Kirjoitin Länsi-Uusimaa lehden Kirjoittajavieras-kolumniin ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta. Jälleen.
”On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin, lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.”
Hiljainen epidemia
Vajaaravitsemus on yksi suurimmista, mutta samalla aliarvioiduimmista terveysongelmista, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa. Sen vaikutukset ovat laajoja, ulottuen fyysisen hyvinvoinnin heikkenemisestä vakaviin taloudellisiin kustannuksiin. Huono ravitsemustila hidastaa sairauksista toipumista, vaikeuttaa haavojen paranemista ja lisää infektioherkkyyttä. Tämä puolestaan lisää kaatumisten ja murtumien riskiä, mikä heikentää ikäihmisten mahdollisuuksia säilyttää toimintakykynsä ja itsenäisyytensä.
Syyskuussa hallitus neuvottelee vuoden 2025 talousarviosta valtiovarainministeriön ehdotuksen pohjalta ja hyvinvointialueiden kasvavat menot ovat keskeisessä roolissa. Jälkikäteistarkastusten mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta noin 1,5 miljardia euroa. Tässä yhteydessä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyn ja hoidon merkitys korostuu entisestään. Hallitus on tietoinen mahdollisuudesta saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt panostamalla tehokkaaseen ravitsemushoitoon. Kysymys kuuluu, tarttuuko hallitus tähän mahdollisuuteen.
Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla.
On hälyttävää, että Suomessa vajaaravitsemukseen on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, vaikka sen vaikutukset ovat jopa laajemmat kuin lihavuuden. Tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä vajaaravitsemuksen kitkemiseksi.
Järjestelmällinen seulonta on olennaista vajaaravitsemuksen tunnistamiseksi ajoissa. Seulonnan tulisi olla osa ikäihmisten ja sairaalapotilaiden hoitoprosessia.
Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla niin sairaaloissa kuin avohoidossa. Tämä edellyttää ravitsemusterapeuttien määrän lisäämistä ja heidän roolinsa vahvistamista osana hoitotiimejä. Tehokas ravitsemushoito vaatii tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten, ravitsemusterapeuttien, ruokapalveluiden ja omaisten välillä. Tämä yhteistyö voi merkittävästi parantaa potilaiden ravitsemustilaa ja vähentää vajaaravitsemuksen riskiä.
On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.
Kirjoittaja on lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).
Kirjoittaessani pohdin ja surin jo etukäteen, että mitään ei tule tapahtumaan.
Onko hallitus valmis tarttumaan vajaaravitsemuksen tarjoamaan mahdollisuuteen?
Hallituksen neuvotellessa vuoden 2025 talousarviosta, hyvinvointialueiden kasvavat menot nousevat varmasti esille. Tässä yhteydessä on hälyttävää, että vajaaravitsemuksen aiheuttamat terveysongelmat, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa, ovat jääneet lähes huomiotta, vaikka niiden inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät.
On tiedossa, että tehokkaalla ravitsemushoidolla voidaan saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Kysymys kuuluukin, miksi hallitus ei ole tarttunut tähän mahdollisuuteen. Olisiko liian optimistista odottaa, että hallitus tunnustaisi vajaaravitsemuksen laajuuden ja ryhtyisi konkreettisiin toimiin sen kitkemiseksi? Jos tätä mahdollisuutta ei huomioida, voimme vain arvata, miten tämä laiminlyönti tulee näkymään tulevien vuosien terveysmenoissa ja ikäihmisten hyvinvoinnissa.
Ravitsemusneuvonnan saatavuuden varmistaminen, ravitsemusterapeuttien määrän lisääminen sekä seulonnan ottaminen osaksi hoitoprosessia ovat kaikki toimenpiteitä, joihin hallituksen tulisi välittömästi tarttua. Toimimalla nyt voisimme parantaa lukemattomien suomalaisten elämänlaatua ja säästää merkittävästi yhteiskunnan resursseja. On kyse sekä inhimillisestä että taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.
Orpo-Purran hallitusohjelman linjaukset lähisuhdeväkivallan torjunnassa vaikuttavat merkittävästi naisten elämään. Vaikka hallitusohjelmassa tunnustetaan turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden tärkeys ja luovutaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta, on tärkeää tarkastella, miten nämä linjaukset toteutuvat käytännössä talousarvioneuvotteluissa.
Positiiviset vaikutukset:
Turvakotien ja kriisikeskusten vahvistaminen: Jos hallitusohjelman linjaus johtaa konkreettisiin lisäresursseihin turvakoteihin ja raiskauskriisikeskuksiin, se voi parantaa väkivallan kokeneiden naisten mahdollisuuksia saada turvaa ja tukea.
Sovittelusta luopuminen: Sovittelu ei ole aina turvallinen vaihtoehto väkivallan kokeneille naisille. Sovittelun lopettaminen voi vähentää naisiin kohdistuvan väkivallan normalisoimista ja lähettää vahvan viestin siitä, että väkivalta ei ole hyväksyttävää.
Kunniaväkivallan torjunta: Kunniaväkivallan tunnistaminen ja torjuminen on tärkeä askel naisten turvallisuuden lisäämisessä.
Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia:
Palveluiden saatavuuden heikkeneminen: Vaikka hallitusohjelmassa painotetaan palveluiden saavutettavuutta, on mahdollista, että käytännössä palveluiden määrä voi vähentyä tai niiden laatu heikentyä, jos resurssit eivät riitä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa väkivallan uhrit eivät saa tarvitsemaansa apua.
Odotusajat pitenevät: Jos kysyntä palveluille kasvaa, mutta resursseja ei lisätä riittävästi, voi odotusajat palveluihin pidentyä huomattavasti. Tämä voi aiheuttaa turhautumista ja vähentää uhrien halukkuutta hakea apua.
Henkilöstön kuormitus lisääntyy: Jos palveluja ei lisätä riittävästi, voi se johtaa henkilöstön kuormituksen lisääntymiseen. Tämä voi puolestaan heikentää palvelujen laatua ja johtaa henkilöstön vaihtuvuuteen.
Eriarvoistuminen: Jos palveluiden saatavuus vaihtelee alueellisesti tai sosiaalisen taustan mukaan, voi se johtaa tilanteeseen, jossa osa väkivallan uhreista jää ilman riittävää tukea.
Ennaltaehkäisyn vähäistäminen: Vaikka hallitusohjelmassa mainitaan kunniaväkivallan torjunta, on mahdollista, että muut ennaltaehkäisevät toimet jäävät vähemmälle huomiolle, jos resurssit kohdennetaan ensisijaisesti väkivallan seurausten hoitamiseen.
Huomioitavia seikkoja:
Resurssit: Vaikka hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita, niiden toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. Talousarvioneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että turvakoteille ja kriisikeskuksille myönnetään riittävästi rahoitusta, jotta ne voivat tarjota laadukkaita palveluita.
Palveluiden saavutettavuus: Pelkästään resurssien lisääminen ei riitä, vaan on tärkeää varmistaa, että palvelut ovat myös helposti saavutettavissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää palveluntuottajien määrää ja matalan kynnyksen palveluita.
Ennaltaehkäisy: Vaikka väkivallan torjunta on tärkeää, on myös tärkeää panostaa väkivallan ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa esimerkiksi miehisyyskasvatusta, tasa-arvokasvatusta kouluissa ja työpaikoilla sekä väkivallan uhrien tukemista.
Monikulttuurinen näkökulma: On tärkeää huomioida, että väkivalta kohdistuu erityisesti tiettyihin ryhmiin, kuten maahanmuuttaja- ja vähemmistönaisiin. Palveluiden suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriset erityispiirteet.
Naisten elämään kohdistuvat vaikutukset:
Jos hallitusohjelman linjaukset toteutuvat käytännössä, ne voivat parantaa merkittävästi naisten elämää vähentämällä väkivallan kokemuksia ja lisäämällä naisten turvallisuudentunnetta. Lisäksi ne voivat vahvistaa naisten asemaa yhteiskunnassa ja edistää tasa-arvoa.
Hyvinvointialueiden 1,5 miljardin säästötarpeet
Hyvinvointialueiden 1,5 miljardin euron säästötavoite asettaa merkittävän haasteen lähisuhdeväkivallan torjunnalle. Jos säästöjä pyritään tekemään leikkaamalla palveluista, voi se johtaa edellä mainittuihin negatiivisiin seurauksiin.
On tärkeää, että säästöt tehdään harkiten ja niin, että ne eivät vaikuta negatiivisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten palveluihin. Säästöjä voitaisiin esimerkiksi etsiä tehostamalla toimintaa, vähentämällä byrokratiaa ja hyödyntämällä digitaalisia palveluja.
On kuitenkin tärkeää seurata, miten nämä linjaukset toteutuvat käytännössä. On myös tärkeää jatkaa työtä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hallitusohjelman linjaukset lähisuhdeväkivallan torjunnassa voivat olla myönteisiä. Niiden toteutuminen käytännössä riippuu kuitenkin siitä, miten talousarvioneuvotteluissa päätetään.
Hallitusohjelma ja uutisoidut leikkaukset ovat vahvasti ristiriidassa. Tuntuu uskomattomalta, että samaan aikaan, kun puhumme naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn tärkeydestä, hallitus on päättänyt leikata merkittävästi tätä työtä tukevista resursseista. Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n kanssa kokosivat hiljattain somessaan listan tulevista leikkauksista ja ne ovat pysäyttäviä:
Naisten Linjalta leikataan 50 000 euroa. Tämä on järjestö, joka tarjoaa elintärkeää tukea väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille.
Rikosuhripäivystykseltä vähennetään peräti 850 000 euroa. Tämän palvelun asiakkaista suuri osa on lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhreja, joille apu on korvaamatonta.
Sote-järjestöiltä leikataan yhteensä huimat 80 miljoonaa euroa. Nämä järjestöt tarjoavat tukea ja apua silloin, kun julkinen terveydenhuolto ei siihen pysty.
Lisäksi hallitus heikentää hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiä, vaikka niiden vastuulle kuuluu yhä suuremmassa määrin lähisuhdeväkivallan vastainen työ.
