Kategoria-arkisto:omaishoito

Sote-uudistus – faktat pöydälle

Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehteen mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin 24.9.

Kirjoituksessani vaadin faktojen pohjalta käytyä keskustelua sote-uudistuksesta. Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt runsaasti keskustelua ja kritiikkiä. Kirjoituksessani korostan, että vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, on tärkeää pitää mielessä uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteet: kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä.

Haasteet ovat todellisia, mutta myös odotettuja. Myönnän, että uudistuksen alkutaival on ollut haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Muistutan kuitenkin, että tällaisia haasteita olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.

Hallituksen lisäbudjetti ei ole uusi raha.

Kritisoin myös hallituksen lupaamaa lisäbudjettia. Korostan, että kyseessä ei ole uusi satsaus, vaan lakisääteisiä eriä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Vaadin rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.

Palvelut lähelle ja yhteistyö tiivistymään.

Kirjoituksessani painotan, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.

Yhteistyö on avain onnistumiseen.

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.

Tulevaisuus on rakentamista.

Uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.

Kirjoitukseni kokonaisuudessaan:

Sote-uudistus: faktojen pohjalta kohti kestävämpää tulevaisuutta

Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä. Vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, kuten kasvaneet hoitojonot ja taloudelliset paineet, on tärkeää tarkastella tilannetta faktojen valossa.

Uudistuksen alkutaipale on ollut vähintäänkin haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Näitä ongelmia olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.

On kuitenkin muistettava, että uudistus on vasta alkuvaiheessa. Mikään suuri muutos ei tapahdu hetkessä. Sote-uudistuksen tavoitteena on luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pitkällä aikavälillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aikaa, resursseja ja kaikkien osapuolten yhteistyötä.

Olisi myös syytä korostaa, että hallituksen lupaama lisäbudjetti ei ole mikään uusi satsaus, vaan se koostuu lakisääteisistä eristä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Tämä ei siis tuo lisäresursseja ongelmien ratkaisemiseksi, vaikka se siltä saattaakin julkisessa keskustelussa näyttää. Tällaisen harhaanjohtavan viestinnän sijaan tarvitaan rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka tukevat hyvinvointialueiden selviytymistä pitkällä aikavälillä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.

On tärkeää muistaa, että uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.

Lotta Paakkunainen

Aluevaltuutettu (kesk.)

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen

Kirjoittajavieras-kolumni: Hiljainen epidemia

Kirjoitin Länsi-Uusimaa lehden Kirjoittajavieras-kolumniin ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta. Jälleen.

”On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin, lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.”

Hiljainen epidemia

Vajaaravitsemus on yksi suurimmista, mutta samalla aliarvioiduimmista terveysongelmista, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa. Sen vaikutukset ovat laajoja, ulottuen fyysisen hyvinvoinnin heikkenemisestä vakaviin taloudellisiin kustannuksiin. Huono ravitsemustila hidastaa sairauksista toipumista, vaikeuttaa haavojen paranemista ja lisää infektioherkkyyttä. Tämä puolestaan lisää kaatumisten ja murtumien riskiä, mikä heikentää ikäihmisten mahdollisuuksia säilyttää toimintakykynsä ja itsenäisyytensä.

Syyskuussa hallitus neuvottelee vuoden 2025 talousarviosta valtiovarainministeriön ehdotuksen pohjalta ja hyvinvointialueiden kasvavat menot ovat keskeisessä roolissa. Jälkikäteistarkastusten mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta noin 1,5 miljardia euroa. Tässä yhteydessä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyn ja hoidon merkitys korostuu entisestään. Hallitus on tietoinen mahdollisuudesta saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt panostamalla tehokkaaseen ravitsemushoitoon. Kysymys kuuluu, tarttuuko hallitus tähän mahdollisuuteen.

Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla.

On hälyttävää, että Suomessa vajaaravitsemukseen on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, vaikka sen vaikutukset ovat jopa laajemmat kuin lihavuuden. Tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä vajaaravitsemuksen kitkemiseksi.

