Hallitusohjelmassa on useita kiitosta ansaitsevia nostoja, useita kyseenalaisia ja epätasa-arvoa aiheuttavia nostoja. Hallitusohjelmassa on myös kiinnostavaa se, että on useita yksityiskohtaisia nostoja, kuten äitiyspakkauksen pallo tai yksittäisten sairauksien tukien edistäminen, kuten sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS-) potilaiden tarvitsemien tukien, sairaus- ja kuntoutusetuuksien toteutumista edistetään. Sitä en sano, etteikö ko maininta olisi hyvä, on erinomaista, että tunnistetaan ja halutaan parantaa heidän asemaa, ihmettelen vain yksittäisiä nostoja ohjelman muuten ollessa täynnä suuria suuntaviivoja, selvitysten tekoa ja ”Hallitus vahvistaa”-tekstejä.
Olen hallituspuolueiden usealle jäsenelle, hallitusohjelman neuvottelijalle, työryhmien edustajille laittanut tietoa ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon tarpeellisuudesta ja tärkeydestä hallitusohjelmassa sekä sen tuomista säästöistä. Tutkitusti ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito toisi vuosittain säästöjä 600 miljoonaa euroa. Ehkä viestissä ollut edustamani puolueen maininta esti viestin vastaanottajien halua lukea viestiäni? Ehkä 600 miljoonan vuosittainen säästö ei ollut tarpeeksi? Ehkä ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittäminen ei ollut kiinnostavaa? Ehkä yhteydenottoja on saatu niin paljon, että osa hukkuu tulvaan?
Hallitusohjelmassa on jänniä yksityiskohtia, joita ei odottaisi suuren linjan ohjelmassa olevan, kuten äitiyspakkauksen pallo, mutta se on konkretiaa, joka on helppo ymmärtää.
Ohjelmassa nostettiin ilokseni säännölliset terveystarkastukset ja ennaltaehkäisyn näkökulma terveydenhuollon kantokyvyn tukemiseksi. On tärkeää havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa ja tukea liikuntakykyä, jota hallitusohjelmakin ikääntyvien toimintakykyisyyden tukemiseksi korostaa.
Keskeistä olisi myös punnita ikäihmisiä säännöllisesti ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi. Vain riittävällä energian ja proteiinin saannilla yhdessä lihasharjoittelun kanssa voidaan aidosti tukea lihasmassan säilymistä ja sitä kautta itsenäisempää ja toimintakykyisempää ikääntymistä. Eri ikäluokille ja erityisesti ikääntyneille tarkoitetut terveystarkastukset mahdollistavat jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.
Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, tulee riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnittää huomiota. Ruokavaliota voidaan täydentää energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka tukevat lihaskunnon muodostumista ja sairailla toipumista. Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus ikääntyessä.
Sote-palveluiden vaikuttavuusinvestointeihin ja hoitojonojen purkuun on hallitusohjelmassa osoitettu 400 miljoonaa euroa.
Vajaaravitsemuksen hoito lyhentäisi hoitojonoja ja vähentäisi inhimillistä hätää ehkäisemällä kaatumisia, siitä johtuvia luiden murtumisia sekä murtumien hoidon toipumisajan lyhenemisellä. Vajaaravitsemuksesta aiheutuu jopa 600 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnallemme vuosittain – ne muodostuvat toistuvista sairaalajaksoista, heikosta kuntoutumisesta, lääkekuureista, ympärivuorokautisesta hoidon tarpeesta.
Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu, aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen
Kirjoitin kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa mielipidekirjoituksen ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta.
Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä
Tuoreen, yli 16 000 tervettä yli 70-vuotiasta tarkastelleen tutkimuksen mukaan painonlasku on ikäihmisillä, erityisesti miehillä, itsenäinen kuolleisuutta lisäävä tekijä.
Painonlaskua tulisi seurata ja siihen puuttua nykyistä herkemmin.
Säännölliset ikäihmisten terveystarkastukset ovat tarpeen, jotta voidaan havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa sekä punnita ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi.
