nuoret – Sivu 2 – Lotta Paakkunainen

Koulujen kunto on heikko – yllätytään vielä lisää

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/611227-jarnefeltin-ylakouluun-vuorostaan-nyt-laaja-kuntotutkimus-lohjalla-vuoteen-2021

Järnefeltin koulun korjauksiin laajennusten kanssa on tarveselvityksen mukaan käytetty 7 177 000 euroa ja niiden lisäksi vielä salaojitukset ja muut, joiden kustannuksia ei selvityksessä ole mainittu.

Edellisen rakenne- ja sisäilmatutkimuksen perusteella, siis sen, mikä tehtiin kymmenen kuukautta sitten, tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet. Olivatko ne toimenpide-ehdotusten mukaisia korjauksia? Joka tapauksessa ne maksoivat 374 000 euroa. Ei auttanut vuoden 2011 tehdyt korjaukset, eikä sitä edellisetkään. Ihanko oikeasti edelleen kuvitellaan, että sisäilmaongelmat lähtevät muutamalla sadalla tuhannella, kun niitä on vuosia ollut. Nämä eivät ole tulleet yllätyksenä.

Edellisen tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla ja Kaupunki, siis me, on tämän tutkimuksen hyväksynyt. Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle. Tämän kymmenen kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen on muuten tehnyt sama henkilö, joka teki lyseon tutkimuksen nyt. Eri yrityksen palveluksessa. Tosin saman yrityksen, joka tulee tekemään uuden tutkimuksen.

Hyvähän se on, että tutkitaan, mutta voisin kyllä huomauttaa, että miksi ei heti tutkita kunnolla? Ja nyt voisi oikeasti kiinnittää huomiota ylläpitoon, eikä säästää väärässä paikassa.

Edelleen Ojamon ja Ristin koulujen tutkimuksia ja ”ennustamattomia” tai ”yllätyksiä” odotellessa.

Ojamollahan yritys, joka teki lyseon tutkimuksen ja tulee tekemään Järnefeltin tutkimuksen, sanoi, että ongelmat ovat pieniä.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/ojamon-koulun-sisailmatiedotustilaisuus.html

Tuleeko käymään, kuten Järnefeltin koululla? Oireilevia lapsia on. Käykö kuten Tytyrillä? Seurataan?

http://nummentie.blogspot.fi/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Lainaanpa pöytäkirjaa Lohjan päätöksenteosta, tätä asiaa on puitu mm palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmässä 29.1.2015, kaupunginhallituksessa moneen otteeseen ja viimeisenä valtuustossa 28.10.2015:

Lohjan kouluverkon kiinteistöjen kunto on heikko. 2013 päivitetyn tilasalkutuksen mukaan perusopetuksen oppilaista 40 % opiskelee kiinteistöissä, joiden tekninen kunto on heikko. Tähän ryhmään kuuluvia kouluja, jotka sijoittuvat tiiviisti asutuille asuinalueille ja joiden kuntoon saattaminen on jatkossa välttämätöntä, ovat Tytyri, Harju, Rauhala, Ojamo ja Risti. Näissä kaikissa on yli 200 oppilasta. Vastaavasti tähän ryhmään sijoittuvia kouluja, joita selvityksen eri malleissa esitetään lakkautettaviksi ovat Asemanpelto, Karstu, Neitsytlinna, Hyrsylä ja Maksjoki. Näissä kouluissa on kaikissa alle 100 oppilasta pois lukien Asemanpelto, jossa on 127 oppilasta. Tilapalvelut päivittää kevään aikana kiinteistöjen tekniset kuntoarviot (PALRYH 29.01.2015 § 29, ja viimeisenä

Kaupunginvaltuusto § 132 28.10.2015)

http://nummentie.blogspot.fi/2016/10/lohjan-kouluverkon-kiinteistojen-kunto.html

Niin, että voisiko jo viimeistään tässä vaiheessa lopettaa sen yllätyksistä puhumisen? Ettei tiedetty?

Lohjan selkä suoristuu sisäilma-asioissa – palaute yhteislyseon sisäilmainfosta

”Suositellaan välituntiulkoilua ja ikkunatuuletusta välitunneilla” – tästä olen niin iloinen ja huojentunut. Vihdoin.

Tätä suositeltiin jo Jalavan sisäilmainfossa, josta kirjoitin lokakuussa 2016 ja olen ikkunatuuletuksen puolesta puhunut paljon. Tunneilla voi myös pitää oveakin auki. Asiantuntijat suosittavat tänä päivänä, ovat suosittaneet jo jonkin aikaa, ikkunatuuletusta tuntien välillä. Välitunnit ovat niin lyhyitä, että ne eivät saa koneellista ilmastointia sekaisin. Ikkunatuuletuksesta saatava hyöty on suurempi kuin haitta.

Lohjan lyseon sisäilmainfo oli mielenkiintoinen. Lohjan kaupungin kehityskaari sisäilma-asioissa on nouseva ja olen siitä tyytyväinen. Enää sisäilmaongelmista puhuminen ei ole tuulimyllyjä vastaan taistelua, kuten se on aiemmin ollut. Kuten esimerkiksi Tytyrin aikaan, kun vastassani oli seinä vähätteleviä viranhaltijoita ja tuhahtelevia luottamushenkilöitä, jotka toistuvasti totesivat minun lietsovan paniikkia. tässä vihdoin kaupunki alkoi suoristamaan selkäänsä, ja ymmärtämään asian vakavuuden.

Se näkyi nyt Lyseon sisäilmainfossa.

Ensin opiskelijat väistöön. Heidän on päästävä terveisiin tiloihin. Lyseossa on 730 opiskelijaa, joista 59 on 10.1.2018 mennessä anonut lupaa itsenäiseen opiskeluun ja saanut luvan.

Lyseota on useaan otteeseen remontoitu, kerran laajennettu ja tässä vaiheessa yksi märkä ulkoseinä on kapseloitu sisätiloihin.