Järjestelmällinen seulonta on olennaista vajaaravitsemuksen tunnistamiseksi ajoissa. Seulonnan tulisi olla osa ikäihmisten ja sairaalapotilaiden hoitoprosessia.

Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla niin sairaaloissa kuin avohoidossa. Tämä edellyttää ravitsemusterapeuttien määrän lisäämistä ja heidän roolinsa vahvistamista osana hoitotiimejä. Tehokas ravitsemushoito vaatii tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten, ravitsemusterapeuttien, ruokapalveluiden ja omaisten välillä. Tämä yhteistyö voi merkittävästi parantaa potilaiden ravitsemustilaa ja vähentää vajaaravitsemuksen riskiä.

On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.

Kirjoittaja on lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Voit lukea kolumnin 22.8.2024 julkaistusta Länsi-Uusimaasta. https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/7692004

Kirjoittaessani pohdin ja surin jo etukäteen, että mitään ei tule tapahtumaan.

Onko hallitus valmis tarttumaan vajaaravitsemuksen tarjoamaan mahdollisuuteen?

Hallituksen neuvotellessa vuoden 2025 talousarviosta, hyvinvointialueiden kasvavat menot nousevat varmasti esille. Tässä yhteydessä on hälyttävää, että vajaaravitsemuksen aiheuttamat terveysongelmat, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa, ovat jääneet lähes huomiotta, vaikka niiden inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät.

On tiedossa, että tehokkaalla ravitsemushoidolla voidaan saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Kysymys kuuluukin, miksi hallitus ei ole tarttunut tähän mahdollisuuteen. Olisiko liian optimistista odottaa, että hallitus tunnustaisi vajaaravitsemuksen laajuuden ja ryhtyisi konkreettisiin toimiin sen kitkemiseksi? Jos tätä mahdollisuutta ei huomioida, voimme vain arvata, miten tämä laiminlyönti tulee näkymään tulevien vuosien terveysmenoissa ja ikäihmisten hyvinvoinnissa.

Ravitsemusneuvonnan saatavuuden varmistaminen, ravitsemusterapeuttien määrän lisääminen sekä seulonnan ottaminen osaksi hoitoprosessia ovat kaikki toimenpiteitä, joihin hallituksen tulisi välittömästi tarttua. Toimimalla nyt voisimme parantaa lukemattomien suomalaisten elämänlaatua ja säästää merkittävästi yhteiskunnan resursseja. On kyse sekä inhimillisestä että taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.

Talousarvioneuvottelut, hallitusohjelma ja naisiin kohdistuva väkivalta

Orpo-Purran hallitusohjelman linjaukset lähisuhdeväkivallan torjunnassa vaikuttavat merkittävästi naisten elämään. Vaikka hallitusohjelmassa tunnustetaan turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden tärkeys ja luovutaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta, on tärkeää tarkastella, miten nämä linjaukset toteutuvat käytännössä talousarvioneuvotteluissa.

Positiiviset vaikutukset:

  • Turvakotien ja kriisikeskusten vahvistaminen: Jos hallitusohjelman linjaus johtaa konkreettisiin lisäresursseihin turvakoteihin ja raiskauskriisikeskuksiin, se voi parantaa väkivallan kokeneiden naisten mahdollisuuksia saada turvaa ja tukea.
  • Sovittelusta luopuminen: Sovittelu ei ole aina turvallinen vaihtoehto väkivallan kokeneille naisille. Sovittelun lopettaminen voi vähentää naisiin kohdistuvan väkivallan normalisoimista ja lähettää vahvan viestin siitä, että väkivalta ei ole hyväksyttävää.
  • Kunniaväkivallan torjunta: Kunniaväkivallan tunnistaminen ja torjuminen on tärkeä askel naisten turvallisuuden lisäämisessä.

Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia:

  • Palveluiden saatavuuden heikkeneminen: Vaikka hallitusohjelmassa painotetaan palveluiden saavutettavuutta, on mahdollista, että käytännössä palveluiden määrä voi vähentyä tai niiden laatu heikentyä, jos resurssit eivät riitä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa väkivallan uhrit eivät saa tarvitsemaansa apua.
  • Odotusajat pitenevät: Jos kysyntä palveluille kasvaa, mutta resursseja ei lisätä riittävästi, voi odotusajat palveluihin pidentyä huomattavasti. Tämä voi aiheuttaa turhautumista ja vähentää uhrien halukkuutta hakea apua.
  • Henkilöstön kuormitus lisääntyy: Jos palveluja ei lisätä riittävästi, voi se johtaa henkilöstön kuormituksen lisääntymiseen. Tämä voi puolestaan heikentää palvelujen laatua ja johtaa henkilöstön vaihtuvuuteen.
  • Eriarvoistuminen: Jos palveluiden saatavuus vaihtelee alueellisesti tai sosiaalisen taustan mukaan, voi se johtaa tilanteeseen, jossa osa väkivallan uhreista jää ilman riittävää tukea.
  • Ennaltaehkäisyn vähäistäminen: Vaikka hallitusohjelmassa mainitaan kunniaväkivallan torjunta, on mahdollista, että muut ennaltaehkäisevät toimet jäävät vähemmälle huomiolle, jos resurssit kohdennetaan ensisijaisesti väkivallan seurausten hoitamiseen.

Huomioitavia seikkoja:

  • Resurssit: Vaikka hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita, niiden toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. Talousarvioneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että turvakoteille ja kriisikeskuksille myönnetään riittävästi rahoitusta, jotta ne voivat tarjota laadukkaita palveluita.
  • Palveluiden saavutettavuus: Pelkästään resurssien lisääminen ei riitä, vaan on tärkeää varmistaa, että palvelut ovat myös helposti saavutettavissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää palveluntuottajien määrää ja matalan kynnyksen palveluita.
  • Ennaltaehkäisy: Vaikka väkivallan torjunta on tärkeää, on myös tärkeää panostaa väkivallan ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa esimerkiksi miehisyyskasvatusta, tasa-arvokasvatusta kouluissa ja työpaikoilla sekä väkivallan uhrien tukemista.
  • Monikulttuurinen näkökulma: On tärkeää huomioida, että väkivalta kohdistuu erityisesti tiettyihin ryhmiin, kuten maahanmuuttaja- ja vähemmistönaisiin. Palveluiden suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriset erityispiirteet.

Naisten elämään kohdistuvat vaikutukset:

Jos hallitusohjelman linjaukset toteutuvat käytännössä, ne voivat parantaa merkittävästi naisten elämää vähentämällä väkivallan kokemuksia ja lisäämällä naisten turvallisuudentunnetta. Lisäksi ne voivat vahvistaa naisten asemaa yhteiskunnassa ja edistää tasa-arvoa.

Hyvinvointialueiden 1,5 miljardin säästötarpeet

Hyvinvointialueiden 1,5 miljardin euron säästötavoite asettaa merkittävän haasteen lähisuhdeväkivallan torjunnalle. Jos säästöjä pyritään tekemään leikkaamalla palveluista, voi se johtaa edellä mainittuihin negatiivisiin seurauksiin.

On tärkeää, että säästöt tehdään harkiten ja niin, että ne eivät vaikuta negatiivisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten palveluihin. Säästöjä voitaisiin esimerkiksi etsiä tehostamalla toimintaa, vähentämällä byrokratiaa ja hyödyntämällä digitaalisia palveluja.

On kuitenkin tärkeää seurata, miten nämä linjaukset toteutuvat käytännössä. On myös tärkeää jatkaa työtä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hallitusohjelman linjaukset lähisuhdeväkivallan torjunnassa voivat olla myönteisiä. Niiden toteutuminen käytännössä riippuu kuitenkin siitä, miten talousarvioneuvotteluissa päätetään.