Terveystarkastukset mahdollistavat myös jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.
Esimerkiksi etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, tai tyypin 2 diabetes on tarkastusten kautta mahdollista havaita varhemmin, jolloin sairauden etenemiseen voidaan puuttua tehokkaammin.
Vajaaravitsemuksen ja sen riskin tunnistaminen on tärkeää, sillä vajaaravitsemus altistaa infektioille, haurastumiselle, kaatumisille, luunmurtumiselle, hitaammalle toipumiselle sekä kuolemalle.
Näin se heikentää ikäihmisen elämänlaatua ja kuormittaa terveydenhuoltoa sairaalahoitopäivien ja lääkärikäyntien sekä lääkitysten kasvavan tarpeen myötä.
Vajaaravitsemuksen seulonta tulee ottaa aktiivisesti hyvinvointialueilla käyttöön ikäluokkatarkistuksissa.
Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, on tärkeää, että riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnitetään huomiota.
Ruokavaliota voidaan täydentää myös energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka yhdessä säännöllisen lihaskuntoharjoittelun kanssa tukevat toimintakyvyn säilymistä sekä itsenäistä elämää ja laajempaa elinpiiriä.
Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus ikääntyessä.
Suomalaisen katsauksen mukaan kliinisten täydennysravintovalmisteiden käytöllä voitaisiin aikaansaada jopa 600 miljoonan euron vuosittainen säästö terveydenhuollon kustannuksiin. Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.
Puheiden aika on ohi – nyt on aika toimia tilanteen muuttamiseksi.
Lotta Paakkunainen
Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu (keskusta)
Sen suurin anti oli, että ennakoivasti ikääntyvän väestön terveyteen, riittävään ravitsemukseen, säännölliseen liikuntaan, merkityksellisyyden kokemiseen ja riittävään uneen vaikuttamalla voidaan saada lisää terveitä elinvuosia, merkittäviä kustannussäästöjä ja vähentää terveydenhuollon kuormitusta.
Tämän lisäksi on tärkeää huolehtia resursseista hoivassa ja terveydenhuollossa uusilla hyvinvointialueilla sekä varmistaa koulutus kaikille ikäihmisiä työssään kohtaaville terveydenhuollon ja hoivan ammattilaisille, ml. kotihoidon ja suunterveyden ammattilaiset.
Ikäihmiset tarvitsevat säännöllisiä terveystarkastuksia sisältäen punnituksen ja ali/virheravitsemuksen seulonnan sekä tarvittaessa niihin nopeasti puuttumisen.
Näiden tarkastusten tulisi johtaa siihen, että jokaisella on yhtäläinen oikeus terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta. Tällöin myös monien sairauksien riskitekijöihin voidaan puuttua varhemmin ja jos oireita ilmenee, voidaan sairaus, esim. etenevät muistisairaudet kuten Alzheimerin tauti tai tyypin 2 diabetes, myös diagnosoida aikaisemmin, jolloin niiden etenemistä voidaan hidastaa tai niihin liittyviä muita sairauksia ehkäistä.
Ali/virheravitsemus on merkityksellinen ikäihmiselle monin tavoin altistaen kaatumisille, infektioille, haurastumiselle ja luunmurtumille sekä heikommalle toipumiselle lisäten samalla mm. sairaalahoitopäivien ja terveydenhuollon käytön määrää ja lääkitysten tarvetta.
Esimerkiksi iäkkäiden vajaaravitsemukseen käytettäville täydennysravintojuomille tulisi olla saatavilla laajempi KELA-korvattavuus ja jatkuvat lääkitykset tulisi tarkistaa säännöllisesti. Liikunnan harrastaminen yhdessä energia- ja proteiinipitoiseen ravinnon kanssa tukee lihaskuntoa ja siten itsenäistä elämää omassa kodissa. Tällä on valtava merkitys henkilön elämänlaadulle, mutta myös yhteiskunnalle.
