Kategoria-arkisto:Oireseuranta

Länsi-Uusimaan Vaalikynä-kirjoitus 18.1.2022: Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan valtuustoaloitteella merkittäviä vaikutuksia

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Vaalikynä-kirjoituksen valtuustoaloitteestani iäkkäiden vajaaravitsemuksen seurannasta, sillä olin saanut tiedusteluja sen käsittelystä valtuustossa. Aloitteeni on käsittelyssä valtuustossa 19.1 ja päätöehdotustekstinä on: Valtuusto päättää merkitä aloitteen loppuun käsitellyksi. Ja sehän ei oikeastaan kerro mitään. Toki esittelytekstissä on myös pidempi seloste, jossa kerrotaan aloitteen tuomista toimenpiteistä.

Tämä aloite on edennyt ilahduttavan nopeasti. Varmasti osaltaan vaikutusta oli sillä, mitä itse tein aloitteen lisäksi.

Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan valtuustoaloitteella merkittäviä vaikutuksia

Tein elokuussa valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Ensi keskiviikon valtuustokokouksessa se saatetaan loppuun merkittävillä toimenpiteillä.

Aloitetta valmistellessani keskustelin usean ravitsemuksen asiantuntijan, alan tutkijan sekä kaupungin edustajien kanssa. Olin myös yhteydessä Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan, jossa kiinnostus aloitettani kohtaan oli suuri. Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan aloitteen ajoitus on täydellinen, sillä alkamassa oli vuonna 2020 julkaistun Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamiseen tähtäävä hanke, johon aloitteeni tarkoitus sopi hyvin. Keskustelimme mahdollisuudesta ottaa Lohja pilotiksi hankkeeseen.

Yhdistin yllämainitut toimijat, minkä seurauksena käynnistetään tämän vuoden alussa Lohjalla lisäkoulutusta ja kehitystyö vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptista osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta. Tuotokset tulevat muodostamaan pohjan hyvinvointialueemme tulevalle toimintamallille, ja projekti toteutetaan käytännössä ensimmäisenä meillä Lohjalla. Tämä on merkittävää, sillä palvelut tullaan järjestämään jatkossa yhtenäisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa. Tällöin alueen kunnilla on mahdollisuus yhteistyöllä kehittää palveluja parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Kaikki kunnat pääsevät hyödyntämään projektissa opittua jo tämän vuoden aikana. Tämän ikääntyneiden vajaaravitsemukseen keskittyneen aloitteen seurauksena olemme siis jo Lohjalla edelläkävijöitä.

Aloitettani kannatettiin yli puoluerajojen. On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.

Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin.

Lotta Paakkunainen, aluevaaliehdokas (kesk.)

Yhteenveto kuluneesta kaudesta

Tämän valtuustokauden ollessa näin loppuvaiheessa on ehkä hyvä tehdä yhteenvetoa. Aloitin kauden ensimmäisenä varavaltuutettuna ja olinkin todella monessa kokouksessa jo mukana. Erään toisen ryhmän valtuutettu kerran esitteli minut oman ryhmäni ahkerimpana ja yhtenä kaikista ahkerimpana valtuutettuna, vaikka varana vain olinkin.

Aloitteita olen tehnyt kauden aikana viisi, kaikki liittyen lasten hyvinvointiin.

  • teiden vaarallisuusluokitusten uudelleenarviointi
  • sisäilmaoireiden seurantajärjestelmä
  • korjattujen tilojen seuranta
  • jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa
  • selvitys resurssien lisäämiseen Lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöhön

Aloitteeni kokonaisuudessaan löytyvät täältä: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/about/

Olen tehnyt lukuisia vastaesityksiä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa, ollessani varajäsenenä sotelautakunnassa ja muutamia valtuustossa. Osan olen voittanut, osan hävinnyt, osa ei ole saanut kannatusta ollenkaan.