Nämä leikkaukset uhkaavat heikentää merkittävästi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä ja jättävät monet uhrit ilman tarvitsemaansa apua ja tukea.
Lisäksi on tärkeää huomioida, että väkivallan torjunta on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumista.
”Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Palvelut ja mahdollisuudet varmistetaan myös tuleville sukupolville. Perheissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisistaan. Lapsiperheet sekä vanhemmuus saavat tukea ja ikäihmisistä pidetään huolta. Jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Panostukset varhaiskasvatukseen ja peruskouluun luovat jokaiselle koulutuspolkuja. Kaikenikäisten liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen lisää suomalaisten hyvinvointia.”
Nykyinen hallitusohjelma asettaa kunnianhimoisia tavoitteita: ”Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.” Tämä lupaus on erityisen tärkeä lastensuojelun näkökulmasta, sillä sen myötä tulisi pyrkiä takaamaan kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan.
Talousarvioneuvottelut vuodelle 2025 asettavat kuitenkin nämä tavoitteet koetukselle. Hyvinvointialueet ovat ajautuneet kriisiin ja niiden lisärahoitustarve on noussut 1,5 miljardiin euroon. Samalla hallitus on asettanut kovan säästötavoitteen, joka kuristaa hyvinvointialueiden taloutta entisestään, eikä niille anneta juuri liikkumavaraa.
Jälkihuollon ikärajan laskeminen – uhka vai mahdollisuus?
Yksi talousarvioneuvotteluissa esiin nouseva kysymys on jälkihuollon ikärajan laskeminen. Tämä tarkoittaa, että osa nuorista voisi menettää heille elintärkeän tuen juuri silloin, kun he ovat siirtymässä itsenäiseen elämään. Jälkihuollon tuki on monelle nuorelle ratkaisevan tärkeä aikuistumisen kynnyksellä, ja sen vähentäminen voi kasvattaa syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tämä taas voi johtaa siihen, että yhteiskunta joutuu myöhemmin maksamaan kallista hintaa muiden sosiaalipalveluiden muodossa.
Panostukset avopalveluihin – ennaltaehkäisyä vai säästöjä?
Hallitus on linjannut, että avopalveluihin tulisi panostaa enemmän, mikä on tervetullut askel. Ennaltaehkäisevä työ voi estää monia lastensuojelun raskaampia toimenpiteitä, kuten huostaanottoja, ja auttaa lapsia kasvamaan turvallisessa ympäristössä. Kuitenkin, kun hyvinvointialueiden on selvitettävä lisärahoituksen tarpeensa tiukkojen säästöpaineiden alla, herää kysymys, saadaanko avopalveluille riittävästi resursseja. Ilman riittävää rahoitusta avopalveluiden laajentaminen voi jäädä pelkäksi tavoitteeksi, eikä todellisia muutoksia saada aikaan.
Hyvinvointialueiden kriisi ja säästötavoite
Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisi ja niille asetettu 1,5 miljardin euron säästötavoite muodostavat merkittävän haasteen lastensuojelun kehittämiselle. Vaikka hallitusohjelma korostaa lasten ja nuorten hyvinvointia, on vaarana, että tiukan budjettikurin alla nämä lupaukset jäävät toteutumatta. Hyvinvointialueiden rahoitusvaje ja säästöpaineet tarkoittavat, että lastensuojeluun ei välttämättä voida osoittaa riittäviä resursseja. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevät toimet, kuten avopalvelut ja jälkihuolto, jäävät toteuttamatta tai ne toteutetaan puutteellisesti.
Lapsilla on oikeus hyvään elämään
Hallitusohjelman lupaus siitä, että ”jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan”, on kaunis ja tärkeä tavoite. Nyt hallituksen on varmistettava, että tämä lupaus ei jää pelkäksi sanahelinäksi. Talousarvioneuvotteluissa tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin lastensuojelu pystyy vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin.
Lastensuojelu ei saa olla se alue, josta säästetään, kun jaetaan niukkuutta. Päinvastoin, siihen tulee panostaa, jotta voimme rakentaa vahvan ja välittävän Suomen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus hyvään elämään. Hallitusohjelman visio on selvä – nyt on aika tehdä päätöksiä, jotka tuovat tämän vision todeksi, huolimatta hyvinvointialueiden kriisistä ja säästötavoitteista.
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa käsiteltiin 11.6.2024 hyvinvointialueen asukkaille erittäin tärkeää aihetta: palvelujen verkoston kehittämistä. Keskusta oli mukana neuvotteluissa viime metreille asti, mutta emme voineet sitoutua lopulliseen neuvottelutulokseen sen liian keskittävän luonteen vuoksi. Lisäksi moni linjaus jäi liian tulkinnanvaraiseksi ja palvelujen kuvaukset olivat epämääräisiä. Meille tärkeä lähipalvelulupaus ei toteutunut riittävästi.
Suun terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kouluilla tai niiden läheisyydessä sekä suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin/asumispalveluyksikköön.
Pienten, hyvin toimivien ja sekä asukkaiden että henkilökunnan suosimien ikäihmisten asumispalveluyksiköiden jatkaminen.