Rakennuksen ryömintätiloista löydettiin vanhoja lautoja, siis vanhoja rakennusaikaisia tukipuita, joita ihan yleisesti on jätetty kiinni. Nyt ne ovat luonnollisesti keränneet vuosia kosteutta, myös putkikanaaleista löytyi vanhoja laudotuksia. Löydettiinpä myös vanhojen polttopuiden puuvarasto, jolla kuitenkin kuulemma on vain vähäinen vaikutus, sillä tila on nyt koneellisesti alipaineistettu. Alipaineistettuna on myös osa ryömintätiloista.

”Mutta lyseo on rakennettu kallion päälle”- miten se vesi voi jäädä sinne? Olen tähän kysymykseen ja kyseenalaistukseen törmännyt monesti. Jos katsomme oikein tarkkaan, huomaamme, ettei lyseo ole ihan korkeimmalla kohdalla kalliota. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lyseon lattian alla on märkä hiekka. Tämä tarkoittaa siis sitä, että koska hiekka ei ole kuivaa, ei se ole päässyt kuivumaan. (rautalanka ole hyvä) Eli rakennus seisoo märällä hiekalla ja rakenteet ovat olleet siinä märässä aika kauan. Vesi on jo vuosia tehnyt tehtäviään, sitä on tullut ylös rakenteita ja valunut alas sateella, myös sisään.

Näiden löytyneiden mikrobiongelmien lisäksi olisin huolissani lyseon radopitoisuuksista. Suomessa on maaperänsä vuoksi korkeat radonpitoisuudet.

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan uusissa asunnoissa radonpitoisuus saisi olla enintään 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Vanhojen asuntojen enimmäisarvo on 400 becquereliä kuutiometrissä. Eniten enimmäisarvojen ylityksiä esiintyy Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen sekä entisen Itä-Uudenmaan maakunnissa.

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt korkeisiin radonpitoisuuksiin löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 96 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³). Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. (stuk.fi)

Lohjalla lyseon postinumeroalueella on tehty radonmittauksia vuosien 1980-2016 välillä 170 kpl. Uusien asuntojen enimmäisarvo ylitettiin 28:ssa mittauskohteessa ja yli 300-400 becquerelliä ylitettiin 29 kohteessa. Lyseossa ei tehty radonmittauksia. Kohteen maaperän ja sijainnin vuoksi olisi ehkä voinut, mutta rakennemittaukset kertovat muutenkin karun tilanteen, joten ehkä se ei tähän ole välttämätöntä. JOS lyseon sisäilmaa tutkitaan enemmänkin, siinä tapauksessa tulisi mitata myös radonpitoisuudet.

Lyseon kuntokartoituksessa on tutkittu rakennuksen ulkorakenteita ja niistä löydettiin kuvassa lueteltuja mikrobeja.

Esimerkiksi putkitunneleissa ja –kanaaleissa esiintyy sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä, kuten kosteus- ja lahovaurioituneita muottipuumateriaaleja ja tojaeristeitä.

Tutkimustulosten perusteella kanaaleista pääsee paikallisesti sekoittumaan ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Rakennuksen ulkopuolella olevaan putkitunneliin pääsee kulkeutumaan merkittäviä määriä kosteutta rakennuksen ulkopuolelta.

Merkkiainetutkimuksissa löydettiin useita ilmavuotoja ja mm niiden kautta pääsevät ne sisäilmaa huonontavat mikrobit.

Nuoret tarvitsevat väistöä, mieluiten heti. Tehtiin rakennuksen kanssa mitä hyvänsä, tutkitaan lisää, korjataan tai puretaan, mutta opiskelijat tulee siirtää. Jokainen päivä on liikaa.

Meille on esitetty ainoana vaihtoehtona Trallalan ”puistoa” märkää parkkipaikkaa, joka sijaitsee tehtaan vieressä. Tontti pitää ostaa ja tilaelementit vuokrata. Opiskelijat pääsisivät aikaisintaan ensi elokuussa väistöön. sanoin, aikaisintaan. En usko hetkeäkään, että he jo elokuussa pääsisivät. Esimerkkinä Mäntynummen yhtenäiskoulu. Oppilaiden piti päästä syysloman jälkeen väistöön, pääsivät tammikuussa.

Onko tutkittu muita vaihtoehtoja? Esim TTS-opistoa Sammatissa? Tila on tyhjillään ja vapaa heti.

Toki matkaa on 10-15 minuuttia, joutuisi miettimään kuljetuksia (ja se ei ole Lohjalla vahvin osaaminen)
alakoulun ruokailua, sillä väistössä oleva alakoulu ruokailee tällä hetkellä Lyseon tiloissa,
liikuntatiloja, mutta luonto olisi lähellä ja liikkuminen onnistuu myös luonnossa

Niin, nuoret tarvitsevat väistöä heti. Sammatissa olisi nopeasti ja todennäköisesti edullisemmin kuin tilaelementit. Tosin en tiedä, koska emme ole saaneet laskelmia.

Lohja on käyttänyt monia eri toimijoita sisäilmatutkimuksiin, mutta FCG:ia eniten. Se alkaa näkymään tuloksissa ja analyyseissä.

Esimerkiksi Jalavan koulussa käytetty toimijaa ei ole enää näkynyt, oliko ehdotetut toimenpiteet liikaa? oliko liian suorapuheista tekijää? Vai onko tosiaan jo liikaa ongelmia ympäri Suomea, että toimijat eivät ehdi?

Oli miten oli, Lohja on ottanut sisäilma-asioissa niin suuren askeleen, että se on huomioitu valtakunnallisesti ja pidetään nyt mallioppilaana. Hieno huomionosoitus ajatellen juuri lähtökohtia asenteessa ja toimissa aiemmin ja sitä, että kuntalaisten kuulemisesta on oikeasti opittu ja lähdetty tekoihin.

