Kategoria-arkisto:sisäilma

Kauanko voimme sairastuttaa lapsiamme?

Jälleen on syntynyt julkista keskustelua siitä, onko alle kolmevuotiaiden paikka päiväkodissa vai kotona. On asiantuntijoita ja päättäjiä sanomassa omaa kantaansa, toiset perustuen tutkimustuloksiin, toiset johonkin muuhun. Tutkimustuloksiakin on molempien puolesta.

Ottamatta kantaa siihen keskusteluun, haluaisin herättää keskustelua siitä, että nyt kun perhe on laittanut lapsen päiväkotiin hoitoon, luottaa päiväkodin henkilökuntaan ja siihen, että lapsi saa hyvää hoitoa ja varhaiskasvatusta, minkälainen on se kiinteistö, jossa päiväkoti on. Joka päivä vanhemmat vievät lapsen hoitoon. Joka päivä, paitsi silloin, kun on korvatulehdus, kuumetta, flunssaa, poskiontelontulehdus, silmätulehdus…

Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin.

Vanhemmat luottavat kaupunkiin päiväkotipalvelun tuottajana, luottavat kaikken tärkeimpänsä kaupungin huomaan, luottavat kaikkein tärkeimpänsä terveyden kaupungin huomaan.

Mitä tehdä, kun kaupunki ilmoittaa päiväkodin olevan sisäilmaongelmaisen?

Vanhempien huoli on suuri, lapsilla on eriasteisia oireita ja sairastumisia. Toisille voi jäädä pysyviä vaurioita. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, kuten niin moneen kertaan olen sanonut aiemminkin. Kuinka kauan me voimme sairastuttaa lapsiamme?

Kuinka kauan kestämme huonoa rakentamista? Kauanko kestämme väärässä paikassa säästämistä?

Ote Saukkolan päiväkodin raportista:

Päiväkodin molemmat ilmanvaihtokoneet ovat kokonaisuutena sellaisia, etteivät ne sovellu kunnolla päiväkotikäyttöön

?? Mitä? Päiväkotia rakennettaessa (ja myöhemmin laajennettaessa) laitetaan ilmanvaihtokoneita, jotka eivät sovellu päiväkotikäyttöön? Kuka niin rakentaa? Kuka antaa rakentaa niin?

Tutkimusten yhteydessä otettiin materiaalinäyte vanhan puolen ilmanvaihtokoneen TK02 tuloilmakoneen sisäpinnassa olevasta vanerista. Vanerissa havaittiin analyysivastauksen mukaan vahva viite vauriosta.

ja nämä iloisesti menevät hengitysilmaan.

Ilmamäärien mittauksissa havaittiin puutteita ilmanvaihtokoneen TK02 (vanha puoli) palvelualueella. Tämä vaikuttaa koettuun sisäilman laatuun sekä paine-eroihin ulkovaipan yli. Ilmamäärämittaukset tukevat paine-eromittausten tuloksia, joiden perusteella tilat ovat alipaineiset ympärivuorokautisesti. Tämä mahdollistaa epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan rakenteissa olevien epätiiveyksien kautta

Näytteistä löydettiin mm. cladosporiumia,

  • yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva

Näytteistä löydettiin myös Aspercillus penicilloidesia

  • Aspergillus-suvun homeet ovat yleisiä kosteusvauriorakennuksissa
  • Aspergilluslajit ovat allergisoivia

Tutkimuksiin kuuluin myös VOC ja TVOC-pitoisuuksien mittaaminen.

  • VOC-yhdisteet eli haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat kaasuja. Etenkin VOC-yhdisteiden yhteisvaikutuksen epäillään aiheuttavan terveyshaittaa.
  • TVOC-nimityksellä tarkoitetaan VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuutta. TTL:n viitearvo toimistotyyppisille työpaikoille on 250 mikrog/3.