Hallitusohjelma ja uutisoidut leikkaukset ovat vahvasti ristiriidassa. Tuntuu uskomattomalta, että samaan aikaan, kun puhumme naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn tärkeydestä, hallitus on päättänyt leikata merkittävästi tätä työtä tukevista resursseista. Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n kanssa kokosivat hiljattain somessaan listan tulevista leikkauksista ja ne ovat pysäyttäviä:

  • Naisten Linjalta leikataan 50 000 euroa. Tämä on järjestö, joka tarjoaa elintärkeää tukea väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille.
  • Rikosuhripäivystykseltä vähennetään peräti 850 000 euroa. Tämän palvelun asiakkaista suuri osa on lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhreja, joille apu on korvaamatonta.
  • Sote-järjestöiltä leikataan yhteensä huimat 80 miljoonaa euroa. Nämä järjestöt tarjoavat tukea ja apua silloin, kun julkinen terveydenhuolto ei siihen pysty.
  • Lisäksi hallitus heikentää hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiä, vaikka niiden vastuulle kuuluu yhä suuremmassa määrin lähisuhdeväkivallan vastainen työ.

Nämä leikkaukset uhkaavat heikentää merkittävästi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä ja jättävät monet uhrit ilman tarvitsemaansa apua ja tukea.

Lisäksi on tärkeää huomioida, että väkivallan torjunta on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumista.

Mitä mieltä sinä olet näistä linjauksista?

Hallitusohjelma ja lastensuojelu: Miten talousarvioneuvottelut vaikuttavat lasten hyvinvointiin?

Ote hallitusohjelmasta:

”Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Palvelut ja mahdollisuudet varmistetaan myös tuleville sukupolville. Perheissä,
yhteisöissä ja yhteiskunnassa ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisistaan. Lapsiperheet sekä vanhemmuus saavat tukea ja ikäihmisistä pidetään huolta.
Jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Panostukset varhaiskasvatukseen ja peruskouluun luovat jokaiselle koulutuspolkuja. Kaikenikäisten liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen lisää suomalaisten hyvinvointia.”

Nykyinen hallitusohjelma asettaa kunnianhimoisia tavoitteita: ”Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.” Tämä lupaus on erityisen tärkeä lastensuojelun näkökulmasta, sillä sen myötä tulisi pyrkiä takaamaan kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan.

Talousarvioneuvottelut vuodelle 2025 asettavat kuitenkin nämä tavoitteet koetukselle. Hyvinvointialueet ovat ajautuneet kriisiin ja niiden lisärahoitustarve on noussut 1,5 miljardiin euroon. Samalla hallitus on asettanut kovan säästötavoitteen, joka kuristaa hyvinvointialueiden taloutta entisestään, eikä niille anneta juuri liikkumavaraa.

Jälkihuollon ikärajan laskeminen – uhka vai mahdollisuus?

Yksi talousarvioneuvotteluissa esiin nouseva kysymys on jälkihuollon ikärajan laskeminen. Tämä tarkoittaa, että osa nuorista voisi menettää heille elintärkeän tuen juuri silloin, kun he ovat siirtymässä itsenäiseen elämään. Jälkihuollon tuki on monelle nuorelle ratkaisevan tärkeä aikuistumisen kynnyksellä, ja sen vähentäminen voi kasvattaa syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tämä taas voi johtaa siihen, että yhteiskunta joutuu myöhemmin maksamaan kallista hintaa muiden sosiaalipalveluiden muodossa.

Panostukset avopalveluihin – ennaltaehkäisyä vai säästöjä?

Hallitus on linjannut, että avopalveluihin tulisi panostaa enemmän, mikä on tervetullut askel. Ennaltaehkäisevä työ voi estää monia lastensuojelun raskaampia toimenpiteitä, kuten huostaanottoja, ja auttaa lapsia kasvamaan turvallisessa ympäristössä. Kuitenkin, kun hyvinvointialueiden on selvitettävä lisärahoituksen tarpeensa tiukkojen säästöpaineiden alla, herää kysymys, saadaanko avopalveluille riittävästi resursseja. Ilman riittävää rahoitusta avopalveluiden laajentaminen voi jäädä pelkäksi tavoitteeksi, eikä todellisia muutoksia saada aikaan.