Osasta vastaesityksistäni olen kirjoittanut näin:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=vastaesitys, https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=eri+mielt%C3%A4

Harmittamaan on jäänyt monikin päätös, joka valtuustossa (ja lautakunnissa) on tehty. Suurimpia pettymyksiä ovat olleet

  • Karstun koulun lakkautus ja
  • talouden tasapainottamisessa tehdyt Pullin ja Nummenkylän koulujen lakkautusesitykset
  • lyseon remontointipäätös
  • Järnefeltin koulun remontointipäätös
  • tuntikehyksen laskutavan muuttaminen
  • Nummi-Saukkola alueen päiväkotipäätös, näen sen lyhytnäköisenä, eikä kokonaisuutta kattavana päätöksenä, joka koituu vielä lapsiperheiden harmiksi.
  • erittäin suuri pettymys on ollut se, että huolimatta jo vuosia jatkuneesta asian esille otosta, vaikuttamisesta ja lukuisissa kokouksissa asian esille tuomisesta vasta tammikuussa 2021 viranhaltijat myönsivät lastensuojelun kriisin. Hassuksikin minua on sanottu: https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/1268765

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=karstu

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=lyseo

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=j%C3%A4rnefelt

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/?s=nummi+saukkola

Onnistumisiksi voisin ensimmäisenä mainita hyvän yhteistyön muiden ryhmien kanssa. Olen aina pyrkinyt vuoropuheluun ja tuonut esille faktat. Monen kanssa meillä on todella hyvä yhteishenki ja pystymme keskustelemaan aiheista sekä jakamaan tietoa. Minulle on moni valtuutettu soittanut tai laittanut viestiä, kun päätettävänä oleva asia koskee asuinaluettani tai muuta aihetta, josta minulla on asiantuntemus ja josta on haluttu tietää lisää. Samoin olen minä tehnyt.

Onnistumisia (valtuustossa ja lautakunnissa) mm. :

  • Saukkolan päiväkodin väistö
  • Koisjärven päiväkodin säilyminen
  • Lohjan kaupungin osallistuminen Valoa, ei väkivaltaa-tapahtumiin
  • Hammashoidon säilyminen Mäntynummella ja Oinolassa (vastaesityksestäni)
  • Omaishoitajien palkkioluokkien säilyminen ennallaan (ei leikattu) (vastaesityksestäni)
  • vegaaniruuan palaaminen kouluihin (en tehnyt aloitetta, vaikutin muuten)
  • rakennusten sisäilmaseurannan kehittyminen (aloitteeni)
  • herääminen lastensuojelun kriisiin

Olen ehdolla myös seuraavalle kaudelle, aikeissa jatkaa samalla tavalla, tosin ehkä hieman lisää oppineena. Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä. Haluan ja pyrin luottamushenkilönä kehittää sitä entisestään nykyisille ja tuleville sukupolville. Jos lohjalaiset vaaleissa niin haluavat ja suovat minulle luottamuksensa.

Järnefeltin koulun lapset – ovatko toimet olleet riittäviä

Järnefeltin koulussa on oireiltu vuosia sisäilman vuoksi. Koulua on tutkittu useasti (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/) usean vuoden aikana ja valtuusto on päätöksensä tehnyt. Tuolloin päätettiin uudisrakentamisesta ja yksi kohta päätöksestä on: Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

Peräänkuulutin tuolloin, että Järnefeltin perheille tulisi kertoa eri koulupolun mahdollisuuksista. (ei ole kerrottu)

Kuinka Järnefeltin koulun oppilaat nyt voivat?

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt Järnefeltin koulun tilannetta 14.8.2019, ja tuolloinkin vain Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitelma sekä 17.6.2020, jolloin on valittu urakoitsija. Tilannekatsausta lasten hyvinvoinnista, tai siitä, ovatko toimet sisäilman parantamiseksi olleet riittäviä, emme ole saaneet.

Elokuussa 2019 hankesuunnitelmasta kävi ilmi, että tarveselvityksessä esitettiin, että Rauhalan ja Järnefeltin koulut peruskorjataan siten, että työt olisivat valmiina vuoden 2019 syyslukukauden alkaessa.