Matkaa kuitenkin on vielä isoihin tekoihin. Kaupungilla on vielä tekemistä oman henkilökunnan ja luottamushenkilöiden asennemuutoksen kanssa. Yksi johtavista viranhaltijoitsta ei voi olla sitä mieltä, että ”oire katoaa, kun syy katoaa.” Luonnollisesti oire katoaa, jos kyseessä on vain reaktio. Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat. Se tulee muistaa aina. Osa sairastuu, osa vakavastikin. Siitä ei parane, astma ei katoa, MCS ei katoa. Osa sairauksista voi kehittyä pitkänkin ajan päästä.

Lohjan tulisikin nyt olla tiennäyttäjä ja ottaa kouluissa käyttöön systeemi, jossa olisi aktiivinen oireseuranta (esimerkiksi Wilman kautta, tai ottaa jokin terveydenhuollon sovellus käyttöön rinnalle) kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Wilman ylläpitäjä tosin ei ymmärtänyt ottaa koppia tästä tiedustellessani aloitetta varten teknisiä valmiuksia. Olen tätä useaan kertaan ehdottanut, mutta koska en ole saanut ympäripyöreitä muminoita lukuunottamatta kunnon vastauksia, teen aloitteen asiasta.

Nyt kun on jälleen yksi ”yhtäkkinen pommi” sisäilma-asioissa löydetty, löytyisiköhän pian Ristin koulun pommi? Vai odotetaanko hetki, että niitä pommeja muodostuu lisää? Vai aloitettaisiinko oikeasti se ennaltaehkäisy?

Nummen Suomi100-juhlat

Sain ainutlaatuisen kunnian olla mukana tekemässä Suomi100-itsenäisyyspäiväjuhlaa Nummella. Lohjan kaupunki järjesti koko Lohjan kattavat juhlat ja kutsui kaikki aluetoimikunnat mukaan juhlien järjestämiseen tarkoituksena, että mahdollisimman moni iäkkäämpi ja varsinkin veteraani pääsisi osallistumaan juhliin.

Suunnittelutyöryhmä oli ihan mieletön, teimme juhlia yhdessä, Nummi ja Pusula. Tunnen syvää kiitollisuutta ja iloa saadessasi olla osa tätä upeaa työryhmää ja juhlaa. Saimme Nummen juhlaan juhlapuhujaksemme Heikki Tiilikaisen ja odotin hänen puhettaan todella paljon, kuten myös nuoremme puhetta.

Juhlamme avasi komeasti Nummen torvisoittokunta ja Jääkärimarssi

Jääkärimarssin jälkeen juhlaa jatkoi avaussanoilla Nummen alueseurakunnan aluepappi, Heikki Marjanen

Juhlapuhe oli hieno, Heikki Tiilikainen oli juuri niin kunnioitettava kuin odotin ja hänen asiantuntemuksensa on innoittavaa.

Koska Nummen ja Pusulan juhlissa tärkeänä teemana oli sukupolvien kohtaaminen, tuli työryhmässä esiin toive nuoren puheesta, kuulin työryhmän jäsenen toiveen puhujasta ja saimme hänetkin puhumaan. Nuutti, en voi sanoa kuin kiitos. Hänen puheensa sai minut liikuttumaan. Olen aina ollut sitä mieltä ja sanonutkin sen, että meidän nuoret ovat fiksuja ja Nuutin puhe vain vahvisti sitä.

Nuoren puheen juhlassa piti Nuutti Ruotsalainen. Nuutin puhe kirjoitukseni lopussa

Seppo Ahola tulkitsi Väinö Havaksen kirjeen pojalleen, ”testamentti pojalleni”. Laulu oli sykähdyttävä ja koskettava, Seppoa säesti pianolla Kaija Eerola.

Kiitos myös Nummen torvisoittokunnalle ja Antti Koskelle upeasta soitosta ja hienoista musiikkivalinnoista .

Suomi100 ei Nummella eikä Pusulassakaan ollut pelkkään juhlaa ja juhlan järjestämistä, vaan isona ja erittäin tärkeänä osana juhlavuotta meillä oli nuorilla oma projekti, jonka aikana he kävivät Nummen palvelukodissa, Niilonpirtissä, lukemassa iäkkäille ja haastattelemassa sodan kokeneita, lisäksi nuoret pohtivat monikulttuurisuutta ja omaa nuoruuttaan verraten sitä sodan aikaisten nuorten nuoruuteen. Tätä kaikkea he videoivat ja video lähetettiin ja esitettiin Lohjan pääjuhlassa. Oli ihana kokemus tehdä tätä yhdessä nuorten, Lohjan nuorisotoimen ja iäkkäiden kanssa. Oma tyttäreni oli mukana ja näin ollen pääsin seuraamaan projektia aika läheltä. Olen kiitollinen siitä, että oma nuoreni halusi lähteä siihen mukaan, pienellä suostuttelulla tosin, mutta loppujen lopuksi oli tyytyväinen itsekin, että oli siinä mukana.

Toinen hyvin tärkeä osa juhlavuotta oli Nummen ja Pusulan senioreiden tekemä työ sota-ajoista kertovista muistomerkkien esitteestä. Olavi Leikola kertoi elävästi tästä juhlassa julkistetusta sota-ajoista 1939-1944 kertovista vanhan Nummi-Pusulan muistomerkkien esitteestä.

Nummi-Pusulan tanhuujat olivat loihtineet ihanat tarjottavat ja oli upeaa, miten he jokainen olivat pukeutuneet kansallispukuihin.

Muuten, ihan erityiskiitos rakkaalle teinilleni, joka on ollut mukana työssä ja juontoparinani juhlassa.

Ennen juhlia oli jumalanpalvelus ja kunniavartio, johon kutsuttiin alueen 17-45 vuotiaita, jotta konkretisoituisi se, kuinka nuorina lähdettiin sotaan ja kuinka nuorena annettiin se suurin uhri.