Saukkolassa ryhmähuoneen TVOC-pitoisuus:

Ryhmähuoneen (BULK.03) muovimaton materiaalinäytteen tuloksen perusteella TVOC pitoisuus on 520 µg/m³g ja 2-etyyli-1-heksanoli pitoisuus 420 µg/m³g. Tulokset ylittävät Työterveyslaitoksen antamat viitearvot (DEPH- sekä DINCH-pehmittimet).

Olen muuten miettinyt sitä, että minkä ihmeen vuoksi päiväkodeissa ja kouluissa käytetään toimistotyyppisten työpaikkojen viitearvoja? Ja koulujen ja päiväkotien terveysinstanssi on työterveys? Toki onhan ne myös työpaikkoja, mutta ne ovat myös ja ennenkaikkea lasten työpaikkoja.

Saukkolan päiväkoti on vuosien ajan seissyt vesilätäkössä, rakenteet ovat vuosia imeneet vettä ja ilmanvaihto on vuosia ollut päiväkotikäyttöön soveltumaton. Muovimaton alla ei ole kuin märkää, vocit tuskin vähenevät.

Lapset eivät pääse väistöön, eivät ennen syksyä ja kesällä tulevat näillä suunnitelmilla Pusulan päiväkodin lapset Saukkolaan lomien ajaksi. Tilanne on kestämätön. Jokainen päivä altistutaan lisää.

Lapset tarvitsevat väistöä pian. Mielummin heti eilen.

On huolestuttavaa, että lapsen terveyden edelle menevät eurot.

On huolestuttavaa, että altistuminen alkaa jo päiväkodissa, mahdollisesti jatkuen alakoulussa, yläkoulussa toisen asteen opinnoissa, armeijassa…. Minkälainen tulevaisuus lapsillamme on, jos altistaminen jatkuu?

Saukkolan päiväkodin sisäilma tutkittu

Päiväkotilasten korvatulehduskierteitä on pidetty asiaankuuluvina ja niitä on vain kauhisteltu ja voivoteltu.

Ollaanko pysähdytty miettimään päiväkotien kohdalla kiinteistön kuntoa? Tänä päivänä ehkä pysähdytään herkemmin, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi.

Lohjalla on tutkittu viimeisen vuoden aikana viisi päiväkotia, joista Saukkolan päiväkoti viimeisimpänä. Muut tutkitut ovat olleet

  • Pusulan päiväkoti
  • Päiväkoti Eulaalia Karjalohjalla
  • Vieremän päiväkoti
  • Muijalan päiväkoti

Kaikkien näiden raportit löytyvät osoitteesta https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/sisailma-asiat/

En pystynyt osallistumaan Saukkolan päiväkodin sisäilmainfoon, mutta olen tutustunut kuntoraporttiin.

Tässä lyhyesti siitä. Toki tämä on tosi pikainen ja lyhyt katsaus, enkä ole itsekään lukenut vielä toistamiseen raporttia, kuten yleensä teen raporttien kanssa. Luon yleissilmäyksen, luen analyysit ja luen raportin. Lukiessani teen muistiinpanoja ja sen jälkeen luen vielä uudestaan.

Tulosten perusteella muovimatto ja liima-aines on reagoinut kemiallisesti kosteuden kanssa ja kaikkien näytteiden 2-etyyli-1-heksanoli arvot ylittivät viitearvot. Kohonneilla pitoisuuksilla saattaa olla sisäilmaa heikentävä vaikutus. Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu rakennuksen salaojitusta. Salaojien puuttumien tai tukkeutuminen lisää alapohjarakenteiden kosteusrasitusta.

