Kategoria-arkisto:terveys

Vajaaravitsemuksen hoitamatta jättäminen tulee kalliiksi

Kirjoitimme europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen ja aluevaltuutettu, asiantuntijalääkäri Marjut Frantsi-Lankian kanssa mielipidekirjoituksen vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon kustannusvaikutuksista.

Mielipidekirjoitus on julkaistu useassa lehdessä

Mielipidekirjoituksemme:

Hyvinvointialueiden toimintaan lisätukea vajaaravitsemukseen puuttumisesta

Vajaaravitsemus eli tarpeeseen nähden riittämätön energian ja ravintoaineiden saanti sairastaessa lisää sairastavuutta, infektioita, kaatumisia, komplikaatioita ja mm. haavojen paranemisen ja toipumisen hidastumista.

Lisäksi se lisää hoivan tarvetta, kuolleisuusriskiä ja pidentää sairaalajakson pituutta. Suurimmassa riskissä ovat erityisesti lapset ja ikäihmiset. Aiheena ravitsemus voi tuntua pieneltä, mutta sillä on mittavat vaikutukset niin potilaalle kuin yhteiskunnallekin. 

Hyvinvointialueiden rahoituskeskusteluissa tulisi puuttua ennaltaehkäisevästi vajaaravitsemukseen ja sen riskiin, sillä sen on lukuisten tutkimusten mukaan osoitettu tuovan kustannussäästöjä yhteiskunnalle.

Suomessa keskimäärin 18 % kuolemista liittyy viime keväänä julkaistun Ravitsemushoitosuosituksen (THL 2023) mukaan ravitsemukseen, mikä on selkeästi enemmän kuin vähäiseen liikuntaan yhdistetyt kuolemat (3 %) ja muissa EU-maissa vastaavat luvut keskimäärin.

Ravitsemukseen liittyvät kuolemat ovat jopa yhtä yleisiä kuin tupakan ja alkoholin yhteensä aiheuttamat kuolemat. 

Jos vajaaravitsemusta tai sen riskiä ei tunnisteta, aiheutuu tästä hyvinvointialueille hoidon lisätarvetta, mikä puolestaan johtaa suurempiin hoitokustannuksiin.

Alanteen ym. (2019) katsauksen mukaan vajaaravitsemuksen hoidosta aiheutuu Suomessa noin 600 miljoonan euron lisäkustannus vuosittain. Sairaalahoidetun vajaaravitun potilaan hoito maksaa 3816 euroa enemmän kuin potilaan, joka on hyvässä ravitsemustilassa.

Orellin ym. (2023) tuoreen artikkelin mukaan sairaalassa hoitojakso on vajaaravitsemusriskissä olevalla potilaalla pidempi ja vakioiduilta kustannuksiltaan kalliimpi kuin potilaalla, jolla on hyvä ravitsemustila.

Pitkäaikaishoidossa vajaaravitsemusriskin tai -tilan korjaaminen aiheuttaa iäkkään potilaan hoidolle lisäkustannuksen, joka on 8287–10 497 euroa korkeampi.

Ravitsemushoidon eli käytännössä esim. täydennysravintovalmisteiden ja ravitsemusterapeutin työpanoksen osuudeksi tulee tästä lisäkustannuksesta vain 2 %.

Ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se tuo vähemmän inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle enemmän säästöjä käytettäviksi muuhun. Hyvinvointialueiden tulee herätä asiaan viimeistään nyt.

Lotta Paakkunainen
Lohjan kaupunginvaltuutettu, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu (keskusta)

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko (kokoomus, EPP)

Marjut Frantsi-Lankia
Kirkkonummen kunnanvaltuutettu, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu (keskusta), vastaava asiantuntijalääkäri

Hallitusohjelma ja vajaaravitsemus

Hallitusohjelmassa on useita kiitosta ansaitsevia nostoja, useita kyseenalaisia ja epätasa-arvoa aiheuttavia nostoja. Hallitusohjelmassa on myös kiinnostavaa se, että on useita yksityiskohtaisia nostoja, kuten äitiyspakkauksen pallo tai yksittäisten sairauksien tukien edistäminen, kuten sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS-) potilaiden tarvitsemien tukien, sairaus- ja kuntoutusetuuksien toteutumista edistetään. Sitä en sano, etteikö ko maininta olisi hyvä, on erinomaista, että tunnistetaan ja halutaan parantaa heidän asemaa, ihmettelen vain yksittäisiä nostoja ohjelman muuten ollessa täynnä suuria suuntaviivoja, selvitysten tekoa ja ”Hallitus vahvistaa”-tekstejä.