Hallitus päätti 2.9.2019 Järnefeltin yhtenäiskoulun rakennusurakan kilpailutuksesta päättäessään, että koulun H-osa höydynnettäisi (vaikka se on pahasti sisäilmaongelmainen)

”Kaupunginhallitus päätti 3.12.2018 § 371, että hanke toteutetaan uudisrakennuksena.

Valmistelun edetessä hanke tuotiin uudestaan valtuuston käsittelyyn 17.4.2019 § 32, jossa linjattiin seuraavaa:

1) Järnefeltin koulua ei korjata. Rauhalan koulua ei korjata.

2) Järnefeltin koulussa käytetään väliaikaisia, tehokkaita ilmanpuhdistimia ja muita laitteita ja toimenpiteitä, joilla sisäilman laatu turvataan jäljellä olevaksi käyttöajaksi ja väistötilojen käyttö minimoidaan.

3) Uusi Järnefeltin koulu suunnitellaan ja sijoitetaan nykyisen Järnefeltin koulun alueelle.

4) Uusi koulu mitoitetaan yhtenäiskouluksi niin, että Maksjoen, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen oppilaat mahtuvat siihen, ja että laskevien oppilasennusteiden mahdollisesti toteutuessa myös Ristin koulun oppilaat voidaan sijoittaa mahdollisesti tähän uuteen kouluun tulevaisuudessa. Mitoitettaessa tarkistetaan vielä Ojamon ja Järnefeltin oppilassuunnitteet ja huomioidaan ne Järnefeltin yhtenäiskoulun suunnittelussa.

5) Uusi koulu toteutetaan nopealla aikataululla. Perinteisen urakoinnin ja paikalla rakentamisen vaihtoehtona selvitetään myös uudenaikaisia tilaelementtiratkaisuja. Tällöin elementit rakennetaan sisätiloissa, ja kuivaketju varmistetaan kaikilta osin tehtaalta pystytykseen saakka. Rakennukseen ei tule tasakattoa. Mitään päivittäiskäytössä olevia tiloja ei tule osittainkaan maanalaisiin tiloihin.

6) Perinteisen rahoitusmallin (=kaupunki ottaa lainaa ja rakentaa omaan taseeseen) rinnalla selvitetään sitä mahdollisuutta, että uuden koulun rakennuttaa, rahoittaa, omistaa ja ylläpitää ulkopuolinen taho, jolloin kaupunki vuokraa koulun käyttöönsä pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Maapohja pidetään kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päättää sopimusjärjestelyistä myöhemmin.

7) Valtuusto päättää erikseen rakentamisen aikataulutuksesta ja hankkeen tilaratkaisuista suunnitteluvaiheen aikana.

Kaupunginhallitus on antanut 6.5.2019 §129. edellä mainittua valtuuston päätöstä koskevat täytäntöönpano-ohjeet. Kaupunginhallitus päätti, että Järnefeltin uusi koulu kilpailutetaan siten, että tarjoajat saavat tarjota uuden koulun rakentamista luonnospiirustusten pohjalta, tai he saavat tarjota koulua myös omien piirustustensa pohjalta. Lisäksi tarjoajat saavat tarjota koulun rakentamista perinteisenä urakkana, tai sitten siten, että tarjoaja toteuttaa koulun ”avaimet käteen” -periaatteella vuokraten valmiin koulun pitkäaikaisella vuokrasopimuksella kaupungille. Tarjouspyynnössä määritellään joukko laatukriteereitä, jotka vaikuttavat valintaan. Tämän tyyppinen kilpailutus on vaativaa, josta syystä tarjouspyynnön laadinnassa, samoin kuin tarjousten vertailussa käytetään mahdollisesti apuna ulkopuolista asiantuntijaa. Kilpailutusta on kuvattu oheismateriaalissa.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen tarjouskilpailun suunnittelua on jatkettu Järnefeltin yhtenäiskoulun hankesuunnitteluryhmässä ja sen alaisessa hankintaryhmässä. Suunnittelun edetessä on käynyt selväksi, että kilpailutuksen lähtökohtia on tarkoituksenmukaista linjata vielä valtuustotasolla, jotta kilpailutusprosessi etenee sujuvasti ja rakennushanke toteutuu suunnitellussa aikataulussa.