Päiväkodin molemmat ilmanvaihtokoneet ovat kokonaisuutena sellaisia, etteivät ne sovellu kunnolla päiväkotikäyttöön. Tämä johtuu ilmanvaihtokoneen rakenteesta. Ilmanvaihtokoneen piippu toimii vuorotellen ulko- ja jäteilmakanavana, jolloin ilmavirrat pääsevät sekoittumaan. Piipussa sijaitseva massalämmönsiirrin toimiin lämmöntalteenottona, joka lämmittää ulkoilmaa ennen tuloilmapuhallinta ja lämmityspatteria. Vuorottelukäyttö aiheuttaa ilmanvaihtokoneen pintojen kondensoitumista. Ilmanvaihtokoneen piippua ei ole varustettu sääsuojalla, joka mahdollistaa lumi- ja vesisateen pääsyn säleikön kautta ilmanvaihtokoneeseen. Tämä lisää ilmanvaihtokoneen kosteuskuormitusta selkeästi. Ilmanvaihtokanaviston lämmöneristyksessä havaittiin puutteita yläpohjaan asennetuissa ilmanvaihtokanavissa.

Ilmanvaihtokoneen lämmityspatterien lämpötila oli säädetty kokemusperäisesti korkealle. Kovemmilla pakkasilla ilmanvaihtokoneiden tuloilman lämmitys on todennäköisesti riittämätöntä. Tilojen lämpötilan havaittiin aistinvaraisesti ja olosuhdemittauksilla olevan osassa tiloja viileä. Tutkimusten tulosten perusteella on havaittavissa, että tilojen lämpötila laskee alhaiseksi pakkasten kiristyessä, vaikkei pakkasjakso olisi pitkä. Tilojen lämpötilaan vaikuttaa mahdollisesti rakennuksen lämmitysjärjestelmä ja useat eri lämmönjakomuodot.

Toimenpide-ehdotuksia oli paljon, mm.

  •  muovimatot suositellaan purettavan koko rakennuksen osalta
  • lattiat voidaan pinnoittaa höyryä läpäisevällä pinnoitteella (ennen pinnoittamista varmistettava betonin kunto mahdollisten VOC-yhdisteiden varalta FLEC/BULK-mittauksin)
  • mahdolliset salaojat suositellaan paikannettavan ja mahdolliset tarkastuskaivot suositellaan jätettävän maapinnan yläpuolella. Lisäksi salaojat suositellaan huuhdeltavan ja kuvattavan. Mikäli salaojia ei havaita, suositellaan salaojat rakennettavan, jolloin saadaan vähennettyä alapohjan kosteusrasitusta. (ei siis tiedetä, onko salaojia ollenkaan, vaikka piirustukset ovat olleet käytössä ja vaikka tuon ikäisessä kiinteistössä pitäisi olla salaojat)
  • sadevesien ohjauksen parantaminen sekä pihan profilointi
  • vanhan puolen ulkovuorauksen tuuletuksen lisääminen (vaatii ulkoverhouslaudoituksen purkua)
  • alajuoksun ja sokkelin välisen villan poistaminen
  • aluskate suositellaan uusittavan koko rakennuksen osalta. Asianmukaisesti tehdyllä aluskatteella saadaan estettyä mahdolliset vesivuodot. Aluskatteen uusiminen vaatii katemateriaalin purkamista
  • katon korjauksen yhteydessä suositellaan harjatuuletuksen parantamista
  • Lämmitysjärjestelmä suositellaan tarkistettavaksi
  • vaihtoehtoisesti suositellaan uusimaan rakennuksen lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan.

Kiireelliset toimet:

  • suositellaan poistamaan vaurioitunut vaneri ja korvaamaan poistettu vaneri uudella sekä puhdistamaan kone kauttaaltaan
  • suositellaan poistamaan vanhan puolen ilmanvaihtokoneen kuitulähteet ja korvaamaan ne uudella. Uusi eriste suositellaan pinnoitettavaksi
  • suositellaan nykyisten ulko- ja jäteilmasäleikön uusimista ja sääsuojan rakentamista mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaan piippuun. Säleikköjen taustat piipun puolella suositellaan varustettavaksi suojaverkolla
  • suositellaan tehtäväksi ilmanvaihdon suunnitelmat siten, että tiloihin toteutetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto huomioiden tilojen käyttö ja henkilömäärä. Muutostyö vaatii LVI-suunnittelua
  • ilmanvaihtokoneet suositellaan vaihdettavaksi
  • ilmanvaihdon osalta suositellaan selvitettäväksi mahdollisuus käyttää nykyistä kanavistoa
  • pääte-elimet suositellaan vaihdettavaksi tilatyyppeihin paremmin soveltuvaksi huomioiden veto ja äänitekninen näkökulma.

Pyysin pari vuotta sitten kaupunkia tutkimaan Saukkolan päiväkodin sisäilman. Kerroin huoleni heille siitä, että joka syksy ja kevät talo seisoo vesilätäkössä ja jokaisella kovemmalla sateella vesi seisoo talon seinustalla ja huomautin siitä, että joka maanantai eteisessä haisee viemäri. Hyvä, että vihdoin tutkitaan, mutta sen olisi voinut tehdä jo pari vuotta aiemmin, mutta onhan se tietenkin ihan kiva seurata lasten vesileikkejä talon vierustalla.

Päiväkotikiinteistö on 27 ja laajennusosa 21 vuotta vanhoja ja nyt jo tiensä päässä. Ihan uskomatonta välinpitämättömyyttä ja laadutonta rakentamista.

Tällä hetkellä tilanne on se, että lapset tarvitsevat väistöä. Joko niin, että tarvitaan pikainen laastarisaneeraus, jonka aikana tutkitaan vaihtoehtoja, tai niin, että tilaelementtejä tulee lisää. Tosin, Koisjärven koulu on tyhjänä, sinne voisi mennä nopeastikin. Ei tarvitsisi lasten altistua enää kauaa. Ellei kaupunki ole jo ehtinyt sitäkin kiinteistöä pilaamaan.

Saukkolan päiväkotia ja sen tulevaisuutta mietittäessä ehdottaisin vanhojen suunnitelmien esiin kaivamisesta ja Oinolan monitoimijatalon laajentamista aidoksi monitoimija-alueeksi, jossa uudisrakennuksena tulisi päiväkoti-neuvola koulun alueelle. Kuntien liitossopimukseenhan oli yhtenä pykälänä laitettu, että Oinolaan rakennetaan uusi päiväkoti. Lohjan valtuusto äänesti kahdesti sitä vastaan.

 

 

Tässä linkki vielä itse raporttiin:

http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/180221%20Nummenp%E4%E4ntie%208_tutkimusraportti_liitteineen.pdf#page34

 

Tässä Länsi-Uusimaan artikkeli aiheesta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/613660-lohjan-uusin-sisailmaongelmakohde-on-saukkolan-paivakoti-700-000-euron-remontti-tai

Jutussa kerrotaan kehitysjohtaja Soinion kertovan, että

Henkilökunnan sairastelusta on tietoa ja henkilökunta on kertonut, että pieni osa lapsista oireilee täällä

Voi olla, että tuo lause on jälleen vanhempia rauhoittaakseen sanottu. Ja tätä en sano moittiakseni, en todellakaan. Soinio on tehnyt hyvää työtä kartoittaessaan kiinteistöjä ja ottaessaan sisäilmaongelmat haltuun. Ainakin hän yrittää.

”Pieni osa lapsista”. Tässä kohtaa voisin kuitenkin sanoa, että kuinka paljon kotona ollaan tietoisia sisäilmaongelmista tai niiden oireista? Usein päiväkotilapsistahan sanotaan, että ”ensimmäinen puoli vuotta on sairastelua”, sitten todetaan, että ”kaikenlaista on liikkeellä”, sen jälkeen sanotaan, että ”lomien jälkeen alkaa taas sairastelukierre, kunnes tasaantuu”. Korvatulehduksista on tullut niin tavallisia, että niitä ei osata yhdistää sisäilmaongelmaan. Veikkaan, että lapsista enemmän kuin pieni osa oireilee.

Kuinka paljon nämä voivat vaikuttaa lasten oireiluun? Meillä on vajaa kaksivuotias menossa keuhkojen tähystykseen siksi, että hän on koko ajan kipeä, tiedusteli eräs äiti.(L-U 27.2.2018)

 

 

Koulujen kunto on heikko – yllätytään vielä lisää

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/611227-jarnefeltin-ylakouluun-vuorostaan-nyt-laaja-kuntotutkimus-lohjalla-vuoteen-2021

Järnefeltin koulun korjauksiin laajennusten kanssa on tarveselvityksen mukaan käytetty 7 177 000 euroa ja niiden lisäksi vielä salaojitukset ja muut, joiden kustannuksia ei selvityksessä ole mainittu.

Edellisen rakenne- ja sisäilmatutkimuksen perusteella, siis sen, mikä tehtiin kymmenen kuukautta sitten, tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet. Olivatko ne toimenpide-ehdotusten mukaisia korjauksia? Joka tapauksessa ne maksoivat 374 000 euroa. Ei auttanut vuoden 2011 tehdyt korjaukset, eikä sitä edellisetkään. Ihanko oikeasti edelleen kuvitellaan, että sisäilmaongelmat lähtevät muutamalla sadalla tuhannella, kun niitä on vuosia ollut. Nämä eivät ole tulleet yllätyksenä.

Edellisen tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla ja Kaupunki, siis me, on tämän tutkimuksen hyväksynyt. Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle. Tämän kymmenen kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen on muuten tehnyt sama henkilö, joka teki lyseon tutkimuksen nyt. Eri yrityksen palveluksessa. Tosin saman yrityksen, joka tulee tekemään uuden tutkimuksen.

Hyvähän se on, että tutkitaan, mutta voisin kyllä huomauttaa, että miksi ei heti tutkita kunnolla? Ja nyt voisi oikeasti kiinnittää huomiota ylläpitoon, eikä säästää väärässä paikassa.

Edelleen Ojamon ja Ristin koulujen tutkimuksia ja ”ennustamattomia” tai ”yllätyksiä” odotellessa.

Ojamollahan yritys, joka teki lyseon tutkimuksen ja tulee tekemään Järnefeltin tutkimuksen, sanoi, että ongelmat ovat pieniä.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/ojamon-koulun-sisailmatiedotustilaisuus.html

Tuleeko käymään, kuten Järnefeltin koululla? Oireilevia lapsia on. Käykö kuten Tytyrillä? Seurataan?

http://nummentie.blogspot.fi/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Lainaanpa pöytäkirjaa Lohjan päätöksenteosta, tätä asiaa on puitu mm palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmässä 29.1.2015, kaupunginhallituksessa moneen otteeseen ja viimeisenä valtuustossa 28.10.2015:

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. 2013 päivitetyn tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot (PALRYH 29.01.2015 § 29, ja viimeisenä

Kaupunginvaltuusto § 132 28.10.2015)

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/lohjan-kouluverkon-kiinteistojen-kunto.html

 

Niin, että voisiko jo viimeistään tässä vaiheessa lopettaa sen yllätyksistä puhumisen? Ettei tiedetty?

Paukut väärään paikkaan – ennustamaton ongelma

Järnefeltin rakenne- ja sisäilmatutkimuksen raportti on surullista luettavaa. Surulliseksi sen tekee se, että se herättää kummastusta ja hämmennystä. Näytteiden vähäisyys, tutkimus tuntui hieman kesken jätetyltä. Vielä surullisempaa on, että siitä on kymmenen kuukautta, kun tämä raportti julkaistiin. Nyt ollaan teettämässä uutta, ”kattavaa. Nyt tehdään kunnolla” no miksi ei heti tilattu kattavaa?

Kaikkein surullisinta on se, että lapset ovat edelleen siellä koulussa. Ja tulevat olemaan, kun me tutkimme, vertaamme kyniemme mittoja, puhumme ja olemme myönteisiä ja iloisia siitä, että Lohjan asenne on muuttunut parempaan. Ja puhumme vielä lisää.

Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat.

”Sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat tekijät suositellaan korjattavaksi systemaattisesti viimeistään ilman- vaihdon perusparantamistöiden yhteydessä (liittymätiiveydet, läpivientitiiveydet sekä avoimet villapinnat suositellaan poistettavaksi). H-osan vss-tilassa sijaitsevien luokkahuonetilojen lattioiden kosteusvauriot suositellaan korjaamaan kiireellisemmin.

Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.”

KYSYMYKSIÄ:

Onko viime kevään raportissa olleita toimenpide-ehdotuksia toteutettu?

Vaikkakin korjaustoimenpiteet eivät yleensä ehdi ajoissa, jos oireet ovat jo alkaneet. Jos on tehty, mitä on tehty, kun on huomattu, että eipä auttanut ei. Ollaan palaveerattu. Ollaan seurattu tilannetta.

Valtuustoinfossa esitettiin, että (ja tämä on suora lainaus) JÄRNEFELTISSÄ ON ENNUSTAMATON SISÄILMAONGELMA.

Siis mitä? Ai nykyäänkään niitä ennustetaan? ja Btw, mikä yllätys (eikö sitä sanaa enää uskalleta käyttää sisäilmaongelmista?) tämä on? Ennustamaton? Eikö enää oikeasti keksitä oikeita ratkaisuja, yritetään hienostella asiaankuulumattomilla kuvaavilla sanoilla. ENNUSTAMATON?

Miten voidaan sanoa sisäilmaogelmasta ennustamaton?

Ulkoseinien lämmöneristeistä otettiin 14 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Pääosa näytepisteistä kohdennettiin D-osalle, mikä on koettu ongelmallisimmaksi rakennuksenosaksi. Lisäksi A-B osalta tutkittiin kosteusteknisesti riskialtteimpia alueita, joissa aiemmin on ollut sokkeliosalla kosteusvaurioita. Tutkimuspisteistä neljä kohdennettiin vanhan osan sokkeliosuuksille.

Materiaalinäytteissä neljässä (4/14) ei ollut viitettä mikrobivaurioista.

Väännän rautalankaa: kymmenessä (10) siis oli.

Verrataanpa näytteiden määrää :

  • Mäntynummi 80 näytettä
  • Hyrsylä 11 näytettä
  • Tytyri 5 (myöhemmin toki otettiin enemmän, kun herättiin)

Tässä kohtaa herää pakostikin kysymys, mitä nämä Järnefeltin tutkimukset ovat maksaneet ja miksi niistä on maksettu?

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi: kosteusvauriorakennuksista otetuissa näytteissä ovat mm. Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjan suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla? Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle.

Onko tehty reklamaatio? Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Järnefeltin tilanne on vakava. Ristin koululla on oireiltu vuosia. Tytyri kuulostaa jälleen tutulta.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Onko raportissa olleet toimenpide-ehdotukset aiheuttaneet toimenpiteitä? Tarveselvityksen mukaan on:

v. 2017 korjaustöille osoitettu 374 000 €:n määräraha, jolla on tehty sisäilmatutkimus, sisäilmakorjaustöitä D- ja H-siivissä, iv-järjestelmän saneeraussuunnittelua, poistumisvalojärjestelmän korjaustyöt. Määrärahat tulevat käytetyiksi.

”Tutkimustulosten perusteella sisäilman laatuun vaikuttaa erityisesti erilaiset korvaus – / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin (mm lattialiittymät, ikkunaliittymät, pilariliittymät, erilaiset läpiviennit). Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.”

Yhdyn erään sairastuneen lapsen isän sanoihin:

Haluaisin mielelläni kuulla Lohjan tavoitteita siitä, miten vuosien vähättelyn, pimittämisen, syyllistämisen ja vaikenemisen takia terveytensä menettäneiden ihmisten arkea halutaan tukea.

http://nummentie.blogspot.fi/2015/04/tytyri-jokainen-paiva-on-liikaa.html

Kappas, kaupunki totesi, että Järnefeltissä on ”ennustamaton sisäilmaongelma”

http://nummentie.blogspot.fi/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Vaikka suurena vaarana jälleen on, että minut leimataan paniikinlietsojaksi, kuten Tytyrin aikaan, tai että syytetään siitä, että en ole tarpeeksi myönteinen, niin olin aikeissa sanoa, että nyt pistetään paukkuja väärään kohteeseen, mutta toteankin, että paukut ovat loppu. Ne on jo laitettu vääriin paikkoihin vuosia.

Ja meidän lapsemme maksavat siitä kalliimman hinnan kuin me.

Ojamon ja Ristin koulujen ennustamattomia sisäilmaongelmia odotellessa.

Valtuustoaloite sisäilmaoireiden seurantajärjestelmästä terveydenhoitajien työkaluksi

Koska hengitystieoireet ovat tavanomaisia väestössä, eikä oireilu itsessään ole suora osoitus kosteusvauriosta ja lukuisat muut sisäilman haittatekijät, kuten liian lämmin ja kuiva sisäilma, ilmanvaihdon ongelmat, allergeenit, tupakansavu ja mineraalikuidut sekä yksilöllinen herkkyys voivat vaikuttaa oireiluun. Esimerkiksi astmaa sairastavat henkilöt voivat saada herkemmin oireita kosteusvauriorakennuksissa kuin terveet henkilöt. Mikäli oireilun epäillään liittyvän tiettyyn rakennukseen tai tilaan, tulee rakennus tutkia mahdollisten teknisten ongelmien tai epäpuhtauslähteiden toteamiseksi ja poistamiseksi. Havaitut kosteus- ja homevauriot tulee aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan, jotta voidaan vähentää terveyshaittoja ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin Suomessa koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 – 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä.  Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessa, että Lohjalla (kehitetään ja) otetaan käyttöön aktiivinen oireseuranta terveydenhoitajien työkaluksi kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja edellytämme kaupunginhallitukselta pikaisia toimia tämän edistämiseksi.

14.2.2018  Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa

Valtuustokokouksessa 14.2.2018 käsiteltiin mm Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syksyllä 2018 – väistötilojen lisäkustannuksia, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen sekä Ojamon monitoimijatalon tarveselvitystä.

Pidin ryhmäpuheenvuoron lyseon ja Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys-kohdissa.

Ryhmäpuheenvuoro Lukio

Monelle lukiolaiselle ja heidän perheilleen lyseon kunto on melkoinen shokki; onko tämä ohimenevää, miten tämä vaikuttaa jatko-opintoihin, harrastuksiin, työelämään, ihmissuhteisiin, asumiseen? Vaikuttaa. Toisilla koko loppuelämän.

Onneksi toisen asteen koulutuksessa verkko- ja etäopiskelu on monelle oppilaitokselle jo vakiintunut toimintatapa ja tarjolla on verkko-opetukseen perustuvia verkkolukioita, iltalukioita ja kaksoistutkintomahdollisuuksia. Vaihtoehtoja on, toiset perheet ovat joutuneet äänestämään jaloilla tai valitsemaan koulun kauempaa kuusikin kertaa.

Vaikka me Keskustassa olemme tyytyväisiä siihen, miten Lohjalla on otettu huima harppaus asenteessa ja toiminnassa sisäilma-asioissa, en aio nyt toistaa muiden kiitoksia ja kehuja, vaikka luonnollisesti kiitoksenkin paikka on. Mutta on myös muistuttaminen paikka. Kehittyä ja parantaa ei voi, jos tarttuu vain kiitoksiin ja myönteisyyteen. Tulee muistaa, että väärässä kohdassa säästäminen tulee kalliiksi toisessa päässä. Suunnitelmat lyseon väistön kestosta pikaisena, on lyhytnäköistä. Väistön kesto lyhyenä säästöjen vuoksi on hyvin lyhytnäköistä. Tilaelementit kaikkine perustamis-, tontti-, ja vuokrakuluineen tulevat kalliiksi. Se talousarvioon aiemmin arvoitu 600 000 euron sisäilmaongelmien vararahasto oli ihan kiva idea.

Lyseon väistötilana olisi voitu käyttää edullisempaakin ja nopeampaa vaihtoehtoa: Nummen lukion tiloja olemassaolevana resurssina. Fasiliteetit olisivat siis jo valmiina. Nummella on tälläkin hetkellä tilaelementtejä, jotka suunnitelmien mukaan vapautuvat elokuussa. Tietenkään kaikki reilu 700 oppilasta ei olis mahtuneet Nummelle, mutta osa olisi voitu sijoittaa Sammattiin. Hajasijoitus tuskin olisi ollut opiskelijoille suuri ongelma eikä käytännönjärjestelytkään olisivat olleet yhtään sen suurempi ongelma kuin moni muukaan uudelleenjärjestely. Oppilaat, joilla on haasteita olisivat hyötyneet Nummen pienen lukion resursseista.

Lyseon väistön aikana tulee muistaa, että nopeasti ei tule hyvää. Emme varmasti halua toistaa samoja virheitä, mitä on tehty ja parasta olisi suunnitella kunnolla ja toteuttaa hyvin ja ajan kanssa. Me Keskustan valtuustoryhmässä olemme keskustelleet siitä, että kun opiskelijat ovat väistössä terveissä tiloissa, on meillä aikaa tarkastella lyseon rakennuksen tulevaisuutta.

Nyt tärkeintä on nuorten terveys. Keskustan valtuustoryhmä on esityksen kannalla.

Ryhmäpuheenvuoro Rauhala/Järneflet:

Järnefeltin koulun korjauksiin laajennusten kanssa on tarveselvityksen mukaan käytetty 7 177 000 euroa ja niiden lisäksi vielä salaojitukset ja muut, joiden kustannuksia ei selvityksessä ole mainittu.

Edellisen rakenne- ja sisäilmatutkimuksen perusteella, siis sen, mikä tehtiin kymmenen kuukautta sitten, tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet. Olivatko ne toimenpide-ehdotusten mukaisia korjauksia? Joka tapauksessa ne maksoivat 374 000 euroa. Ei auttanut vuoden 2011 tehdyt korjaukset, eikä sitä edellisetkään. Ihanko oikeasti edelleen kuvitellaan, että sisäilmaongelmat lähtevät muutamalla sadalla tuhannella, kun niitä on vuosia ollut. Nämä eivät ole tulleet yllätyksenä.

Tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla ja Kaupunki on tämän tutkimuksen hyväksynyt. Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle. Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää. Tämän kymmenen kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen on muuten tehnyt sama henkilö, joka teki lyseon tutkimuksen nyt. Eri yrityksen palveluksessa.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Jälleen on yksi koulu, jossa on liian kauan lapset ja henkilökunta oireilleet.

Järnefeltin ennustamaton sisäilmaongelma tulee saada poistettua ja lasten tulee päästä terveisiin tiloihin.

Vihreät olivat tehneet todella hyvän vastaesityksen Rauhala/Järnefeltin kohdalla ja lautakunnassa olin äänestänytkin esityksen puolesta. He esittivät koko Etelä-Lohjan palvelualueen verkkoselvitystä, siihen olisi alueen koulujen lisäksi kuulunut päiväkodit, nuorisopalvelut, kaikki alueen palvelut. Mitä palveluja on, mitä puuttuu, mitä on liikaa, kunnon selvitys. Jouduin todella miettimään kantaani. Esitys on mielestäni todella hyvä ja kannatettava, mutta tällä kertaa vaa’assa painoi Järtsin lapset. Tällä hetkellä koulun tilanne on paha ja selvitys viivästyttäisi Järnefeltin toimia.

Lautakunnassa meille painotettiin, että se ei viivästytä, mutta jälkikäteen tuli ilmi, että viivästys olisi välttämätön.