Näistä tärkeistä asioista on puhuttu Suomessa liian pitkään. Nyt on aika toimia, jotta tilanne muuttuu. Toivottavasti emme enää 10 vuoden jälkeen edelleen keskustele aliravituista ja ylilääkityistä ikäihmisistä.
Lotta Paakkunainen Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu (kesk.)
Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko (kok.)
Hanna-Leena Mattila Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen (kesk.)
Vuoden vaihtuessa on hyvä katsoa taakse, pohtia mitä oppeja päättynyt vuosi toi mukanaan.
Vuosi 2022 oli poliittisesti aktiivinen ja todella kiireinen. Minut valittiin kunnallisjärjestön johtoon ja olin kiitollinen luottamuksesta. Tiesin, että helppoa ei tule olemaan, mutta uskoin yhteiseen tekemiseen.
Tein elokuussa 2021 valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Tammikuun 2022 valtuustokokouksessa se saatettiin loppuun merkittävillä toimenpiteillä. Vajaaravitsemusta on edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä. Vajaaravitsemus on riippumaton riski- ja kustannustekijä, jolla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Sairastavuus näkyy lisääntyneinä infektioina ja haavojen parantumisen hidastumisena, leikkauskomplikaatioina sekä pitkittyneenä toipumisena. Nämä kaikki lisäävät potilaan hoitoisuutta, pidentävät sairaalajaksoa sekä lisäävät pysyvän laitoshoidon riskiä. Lopputuloksena ovat kustannusten lisääntyminen ja potilaan elämänlaadun heikkeneminen.
Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.
Vajaaravitsemusaloitteeni on vienyt minut myös puhumaan kansallisessa tilaisuudessa. Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä. https://lottapaakkunainen.com/2022/12/10/lohjan-ikaantyneiden-vajaaravitsemusaloite-esilla-kansallisesti/
Aluevaalit
Vuoden alussa käytiin historialliset aluevaalit ja äänimääräni riitti ensimmäiselle varavaltuutetun sijalle. Paikkaneuvotteluissa keskusta sai kaksi lautakuntapaikkaa, toinen tarkastuslautakuntaan ja toinen tulevaisuus- ja kehittämislautakuntaan, johon minä sain luottamuspaikan. Aluevaltuustoryhmässämme toimin sihteerinä ja varavaltuutettuna olen aluevaltuustokokouksissa ollut todella monessa mukana varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä.
Olen ottanut vuoden aikana kantaa moneen asiaan, kuten kiusaamiseen ja lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon tilaan. Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa.
Venäjän raaka ja laiton hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut suuresti meihin kaikkiin. Toimin Lohjalla lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöryhmässä ja sitä kautta saatua tietoa pyrin aina välittämään eteenpäin. Työ ryhmässä on tärkeää kehitystyötä kaupungissa, mutta sitä kautta saa myös paljon muutakin. Kuten esimerkiksi tukea ja neuvoja kuinka puhua sotatilanteesta lasten kanssa.
Toimin vanhusneuvostossa kaupunginhallituksen edustajana ja vuoden aikana käydyissä kokouksissa oli hyvin mielenkiintoisia asioita ja keskustelu on yleensä kovin vilkasta.
Ilmastowebinaari lohjalaisille lapsille ja nuorille järjestettiin 11.3 ja voi että mikä tilaisuus se olikaan!
Tilaisuuden idea lähti Mäntynummen yhtenäiskoululta, apulaisrehtorin, biologian ja maantiedon lehtorin sekä oppilaskunnan ideariihestä. Koulun oli tarkoitus järjestää oppilailleen ilmastoseminaari, mutta he joutuivat ikävä kyllä perumaan tilaisuuden.
Oppilaskunta oli tehnyt paljon töitä tilaisuuden hyväksi ja olivat järjestäneet jo upeat asiantuntijat luennoimaan ja olisi ollut todella harmi, jos se kaikki upea työ olisi mennyt hukkaan. Olin ajatellut, että oma panokseni olisi ollut vain upean idean siirtäminen kaupungin haltuun, mutta pääsin mukaan juontamaan ja sainpa pari kysymystäkin esittää.