Tarjouskilpailu on tarkoitus käynnistää elokuussa 2019 hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tarjouskilpailu toteutetaan niin, että se ei sisällä liikuntahallia, väestönsuojia eikä vanhan koulun purkua. Tehtyjen selvitysten pohjalta on arvioitu niin, että nykyinen liikuntahalli voidaan säilyttää ja kunnostaa, vaikka muu vanha koulu purettaisiinkin pois. Uuden koulun vaatimat väestönsuojatilat sijoitettaisiin säilytettävän liikuntahallin ”kylkeen”, jolloin esim. kuntosalitilat voisivat sijaita väestönsuojatiloissa.” (ote valtuuston 12.6.2019 kokouksen pöytäkirjasta)

Päätöksiä on siis tehty, mutta lasten voinnista luottamushenkilöt eivät ole tietoisia. Olen tiedustellut viranhaltijoilta, tietävätkö hekään? Ovatko kysyneet?

Järtsistä aiemmin kirjoittamaani:

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/05/08/jarnefeltin-koulun-mahdollinen-tuleva-vaisto/

https://wordpress.com/post/lottapaakkunainen.wordpress.com/4393

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/04/18/sisailma-asioissa-takapakkia-ja-pimeaan-keskiaikaan-jokainen-paiva-on-liikaa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/01/jarnefeltin-koulun-uusi-sijainti-paatoksessa/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/01/07/mihin-uusi-jarnefeltin-koulu/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/03/jarnefeltin-ja-rauhalan-koulujen-tilanne-kaupunginhallituksessa-vaistoa-pyritaan-valttamaan/

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/29/ei-epaselvaa-jarnefeltin-koulusta/

Näiden lisäksi olen edellisessä blogissani kirjoittanut Järtsistä.

Aloitteeni sisäilmaseurannan suorittamisesta käsitellään loppuun

Tein helmikuussa 2019 aloitteen, jossa esitän, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan. Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä. (lue lisää aloitteestani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2019/02/15/aloite-korjattujen-koulujen-tilan-seurannasta/)

Palvelutuotantolautakunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 4.12.2019, jolloin pohjaesityksenä oli, että mitään ei tehdä, mutta Kirsi Ferinin esityksestä päätettiin aloite pitää vireillä ja tutkia hyötyjä ja kustannuksia tarkemmin. Nyt palvelutuotantolautakunta käsitteli uudemman kerran 6.5.2020 ja nyt lautakunta päätti, että aloite on loppuun käsitelty. Asian käsittelevät vielä kaupunginhallitus ja valtuusto. Lohja on aloitteeni perusteella

kartoittanut markkinoilla olevia seurantajärjestelmiä, joilla voidaan kiinteistökohtaisesti seurata kiinteistön tilaa eri anturein. Kosteusvaurioiden syntymisen välttämiseksi sekä havainnoinnin parantamiseksi tilakeskus on päättänyt hankkia jo rakennusvaiheessa oleviin Laurentiustalon ja Ojamon koulun rakenteisiin kosteuden ja lämmön seurannan mittaroinin. Lisäksi mittarointi tullaan sijoittamaan myös tuleviin kohteisiin mm. lukion saneeraukseen sekä Järnefeltin kouluun. Anturit sijoitetaan kiinteästi rakenteiden sisään. Hyvin suunnitellulla anturoinnin sijoittelulla saadaan kattava ja jatkuvasti päivittyvä kokonaiskuva kiinteistön kosteustilanteesta. Mittaroinnin tarkoituksena on seurata rakenteiden kosteutta ja näin havaita jo varhaisessa vaiheessa mahdollisten piilokosteuksien syntyminen ja reagoida niihin riittävän ajoissa. Lisäksi seiniin asennettavilla mittareilla pystytään havaitsemaan rakenteissa olevat vuodot ja kondensoitumiset ja ennen kuin aiheutuu laajempaa tuhoa rakenteissa. Mittareiden tieto välittyy verkkopalvelimeen josta niitä voidaan tarkastella netin kautta havainnollisina kuvaajina tai taulukoina.

