenhuollossa voivat olla:

Tehokkuuden lisääminen: Prosessien ja toimintatapojen arviointi voi paljastaa tehottomuutta ja tarjota mahdollisuuksia parantaa resurssien käyttöä. Tehokkaammat toimintatavat voivat vähentää aikaa ja kustannuksia.

Henkilöstökustannukset: Henkilöstökustannukset muodostavat suuren osan terveydenhuollon budjetista. Henkilöstön koulutusta ja työnkuvan uudelleenorganisointia voidaan harkita säästöjen saavuttamiseksi.

Lääkehoitojen hintaneuvottelut: Neuvottelut lääkeyritysten kanssa lääkkeiden hintojen alentamiseksi voivat tuoda merkittäviä säästöjä terveydenhuollolle.

Hallinnolliset säästöt: Bürokratian vähentäminen ja hallinnollisten toimintojen virtaviivaistaminen voivat vähentää kustannuksia.

Ennaltaehkäisy: Panostaminen terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn voi vähentää pitkän aikavälin kustannuksia. Terveellisen elämäntavan edistäminen ja riskitekijöiden hallinta voivat vähentää kroonisten sairauksien hoitokustannuksia.

Teknologian hyödyntäminen: Älykkäät potilastietojärjestelmät, etähoitomahdollisuudet ja telelääketiede voivat vähentää matkustamiseen liittyviä kustannuksia ja tehostaa hoidon tarjoamista.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Yhteistyö muiden terveydenhuollon organisaatioiden, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa voi johtaa resurssien ja palveluiden tehokkaampaan jakamiseen.

Laitoshoidon vähentäminen: Kotihoitoa ja avohoitoa voidaan kehittää niin, että potilaita ei tarvitse sijoittaa sairaaloihin tai hoitolaitoksiin, mikä voi säästää kustannuksia.

On kuitenkin tärkeää huomata, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon tehtävät säästöt eivät saisi vaarantaa potilasturvallisuutta eivätkä heikentää palvelujen laatua. Säästötoimenpiteitä tulisi suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, ottaen huomioon potilaiden tarpeet ja hyvinvointi.

Mietin talousarviossa esitettyjä lukuja keinoja säästää ja mietin, että onko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mahdollista säästää 50 miljoonaa euroa?

Hyvinvointialueen kyky säästää 50 miljoonaa euroa riippuu monista tekijöistä, kuten alueen väestömäärästä, terveyspalveluiden tarpeista, nykyisistä resursseista, hallinnollisista rakenteista ja siitä, miten tehokkaasti resursseja käytetään.

Säästömahdollisuuksia voi olla erilaisia, kuten prosessien tehostaminen, henkilöstökustannusten hallinta, lääkeostojen neuvottelut, ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja hallinnollisten kulujen karsiminen. Myös teknologian hyödyntäminen, kuten etähoitopalvelut ja älykkäät potilastietojärjestelmät, voi tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä.

Hyvinvointialueiden suunnittelussa ja strategiassa otetaan yleensä huomioon taloudelliset tavoitteet ja pyrkimykset tehostaa palveluja. On kuitenkin tärkeää, että säästötoimenpiteet eivät vaaranna palvelujen laatua tai potilasturvallisuutta.

Lopullinen arvio säästömahdollisuuksista ja niiden toteutettavuudesta tulisi tehdä asiantuntijoiden ja taloustieteilijöiden toimesta, jotka voivat tarkastella alueen erityispiirteitä ja tehdä kattavan taloudellisen analyysin. Mietin myös, onko näin toimittu?

Ajatuksissani on paljon toistoa, mutta koen, että kaikki liittyy kaikkeen.

Toivon neuvotteluihin inhimillisyyttä, realistisuutta sekä järkeä eikä liikaa oman ideologian painotusta ja omien tavoitteiden puskemista.

Hallitusohjelma ja vajaaravitsemus

Hallitusohjelmassa on useita kiitosta ansaitsevia nostoja, useita kyseenalaisia ja epätasa-arvoa aiheuttavia nostoja. Hallitusohjelmassa on myös kiinnostavaa se, että on useita yksityiskohtaisia nostoja, kuten äitiyspakkauksen pallo tai yksittäisten sairauksien tukien edistäminen, kuten sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS-) potilaiden tarvitsemien tukien, sairaus- ja kuntoutusetuuksien toteutumista edistetään. Sitä en sano, etteikö ko maininta olisi hyvä, on erinomaista, että tunnistetaan ja halutaan parantaa heidän asemaa, ihmettelen vain yksittäisiä nostoja ohjelman muuten ollessa täynnä suuria suuntaviivoja, selvitysten tekoa ja ”Hallitus vahvistaa”-tekstejä.