Suomi 100 - kunniavartio Nummen sankarihaudoilla — Suomi 100 – kunniavartio Nummen sankarihaudoilla, Kuva Suvi Koivisto-Kanervo

Sankarihaudoille, jokaiselle, saimme seppeleet Saarelman puutarhalta. Olavi Leikola lahjoitti havut, Saarelman puutarha kutsui talkoisiin ja seppeleet valmistuivat talkoissa ennätysvauhtia. Nummi vastasi seppelehaasteeseen suurella sydämellä ja todella monen nummilaisen tekemänä.

Tämä vuosi on ollut todella ikimuistoinen ja varsinkin tämä itsenäisyyspäivä ja sen valmistelut. Todella moni on ollut tekemässä ja moni on ollut nauttimassa.

Ihana, rakas Nummi

Alla vielä oman nuoremme puhe:

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 6.12.2017 – Suomi100 – Nummen itsenäisyyspäivän juhla

Arvoisa juhlaväki, “On lottovoitto syntyä Suomeen”, sanotaan. Tämän lainauksen varmasti kaikki allekirjoittavat. Meillä on rauha, vapaus, turva, itsenäisyys ja mahdollisuus toteuttaa itseämme. Harvoin sitä tuleekaan ajatelleeksi, varsinkaan meidän nuorten, jotka ovat aina saaneet elää tässä lintukodossa. Mutta ei, eivät nuoret ajattele itsenäisyydestä välinpitämättömästi, päinvastoin. Monilla on varmasti sisimmässään se kokemus, kun nuori häviää sohvalta kymmenen ensimmäisen minuutin kohdalla Tuntematonta Sotilasta katsoessa. Sanat talvisota, Raatteentie, mottitaistelu, sisällissota ja Mainilan laukaukset ovat monille nuorille täysin tuntemattomia. Kyseiset termit ovat etäisesti tuttuja koulun penkiltä, mutta ne luokitellaan nuorison keskuudessa siihen samaan tuntemattomien kategoriaan. Tämä terminologian puute ei kuitenkaan poista sitä olennaista: isänmaallisuutta. Isänmaallisuus ilmenee nykysukupolven nuorissa eri tavoin: arvostamme ilmaista peruskoulua, hyvinvointivaltiota, kunnioitamme veteraaneja ja tiedämme mitä suomalaisuus meille tarkoittaa: täällä ei jätetä ketään yksin. Kysyin ikäisiltäni, mitä suomalaisuus heille merkitsee: ilmaista koulutusta, hyvinvointia, jääkiekkoa, neljä vuodenaikaa, jääräpäisyyttä, turvallisuutta ja tasa-arvoa. Yhden nuoren tulkinta suomalaisuudesta jäi minulle hyvin mieleen. Suomalaisuudesta voi ja pitääkin olla ylpeä. Jokaisessa maailman kolkassa suomalaisuutta pidetään arvostettavana asiana. Harva muu maa on pelannut korttinsa yhtä hyvin kuin me. Silti liian usein ihmiset ajattelevat, että nuoret ovat välinpitämättömiä. Ajatellaan, että nuorisoa ei kiinnosta. Tämä on täyttä puppua. Äskeisten perusteella voin väittää aivan toista. En minäkään täällä puhuisi, jos minua ei kiinnostaisi suomalaisuus. Nuorissa kytee meidän tulevaisuutemme. Nuorisolla on myös suuri vastuu tulevaisuuden suomalaisuudesta. Mielestäni meidän ei tarvitse olla huolissamme. Nuoriso tulee pitämään suomalaisuuden ja Suomen maailmankartalla. Nyt viime aikoina olen kuunnellut varsinkin vanhempien ihmisten suusta valitusta siitä, että nuoret eivät ole enää vastuuntuntoisia tai ystävällisiä, kuten “vanhoina aikoina”. Nuoret kuulemma viettävät kaiken aikansa puhelimillaan ja ovat eristäytyneitä ulkomaailmasta. Pyrin hajottamaan tätä myyttiä. Yhteiskunnan muuttuessa entistä modernimpaan suuntaan tarvitsee se myös entistä modernimpaa kansaa. Nuoriso edustaa sitä uutta sukupolvea, joka kantaa huolen ja vastuun tämän hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidosta. En heti tuomitsisi lapsen uutta kännykkäpeliä – harrastuksellaan lapsi voi vielä rakentaa tulevaisuuden suuryrityksen. On kuitenkin asioita, joista minä en ole ylpeä. Kävelin puoli vuotta sitten rautatientorin halki. Torin laidalle oli kerääntynyt telttarakennelman ympärille suuri joukko ihmisiä Suomen lippujen kanssa. Suomen liput liehuivat ja teltan kyljessä luki “Suomi ensin!”. Sisimmässäni heräsi pieni järkytys. Suomen lippu ja Suomen Leijona on brändätty rasismille ja muukalaisvihalle. Onko totta, että Suomen lippu edustaa rasismia? Jos minulta kysytään, niin ei tietenkään. Sen kokemuksen jälkeen tajusin, että Suomalaisuuden kansallissymbolit edustavat suomalaisuutta. Suomalaisuus ei minulle eikä nuorisolle tarkoita rasismia tai itsekeskeisyyttä. Koen pikemminkin kansalaisvelvollisuudeksi käyttää suomalaisuuden symboleita ja kunnioittaa Suomen lippua. Nyt olemme vaarallisilla vesillä, kun yksi ääriryhmä pyrkii varastamaan suomalaisuuden symboleita. En usko, että tämä ilmiö olisi mikään erittäin huolestuttava trendi. Nuoriso on entistä tasa-arvoisempaa ja uskoo entistä enemmän sekä monikulttuurisempaan, että myös vapaampaan Suomeen. Nyt itsenäisyyden juhlavuonna emme voi laittaa päätämme koloon ja piiloutua ulkomaailmalta. Suomalaisuutta pitää tuoda aktiivisesti esiin myös ulkomailla. Suomalaiset muodostavat sellaisen kansan ja yhteiskunnan, joka ei toimi eristäytyneenä. Olemme aktiivisessa vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa ja sitä linjaa tulee jatkaa. Tämän takia ensi tammikuun presidentinvaalit ovat tärkeät. Kansainvälisyys, avoimuus ja monikulttuurisuus ovat avainsanoja, jotka edistävät suomalaista ulkopolitiikkaa. Nämä periaatteet omaavat lähes kaikki presidenttiehdokkaat. Nationalismin huolestuttavan globaalin nousun lomassa presidenttimme on vastuussa suomalaisuuden kuvasta. Emme halua Yhdysvaltojen, Venäjän tai Pohjois-Korean pamppujen vaikuttavan meidän sisäisiin asioihin. Suomalaisuuden määrittävät me kansana, ei kukaan muu. Sen lisäksi, että solidaarisuutta pitää huomioida myös ulkopolitiikan pamppujen suhteen, pitää solidaarisuutta harjoittaa lisää myös kotimaassamme. Tänä iltana presidentti ottaa vastaan suuren määrän julkisuuden henkilöitä ja muita avainhenkilöitä nauttimaan julkisuudesta, ruuasta ja Linnanjuhlien surullisen kuuluisasta boolista. Samaan aikaan yhteiskuntamme vähävaraiset kamppailevat raha-asioiden kanssa. Tähän luokkaan kuuluvat ensisijaisesti työttömät ja me, opiskelijat. Olen koko puheeni ajan hehkuttanut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. On kuitenkin asioita, joissa on vielä parantamisen varaa. Käyn itse lukiota ja siihen asiaan perehtyneenä voisin pitää itseäni alan asiantuntijana. Nykyään nuorelta edellytetään 3000€:n budjetointia koulutarvikkeisiin, mitä pidetään valitettavasti jo normina – kyllähän siihen kaikilla on rahaa. Jo kolumneissani olen asiasta puhunut – ei maailman parhaassa koulutusjärjestelmässä ole sijaa maksulliselle koulutukselle. Kyse on vain arvoista. Se sikseen – olemme kaikki Suomalaisia ja oman soppamme keittäneet – halusimme sitä tai emme. Vaikka kaikesta löytäisi kritisoitavaa, haluaisin, että nyt itsenäisyyden juhlavuonna käsittelisimme asioita, joista voimme olla ylpeitä. Tämä itsenäisyyden juhlavuosi on ensimmäinen luokkaansa, jossa nuoret ovat päässeet valokeilaan. Tasavaltamme presidentti Sauli Niinistö on tehnyt loistavan päätöksen ja järjestänyt mm. nuorison edustajia Linnan juhliin. Tämä on sitä nuorisoa tukevaa politiikkaa, mitä pitäisi harjoittaa enemmän. Nuoriso on syytä pitää valokeilassa, sillä monissa muissa maissa se ei ole itsestäänselvyys. Suomi on maailman paras paikka elää. Nuori saa varttua rauhassa ja hänellä on turvattu tulevaisuus. Suomi on turvallinen ja yksi maailman tasa-arvoisimmista maista. Sen lisäksi Suomi on sananvapauden kärkisijoilla ja meillä on maailman vapain media. Näiden superlatiivien lisäksi voin vielä todeta: Suomessa on maailman innovatiivisin ja potentiaalisin nuoriso. Toivotan teille kaikille oikein mukavaa itsenäisyyden juhlavuotta ja iloista joulun odotusta.