Olen hallituspuolueiden usealle jäsenelle, hallitusohjelman neuvottelijalle, työryhmien edustajille laittanut tietoa ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon tarpeellisuudesta ja tärkeydestä hallitusohjelmassa sekä sen tuomista säästöistä. Tutkitusti ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito toisi vuosittain säästöjä 600 miljoonaa euroa. Ehkä viestissä ollut edustamani puolueen maininta esti viestin vastaanottajien halua lukea viestiäni? Ehkä 600 miljoonan vuosittainen säästö ei ollut tarpeeksi? Ehkä ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittäminen ei ollut kiinnostavaa? Ehkä yhteydenottoja on saatu niin paljon, että osa hukkuu tulvaan?

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissani aiheesta.

Hallitusohjelma nostaa liikunnan – miksei ravitsemusta?

”Vajaaravitsemuksen hoito lyhentäisi hoitojonoja”, lohjalainen valtuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.

Hallitusohjelmassa on jänniä yksityiskohtia, joita ei odottaisi suuren linjan ohjelmassa olevan, kuten äitiyspakkauksen pallo, mutta se on konkretiaa, joka on helppo ymmärtää.

Ohjelmassa nostettiin ilokseni säännölliset terveystarkastukset ja ennaltaehkäisyn näkökulma terveydenhuollon kantokyvyn tukemiseksi. On tärkeää havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa ja tukea liikuntakykyä, jota hallitusohjelmakin ikääntyvien toimintakykyisyyden tukemiseksi korostaa.

Keskeistä olisi myös punnita ikäihmisiä säännöllisesti ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi. Vain riittävällä energian ja proteiinin saannilla yhdessä lihasharjoittelun kanssa voidaan aidosti tukea lihasmassan säilymistä ja sitä kautta itsenäisempää ja toimintakykyisempää ikääntymistä. Eri ikäluokille ja erityisesti ikääntyneille tarkoitetut terveystarkastukset mahdollistavat jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.

Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, tulee riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnittää huomiota. Ruokavaliota voidaan täydentää energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka tukevat lihaskunnon muodostumista ja sairailla toipumista. Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus ikääntyessä.

Sote-palveluiden vaikuttavuusinvestointeihin ja hoitojonojen purkuun on hallitusohjelmassa osoitettu 400 miljoonaa euroa.

Vajaaravitsemuksen hoito lyhentäisi hoitojonoja ja vähentäisi inhimillistä hätää ehkäisemällä kaatumisia, siitä johtuvia luiden murtumisia sekä murtumien hoidon toipumisajan lyhenemisellä. Vajaaravitsemuksesta aiheutuu jopa 600 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnallemme vuosittain – ne muodostuvat toistuvista sairaalajaksoista, heikosta kuntoutumisesta, lääkekuureista, ympärivuorokautisesta hoidon tarpeesta.

Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu, aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6032044

ALUEVALTUUSTOALOITE OMAISHOIDON NEUVOTTELUKUNNAN PERUSTAMISESTA LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEELLE aluevaltuustokokouksessa 13.6.2023

Tein ensimmäisen aluevaltuustoaloitteeni ryhmäni puolesta 13.6.2023 aluevaltuuston kokoukseen. Aloitetta valmistelin yhteistyössä Hiiden Omaishoitajat ry:n ja Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa.