Tämän lisäksi tilakeskus on kilpailuttamassa sisäilman olosuhdeseurannan palvelua vuosille 2020-2022, jonka avulla voidaan eri kohteissa seurata mm. seuraavia asioita:

  • paine-eromittausta kohteissa
  • yhdistelmä antureita (TVOC, CO2, %RH, TE) mittaukseen
  • kuitumittausta kohteissa
  • kosteusmittausta kohteissa
  • automaatiojärjestelmän kautta tehtäviä CO2-mittauksia


Tilakeskus ottaa myös tulevaisuudessa käyttöön rakentamisen tarkastusasiakirjan (ASRA RTK rakentamistuotannon laadun varmistusasiakirja) isoissa ja keskikokoisissa kohteissa.

Edellä mainittujen hankintojen avulla voidaan tehostaa aloitteen mukaista toimintaa ja paremmin varmistaa kohteiden toimivuus.

Aloitteeni tarkoitus oli tukea kaupunkia sisäilman laadun tarkastelun kehittämisessä ja vaikka aloitteeni ei täysin toteutunut, on suunta erittäin hyvä. Toivon, että kehittämistä jatketaan.

Sisäilmaoireseurannan lupaava alku veikin lähelle keskiaikaa

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan keskiviikkona myös aloitettani sisäilmaseurantajärjestelmästä terveydenhoitajien tueksi ja esityksenä on, että aloite katsottaisi loppuunkäsitellyksi.

Hienoa. Paitsi, että tulen esittämään aloitteen edelleen vireillä olevaksi, vaikkakin alku on lupaava.

Ote lautakunnan esittelytekstistä: ”Lohjalla on elokuussa 2018 otettu käyttöön kouluterveydenhoitaja Heidi Mäkisen kokoamana näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ja ylilääkäri Tanja Nummilan lääkärityön osalta täydentämä sisäilmaoireseurantaprosessi. Prosessikuvauksen mukaista toimintaa on pian takana kokonainen lukuvuosi, mikä on osoittanut seurantajärjestelmänä hyväksi ja toimivaksi.

Oireileva oppilas/opiskelija haastatellaan sovitun oirelistauksen mukaisella haastattelulla, kirjataan potilaskertomusjärjestelmään ja konsultoidaan lääkäriä jatkotoimenpiteistä. Lääkärikonsultaation mukaan oppilas voidaan jättää koulu- tai opiskeluterveydenhuollon seurantaan, ohjata jatkotutkimuksiin tai pyytää lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Sisäilmaoire-epäilyissä terveydenhoitaja konsultoi terveyskeskuksen nimettyjä lääkäreitä (2) ja/tai koululääkärinä toimivaa lääkäriä.

Terveydenhoitaja kirjaa sovitusti oireilevien oppilaiden tiedot myös seurantataulukkoon, josta saadaan ajantasaista tietoa sisäilmatyöryhmään vietäväksi. Ratkaistaan yhdessä! – hankkeen puitteissa Lohjalla on järjestetty helmikuussa 2019 työpaja, jossa prosessi arvioitiin työntekijöiden ja hankkeen toimijoiden yhteistyöllä. Huhtikuussa 2019 valmistellaan hankkeen puitteissa vielä yhdessä huoltajaedustajan kanssa huoltajille julkaistava prosessikuvaus, joka jaetaan tiedoksi huoltajille sen valmistuttua tai viimeistään lukuvuoden 2019-2020 alussa Wilma-järjestelmän kautta.

Terveydenhoitajat eivät tee lausuntoja tai vaikuta oppilaiden koulusiirtoihin sisäilmaoire-epäilyissä. Oppilaiden/opiskelijoiden oirehdintaa ei diagnosoida perusterveydenhuollossa vaan asiakasta pyritään ohjaamaan oireen hoidossa ja arjen riittävän hyvässä selviytymisessä.”