Valitettavasti kaikki Keskustan muutosesitykset äänestettiin nurin.
Eerikki Viljanen piti erinomaisen yhteenvetopuheenvuoron ja esitti toivomuspontena, että ”toimivia palveluyksiköitä ei lakkauteta tai ajeta alas ennen kuin niiden palveluiden saatavuus on varmistettu kohtuullisella etäisyydellä”.
Keskusta teki ryhmänä myös aluevaltuustoaloitteen Karjalohja-Sammatin lähipalvelujen turvaamisesta monituottajamallilla. Odotamme mielenkiinnolla, millaisen vastauksen siihen aikanaan saamme.
Tänään Keskusta puolusti hartiavoimin alueen lähipalveluja lupaustemme mukaisesti. Valitettavasti valtaosa ryhmistä ja aluevaltuutetuista ei nähnyt tätä tavoitetta puolustamisen arvoisena strategisena linjauksena. Jatkamme kuitenkin työtämme lähipalvelujen puolesta, sillä uskomme vahvasti niiden merkitykseen hyvinvointialueen asukkaille.
Lähipalvelut ovat Keskustalle sydämen asia. Olemme vakuuttuneita siitä, että lähellä tarjottavat palvelut parantavat asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Lähipalvelut ovat myös tärkeitä alueen elinvoimaisuuden ja työllisyyden kannalta.
Keskusta jatkaa taistelua lähipalvelujen puolesta kaikilla tasoilla. Teemme yhteistyötä asukkaiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa varmistaaksemme, että Länsi-Uudenmaan alueella on jatkossakin laadukkaita ja helposti saavutettavia lähipalveluita.
Olin valmistellut omat puheenvuoroni siten, että kahta vastaesitystä varten kaksi puheenvuoroa, mutta koska aluevaltuustossa on erilainen käytäntö kuin kaupunginvaltuustossa sain ohjeistusta viranhaltijalta, että voin toki pitää kaksi puheenvuoroa, toisen pituus on kolme minuuttia ja jatkopuheenvuoro on minuutin mittainen tai voisin pitää yhden puheenvuoron, joka olisi hieman pidempi. Tiivistin ja yhdistin puheenvuoroni ja esitin vastaesitykseni yhden puheenvuoron aikana.
Alkuperäisen suunnitelmani mukaan olisin avannut hieman enemmän vastaesityksiäni, avaan niitä siis tässä:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kuulijat ruudun takana
Lautakuntien, nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvoston sekä asukkaiden kannanottoja lukiessani heräsi kysymys: ovatko sopuun päässeet ryhmät tutustuneet näihin kannanottoihin lainkaan?
Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia kannanottoja tehneitä, erityisesti nuoria, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet ja tuoneet esille tärkeät näkökulmansa. Nuorten panos on korvaamaton ja heidän näkemyksensä antavat meille arvokasta tietoa päätöksentekomme tueksi.
Monessa lausunnossa käy ilmi, että esitysluonnoksessa ei ole avattu riittävästi muutoksia, siirtymisiä tai mitä mikäkin palvelu, kuten arviointiyksikkö tai korttelikehittäminen, tarkoittaa. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä ja vaikeuttaa päätöksentekoa sekä vähentää asukkaiden luottamusta prosessiin.
Näiden arvokkaiden mielipiteiden pohjalta teen seuraavan vastaesityksen:
Sen sijaan, että keskittyisimme palvelujen keskittämiseen, esitän, että koululaisten hammashoito toteutetaan edelleen koulun läheisyydessä. Lisäksi ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota heidän terveydentilansa ja hoitotasapainonsa varmistamiseksi. Suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin.
Hammashoidon palvelujen keskittäminen heikentää palvelujen saantia merkittävästi ja lisää erikoissairaanhoidon palvelujen käytön riskiä, kun hampaat jäävät hoitamatta. Väestön ikääntyessä ja perussairauksien hoitotasapainon heikentyessä riskit vakaville hoitamattomista suun tulehduksista johtuville tulehduksille kasvavat. Säännöllinen ja saavutettavissa oleva suun terveydenhuolto on olennainen osa yleistä terveyttä. Suun terveysongelmien ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen hoito voivat vähentää muiden terveysongelmien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, riskiä. Tätä taustaa vasten suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen voi vähentää kustannusten nousua tulevaisuudessa liittyen mahdollisiin seurannaissairauksiin ja ilmiöihin.
Tämä lähestymistapa tukee lasten hyvinvointia ja varmistaa, että hammashoito on helposti saavutettavissa. Se vähentää myös lasten ja heidän perheidensä logistisia haasteita. Panostamalla ennaltaehkäisevään hoitoon koulussa voimme parantaa lasten suun terveyttä ja ehkäistä tulevia ongelmia.
Eli toistan vastaesitykseni: esitän, että koululaisten hammashoito toteutetaan edelleen koulun läheisyydessä. Lisäksi ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota heidän terveydentilansa ja hoitotasapainonsa varmistamiseksi. Suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin.
Kiitos.