Aloite:

Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta.
Lohjalla on perustettu v. 2009 Suomen ensimmäinen omaishoidon neuvottelukunta, johon on kuulunut mm. viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, oppilaitosten sekä omaishoitajien ja
etuyhdistyksen edustajia. Toiminta on ollut erinomaista kehittämisyhteistyötä liittyen mm. omaishoitajien valmennuksiin ja vapaan järjestelyihin. Espoossa on toiminut omaishoitajaverkosto, joka on tehnyt yhteistyötä lähinnä toimintojen koordinoinnissa ja ajankohtaisasioiden
tiedostuskanavana.


Neuvottelukunnan toiminnalla kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, joka huomioi omaishoidon monimuotoisuuden ja eri-ikäisten omaishoitajien ja heidän läheistensä tuen tarpeet. Neuvottelukunta edistää asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyöllä löydetään hyviä toimivia käytänteitä,
joiden avulla lisätään omaishoitoperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Näin ollen palvelujärjestelmä vastaa paremmin asiakkaiden tarpeita sekä voidaan toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti.
Lisäksi omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä voidaan vahvistaa tiedonkulkua ja vuoropuhelua.
Omaishoidon neuvottelukunta turvaa myös osaltaan, että koko maakunnan omaishoitajat ja heidän tarpeensa otetaan huomioon tasapuolisesti.


Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidossa hoivan tarve perustuu hoidettavan henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen ja se koskettaa kaikenikäisiä henkilöitä.


Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sopimusomaishoitajia on n. 3500 ja lisäksi pääasiallisia sopimuksettomia omaisiaan auttavia n. 31 000. Omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia läheisestä. Ikääntyneiden sopimusomaishoito maksaa n. 12 000 euroa vuodessa ja tehostettu palveluasuminen n. 63 000 euroa vuodessa.


Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjillä ja koko alueella tulee olla selvä käsitys omaishoidon kokonaistilanteesta. Omaishoitoa tulee arvioida ja siihen tulee resursoida riittävästi. Hyvinvointialueellemme tarvitaan selkeä omaishoitostrategia tavoitteineen, jolla omaishoitajien asemaa parannetaan ja yhtenäistetään. Strategian tulee huomioida alueen omaishoidon kokonaistilanne, tuen ja palveluiden tarpeet sekä kehittämiskohteet, jotta palvelut vastaavat joustavasti omaishoitoperheiden erilaisiin tilanteisiin. Hyvinvointialueella päätetään alueen omaishoidontuen taso, myöntämisperusteet tuen piiriin pääsemiseksi ja omaishoidosta maksettavat palkkiot. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan sitovuuteen ja vaativuuteen. Omaishoito yhdessä toimivien palvelujen kanssa siirtää ja jopa ehkäisee raskaamman hoidon tarvetta.


Esitämme aloitteessamme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta. Omaishoidon neuvottelukunnassa on mukana hyvinvointialueen omaishoitoyhdistysten edustus, virkamiesedustus, valtuutettuja omaishoidosta vastaavasta
lautakunnasta ja tarvittaessa myös muita tahoja.

Karkkila 13.6.2023
Lotta Paakkunainen (kesk.)

Kaupunginhallituksen kokouksessa 5.6.2023 Mäntynummen yhtenäiskoulun hankesuunnitelma

Jatkokausi kaupunginhallituksen varajäsenenä alkoi kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallitus valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja nyt alkoi tämän kauden toinen puolikas.

Kokous oli mielenkiintoinen. Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsauksessa elinvoimajohtaja kävi antamassa elinvoiman ajankohtaiskatsauksen ja talousjohtaja kävi vastaamassa kysymykseen Lohjan ensimmäisestä osallistuvasta budjetoinnista.

Eri ehdotuksia tuli 223 ja eniten ääniä sai iltatorien kehittäminen. Upeaa on, että esimerkiksi liikuntaan ja järviin liittyvät ehdotukset on laitettu eteenpäin liikuntakeskukselle ja järvityöryhmälle, jotta niitä voisi mahdollisesti alkaa työstämään.

Käsittelimme myös Mäntynummen yhtenäiskoulun hankesuunnitelmaa.