Nuutti Ruotsalainen

Pitkälle ollaan päästy sisäilman laadun hyssyttelystä – vai ollaanko

Nyt, kun Nummi-Pusulan lukion huonosta ja lyhytnäköisestä ja väärin perusteluin tehdystä päätöksestä alkaa olla vuosi, voi katsoa taakseen, ja miettiä lakkautusta ehkä vähän objektiivisemmin. Luin vanhoja asiakirjoja ja omia kirjoituksiani aiheesta, ja eihän tästä saanut aikaiseksi kuin verenpaineen nousun.

Törmäsin vuoden 2015 aikana tehtyihin postauksiin ja tähän, reilu vuosi sitten tehtyyn pikkutiivistelmään, jossa olen kerännyt myös niitä vuoden 2015 kirjoituksia. Nämä kirjoitukset saivat minut miettimään, onko lyseon tilanne muuttunut?

Alla on kirjoitukseni siis vuodelta 2016.

http://nummentie.blogspot.fi/2016/11/nupun-lukion-vaistotiloiksi-ei-olisi.html

”maanantai 7. marraskuuta 2016

Nupun lukion väistötiloiksi? Ei olisi ensimmäinen kerta, kun lakkautettua tilaa käytetään väistössä. Tässä postauksessani kysyin ensimmäisen kerran blogissani lyseon sisäilmamittauksista. Olin kyllä puhunutkin siitä aiemmin, mutta tässä kysyin sitä blogissani ensimmäisen kerran.Tässä postauksessani taas kerron, että lyseon sisäilmaongelmien korjaamisen on varattu 150 000 euroa. Tämä siis 6.12.2015. Ja nytkö Lyseon sisäilmaongelma tuli yllätyksenä? Mitä sisäilmaongelmaa ”korjataan” 150 000 eurolla? (tässä jutussa kerrotaan myös, että kiinteistöjen ylläpitotöitä tehdään mm. Metsolan, Järnefeltin, Pullin ja Oinolan kouluissa. (jaa, aha) Tässä Länsi-Uusimaan artikkelissa kerrotaan, että Tuore selvitys paljastaa Lohjan Yhteislyseon lukiosta ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Lukion terveydenhoitajan mukaan oireiluista on kertonut kymmenkunta opiskelijaa. Opiskelijoilla on ollut iho-, silmä- ja hengitystieoireita. Opettajienhuoneen lattian kosteudesta oli viitteitä, mutta lattiasta otetut näytteet eivät ylittäneet haitallisten aineiden viitearvoja.

– Jos siellä koetaan oireita, lähde voi olla matossa.

– Todennäköisesti aloitamme juhlasalista. Menemme sinne ryömintätilaan ja poistamme niitä löytyneitä muottilautoja ja teemme tiivistyksiä, ettei sieltä pääse ilmavirtoja juhlasaliin, eikä muuallekaan.