Keskustan uuden puoluevaltuuston ensimmäinen kokous oli marraskuun viimeisenä viikonloppuna Kuopiossa. Olin ensimmäisen kerran vastavalittuna puoluevaltuutettuna mukana ja kokemus oli oikein hyvä. Kokouksessa tapasi tuttuja, tutustui moneen uuteen ja opin paljon uutta, sain uusia näkökulmia myös. Kuulun puoluevaltuuston yleis- ja ajankohtaisvaliokuntaan, jossa pureudutaan ajankohtaisiin asioihin ja valiokunnassa käsittelimme keskustan sosiaali ja terveyslinjausta siihen valitun työryhmän työn perusteella. Sosiaali- ja terveyslinjaus on hyvin valmisteltu ja se on erinomainen. Toki mielestäni siinä oli muutamia puutteita, mutta toin ne yleis- ja ajankohtaisvaliokunnassa esille ja esittämäni lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti niin valiokunnassa kuin myös puoluevaltuustossa.
Toki vuosi kaiken politiikan keskellä on ollut myös teinien ja lasten kasvukipuja, irtautumisia, erittäin voimakkaitakin irtautumisia, joissa oma vanhemmuus on ollut puntarissa ja koetuksella kovastikin. Välillä tuntuu, että kukaan ei kuule, mistään ei saa tukea, kukaan ei ymmärrä, mitä tukea tarvitaan ja lähetteet hylätään näkemättä lasta, lausuen aivan käsittämättömiä korulauseita, joilla piilotetaan se, että resurssit eivät riitä auttamaan kaikkia, että ennaltaehkäisyyn ei pystytä panostamaan. Oma venyminen on tuolloin kovimmillaan ja itsekin erityistarpeisena on toisinaan hankalaa ymmärtää ja toimia sen mukaan.
Vuoden aikana tapahtuneista muutoksista, luottamustehtävien määrästä ja siitä syystä, että halusin perheellenkin jäävän aikaa, päätin luopua kunnallisjärjestön puheenjohtajuudesta. Kun vastaanotan tehtävän, haluan tehdä sen kunnolla ja syventyä. Koin, että kunnallisjärjestö ansaitsee puheenjohtajan, joka pystyy keskittymään tehtävään kunnolla. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Ferin. Uskon hänen ottavan tehtävän haltuun ja tuovan uutta virtaa kunnallisjärjestöön.
Syksyn kova vauhti toi joulun ja vuodenvaihteen nopeasti eteen, ihan huomaamatta jälleen. Joulu oli rauhaisa, ihanan lämminhenkinen ja ilon täyteinen. Toki yksi lapsista oli hyvin tunteellinen lahjojen avaamisen jälkeen, ei pettymyksestä, vaan siksi, että joutuu odottamaan taas vuoden jännitystä, pakettien avaamista ja joulukuusen koristelua.
Vuodenvaihde tuo minulla myös surun pintaan, sillä esikoiseni menehtyi 1.1.2001. Siitä siis on jo aikaa, mutta suru ei väisty. Se muuttuu, mutta ei poistu.
Pyryn menehdyttyä suru oli fyysistä kipua ja sanonta tyhjästä sylistä oli todellinen. Tyhjä syli ei ole vain sanonta, vaan sekin tuntuu fyysisenä kipuna ja sylissä olevan vauvan painon puutteena. Sen tosissaan tuntee. Ja se murskaa alleen.
Vuodenvaihde tuo nykyään myös tyhjyyttä, sillä vuodenvaihtuessa soitin aina isälleni ensimmäisenä uuden vuoden toivotukset, nyt oli kuudes vuodenvaihde, kun sitä en voinut tehdä.
Vaikka vuodenvaihde nostaa aina hieman surumielisyyttä omassa sydämessäni, pitää kuitenkin ilo, rakkaus ja myönteisyys pintansa ja nousee päällimmäiseksi. Minulla on neljä upeaa, eläväistä sähikäistä ihmistainta, joiden puolesta teen kaikkeni.