Olin todella optimistinen ja tyytyväinen kuullessani työryhmän perustamisesta ja oireseurannan aloittamisesta ja jalkauttamisesta.

Lomake itsessään on erittäin hyvä ja toivonkin sen kehittyvän käytössä. Toivon myös, että terveydenhoitajat saavat koulutusta ja täydennyskoulutusta sen käyttöön ja että se olisi pian laajemmassakin käytössä kuin vain niissä kohteissa, joissa on jo katastrofi päällä tai kasvamassa sellainen. Ennaltaehkäisyynhän tämä lomake ja työväline olisi erinomainen ja siihenkin tarkoitettu.

Taulukossa kysytään mm.

  • Oppilaan nimi
  • Koulu ja luokka
  • Oire alkanut pvm
  • Missä tiloissa oireilee?
  • Altistunut aiemmin kotona/koulussa
  • Oireileeko myös vapaa-ajalla?
  • Viikonpäivävaihtelua?
  • Kuinka usein oireilee?
  • Oireet: Silmien kirvely /kutina Nuha Yskä, hengenahdistus Päänsärky Pahoinvointi Väsymys Vatsakipu Toistuvat ylähengitystieinfektiot Iho-oireet (lisäys 2019!)
  • Muu, mikä? Altisteet:Tupakointi ( myös lähipiirin)
  • Mieliala Kouluviihtyvyys
  • Ruutuaika Uni Purenta Allergiat Atopia Hajusteet Liikunta
  • Onko vanhemmilla sisäilmaoireita


Tämän lisäksi lomakkeessa tilastoidaan säännöllisen näköisesti oireita ja tiloja, joissa oireillaan. Hienoa. Se, mikä harmittaa ja kyseenalaistaisin, on prosessikuvaus.

Kysymyksiä, jotka heräsivät liittyen tekstiin:

  • onko kaikilla terveydenhoitajilla käytössä/onko kaikilla terveydenhoitajilla tietoa tästä?
  • vastaavatko oppilaat kyselyyn/ onko ollut käytössä?
  • prosessikuvaus on kesken, miksi tuotu /otettu käyttöön keskeneräisenä?

Liitteenä kokousasiassa on Prosessikuvaus oppilaitosten sisäilmaoireilusta/ sisäympäristöongelmista kouluterveydenhuollossa, jossa lähteenä on käytetty Duodecimin oppiportti, kosteus ja homevauriot. Ko prosessikuvakusessa sanotaan mm:

Sisäympäristöongelmien syytekijät:

  • Ilmanvaihdon ja lämpöolojen epäkohdat
  • Erilaiset sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät: epäpuhtaudet, ilman kuivuus (talvella) ja riittämätön siivous
  • Ympäristön meluisuus ja valaistus
  • Tilojen käyttäjien kokema psykososiaalinen kuormitus ja mahdollinen työn tietointensiivisyys (lisäävät ärsytysherkkyyttä)
  • Tilojen käyttäjien tupakointi ja hajusteiden käyttö
  • Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys

Lisäksi prosessikuvauksessa todetaan, että

”Oireilu ei ole osoitus kosteus- ja homevauriosta. Se voi olla myös normaali tai normaalia herkempi reaktio sinänsä vaarattomaan ympäristötekijään, kuten

  • Mineraalikuituihin
  • Muihin epäpuhtauksiin
  • Ilmanvaihdon riittämättömyyteen
  • Lämpötilaan tai meluun

Muihin en ota kantaa, mutta mineraalivillakuituihin kyllä sen verran, että Sisäilmayhdistyksen mukaan:

Mineraalikuitujen terveysvaikutukset

Halkaisijaltaan alle 3 μm:n paksuiset mineraalivillakuidut ovat riittävän pieniä kulkeutuakseen hengitettäessä keuhkoihin saakka. Mineraalivillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia, eivätkä ne todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Kansainvälinen syöpätutkimuslaitos IARC on arvioinut mineraalivillakuidut syöpävaarallisuusluokkaan 3: syöpävaarallisuus ei ole tutkimustiedon perusteella luokiteltavissa.