– Uskon, että kun teemme siellä viikon verran töitä, niin ongelma on poistettu.

Luotan kyllä kaupungin projektipäällikkö Nymaniin, hän on tehnyt todella hyvää työtä edellisissä kohteissa, mutta ihan oikeasti. Viikossa?

Ilmainen vinkki: lyseota on remontoitu useassa eri otteessa ja yhdessä niistä remonteista yksi märkä seinä ”korjattiin” ja vedettiin vähän pakkelia päälle ja avot! hyvä tuli. Tsekatkaa se seinä. Mä toivon todella, että viikossa lyseon ongelma korjaantuu, mutta epäilen sitä suuresti. Ehkä tätä seurataan yhtä tiiviisti ja hartaudella kuin Tytyriä. Menee sitten kauan ennenkuin sisäilmaongelma räjähtää taas käsiin. Tämä on jälleen yksi niistä asioista, joissa toivon olevani väärässä ja hyvin mielelläni olisinkin. Tässä postauksessani kerron, että siitä sisäilmaongelmasta tiedettiin jo aiemmin. Siitä ei vaan välitetty, tai ymmärretty. Hyvin kuvastaa ymmärryksen puutetta se, että käydessäni sisäilma-asiasta keskustelua ja huomauttaessani ongelman laajuudesta ja siitä, kuinka meidän pitää vaikuttaa tähän, saada muutos aikaan, tukea kaupunkia muutoksessa, sain vastaukseksi, että ”ne ovat yksittäisiä tapauksia”. TÄH? Missä pumpulissa täällä eletään? Eikö lueta lehtiä? Nettijulkaisuja? Kuunnella uutisia? Lueta raportteja? (no tuo oli turha kysymys, selvää on, ettei raportteja lueta, se on nähty). Nähty on, että ns poliittinen tahto vaikuttaa päätösten tekoon, ei välttämättä kaikki faktat, joita on tuotu esiin. Tai jos ei ole kaikkea tuotu esiin, ei ole haluttu/osattu/viitsitty kysyä kaikkea päätöksentekoon vaikuttavista asioista. Olen saanut monia yhteydenottoja pettyneiltä ja vihaisilta vanhemmilta. On oltu vihaisia siitä, että lukiomme on lakkautettu, varsinkin kun on ongelma ollut tiedossa, mutta siitä ei ole välitetty. Lasten etu eikä terveys ole ollut ensisijainen päätöksen esitystä tehtäessä eikä päätöstä tehtäessä.

Sain luvan erään vanhemman viestin julkaisuun:

”Ensin ne sulkee ihanan Nummi-Pusulan lukion. Joudutaan lukioon Lohjalle, kun kert kaveritkin menee sinne (eikä esim. Saloon). Ihmetellään, että mites me nyt täältä sinne kuljetaan, no tietty vanhempien kuskaamana jotta pääsee pysäkille, josta sattuu bussi Lohjalle kulkemaan. Ei tietenkään montaa kertaa päivässä, mut joskus. No, puolen vuoden jälkeen ilmoitetaan että hups, meilläpä onkin Lohjan lukiossa SISÄILMAONGELMA, aloitetaanpas remontti. Suljetaan vähän tiloja, jotka muutenkin on täyteen ahdettu. Ni sitä mä vaan et oliks pakko…

Lyseon sisäilmaongelma on ollut tiedossa. Tämäkään sisäilmaongelma ei ole tullut yllätyksenä, vaikka sitä(kin) siihen pakettiin on yritetty kääriä. Ongelma oli tiedossa ennen Nupun lukion lakkautuspäätöstä.

Siitä kiitän kaupunkia, että nyt todella on eri ote sisäilmaongelmiin, niitä tuodaan esiin. Vaikkakaan ei kaikkia ole vielä tuotu. (odotan siis seuraavia ”yllätyksiä”)

Kaikkein kurjinta tämä nupulaisten lisäksi on niille opiskelijoille, jotka ovat koko ikänsä olleet sisäilmaongelmaisissa kouluissa oppilaina ennen lyseota. Ajatellaanpa Tytyrin oppilaita: ensin Tytyrissä, sitten Anttilassa ja nyt lyseossa. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.

Nyt, kun Lyseon sisäilmaongelma on tuotu julkisuuteen (pakon edessä), kun on Nupun lukion lakkautus toteutunut (vaikka valitus on päällä) ja Anttilan koulun oppilaat käyvät lyseon ruokalassa syömässä, tilanahtautta on, ja väistösuunnitelmia tehdään, sillä remontointi aloitetaan välittömästi ja osa koulun tiloista on suljettu. Ehdotanpa seuraavaa:

koska lyseon tilat ovat vajavaiset, sisäilmaremontin tuomat haitat opiskeluun ovat selvät (niitä todennäköisesti tullaan vähättelemään heidän suunnaltaan, jotka eivät käytä tiloja tai opiskele), sjoitetaan osa kursseista Nupun lukioon. Siellä on tilaa.

Niin, ne muut kerrat, kun lakkautetut tilat on väistötiloina: esim. Niilonpirtti on tällä hetkellä väistössä Lohjan Kartanonmäellä ( valvontaviranomaiset pitävät Lohjan suunnitelmia huonokuntoisen vanhainkodin remontista liian vaatimattomina. Asukkaiden enemmistöllä pitäisi olla oma huone ja vessa.), Roution koulu on väistössä Hiiden koululla (Hiiden koulu toimii väistötilana, jonne siirretään Roution koulun oppilaita. Osa nykyisistä Hiiden koulun oppilaista viettää siis alkusyksyn Roution koulussa ja palaa loppusyksystä takaisin Hiiden kouluun Roution koulun oppilaina.) Tässä vain pari esimerkkiä.”

Lainaus on siis vuodelta 2016, jossa on tietoja ja kirjoituksia vuodelta 2015.

Niin. Nuorissa on tulevaisuus.

Lohja on asukaslähtöinen kunta.