Puheenvuoro Aluevaltuuston Kokoukseen: Iltarusko ja Karkkilan Vuodeosasto
Hyvät valtuutetut,
Olemme keskustan aluevaltuustoryhmän kanssa kiertäneet laajaa hyvinvointialuettamme, tutustuneet eri palveluihin ja keskustelleet henkilöstön, asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Tämän kiertueen myötä olemme saaneet kattavan käsityksen alueemme tilasta. Meillä on upeita palveluja, mutta myös kehittämistä vaativia kohteita. On selvää, että osaava henkilöstömme on suuri voimavaramme, mutta samalla on huolestuttavaa, että suuri osa heistä kokee, ettei heitä kuulla.
Palvelujen verkoston kehittäminen edellyttää, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti. Pelkkä asioiden esittäminen Teams-kokouksissa ei riitä, eikä se korvaa aitoa kuulemista ja keskustelua. On tärkeää, että päätöksentekoprosessimme ovat läpinäkyviä ja osallistavia.
Missä tilanteessa ovat ikääntyneiden palveluasumisyksiköt ja vuodeosastot? Mitä päätöksiä on tehty ja mitä toteutettu ennen varsinaisten päätösten tekemistä? Onko palvelutarpeiden arviointi suoritettu aidosti ja onko pidemmän aikavälin järkevyyttä ja kustannustehokkuutta pohdittu riittävästi?
Näiden kysymysten pohjalta teen seuraavan vastaesityksen ikääntyneiden asumispalveluihin:
Esitän, että selvitetään Iltaruskon palveluasumisyksikön sekä muiden palveluasumisyksiköiden koko resurssin käyttöönottoa aidon tarpeen mukaan. Asiakasprofiilin kohdentaminen sellaisiin yksiköihin, joissa heidän arviointinsa, kuntoutus ja hoito onnistuvat osaamisen ja koulutustason mukaan, olisi kustannustehokasta ja järkevää.
Meidän tulee varmistaa, että resurssit kohdistetaan oikein ja että palvelut vastaavat alueemme asukkaiden tarpeisiin. Tämä edellyttää henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämistä ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä yhdessä heidän kanssaan.
Kiitos.
Tiivistettynä puheenvuoroni:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat ruudun takana,
Olen lukenut lautakuntien, nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvoston sekä asukkaiden kannanottoja ja kysyn, ovatko sopuun päässeet ryhmät tutustuneet näihin kannanottoihin? Haluan kiittää kaikkia kannanottoja tehneitä, erityisesti nuoria, heidän aktiivisesta osallistumisestaan. Nuorten näkemykset ovat meille arvokkaita.
Monet lausunnot tuovat esiin, että esitysluonnos ei riittävästi avaa muutoksia ja palveluja, kuten arviointiyksikköä tai korttelikehittämistä. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä ja vaikeuttaa päätöksentekoa, vähentäen asukkaiden luottamusta prosessiin.
Teen seuraavan vastaesityksen liitteen sivulle 20:
Koululaisten hammashoito toteutetaan koulun läheisyydessä.
Ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota. Suuhygienistien tarkastukset ja puhdistukset tulee ulottaa kaikkiin hoivakoteihin.
Hammashoidon keskittäminen heikentää palvelujen saantia ja lisää erikoissairaanhoidon riskiä. Säännöllinen ja saavutettavissa oleva suun terveydenhuolto on olennainen osa yleistä terveyttä. Ennaltaehkäisevä toiminta voi vähentää kustannuksia liittyen seurannaissairauksiin.
Olemme keskustan aluevaltuustoryhmän kanssa kiertäneet laajaa hyvinvointialuettamme ja keskustelleet henkilöstön ja asukkaiden kanssa. Meillä on upeita palveluja, mutta myös kehittämiskohteita. Osaava henkilöstömme on voimavaramme, mutta moni kokee, ettei heitä kuulla. Palvelujen kehittäminen edellyttää, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti. Pelkkä Teams-kokous ei riitä.
Teen seuraavan vastaesityksen ikääntyneiden asumispalveluihin liitteen sivulle 31: Ehdotan, että selvitetään Iltaruskon palveluasumisyksikön ja muiden vastaavien yksiköiden resurssien käyttöönottoa aidon tarpeen mukaan. Asiakasprofiilin kohdentaminen sellaisiin yksiköihin, joissa heidän arviointinsa, kuntoutus ja hoito onnistuvat osaamisen ja koulutustason mukaan, olisi kustannustehokasta ja järkevää.
Meidän tulee varmistaa, että resurssit kohdistetaan oikein ja että palvelut vastaavat alueemme asukkaiden tarpeisiin. Tämä edellyttää henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämistä ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä yhdessä heidän kanssaan.
Muistathan, että voit ottaa meihin yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää tai haluat olla mukana tässä tärkeässä työssä.
Yhdessä voimme varmistaa, että Länsi-Uusimaan alueella on parhaat mahdolliset lähipalvelut kaikille asukkaille!
Kokouksessa muuten kävi myös niin, että minusta tuli kesken kokousta pöytäkirjantarkastaja, sillä toinen pöytäkirjantarkastajista oli pois kesken kokousta liian kauan.