Halkaisijaltaan yli 3 μm:n kuidut jäävät ylempiin hengitysteihin, voivat aiheuttaa ärsytysoireita nenässä ja nielussa ja saattavat altistaa flunssalle ja tulehdussairauksille. Kuidut voivat aiheuttaa myös ihon ja silmien sidekalvojen ärtymistä. Ihoärsytys aiheutuu siitä, että kuitu lävistää ihon orvaskeden. Silmään jouduttuaan kuidut voivat sojottaa eri suuntiin ja aiheuttaa kipua silmiä räpytettäessä tai hierottaessa. (https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Sisailmasto/Hiukkasmaiset-epapuhtaudet)

TTL toteaa:

Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (https://www.ttl.fi/service-document/teolliset-mineraalikuidut/)

Pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei siis todennäköisesti ole sillä, että saattaa joutua viikkoja/kuukausia, toisissa paikoissa ehkä vuosia olemaan altistuneena mineraalivillojen hengittämiselle.

Kohtaamisesta prosessikuvauksessa:

  • Kuuntele, osoita välittämistä ja myötätuntoa
  • Kunnioita kokemusta ja huolta, vaikka ne tuntuisivat suhteettoman suurilta
  • Muista, jos tunteet pinnassa, tieto ei mene perille
  • Kun ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja heidän huolensa tulevat ymmärretyksi, he ovat valmiimpia kuuntelemaan uutta tietoa ja myös toisia näkökulmia tilanteeseen (lähde: Duodecim: Oppiportti, kosteus ja homevauriot)

Niin. Syvä huokaus. Lohjalla otetaan sisäilmaongelmat vakavissaan. Perustetaan työryhmä miettimään oireseurantataulukkoa ja työvälinettä terveydenhoitajille (on todella hienoa ja olinkin todella iloinen ja huojentunut kuullessani sen), mutta tehdään siitä asenteellinen (pettymys todella valtava). Totta on, että ihminen on kokonaisuus ja fyysinen sekä psyykkinen oireilu eivät sulje toisiaan pois, ovat lähinnä käsi kädessä, mutta se, että annetaan asenteellisia ohjeita (olet tunteiden vallassa, etkä kuule oikeaa tietoa, tai toista näkökulmaa oireillesi), on kyseenalaistettavaa. Olen pettynyt.

Tervetuloa keskiaika.

Kivi-Lintulan sisäilmainfossa

Päiväkoti Kivi-Lintulan henkilökunta ja lasten vanhemmat oli kutsuttu kuulemistilaisuuteen päiväkodin sisäilmatilanteen aiheuttamasta ongelmasta.

Ennen vanhempien tilaisuutta oli henkilökunnalle järjestetty kuuleminen. Henkilökunta keskusteli ja toivottavasti saavat avoimiksi jääneisiin kysymyksiin vastauksia pian.

Vanhempia oli tullut paikalle omaan tilaisuuteensa todella runsaasti, mikä oli todella hienoa asia.

Keskustelun edetessä olin hämmentynyt. Tilaisuus oli hyvin erilainen kuin muut, missä olen ollut. Keskustelua kuunnellessani ajattelin, että ehkä edelleenkään ei ole tietoa tarpeeksi tarjolla, ehkä vanhemmilla ei ole tietoa sisäilmaoireista. Ehkä edelleen pidetään usein ilmeneviä korvatulehduksia ja nuhakuumeita normaaleina. Ihan tavallista on, että lapsen aloittaessa päiväkotia pöpöt tarttuvat herkemmin, ja uskotaan sen vain jatkuvan pidempää. Aina on jokin ”kausi menossa”.