Nyt elämme vuotta 2017. Onko mikään muuttunut?

Somerauhaa ei vielä ole – kiusaamisesta lumipallo

Diginatiivit nuoret harrastavat somessa, kuvapalveluissa kuviensa lähettämistä, jossa pyytävät kommentoimaan kuvia. Ikävä kyllä kommentit eivät aina ole ylistäviä eikä edes vähän kohteliaita, vaan todella ilkeitä. Pahimpia ovat ne, jotka laitetaan anonyymina. On kehoitettu menemään suihkuun, on todettu kuvan lähettäjän olevan ”säälittävä”, onpa jopa kehoitteena ollut ”tapa ittes”.

Kaverit ovat vertailukohteita itselle ja kuvien kommentointi voi vahingollista nuoren itsetunnolle, mutta sitä on vaikea välttää, varsinkin, kun he itse sitä pyytävät. Kunpa he ymmärtäisivät lopettaa sen pyytämisen. Varsinkin tuossa iässä, jossa ollaan niin kriittisessä vaiheessa kasvamisen ja oman sukupuoli-identiteetin löytämisen kanssa. Tämän kuvien arvostelujen pyytämisen lisäksi nuorilla on myös järjetön tapa pyytää toisia esittämään mitä kysymyksiä tahansa ja lupaavat vastata rehellisesti niihin. Odottaa sopii, että kysymykset tosiaan ovat mitä tahansa, mutta niin ovat vastauksetkin. Usein ne ovat myös ihan hirveitä.

Tämä somekiusaaminen ja urpoilu jatkuu koulussa. Tytöt ovat alkaneet syrjiä toisiaan, jätetään ulkopuolelle ja haukutaan. Kommenteista saadaan ilmiriita aikaiseksi, muita otetaan mukaan ja se leviää ja muuttuu hallitsemattomaksi. Valehdellaan toisista, ei kerrota (luonnollisestikaan) koko totuutta, eikä voida myöntää virheitä, saati antaa niitä anteeksi. Lumipallo.

Facebook ja Instagram ovat määritelleet ikärajakseen 13 vuotta. Ikärajat perustuvat yhdysvaltalaiseen lainsäädäntöön, mutta Suomessa ne ovat lähinnä vitsi. Palveluun voi syöttää minkä tahansa iän, eikä siitä koidu kenellekään mitään seuraamuksia.

Olisiko mahdollista, että kännykät otettaisi oppilailta tunnin ajaksi pois? Minä ainakin olen kotona puhunut siitä, ettei tunneilla känny olisi käden ulottuvilla (kuuroille korville menee), mutta tuntuu minun puheeni olevan seinille puhumista. Tuleeko tässä oppilaiden oikeudet ja vanhempien oikeuskäsitys vastaan? Joissain kouluissa oppilaille on kännyköille hylly tms luokissa.

Meidän nuoremme ovat diginatiiveja. Diginatiivin käsitteen keksi yhdysvaltalainen kirjailija Mark Prensky vuonna 2001. Hän kuvasi uudissanalla sukupolvea, joka ei ole kokenut aikaa ennen internetiä ja mobiililaitteita. Alun perin termi ei siis määritellyt sitä, miten hyvin tai huonosti nämä digimaailman alkuperäisasukkaat hallitsevat uutta tieto- ja viestintätekniikkaa. Diginatiivit eivät luonnostaan osaa käyttäytymissääntöjä, eivätkä näin ollen ymmärrä oikeasti käyttäytymisensä seurauksia itselle eikä toiselle.

Sosiaalinen media ei katoa mihinkään, se kehittyy ja muuttuu ja meidän on kehityttävä sen mukana. Uskoisin, että ratkaisu voisi olla mediakasvatuksen lisääminen. Mediakasvatus kuuluu koteihin, mutta uuden OPS2016 mukana sen pitäisi kuulua myös kouluille. Toki kouluissa on ollut mediakasvatusta, nettipoliisien käyntejä, mutta riittääkö se? Mediakasvatuksen lisääminen, tai siihen sosiaalisen median käytön opastuksen sisällyttäminen saattaa olla ehkä vähän vaikea, mutta kestävä tie, ja näen sen välttämättömänä tienä. Jos opittaisi käyttäytymissääntöjä ja medialukutaitoa jo vaikka alakoulusta lähtien, eikä se olisi vain yhden tai kahden kerran tiivis paketti, vaan pidempiaikainen opintokokonaisuus, kehittyisi harkintakyky. Opittaisi ehkä oikeasti ymmärtämään myös se, mitä toiselle voi sanoa. Miltä toisesta tuntuu.

Luonnollisesti tämä vaatisi myös lisäkoulutusta opettajille. Sitten tullaankin rahakysymykseen eli siihen, onko kunnilla varaa kouluttaa.

Vaikka edellä olevasta ei välttämättä voisi kuvitella, ovat nuoret yleensä ottaen fiksuja.

Tutkimuksen mukaan nuoret itse toivoisivat median opetusta.

71 % nuorista haluaisi sosiaalisen median opetusta oppilaitoksiin, mutta samalla toivovat opetusta tapahtuvan kotona.
Tutkimuksen perusteella nuorten palveluiden käyttäminen tuskin muuttuu radikaalisti ainakaan vuoteen. WhatsApp, Facebook, Instagram, YouTube ja Snapchat ovat selkeästi kärjessä kun kysyttiin, missä palveluissa he ovat läsnä vuoden kuluttua.

(lähde: http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/tiivistelma/)

Some on tullut jäädäkseen. Monelle se on tärkeä työkalu ja tärkeä paikka sosiaaliselle kanssakäymiselle. Olisi hyvä, jos yhdessä voisimme miettiä yhteiset säännöt, vaikka

kuinka käyttäytyä (älä kiusaa/hauku/herjaa/valehtele toisesta)
kunnioita toista
mieti, kuka lukee viestisi ja kenelle se voi välittyä
älä järjestä harmia
milloin ollaan somessa (aika/paikka/kenen kanssa olet)

#somerauha

Sisäilmaongelmat otetaan tosissan talousarviossa – suunnilleen, kun se ei ole hokkus-pokkusta

Sanoin pari sanaa valtuustokokouksessa vuoden 2018 talousarviosta ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelmasta

Luonnollisesti pyrin kiinnittämään huomion sisäilmaan ja kouluihin.