Joten vuosi 2023, anna tulla vaan! Olen suhteellisen valmis.
Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehden mielipidepalstalle ja kerroin, kuinka aloitteeni ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnasta on huomioitu kansallisesti. Voit lukea kirjoitukseni myös Länsi-Uusimaasta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/5583586
Aloitteeni on muuten Keskustan uuden puoluevaltuuston hyväksymän sotelinjauksen mukainen. Puoluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti sen keskustan linjaukseen esityksestäni.
Kirjoitukseni:
Lohjan ikääntyneiden vajaaravitsemusaloite esillä kansallisesti
Helsingissä järjestettiin 21.11. Suomalaisten terveempi ikääntyminen -tilaisuus, jossa oli mukana ravitsemusterapian, geriatrian ja muistisairauksien professorit, tiedemaailmassa ansioituneita asiantuntijoita sekä asiantuntija- ja potilasjärjestöjä. Kuulijoina oli poliitikkoja, hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden johtajia sekä toimittajia. Tekemästäni Lohjan ikäihmisten vajaaravitsemusaloitteesta lähtenyt Lohjan, Espoon ja Inkoon hankeyhteistyö vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta hoitopolkuun yhteistyössä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamisen kanssa sai monia kysymyksiä sekä kehuja nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Lohja näkyi edelläkävijänä.
Väestön ikääntyessä nopeasti kuntalaisten itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyisyyttä on erittäin tärkeä tukea. Kokonaisvaltaisuudessaan vajaaravitsemuksella on suuri rooli ikäihmisten itsenäisessä, toimintakykyisessä ja sosiaalisessa elämässä. Se on myös iso kustannusten aiheuttaja, sillä vajaaravittujen hoitokustannukset ovat 2-3 kertaa hyvässä ravitsemustilassa olevia suuremmat. Liikuntakyvyn heikentymisestä koituu edelleen kustannuksia mm. kotihoidosta 14 000 euroa/hlö/v. ja esim. kaatumisen aiheuttaman lonkkamurtuman hoidosta 30 000 euroa/murtuma/v. Valtakunnallisesti puhutaan yli 600 miljoonan euron vuosikustannuksista. Vajaaravitsemus on tila, jossa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saanti on riittämätöntä tarpeeseen nähden. Se vaikuttaa haitallisesti kehon toimintaan, infektioherkkyyteen, sairauksista toipumiseen ja elossa säilymiseen altistaen mm. kaatumisille, sekavuudelle ja yleiselle heikkoudelle. Säännöllisellä lihaskuntoharjoittelulla, riittävästi energiaa ja proteiinia sisältävällä ravinnolla sekä tarvittaessa täydennysravintovalmisteilla näitä voitaisiin ehkäistä.
Miten hanke on poikkeuksellinen? Tein aiheesta aloitteen elokuussa 2021. Se sai kannatusta viideltä puolueelta, ja valtuustopäätös tehtiin tammikuussa 2022. Hanke eteni nopeasti, sillä Lohjan vs. hyvinvointijohtaja ja vanhustenhuollon ylihoitaja edistivät aktiivisesti sitä yhdessä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kanssa. Yhteistyön tuloksena Lohjalla käynnistettiin vajaaravitsemusta koskeva käytännönläheinen lisäkoulutus henkilöstölle, omaishoitajille, ikäihmisille ja heidän läheisilleen (Hiiden Omaishoitajat ry) sekä avoimina yleisöluentoina. Hankkeessa on jaettu paljon kirjallista ohjausmateriaalia, tehty ikääntyneiden ravitsemusta koskeva kaupungin verkkosivu, tuotettu malli vajaaravitsemusriskin arvioinnista (testattavana lyhytaikaishoivassa, tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja omaishoidossa), pilotoitu ravitsemusterapeutin konsultaatiota ja käynnistetty opinnäytetöitä Laurean sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa. Hanke on osa Tulevaisuuden hyvinvointialue -projektia ja sen tulokset muodostavat perustan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintatavalle.
Lotta Paakkunainen 