Haluankin nyt muistuttaa kirjoittamastani ohjeesta: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/mita-tehda-jos-epailee-lapsen-sairastelun-johtuvan-sisailmasta/

tiivistettynä:

Yleisimpiä oireita ovat:

  • Silmä-, nuha- ja astmaoireet
  • Infektiokierre
  • Ihottumat
  • Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily
  • ylivilkkaus

Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan.

Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät  sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Sisäilmaongelmia aiheuttavat monet asiat, ei pelkkä home. Esimerkiksi teollisia mineraalikuituja (lasivilla-, vuorivilla- ja lasikuidut, teollisuudessa myös keraamiset kuidut) on käytetty yleisesti lämpö- ja äänieristemateriaalina, tuloilmakoneiston äänenvaimentimissa ja tuloilmasuodattimissa. Rikkinäisistä suodattimista sekä päällystämättömistä äänenvaimentimista ja akustiikkalevyistä voi helposti irrota teollisia mineraalikuituja sisäilmaan.

Altistuminen sisäilmassa esiintyville teollisille mineraalikuiduille voi aiheuttaa silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita.

Kuva: Lohjan kaupunki

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää ensi viikolla Kivi-Lintulan väistöstä. Se, mikä tekee asiasta vaikean lautakunnan jäsenen silmin on, että tietoa on kovin niukasti, toivottavasti sitä tulee lisää ennen kokousta. Lisäksi erittäin haastavaksi tämän tekee se, että Kivi-Lintulassa ei ole tehty sisäilmatutkimuksia. Parisen vuotta sitten on tehty VOC-mittauksia ja sen raportin perusteella korjauksia ja parannuksia ilmanvaihtoon, mutta niistä on ilmeisesti ollut vain hetkellinen apu. Yksi syy siihen, että nyt ei ole tehty kalliita sisäilmatutkimuksia on, että päiväkoti tulee siirtymään joka tapauksessa parin vuoden päästä Laurentiustaloon. Toisaalta ymmärrän sen, mutta toisaalta jos rakennusta aiotaan käytää myöhemmin, olisi ongelmien syyt selvitettävä.

Väistöpaikat herättivät paljon keskustelua ja epätietoisuutta lisäsi sekin, että paljon ei ollut viranhaltijoilla antaa vastauksia, mutta koska ensi viikolla on lautakunnan kokous, oli kuuleminen pidettävä.

Halusin muistuttaa vanhempia siitä, että vaikka kaikki lapset eivät sairastele tai oireile, kaikki altistuvat. Kerroin, kuinka pienenä altistuminen saattaa johtaa koko loppuiän sairastumiseen. Koko loppuikä voi olla sitä, että opiskelupaikkaa hakiessa ei voi tietää, pystyykö opiskelemaan opinahjon kiinteistössä, pystyykö käymään töissä, asunnon etsintään vaikuttaa altistuminen. Varusmiespalvelukseen. Tämä ei ole pikkujuttu. Tässä on kyse teidän lapsistanne.

Tilaisuuden aikana luonnollisesti pahoiteltiin tilannetta ja moni totesi, että ei ole helppo tilanne kenellekään, ei viranhaltijoille, ei perheille, ei henkilökunnalle eikä lautakunnan jäsenille. Itse totesin siihen, että helppohan lautakunnan jäsenen on, verrattuna lapsiin. Vaikein tilanne tässä on heillä, teidän lapsillanne. Meidän ei tarvitse kuin päättää, lasten osa on kovempi. Lautakunnan jäsenten tulee vain tehdä päätös viranhaltijoiden esityksestä, heidän tarjoamastaan tiedosta. Rehellisesti ei varmasti tule olemaan helppo päätös eikä helppo kokouskaan, taas.

Lautakunnassa on pitkään ollut henki, että sisäilmaongelmat otetaan vakavasti ja lasten terveellinen ympäristö huolehditaan ensisijassa, nyt vain on muutama mutta matkassa. Toivottavasti mutkat oikenevat. Mutta ennen kaikkea, toivottavasti lapset pääsevät terveisiin tiloihin, pian.

Palaan tähän asiaan vielä myöhemmin, kokouksen jälkeen.