  • opetus on vuodesta 2015 ollut osittain väistötiloissa 
  • Tilojen ylläpito opetuskäytössä vuosi vuodelta haastavampaa 
  • Lasten määrän muutosten ennustaminen mänttärin alueella on haastavaa. Alueella tällä hetkellä 1500 lasta palvelujen piirissä. On teetetty uusi väestösuunnitelma eri skenaarioilla ja edelliseen järjestelmään verrattuna ne ovat sivistysjohtajan mukaan yltiöpositiivisia. Tunnin juna-vaihtoehdossa paras ennuste lapsimäärän kasvussa, eli 100 lasta/vuosi. Ennustettavuus kuitenkin haastavaa 
  • Lukion uudet tilat valmistumassa 2024 
  • Koko kaupunkia koskeva palveluverkkoselvitys tarpeellinen toteuttaa vuoden 23 aikana 
  • Alueella päiväkoteja 4 kpl 
  • kouluja 6 kpl 

Tein vastaesityksen, jossa esitettiin liikuntatilojen tilanteen selvittämistä. ”Lupaavasti” alkoi kaupungin tärkeä ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä hytetyö ja jatkuu sama liian pienten liikuntatilojen rakentaminen, kuten jo vuosia on ollut.

Hävisin esitykseni 8-4-1 

Esitys: 

Muutettu päätösesitys tai vastaesitys: 

1. Mäntynummen yhtenäiskoulun ja Mäntynummen päiväkodin nykyiset tilat korvataan hankesuunnitelman mukaisesti uusilla tiloilla, jotka koostuvat pääosin lukion käytöstä poistuvista tilaelementeistä. Alueelle rakennetaan nykyisen yhtenäiskoulun tilalle 586 paikkainen perusopetuksen yhtenäiskoulu ja 105 paikkainen päiväkoti ja 42 paikkaiset esiopetuksen tilat. 

2. Mäntynummen päiväkodin uusilla tiloilla korvataan Oravaisten päiväkodin nykyiset tilat. Oravaisten päiväkodin toiminta päättyy, kun Mäntynummen päiväkodin uudet tilat valmistuvat. 

3. Kirjaston tilat sovitetaan tarkoituksen mukaisesti olemassa olevan laajuisina uuteen monitomijataloon. 

4. Alueelle rakennetaan nuorisotyön käyttöön toimivat tilat monitoimijatalon yhteyteen. 

5. Hankkeen jatkosuunnittelussa selvitetään liikuntatilojen riittävyys ja saavutettavuus. Selvityksen perusteella rakennetaan monitoimijataloon koulun ja alueen tarpeita vastaavat liikuntatilat. 

Perustelut: alueella on vahva tarve sille, että monitoimijatalon sisällä olisi koko aluetta palveleva kuntosali. Nyt nuoriso ja alueen asukkaat käyvät Perttilän erittäin ahtaalla salilla. 

Esitin kokouksessa kysymyksiä myös Lohjan erityisopettajien rekrytilanteista ja ovatko yhteisten luokkien valmiudet aloittaa elokuussa varmat. Esitin erikseen myös kysymykset Järnefeltin yhtenäiskoulun erityisopettaja- ja oporekryistä. Ei huojentavaa vastausta. Tilanne ei ole hyvä.

Kysyin kokouksen päätyttyä myös Lohja 700 juhlavuoden kalasuklaasta. Miksi ihmeessä kuoresuklaa? Onko kyseessä lohjalainen keksintö? Onko kyseessä Lohjanjärven tai jonkun lohjalaisen järven kala? Mistä on suklaa kotoisin? Lohjalla valmistettu?

Kokous oli vähintäänkin mielenkiintoinen.

Mielipide useassa julkaisussa: Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä

Kirjoitin kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa mielipidekirjoituksen ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta.

Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä

Tuoreen, yli 16 000 tervettä yli 70-vuotiasta tarkastelleen tutkimuksen mukaan painonlasku on ikäihmisillä, erityisesti miehillä, itsenäinen kuolleisuutta lisäävä tekijä.

Painonlaskua tulisi seurata ja siihen puuttua nykyistä herkemmin.

Säännölliset ikäihmisten terveystarkastukset ovat tarpeen, jotta voidaan havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa sekä punnita ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi.

Terveystarkastukset mahdollistavat myös jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.

Esimerkiksi etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, tai tyypin 2 diabetes on tarkastusten kautta mahdollista havaita varhemmin, jolloin sairauden etenemiseen voidaan puuttua tehokkaammin.

Vajaaravitsemuksen ja sen riskin tunnistaminen on tärkeää, sillä vajaaravitsemus altistaa infektioille, haurastumiselle, kaatumisille, luunmurtumiselle, hitaammalle toipumiselle sekä kuolemalle.

Näin se heikentää ikäihmisen elämänlaatua ja kuormittaa terveydenhuoltoa sairaalahoitopäivien ja lääkärikäyntien sekä lääkitysten kasvavan tarpeen myötä.

Vajaaravitsemuksen seulonta tulee ottaa aktiivisesti hyvinvointialueilla käyttöön ikäluokkatarkistuksissa.

Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, on tärkeää, että riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnitetään huomiota.

Ruokavaliota voidaan täydentää myös energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka yhdessä säännöllisen lihaskuntoharjoittelun kanssa tukevat toimintakyvyn säilymistä sekä itsenäistä elämää ja laajempaa elinpiiriä.

Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus
ikääntyessä.

Suomalaisen katsauksen mukaan kliinisten täydennysravintovalmisteiden käytöllä voitaisiin aikaansaada jopa 600 miljoonan euron vuosittainen säästö terveydenhuollon kustannuksiin. Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.

Puheiden aika on ohi – nyt on aika toimia tilanteen muuttamiseksi.

Lotta Paakkunainen

Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen
varavaltuutettu (keskusta)

Hanna-Leena Mattila

kansanedustaja (keskusta)

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kokoomus)

Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä

https://www.ts.fi/lukijoilta/5976130

https://www.kaleva.fi/riittava-ravinnon-maara-tukee-ikaihmisten-terveytt/5504114?fbclid=IwAR0HQdQ7BwVSwf15YIyM0KTQuDXBxvCKsj_hl_cHWDvmWtj_vPBI7WIPhCk

Arvostamiani poliitikkoja – kiitokset Inkeri Kangas

Olen saanut kunnallisessa päätöksenteossa tehdä töitä upeiden ihmisten kanssa. Uusien päättäjien, kokemattomien sekä konkareiden kanssa. Olen oppinut paljon ja opin kokoajan lisää.

Ihailen monia heistä, arvostan heidän tekemäänsä työtä ja heidän antamaansa panosta meidän kaikkien hyväksi.

Tapasin Inkeri Kankaan perusturvalautakunnan kokouksessa tammikuussa 2013, Nummi-Pusulan kunnan yhdistyessä Lohjan kaupunkiin. Yhdistymisen jälkeen Nummi-Pusulan edustajana istuin lautakunnan pöytään ummikkona ja innokkaana antamaan oman panokseni kehittyvän kaupunkini asukkaiden hyväksi. Inkeri oli heti työskentelyn alussa vahva ammattitaidossaan ja asiantuntemuksessaan. Hänellä oli vahva käsitys siitä, mihin suuntaan perusterveydenhuoltoa pitää kehittää. Hänen mielestään Lohjaa tulee kehittää asukkaiden tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon taloudelliset, ympäristölliset ja kulttuurilliset vaikutukset. Inkeri sanoi aina, että ikääntyneet ovat tulevaisuuden voimavara. Heidän elämänkokemuksensa ja tietotaitonsa tulee hyödyntää kehitettäessä Lohjaa tulevaisuuden tarpeisiin.

Inkeri sanoi jo tuolloin, että omaishoidon sijaishoitopaikkoja tulee olla riittävästi. Niissä tulee olla toimintakykyä ja kuntoutumista tukeva hoito, jotta omaishoitajat voivat pitää lakisääteiset vapaansa.

Olen kiitollinen, että Inkeri on halunnut jakaa minulle tietotaitoaan ja asiantuntemustaan.

Inkeri on nyt hyvin ansaitulla eläkkeellä, lukuisten valtuustokausien jälkeen.