Olen hallituspuolueiden usealle jäsenelle, hallitusohjelman neuvottelijalle, työryhmien edustajille laittanut tietoa ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon tarpeellisuudesta ja tärkeydestä hallitusohjelmassa sekä sen tuomista säästöistä. Tutkitusti ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito toisi vuosittain säästöjä 600 miljoonaa euroa. Ehkä viestissä ollut edustamani puolueen maininta esti viestin vastaanottajien halua lukea viestiäni? Ehkä 600 miljoonan vuosittainen säästö ei ollut tarpeeksi? Ehkä ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittäminen ei ollut kiinnostavaa? Ehkä yhteydenottoja on saatu niin paljon, että osa hukkuu tulvaan?

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissani aiheesta.

Hallitusohjelma nostaa liikunnan – miksei ravitsemusta?

”Vajaaravitsemuksen hoito lyhentäisi hoitojonoja”, lohjalainen valtuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.

Hallitusohjelmassa on jänniä yksityiskohtia, joita ei odottaisi suuren linjan ohjelmassa olevan, kuten äitiyspakkauksen pallo, mutta se on konkretiaa, joka on helppo ymmärtää.

Ohjelmassa nostettiin ilokseni säännölliset terveystarkastukset ja ennaltaehkäisyn näkökulma terveydenhuollon kantokyvyn tukemiseksi. On tärkeää havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa ja tukea liikuntakykyä, jota hallitusohjelmakin ikääntyvien toimintakykyisyyden tukemiseksi korostaa.

Keskeistä olisi myös punnita ikäihmisiä säännöllisesti ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi. Vain riittävällä energian ja proteiinin saannilla yhdessä lihasharjoittelun kanssa voidaan aidosti tukea lihasmassan säilymistä ja sitä kautta itsenäisempää ja toimintakykyisempää ikääntymistä. Eri ikäluokille ja erityisesti ikääntyneille tarkoitetut terveystarkastukset mahdollistavat jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.

Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, tulee riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnittää huomiota. Ruokavaliota voidaan täydentää energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka tukevat lihaskunnon muodostumista ja sairailla toipumista. Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus ikääntyessä.

Sote-palveluiden vaikuttavuusinvestointeihin ja hoitojonojen purkuun on hallitusohjelmassa osoitettu 400 miljoonaa euroa.

Vajaaravitsemuksen hoito lyhentäisi hoitojonoja ja vähentäisi inhimillistä hätää ehkäisemällä kaatumisia, siitä johtuvia luiden murtumisia sekä murtumien hoidon toipumisajan lyhenemisellä. Vajaaravitsemuksesta aiheutuu jopa 600 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnallemme vuosittain – ne muodostuvat toistuvista sairaalajaksoista, heikosta kuntoutumisesta, lääkekuureista, ympärivuorokautisesta hoidon tarpeesta.

Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu, aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6032044

Mielipide useassa julkaisussa: Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä

Kirjoitin kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa mielipidekirjoituksen ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta.

Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä

Tuoreen, yli 16 000 tervettä yli 70-vuotiasta tarkastelleen tutkimuksen mukaan painonlasku on ikäihmisillä, erityisesti miehillä, itsenäinen kuolleisuutta lisäävä tekijä.

Painonlaskua tulisi seurata ja siihen puuttua nykyistä herkemmin.

Säännölliset ikäihmisten terveystarkastukset ovat tarpeen, jotta voidaan havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa sekä punnita ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi.

Terveystarkastukset mahdollistavat myös jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.

Esimerkiksi etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, tai tyypin 2 diabetes on tarkastusten kautta mahdollista havaita varhemmin, jolloin sairauden etenemiseen voidaan puuttua tehokkaammin.

Vajaaravitsemuksen ja sen riskin tunnistaminen on tärkeää, sillä vajaaravitsemus altistaa infektioille, haurastumiselle, kaatumisille, luunmurtumiselle, hitaammalle toipumiselle sekä kuolemalle.

Näin se heikentää ikäihmisen elämänlaatua ja kuormittaa terveydenhuoltoa sairaalahoitopäivien ja lääkärikäyntien sekä lääkitysten kasvavan tarpeen myötä.

Vajaaravitsemuksen seulonta tulee ottaa aktiivisesti hyvinvointialueilla käyttöön ikäluokkatarkistuksissa.

Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, on tärkeää, että riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnitetään huomiota.

Ruokavaliota voidaan täydentää myös energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka yhdessä säännöllisen lihaskuntoharjoittelun kanssa tukevat toimintakyvyn säilymistä sekä itsenäistä elämää ja laajempaa elinpiiriä.

Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus
ikääntyessä.

Suomalaisen katsauksen mukaan kliinisten täydennysravintovalmisteiden käytöllä voitaisiin aikaansaada jopa 600 miljoonan euron vuosittainen säästö terveydenhuollon kustannuksiin. Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.

Puheiden aika on ohi – nyt on aika toimia tilanteen muuttamiseksi.

Lotta Paakkunainen

Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen
varavaltuutettu (keskusta)

Hanna-Leena Mattila

kansanedustaja (keskusta)

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kokoomus)

https://www.ts.fi/lukijoilta/5976130

https://www.kaleva.fi/riittava-ravinnon-maara-tukee-ikaihmisten-terveytt/5504114?fbclid=IwAR0HQdQ7BwVSwf15YIyM0KTQuDXBxvCKsj_hl_cHWDvmWtj_vPBI7WIPhCk

Lotasta sanottua

Mielipidekirjoitus: Ikäihmisille riittävästi ravintoa ja terveyttä kustannusvaikuttavasti

Kirjoitin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen ja kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kanssa mielipidekirjoituksen ikääntyneiden ravitsemuksesta.

Se on julkaistu Suomenmaassa ja Länsi-Uusimaassa:

Ikäihmisille riittävästi ravintoa ja terveyttä kustannusvaikuttavasti

Osallistuimme puhujina kansanedustajille ja hyvinvointialueiden johtajille tarkoitettuun ”Suomalaisten terveempi ikääntyminen” -tapahtumaan 21.11.

Sen suurin anti oli, että ennakoivasti ikääntyvän väestön terveyteen, riittävään ravitsemukseen, säännölliseen liikuntaan, merkityksellisyyden kokemiseen ja riittävään uneen vaikuttamalla voidaan saada lisää terveitä elinvuosia, merkittäviä kustannussäästöjä ja vähentää terveydenhuollon kuormitusta.

Tämän lisäksi on tärkeää huolehtia resursseista hoivassa ja terveydenhuollossa uusilla hyvinvointialueilla sekä varmistaa koulutus kaikille ikäihmisiä työssään kohtaaville terveydenhuollon ja hoivan ammattilaisille, ml. kotihoidon ja suunterveyden ammattilaiset. 

Ikäihmiset tarvitsevat säännöllisiä terveystarkastuksia sisältäen punnituksen ja ali/virheravitsemuksen seulonnan sekä tarvittaessa niihin nopeasti puuttumisen.

Näiden tarkastusten tulisi johtaa siihen, että jokaisella on yhtäläinen oikeus terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta. Tällöin myös monien sairauksien riskitekijöihin voidaan puuttua varhemmin ja jos oireita ilmenee, voidaan sairaus, esim. etenevät muistisairaudet kuten Alzheimerin tauti tai tyypin 2 diabetes, myös diagnosoida aikaisemmin, jolloin niiden etenemistä voidaan hidastaa tai niihin liittyviä muita sairauksia ehkäistä.

Ali/virheravitsemus on merkityksellinen ikäihmiselle monin tavoin altistaen kaatumisille, infektioille, haurastumiselle ja luunmurtumille sekä heikommalle toipumiselle lisäten samalla mm. sairaalahoitopäivien ja terveydenhuollon käytön määrää ja lääkitysten tarvetta.

Esimerkiksi iäkkäiden vajaaravitsemukseen käytettäville täydennysravintojuomille tulisi olla saatavilla laajempi KELA-korvattavuus ja jatkuvat lääkitykset tulisi tarkistaa säännöllisesti. Liikunnan harrastaminen yhdessä energia- ja proteiinipitoiseen ravinnon kanssa tukee lihaskuntoa ja siten itsenäistä elämää omassa kodissa. Tällä on valtava merkitys henkilön elämänlaadulle, mutta myös yhteiskunnalle.

Näistä tärkeistä asioista on puhuttu Suomessa liian pitkään. Nyt on aika toimia, jotta tilanne muuttuu. Toivottavasti emme enää 10 vuoden jälkeen edelleen keskustele aliravituista ja ylilääkityistä ikäihmisistä.

Lotta Paakkunainen
Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu (kesk.)

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko (kok.)

Hanna-Leena Mattila
Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen (kesk.)