Hyvinvointialueiden kriisi ja säästötavoite

Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisi ja niille asetettu 1,5 miljardin euron säästötavoite muodostavat merkittävän haasteen lastensuojelun kehittämiselle. Vaikka hallitusohjelma korostaa lasten ja nuorten hyvinvointia, on vaarana, että tiukan budjettikurin alla nämä lupaukset jäävät toteutumatta. Hyvinvointialueiden rahoitusvaje ja säästöpaineet tarkoittavat, että lastensuojeluun ei välttämättä voida osoittaa riittäviä resursseja. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevät toimet, kuten avopalvelut ja jälkihuolto, jäävät toteuttamatta tai ne toteutetaan puutteellisesti.

Lapsilla on oikeus hyvään elämään

Hallitusohjelman lupaus siitä, että ”jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan”, on kaunis ja tärkeä tavoite. Nyt hallituksen on varmistettava, että tämä lupaus ei jää pelkäksi sanahelinäksi. Talousarvioneuvotteluissa tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin lastensuojelu pystyy vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin.

Lastensuojelu ei saa olla se alue, josta säästetään, kun jaetaan niukkuutta. Päinvastoin, siihen tulee panostaa, jotta voimme rakentaa vahvan ja välittävän Suomen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus hyvään elämään. Hallitusohjelman visio on selvä – nyt on aika tehdä päätöksiä, jotka tuovat tämän vision todeksi, huolimatta hyvinvointialueiden kriisistä ja säästötavoitteista.

Terveiset Kaupunginhallituksen 27.5. ja 3.6. kokouksista

Olin läsnä varajäsenenä varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä kaupunginhallituksen kokouksessa 27.5 ja 3.6. 2024. Tässä katsaus kaupunginhallituksen kokousten keskeisiin aiheisiin ja päätöksiin.

27.5.2024 Kokous

Jönsbölen kaavoitus Kokouksessa käsiteltiin Jönsbölen kaavoitusta. Vihreät esittivät asian palauttamista uudelleenvalmisteluun, mutta äänestys päättyi tiukasti 7-6 käsittelyn jatkamisen puolesta. Äänestin itse vastaesityksen puolesta. Lopulta päätös tehtiin alkuperäisen pohjaesityksen mukaisesti.

Tilinpäätöksen uudelleenkäsittely Tilinpäätös jouduttiin käsittelemään uudestaan havaittujen virheiden vuoksi. Helmikuussa 2021 käyttöön otettu uusi ohjelma konsernitilinpäätöstä varten aiheutti kiirettä ja osaamishaasteita. Vuoden 2021 ja 2022 tilinpäätöksissä ilmeni ongelmia, jotka korjattiin, mutta virheiden syitä ei selvitetty kunnolla. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä huomattiin, että kaikki tilit eivät summaudu oikein ja konsernitilinpäätöksen pohja oli laadittu virheellisesti.

Seuraavat Toimenpiteet:

  • Ohjelma käydään elokuussa läpi tili tililtä ja luodaan uudelleen.
  • Koeponnistetaan vuoden 2023 tilinpäätös.
  • Hankitaan asiantuntija-apua syksyn aikana.
  • Järjestetään koulutusta.

Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsauksessa käsiteltiin mm. Varttivaltuuston aloitetta, Länsiradan puheenjohtajiston tapaamista 3.6., Raaseporin, Kirkkonummen ja Lohjan te-yhteistyötä sekä kiskobussikokeilua vuosina 2025-2026.

Leppäkorven Kaivosvaraus Keskustelin Leppäkorven kaivosvarauksesta ja esitin useita kysymyksiä kaupungin kannasta ja toimista. Kaupunki valmistelee lausuntoa/valitusta asiasta ja selvittää, onko kaupunkia edes kuultu. Päätös on, että lausunto/valitus tulee olemaan kuntalaisten kannalla ja virheisiin tartutaan tarkasti.

Hallintojohtaja Hallintojohtajasta äänestettiin pohjaesityksen mukaisesti, joka jäi voimaan äänin 8-5. Äänestin itse valittajan puolesta.

3.6.2024 Kokous

Länsirataneuvottelut Saimme tiiviin katsauksen sen hetkisestä tilanteesta. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saapuu 4.6. kirjelmä, joka on esisopimuksen tapainen ja vaatii allekirjoitusta CEF-tuen hakemista varten. Työ Asemanseudun kehittämisestä taloudellisesta näkökulmasta etenee yhteistyössä Inspiran kanssa. VR on lähestynyt Hankoradan kuntia tiedustellen kiinnostusta tilapäisten asemien rakentamisesta Lohjan ja Vihdin alueille vuosille 2025-2027.

Perämäen Syyteasia Perämäki ilmoitti saaneensa tiedon, että hänen syyteasiansa on siirtynyt syyttäjän harkintaan.

Leppäkorven Kaivosasia Leppäkorven kaivosvarauksen osalta varaaja on saanut etusijan muihin yrityksiin nähden. Lupaa malmin etsintään ei ole saatu, eikä kunnalla ole valitusoikeutta, koska päätös ei kohdistu suoraan kuntaan. Jos yritys hakee lupaa, kuuleminen tapahtuu ja kaupungilla on valitusoikeus. Mahdollinen valitus tehdään tilanteen edetessä.

Ikääntyneiden Hyvinvointisuunnitelma Vuonna 2022 ikääntyneiden (65 vuotta täyttäneiden) osuus väestöstä oli 25,8 %. Vuoteen 2030 mennessä osuuden ennustetaan nousevan yli 30 %. Lohjalla kaatumis- ja putoamistapauksia oli 329,5 tapausta 10 000 ikäistään kohden. Lonkkamurtumien osuus on pysynyt maan keskiarvon tasolla (0,6-0,7 %).

Yli 75-vuotiaista lohjalaisista yli 90 % asui kotona. Pienituloisuutta osoittava täyttä kansaneläkettä saaneiden osuus oli 0,9 %, mikä on selvästi alle maan keskitason (1,7 %). Omaishoidon tukea saaneiden osuus 75 vuotta täyttäneistä oli 3,6 %.

Kyselyyn vastanneiden toiveet:

  • Ulkoilu- ja lenkkikavereita tai muuta yksinäisyyttä ehkäisevää toimintaa.
  • Ilmaisia tai edullisia liikunta- ja kulttuuriharrastuksia sekä kuljetuksia harrastuspaikoille.
  • Siivous- ja pihatyöapua.
  • Vapaaehtoisapua omaishoitajien tueksi.
  • Vanhusneuvolaa, josta voisi saada apua terveyshuoliin.

Saukkolan Päiväkodin Myynti Saukkolan päiväkodin myynnistä käytiin keskustelua. Esitykset vaihtelivat tontin myymisestä ja purkamisesta teollisuuskäyttöön, sen pitämisestä kunnallisen toiminnan käytössä, aina uuden päiväkodin rakentamiseen tontille. Lopulta kaupunginhallitus päätti, että Saukkolan päiväkotikiinteistöä ei myydä, vaan tontin jatkokäyttöä valmistellaan.

Muut Päätökset

  • Karstu myytiin päätöksen mukaan.
  • Kaupunginhallituksen edustajaksi TE-lautakuntaan valittiin Maittila, varajäsenenä Junnila.
  • Valtuustokokous siirrettiin pidettäväksi 19.6. aikataulullisista syistä.

Aluevaltuustossa tiistaina 11.6. päätettävänä palvelujen verkosto

Aluevaltuuston kokouksessa käsitellään mm. Vuoden 2023 tarkastuslautakunnan arviointikertomusta, vuoden 2023 tilinpäätöstä, osavuosikatsausta 1.1.-31.3.2024 sekä palvelujen verkostoa. 

Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon? 

Arviointikertomus: 

Arviointikertomus toimii kompassina Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisessä. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka ohjaavat sekä palveluiden parantamista että resurssien kohdentamista tehokkaasti.  

Esimerkiksi vuoden 2022 arviointikertomuksessa korostettiin strategisen johtamisen, tavoiteasetannan ja tiedon hyödyntämisen merkitystä palveluiden kehittämisessä. Nämä painopisteet tulevat todennäköisesti ohjaamaan tulevaisuuden päätöksentekoa ja palvelustrategian suunnittelua. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan mukaan ostopalveluiden hallinta ja henkilöstön työtyytyväisyys ovat avainasemassa sekä taloudellisen että palvelullisen osaamisen kannalta. Tämä viittaa siihen, että nämä tekijät pysyvät keskiössä myös tulevien palveluiden järjestämisessä. 

Lokakuussa 2022 hyväksytty hyvinvointialueen strategia asettaa yhteisen suunnan toiminnalle ja kuvaa päämäärät vuosille 2023–2025. Tämä strategia tulee todennäköisesti heijastumaan palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Talousarvioesityksessä kuitenkin nostetaan esiin huolenaihe, että aiemmilta kunnilta siirtyneet laskennalliset kustannukset eivät vastaa todellisia palvelujen järjestämisen kustannuksia. Tämä voi vaikuttaa palveluiden rahoitukseen ja sitä kautta niiden laajuuteen ja laatuun tulevaisuudessa. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että arviointikertomus on tärkeä työkalu, joka auttaa ymmärtämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden nykytilaa ja ohjaa niiden kehittämistä vastaamaan paremmin alueen asukkaiden tarpeita. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka auttavat alueen toimijoita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä palveluiden parantamiseksi ja resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi. 

Tilinpäätös: 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talous vuonna 2023: 

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen yhteiset nettomenot olivat noin 1 734 miljoonaa euroa. 
  • Vuonna 2023 syntyi 70,6 miljoonan euron alijäämä, joka katetaan taloussuunnitelmakauden aikana. 
  • Aluevaltuusto on hyväksynyt vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelman. 
  • Myös hallintosääntöä on tarkistettu (ja tullaan vielä syksyllä tarkistamaan lisää). 
  • Asiakasmaksut ja niiden alentamis- ja perimättä jättämisperusteet on vahvistettu. 
  • Talouden tasapainottamisohjelma laaditaan vuoden 2023 aikana yhdessä palvelustrategian kanssa. 

Osavuosikatsaus 1.1.2024-31.3.2024: 

Talousarvion toteutuminen ja tulevaisuuden näkymät: 

Taloustilanne: 

  • Toimintatuotot ovat ennakoitua paremmat. 
  • Toimintakulut ylittävät kuitenkin budjetin, erityisesti erikoissairaanhoidon palvelujen ostojen vuoksi. 
  • Tilikauden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa negatiivinen. 

Keskeiset tapahtumat: 

  • Palvelutoiminnan kehittäminen jatkuu. 
  • Talouden tasapainotustoimet ovat käynnistyneet. 
  • Vuokratyövoiman käyttöä on vähennetty merkittävästi. 

Talousarviomuutokset: 

  • Ehdotuksia talousarviomuutoksista esitetään osavuosikatsauksen yhteydessä. 

Tulevaisuuden näkymät: 

  • Talouden tasapainottaminen edellyttää täydentäviä toimia noin 8 miljoonan euron edestä. 
  • Toimenpiteiden toimeenpanoa tehostetaan vuoden aikana. 

Palvelujen verkosto: 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkoston ns kehittäminen on herättänyt paljon keskustelua, erityisesti terveysasemien lakkauttamisten (anteeksi, palvelujen siirtämisen) ja hammashoitoloiden keskittämisen osalta. Tämä on aiheuttanut huolta monien asukkaiden keskuudessa, varsinkin lasten ja iäkkäiden terveyden näkökulmasta. On tärkeää, että palveluverkkoa suunniteltaessa otetaan huomioon kaikkien asukkaiden tarpeet ja varmistetaan, että palvelut ovat helposti saavutettavissa kohtuullisella vaivalla. 