Aluevaltuuston kokouksessa käsitellään mm. Vuoden 2023 tarkastuslautakunnan arviointikertomusta, vuoden 2023 tilinpäätöstä, osavuosikatsausta 1.1.-31.3.2024 sekä palvelujen verkostoa.
Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon?
Arviointikertomus:
Arviointikertomus toimii kompassina Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisessä. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka ohjaavat sekä palveluiden parantamista että resurssien kohdentamista tehokkaasti.
Esimerkiksi vuoden 2022 arviointikertomuksessa korostettiin strategisen johtamisen, tavoiteasetannan ja tiedon hyödyntämisen merkitystä palveluiden kehittämisessä. Nämä painopisteet tulevat todennäköisesti ohjaamaan tulevaisuuden päätöksentekoa ja palvelustrategian suunnittelua. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan mukaan ostopalveluiden hallinta ja henkilöstön työtyytyväisyys ovat avainasemassa sekä taloudellisen että palvelullisen osaamisen kannalta. Tämä viittaa siihen, että nämä tekijät pysyvät keskiössä myös tulevien palveluiden järjestämisessä.
Lokakuussa 2022 hyväksytty hyvinvointialueen strategia asettaa yhteisen suunnan toiminnalle ja kuvaa päämäärät vuosille 2023–2025. Tämä strategia tulee todennäköisesti heijastumaan palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Talousarvioesityksessä kuitenkin nostetaan esiin huolenaihe, että aiemmilta kunnilta siirtyneet laskennalliset kustannukset eivät vastaa todellisia palvelujen järjestämisen kustannuksia. Tämä voi vaikuttaa palveluiden rahoitukseen ja sitä kautta niiden laajuuteen ja laatuun tulevaisuudessa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että arviointikertomus on tärkeä työkalu, joka auttaa ymmärtämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden nykytilaa ja ohjaa niiden kehittämistä vastaamaan paremmin alueen asukkaiden tarpeita. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka auttavat alueen toimijoita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä palveluiden parantamiseksi ja resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi.
Tilinpäätös:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talous vuonna 2023:
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen yhteiset nettomenot olivat noin 1 734 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 syntyi 70,6 miljoonan euron alijäämä, joka katetaan taloussuunnitelmakauden aikana.
Aluevaltuusto on hyväksynyt vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelman.
Myös hallintosääntöä on tarkistettu (ja tullaan vielä syksyllä tarkistamaan lisää).
Asiakasmaksut ja niiden alentamis- ja perimättä jättämisperusteet on vahvistettu.
Talouden tasapainottamisohjelma laaditaan vuoden 2023 aikana yhdessä palvelustrategian kanssa.
Osavuosikatsaus 1.1.2024-31.3.2024:
Talousarvion toteutuminen ja tulevaisuuden näkymät:
Taloustilanne:
Toimintatuotot ovat ennakoitua paremmat.
Toimintakulut ylittävät kuitenkin budjetin, erityisesti erikoissairaanhoidon palvelujen ostojen vuoksi.
Tilikauden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa negatiivinen.
Keskeiset tapahtumat:
Palvelutoiminnan kehittäminen jatkuu.
Talouden tasapainotustoimet ovat käynnistyneet.
Vuokratyövoiman käyttöä on vähennetty merkittävästi.
Talousarviomuutokset:
Ehdotuksia talousarviomuutoksista esitetään osavuosikatsauksen yhteydessä.
Tulevaisuuden näkymät:
Talouden tasapainottaminen edellyttää täydentäviä toimia noin 8 miljoonan euron edestä.
Toimenpiteiden toimeenpanoa tehostetaan vuoden aikana.
Palvelujen verkosto:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkoston ns kehittäminen on herättänyt paljon keskustelua, erityisesti terveysasemien lakkauttamisten (anteeksi, palvelujen siirtämisen) ja hammashoitoloiden keskittämisen osalta. Tämä on aiheuttanut huolta monien asukkaiden keskuudessa, varsinkin lasten ja iäkkäiden terveyden näkökulmasta. On tärkeää, että palveluverkkoa suunniteltaessa otetaan huomioon kaikkien asukkaiden tarpeet ja varmistetaan, että palvelut ovat helposti saavutettavissa kohtuullisella vaivalla.
Iäkkäiden palveluasumisyksiköiden muutokset:
Iltaruskon palveluasumisyksikön asukasprofiilimuutokset ovat esimerkki päätöksistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus iäkkäiden asukkaiden elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen, myös hyvinvointialueen talouteen. Muutoksia on tehty, jotka ovat tulleet henkilöstölle hankalimmaksi sekä hyvinvointialueelle kalliimmaksi, olen kirjoittanut siitä täällä: (https://lottapaakkunainen.com/2024/05/20/iltarusko-erinomaista-hoitoa-jota-uhkaa-hyvinvointialueen-tehoton-byrokratia/)
Myös Karkkilan vuodeosaston muutos arviointiyksiköksi ennen päätöstä asiasta on herättänyt kysymyksiä ja ihmetystä. On tärkeää, että tällaiset muutokset tehdään avoimesti henkilöstön ja asukkaiden kuulemisen kautta. Näin varmistetaan, että palvelut vastaavat todellisia tarpeita ja että muutokset eivät heikennä palveluiden laatua tai saatavuutta.