Sisäilmasta:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat. Talousarviosta ja strategiasta ja käydyistä puheenvuoroista nähdään, että sisäilmaongelmat otetaan tosissaan. Se on hienoa. Otetaan tosissaan, toisinaan.

Näistä ja monista muista asioista puhuttaessa pyritään olemaan myönteisiä. On oikein kiva, että ollaan myönteisiä ja pyritään positiivisen kautta ajattelemaan ja on ikävä olla se, joka jälleen muistuttaa siitä, että eivät nämä ongelmat eivätkä sairastuneet sillä parane, että ollaan iloisia kehityksestä. Hyvään suuntaan ollaan menossa, kyllä, mutta se ei poista sitä ongelmaa, mikä on jo kehittynyt ja tullut. Lapset ovat altistuneet moni jo päiväkodissa ja toisilla se on jatkunut lyseoon. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat ja ongelmat saattavat ilmetä vasta vuosienkin päästä. VOC-päästöjen vaikutuksesta ei tiedetä tarpeeksi, että voitaisi sanoa oireiden olevan ohimeneviä, kuten nyt on kaupungin toimesta sanottu. Ongelma tänä päivänä, kuten aina on ollut, on se, että emme tiedä edelleenkään tarpeeksi. Eri kiinteistöjen tutkimukset tulisi olla tasalaatuisia ja tasavertaisia. Olemme juuri lukeneet Pusulan ja Karjalohjan päiväkotien ongelmista ja niiden ratkaisuista. Kuinka monta on tulossa lisää? Vai onko jo kaikki oikeasti tutkittu, oikein. Kuinka moni pääsee väistöön ja kuinka moni joutuu odottamaan kesään? Lyseon sisäilmaremontti – todellako on laskettu, että kaksi miljoonaa euroa riittää tähän investointilistalle tälle ”muunmuuassa listalle”?? Ettei vaan tehtäisi jälleen turhaa työtä ja pian taas tehdään samoja korjauksia, kunnes päätetään purkaa. Sitähän täällä on tehty.

Toivottavasti nyt pureudutaan oikein ja kunnolla ongelmien juureen, toivottavasti korjataan oikein ja tasapuolisesti oikein ja ilmanvaihto pidetään jatkossakin terveyttä ylläpitävänä. Vaikkakin välillä on jopa todettu, ettei se ole mikään hokkuspokkus-keino. Ei ehkä, mutta ei ole myöskään suljetut laitteet ja ikkunat.

Talous ei saisi tulla terveyden edelle, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edelle. Ei edes Järnefeltin nuorten. Kuten tuossa edeltävissä puheenvuoroissa todettiin, Rauhalan ikkunat tosiaan on vaihdettu, mutta siellä tarvitaan paljon enemmänkin, että kuntoisuus paranee, mutta ennenkaikkea Järnefeltin nuoret tarvitsevat kunnon ilmanvaihtoa ja sisäilmaa.

Kouluista:

Vuonna 1990 koko maassa oli yhteensä 4 847 perusopetuksen koulua ja vuonna 2017 enää noin 2 400. Peruskoulujen määrä on siis vähentynyt alle puoleen (51 % kouluista on lakkautettu). Perusopetuksen oppilasmäärä väheni samana aikana 587 000 oppilaasta 543 000 oppilaaseen eli 7,5 prosenttia.

Perusopetukseen kohdistuneesta historiallisen voimakkaasta koululakkautuksesta huolimatta, kaikista koulutusmuodoista perusopetuksen menot ovat kasvaneet eniten. Myös Lohjalla perusopetuksen kulut ovat kasvaneet vaikka koulujen ja oppilaiden määrä on vähentynyt.

Olisi kiinnostavaa ja ehkä hyödyllistäkin analysoida, mistä tämä muutos johtuu. Jos ei tiedetä, mistä kulut tulevat ei ole myöskään mitään toivoa parantaa taloutta. Entä vaikuttaako lukuihin kotiopetuksessa olevien määrä? Paljonko heitä on?

Yleensä koulun lakkautusvalmistelussa on laskettu vain teknisiä ja helposti laskettavia kustannustekijöitä. Koulun tuottama immateriaalinen pääsubstanssi – oppimiseen, kasvuun, lasten ja lähialueen hyvinvointiin sekä talouteen liittyvät vaikutukset – on jätetty kokonaan arvioimatta.

Väitettyjen säästösummien suuruus on juuri ollut syynä siihen, että valtuutetut ovat kääntyneet koulun lakkauttamisen puolelle. Huoltajia ihmetyttäneet säästösummat yleensä ovat selittäneet suurelta osin kuntien käytössä olevalla sisäisen vuokran työkalulla. Sisäiseen vuokraan liittyvä ns. pääomavuokra muodostaa käytännössä jopa 80–90 % koulukiinteistön lasketusta arvosta. Tämän osuuden sisältöä ja muodostumislogiikkaa harva ymmärtää. Tilakeskukselta saatava koulun sisäisen vuokran suuruus otetaankin yleensä vastaan objektiivisena faktana, jota ei ole syytä kyseenalaistaa, vaikka syytä olisi. Tämä osuus ei näytä käytännössä juuri lainkaan realisoituvan, etenkin kun puhutaan hyvin yksinkertaisella talotekniikalla varustetusta terveestä maalaiskoulusta.

Lohjan kaupunki videoi valtuuston kokoukset suorana ja ne näkee myös jälkilähetyksenä. Tässä linkki ko kokoukseen, jossa puheenvuoroni alkaa kohdasta 3.35.19 (suunnilleen) https://youtu.be/QCxT5p1LmYk

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä: