Valtuustokokouksessa 16.12.2020 käsittelimme talousarvioesitystä vuodelle 2021 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2022-2023. Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron pykälästä:
Ryhmäpuheenvuoro talousarviopykälään
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat
Talousarvioon kuuluu myös tavoitteiden asettaminen ja hyvinvointitoimialan yhtenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistaminen, yhtenä mittarina on ”poissaolojen määrä vähenee vuoteen 2020 verrattuna”. Kuinka tähän päästään, erityisesti lastensuojelussa? Meillä on jatkuva vaje henkilöstössä, pitkiä sairaslomia, säästetään virkojen uudelleentäyttämisessä, poltetaan työntekijät loppuun. Meidän upeat tekijät tekevät velvollisuudentunnosta lapsia kohtaan töitä aivan liikaa, mutta siltikään se ei riitä. Avohoidon puolella työskentely on työparityöskentelyä, mutta se ei toteudu, sillä ei ole sosiaaliohjaajia. Meillä on irtisanoutumisia, tilalle ei palkata henkilöstöä heti, vaan viiveellä – ensi vuoden alusta. Lastensuojelussa on ollut tarkoituksena ottaa käyttöön ns, systeeminen malli. Sen kehittämiseen on käytetty työtunteja ja rahaa, mutta resurssien puute estää käyttöönoton. Systeeminen malli parantaa työoloja, työhyvinvointia, mutta ennen kaikkea se parantaa lasten palveluja sekä talousarviota ajatellen, se säästää rahaa.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta on säästänyt lapsilta ja nuorilta, mutta sekään ei riitä. Lautakunnalta on siirretty määrärahoja sotelautakunnalle. Lastensuojelun kuluihin, jos kehitys jatkuu tämänkaltaisena, on mahdollisesti tulossa ylitys, avilta vähintäänkin huomautus, ellei jopa uhkasakkoa, mutta muuttuuko mikään?
Lautakunnilta vaaditaan talousarvion toteutumisen seurantaa joka kuukausi ja mielellämme sen teemmekin. Tosin se on toisinaan lähes mahdotonta määrärahojen siirtelyn, joidenkin maksusuoritteiden unohtamisen ja muun sellaisten vuoksi. Kysyttäessä vastauksia saa, välillä todetaan niiden korjaantuvat ensi kuussa.
Palvelutuotannossa toimenpidelistoilla mietitään, josko kesäkaudella ja jouluajalla päivystäviä päiväkoteja neljän sijaan voisi olla kaksi, säästöjä pohtien. Vastaus tähän on, että yksinkertaisesti ei ole mahdollista keskittää kahteen, sillä Lohja on maantieteellisesti hyvin laaja kaupunki ja jos pyritään tasa-arvoisuuteen edes jossain määrin ja perheiden arjen mahdollisimman vähän hankaloittamiseen. Se ei siis ole mahdollista.
Henkilöstöpalveluja pohdittaessa
”Henkilöstöjohtamisen keskeinen ja taloudellista säästöä tuova tavoite on edelleen sairauspoissaolojen vähentäminen” yksi keino, miten tähän päästään, on työolojen parantaminen. Niin lastensuojelussa kuin oppilashuollossa on paljon poissaoloja ja työoloissa on huomauttamista, juurikin siksi, että on henkilöstövajetta tai resurssoitu liian vähän. Tässäkin kohtaa lapsemme kärsivät kalleimman hinnan. Talousarviossa tämä näkyy kasvavina kuluina.
Tulevassa väheneviin lapsimääriinkään ei voi enää nojata niin vahvasti, luimme Länsi-Uusimaasta 11.12.2020, että lapsimäärät ovat nousussa ja vielä syntymättömiä koronavauvojen määrää odotetaan. Voimme siis odottaa paljon toivottuja kuluja lisää kouluruokailuihin ja koulukyyteihin. ja jos et ollut ihan mukana, niin otan ilolla nämä ns. kulut vastaan.
Talousarvioesityksessämme on myös maininta, että henkilöstöä kannustetaan tutustumaan lapsiperheiden palvelujen kokonaisuuteen mm. työkierron avulla. Se on hienoa ja toivottavasti tuo rivi kattaa myös sen, että johdosta käydään tutustumassa toimialansa palvelujen toimintoihin ja työoloihin, ihan paikanpäällä. Näin ei aina ole tapahtunut. Tällä tavalla saisimme varmasti ajanmukaisempia ja oikeellisempia esityksiä.
Arvoisa puheenjohtaja, olemme kahden viimeisen vuoden aikana tehneet kaksi toimenpideohjelmaa ja niiden myötä on tullut ongelmia sen suhteen, että toimenpideohjelmia ja talousarviota ei saa täsmäytettyä, sen huomaa erityisesti koulujen laskelmissa.
Talousarvio on jälleen sitä, mitä on odotettukin. Kiitämme työstänne ja toivomme kehitystä siihenkin.
Talousarvioesityksestä äänestettiin kahdeksasta kohdasta. Eniten keskustelua herätti koulujen määräraha. Toisaalta määrärahoihin vaikuttavia ei tehty yhtään. Jälkikäteen itseä jäi todella paljon kummastuttamaan äänestystapamme, eikä sille voi enää mitään, sillä valtuustossa hyväksyimme puheenjohtajan esityksen äänestystavasta. Harmittaa, etten ymmärtänyt kyseenalaistaa sitä heti, toisaalta ei ymmärtänyt 50 muutakaan.
Kyseinen äänestys, jota jäin harmittelemaan ja mielestäni näitä ei olisi saanut laittaa vastakkain, oli Hannele Maittilan esitys (ML) vastaan Leena Saaren (sd) esitys.
Maittilan esitys oli: Vastaehdotus talousarvion kohtaan 7.5.3 Talousarvion perustelut,rakenteelliset muutokset ja palvelujen kehittäminen2021 Pullin koulun ja Nummenkylän koulun osalta määrärahat palautetaan v.2021 talousarvioon yhteensä 181.700 euroa.
Saaren esitys oli: lisäys tekstiin ennen Pullin ja Nummenkylän koulujen oppilaiden siirtoa selvitetään vastaanottavan koulun sisäilmatilanne ja varmistetaan terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö.
Nämä kaksi eivät mielestäni olisi saaneet olla vastakkain. Yleensä puheenjohtaja on kysynyt voiko valtuusto olla yksimielinen tekstilisäyksestä (tässä varmasti olisi voinut olla, vaikkakin tämä teksti on toisaalta turha, sillä kasvatus- ja opetuslautakunta on linjannut vastaavasti jo vuonna 2015 sekä valtuusto vahvistanut), mutta tässä kokouksessa nämä esitykset menivät vastakkain. Ja valtuusto, minä mukaanlukien, hyväksyimme puheenjohtajan äänestysesityksen. Harmittavaa. Tässä ei auta nyt muu kuin valmistautuminen edessä oleviin käsittelyihin ja paremman yhteistyön kehittäminen ryhmien välillä, jotta saamme kuntalaisille, erityisesti lapsille, parhaan mahdollisen lopputuloksen.
Voit katsoa puheenvuoroni nyt myös videona, youtube-kanavaltani: https://youtu.be/Q0Sujn4QHik
Lotta Paakkunainen 