Palveluverkoston parantaminen:
Palveluverkoston parantamiseksi on olennaista keskittyä asukkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja osallistamiseen. Tämä tarkoittaa avointen keskustelukanavien luomista asukkaiden ja sidosryhmien välille. Näin varmistetaan, että palvelujen suunnittelu ja toteutus vastaavat yhteisön todellisia tarpeita. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa palvelukokonaisuudet räätälöidään eri käyttäjäryhmien erityistarpeiden mukaan, voi auttaa varmistamaan palveluiden saavutettavuuden ja tehokkuuden. Hyvinvointialueella on ollut useita keskustelutilaisuuksia jokaisen kunnan alueella, on verkkokyselyjä, on osallistamisiltoja. Viestintä ei aina ole osunut kohdilleen, eikä saavuttanut isoa osaa asukkaista. Hyvinvointialueemme on maantieteellisesti hyvin laaja ja olisikin ollut järkevää niin talouden kuin käytänteidenkin kannalta osallistaa henkilöstöä oikeasti suunnitellessa palvelujen toimintaa sekä kehittämistä. Henkilöstöllä on paras tuntemus työstään, alueestaan sekä siitä mikä toimii ja mikä ei.
Jatkuva palaute ja läpinäkyvä päätöksenteko:
Lisäksi jatkuva palautejärjestelmä ja sen aktiivinen hyödyntäminen strategian kehittämisessä mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin ja palveluiden jatkuvan parantamisen. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja selkeät viestintästrategiat varmistavat, että kaikki osapuolet ovat tietoisia muutoksista ja niiden vaikutuksista. Tämä lisää luottamusta ja yhteistyötä palvelujärjestelmän kehittämisessä.
Henkilöstön osallistamisen tärkeys:
Keskustan aluevaltuustoryhmä on kiertänyt kenttää kuullen asukkaita, palvelujen käyttäjiä sekä henkilökuntaa. On valitettavaa, että henkilöstön osallistumisesta palvelujärjestelmän kehittämiseen on annettu virheellistä tai liioiteltua/siloiteltua tietoa. Henkilöstön osallistuminen on keskeistä palveluiden kehittämisessä, sillä heidän asiantuntemuksensa ja kokemuksensa ovat arvokkaita resursseja. Niiden avulla voidaan muotoilla käytännönläheisiä ja toimivia ratkaisuja.
Jotta palveluverkkoa voidaan parantaa, on tärkeää varmistaa, että kaikki äänet kuullaan ja että osallistumisprosessi on todellinen ja läpinäkyvä. Tämä voi sisältää työpajoja, kyselyitä ja palautteen keräämistä suoraan henkilöstöltä sekä heidän ehdotustensa aktiivista hyödyntämistä päätöksenteossa. Lisäksi johdon tulisi sitoutua avoimeen vuoropuheluun ja osoittaa, että henkilöstön panos on arvostettu ja että se vaikuttaa lopputulokseen. Tällainen lähestymistapa ei ainoastaan paranna palveluverkon ja -järjestelmän laatua, vaan myös vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja luottamusta organisaation johtoon.
Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon?
Kaksi vuotta sitten kirjoitin blogikirjoituksen uraanikaivosvarauksesta Lohjan Leppäkorvessa. Tuolloin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kaivoslain perusteella 24.8.2022 hyväksyi alkuvuodesta 2022 perustetun kansainvälinen yrityksen varausilmoituksen. Yritystä Suomessa edusti tilitoimisto. Alueella arvellaan aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan mm. litiumia, tinaa, tantaalia, kuparia ja uraania. Nyt kaivosvarauksen on hakenut norjalainen yritys ja kaivostoiminnan vaikutuksista käydään jälleen vilkasta keskustelua.
Leppäkorpi-Järvenpään kyläyhdistys järjesti kiinnostuneille keskustelutilaisuuden aiheesta ja tupa olikin täynnä. Tilaisuudessa käytiin hyvää ja ratkaisunhakuista keskustelua.
Tällä kertaa varaus on laajuudeltaan 1 300 hehtaaria ja se sijaitsee Lohjan ja Someron alueella. Kyseessä siis pienempi alue kuin kaksi vuotta sitten.
Myös ranskalainen Areva oli kiinnostunut alueesta vuonna 2006. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei tuolloin myöntänyt Arevalle valtauslupaa.
Uusia kysymyksiä ja huolenaiheita
Uusi kaivosvaraus herättää monia kysymyksiä, joista osa on samoja kuin kaksi vuotta sitten. Onko kaivostoiminta ympäristön kannalta kestävää? Mitä vaikutuksia kaivoksella on alueen asukkaisiin ja luontoon? Onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää alueen luonnonvaroja?