Iäkkäiden palveluasumisyksiköiden muutokset: 

Iltaruskon palveluasumisyksikön asukasprofiilimuutokset ovat esimerkki päätöksistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus iäkkäiden asukkaiden elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen, myös hyvinvointialueen talouteen. Muutoksia on tehty, jotka ovat tulleet henkilöstölle hankalimmaksi sekä hyvinvointialueelle kalliimmaksi, olen kirjoittanut siitä täällä: (https://lottapaakkunainen.com/2024/05/20/iltarusko-erinomaista-hoitoa-jota-uhkaa-hyvinvointialueen-tehoton-byrokratia/)

Myös Karkkilan vuodeosaston muutos arviointiyksiköksi ennen päätöstä asiasta on herättänyt kysymyksiä ja ihmetystä. On tärkeää, että tällaiset muutokset tehdään avoimesti henkilöstön ja asukkaiden kuulemisen kautta. Näin varmistetaan, että palvelut vastaavat todellisia tarpeita ja että muutokset eivät heikennä palveluiden laatua tai saatavuutta. 

Palveluverkoston parantaminen: 

Palveluverkoston parantamiseksi on olennaista keskittyä asukkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja osallistamiseen. Tämä tarkoittaa avointen keskustelukanavien luomista asukkaiden ja sidosryhmien välille. Näin varmistetaan, että palvelujen suunnittelu ja toteutus vastaavat yhteisön todellisia tarpeita. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa palvelukokonaisuudet räätälöidään eri käyttäjäryhmien erityistarpeiden mukaan, voi auttaa varmistamaan palveluiden saavutettavuuden ja tehokkuuden. Hyvinvointialueella on ollut useita keskustelutilaisuuksia jokaisen kunnan alueella, on verkkokyselyjä, on osallistamisiltoja. Viestintä ei aina ole osunut kohdilleen, eikä saavuttanut isoa osaa asukkaista. Hyvinvointialueemme on maantieteellisesti hyvin laaja ja olisikin ollut järkevää niin talouden kuin käytänteidenkin kannalta osallistaa henkilöstöä oikeasti suunnitellessa palvelujen toimintaa sekä kehittämistä. Henkilöstöllä on paras tuntemus työstään, alueestaan sekä siitä mikä toimii ja mikä ei. 

Jatkuva palaute ja läpinäkyvä päätöksenteko: 

Lisäksi jatkuva palautejärjestelmä ja sen aktiivinen hyödyntäminen strategian kehittämisessä mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin ja palveluiden jatkuvan parantamisen. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja selkeät viestintästrategiat varmistavat, että kaikki osapuolet ovat tietoisia muutoksista ja niiden vaikutuksista. Tämä lisää luottamusta ja yhteistyötä palvelujärjestelmän kehittämisessä. 

Henkilöstön osallistamisen tärkeys: 

Keskustan aluevaltuustoryhmä on kiertänyt kenttää kuullen asukkaita, palvelujen käyttäjiä sekä henkilökuntaa. On valitettavaa, että henkilöstön osallistumisesta palvelujärjestelmän kehittämiseen on annettu virheellistä tai liioiteltua/siloiteltua tietoa. Henkilöstön osallistuminen on keskeistä palveluiden kehittämisessä, sillä heidän asiantuntemuksensa ja kokemuksensa ovat arvokkaita resursseja. Niiden avulla voidaan muotoilla käytännönläheisiä ja toimivia ratkaisuja. 

Konkreettisia ehdotuksia osallistamisen parantamiseksi: 

Jotta palveluverkkoa voidaan parantaa, on tärkeää varmistaa, että kaikki äänet kuullaan ja että osallistumisprosessi on todellinen ja läpinäkyvä. Tämä voi sisältää työpajoja, kyselyitä ja palautteen keräämistä suoraan henkilöstöltä sekä heidän ehdotustensa aktiivista hyödyntämistä päätöksenteossa. Lisäksi johdon tulisi sitoutua avoimeen vuoropuheluun ja osoittaa, että henkilöstön panos on arvostettu ja että se vaikuttaa lopputulokseen. Tällainen lähestymistapa ei ainoastaan paranna palveluverkon ja -järjestelmän laatua, vaan myös vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja luottamusta organisaation johtoon. 

Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon? 

Linkki kokouksen esityslistaan: https://luhva-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2024366