Yksi merkittävä ero on se, että tällä kertaa Lohjan kaupunkia ei ole kuultu kaivoshankkeesta. Yrityksen kuulutuksen mukaan kaivosta koskeva ilmoitus on ollut vain Someron paikallislehdessä, ei Länsi-Uusimaassa. Tämä on herättänyt huolta siitä, onko kaikkia osapuolia kuultu asianmukaisesti.
Kiinnostus Nummen esiintymään on noussut esiin aika ajoin. 1990-luvulla Palmotussa olevaa uraaniesiintymää tutkittiin EU:n yhteistyöhankkeella, jota koordinoi Geologian tutkimuskeskus. Tämän jälkeen ranskalainen yritys haki valtausta, mutta se hylättiin vuonna 2007.
Ympäristövaikutukset ja turvallisuushuolet
Uraanikaivostoiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja asukkaiden huolenaiheet ovat perusteltuja. Kaivoksissa käytetään paljon vettä, joka on pumpattava pois. Jos saastunut vesi leviää jätealtaista pintavesiin, sillä voi olla vakavia seurauksia.
Uraanikaivoksen vaikutusalueen tarkka määrittäminen vesistöjen osalta on monimutkainen tehtävä, joka riippuu useista tekijöistä, kuten kaivoksen sijainnista, kaivostoiminnasta ja sen vaikutuksista vesistöihin, sekä vesistöjen virtaussuunnasta ja valuma-alueista.
Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin sanoa, että uraanikaivoksen vaikutusalue vesistöjen osalta voi ulottua useiden kymmenien, jopa satojen kilometrien päähän kaivosta. Tämä johtuu siitä, että kaivostoiminnasta voi päätyä vesistöihin saastuttavia aineita, kuten uraania, raskasmetalleja ja haitallisia kemikaaleja. Nämä aineet voivat kulkeutua vesistöjä pitkin ja kertyä eliöihin ja sedimenttiin, mikä voi aiheuttaa haittaa ympäristölle ja ihmisille.
Taloudelliset hyödyt ja sosiaaliset vaikutukset
Kaivostoiminnan taloudelliset hyödyt, kuten työllisyyden lisääntyminen, ovat merkittäviä, mikäli kaivos aloittaa toimintansa. Talvivaaran kaivos toimi aikanaan huomattavana työllistäjänä ennen konkurssiaan. KTM:n mukaan Suomessa ei kuitenkaan ole tarpeeksi suuria uraaniesiintymiä, jotta niiden louhiminen olisi taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä.
On tärkeää pohtia myös, miten mahdollinen kaivos vaikuttaa alueen elinvoimaan ja vetovoimaan. Pitkään alueella asuneet ja elinkeinonsa maasta saavat asukkaat voivat kokea, että heidän elämänlaatunsa ja toimeentulonsa ovat uhattuina. Asuntovelalliset eivät voi helposti muuttaa pois, mutta heidän lapsensa todennäköisesti välttävät alueelle paluuta, mikä voi johtaa alueen autioitumiseen.
Ympäristön vaikutusarvioinnit ja asukkaiden huolenaiheet
Kaivostoiminta vaikuttaa aina ympäristöön, ja ympäristön vaikutusarvioinneissa tulee huomioida uraanin ja sen hajoamistuotteiden leviäminen. Prosessivesien ja mahdollisten vuotojen kautta saastuneet aineet voivat päätyä vesistöihin, ja ilman kautta leviävinä ne voivat altistaa kasveja, eläimiä ja ihmisiä. Päästöjen seurauksena yhdisteitä voi kulkeutua ravintoketjuun ja edelleen ihmisiin.
Hyödyt ja haitat: Arvokysymyksiä
Arvioidessamme kaivostoiminnan hyötyjä ja haittoja, on tärkeää huomioida omat arvomme. Itse arvotan puhtaan ilman, veden ja ruoan perusoikeuksina ja perusarvoina, joita haluan säilyttää myös tuleville sukupolville. Kaivoksen mahdollisuus ei ole imagovaltti paikkakunnalle tai sen nykyisille yritystoiminnoille.
Uraanikaivosvaraus Lohjan Leppäkorven kylässä herättää monia perusteltuja huolenaiheita. Päätökset tulee tehdä huolellisen arvioinnin ja asukkaiden kuulemisen pohjalta, ottaen tasapuolisesti huomioon ympäristövaikutukset, paikallisyhteisön hyvinvointi ja taloudelliset näkökulmat. Keskustelu kaivostoiminnasta Leppäkorvessa jatkuu ja on tärkeää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä kestävän ja oikeudenmukaisen ratkaisun löytämiseksi.
On kuitenkin selvää, että kaivoksella olisi merkittäviä vaikutuksia Lohjan ja sen lähikuntien asukkaisiin, sillä vesistöt ovat alueella erittäin tärkeitä luonnonvaroja ja virkistysmahdollisuuksia.
On tärkeää muistaa, että uraanikaivostoiminta on erittäin riskialtista ja sillä voi olla vakavia ympäristövaikutuksia. On tärkeää, että kaikki kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset selvitetään huolellisesti ja avoimesti ennen kuin mitään päätöksiä tehdään.
Suomenmaa julkaisi mielipidekirjoitukseni 24.5.2024
Lotta Paakkunainen 