Edellisessä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyistä päätettäessä saimme ensin esittelyn koulujen johtamisjärjestelyistä. Koulujen johtamisjärjestelyt ovat yhtenäistämisen tarpeessa ja pyysimme tulevaan käsittelyä koulujen johtamisjärjestelyistä ja niiden yhtenäistämisestä. Mäntynummen johtamisjärjesteyjen kohdalla päätimme muutetun päätösesityksen mukaan. Päätettiin, että rehtori ja apulaisrehtori tarvitaan, muilta osin uudelleenvalmisteluun (eli vararehtorien tarve jatkossa tutkitaan). Rekry rehtorin osalta pääsee siis etenemään. Päätimme siis edellisessä kokouksessamme:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää että Mäntynummen yhtenäiskoulussa on jatkossakin rehtori ja apulaisrehtori, muilta osin asia palautetaan takaisin valmisteluun.
Kokoukseemme 4.12.2019 asia tuotiin käsiteltäväksi uudelleenvalmistelun jälkeen.
Olin ehtinyt miettiä enemmänkin asiaa tällä välillä ja keskustellut opetusalan ihmisten kanssa. Mietin, että koska nykyiset vararehtorit on nimetty heinäkuun loppuun 2020 asti edellisen palvelupäällikön määräyksellä ja sinne asti jatkavat joka tapauksessa. Minusta asialla ei ole mikään kiire. Kuinka me tuemme koulujen johtamista? Mietin myös sitä, että nykyinen vararehtoriresurssi on kaikistä tärkein Mäntynummen alaisille Pullin ja Lehmijärven kouluille, joita johdetaan erittäin kapealla resurssilla. Lehmijärvellä on vararehtori kahden tunnin huojennuksella ja hoitaa pestiään todella hyvin (Lautakunnalle tosin puhutaan aina yhteysopettajasta, jolla on yhden tunnin huojennus tehtävien hoitamiseen). Pääkoulussa se ei ole niin välttämätön, mutta toki antaa rehtorille mahdollisuuden käyttää enemmän aikaa esim. Pullin ja Lehmijärven johtamiseen.
Olin ajatellut esittää että: Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyihin palataan keväällä, jolloin avataan muidenkin alueiden johtamisjärjestelyt.
Päätösehdotuksena meillä oli:
1. Mäntynummen yhtenäiskouluun ei rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kohdenneta vararehtoriresurssia.
2. jatkossa, kun yhtenäiskoulun koko ylittää 500 oppilasta , koulussa on rehtori ja apulaisrehtori. Alle 500 oppilaan yksiköissä jatketaan rehtori-vararehtori -mallilla.
Minun esitystäni ennen kokousta käytävässä keskustelussa torjuttiin mm sillä, että esityksessähän puututaan muidenkin koulujen johtamiseen (päätösesitys kohta 2) ja moneen kertaan minulle todettiin, että pienissä kouluissa on yhteysopettaja, ei vararehtoria ja että Mäntynummen vararehtorit eivät hoida pieniä kouluja.
Näistä syistä en tehnyt vastaesitystäni. Koska olemme nyt päättäneet säästää koulujen johtamisresursseista, niin mielestäni meidän tulee siirtää resurssia täten oppilashuoltoon.
Sain kutsun kyläasiamiehenä puhumaan Pullin kylän kesätapahtumaan, jossa samalla vähän viriteltäisi etukäteen myös toimia koulun puolesta. Tapahtuman järjestivät Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry yhteistyössä Pullin koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Tapahtumassa juhlistettiin kylän uutta frisbeegolf-rataa, joka onkin upea osoitus jälleen kylien talkoohengestä, yhdessätekemisestä ja ilosta sekä aluetoimikuntien rahoituksen oikeasta ja hyvästä käytöstä. Alueiden johtokunta myönsi radan mahdollistamiseen 1500 euroa.
Tapahtuman avasi asukasyhdistyksen varapuheenjohtaja Katriina Nousiainen
Katriina Nousiainen
Kävin todella mielelläni puhumassa tapahtumassa, onhan kyse kuitenkin itsellenikin tärkeästä asiasta, lapsista, lähikoulusta ja kylien elinvoimaisuudesta (puhe lopussa).
kuva Ana Sorainen
Ennen puhettani pullilainen nuori, ihana juontaja Anni Nousiainen spiikkasi minut sisään ja häntä kuunnellessani ihmettelin, että eikö nyt ollutkaan vielä minun vuoroni, sen verran ihmeellinen ja ylisanoja spiikissä oli, olin aivan hämmentynyt. Minulle käytiinkin myöhemmin sanomassa, että olisitpa nähnyt ilmeesi, kun kuuntelit spiikkiä. Olin niin hämmentynyt ja otettu spiikistä. Sanoina mm sinnikäs, supernainen, taistelija ja siinä vasta siinä vaiheessa, kun sanottiin Lokovan puheenjohtaja, ymmärsin, että todellakin oli minusta puhe.
Anni Nousiainen
Vanhempainyhdistys lahjoitti koululaisille frisbeegolfkiekkoja ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja etsi katseellaan yleisöstä oppilaita ja kutsui nimellä lavalle vastaanottamaan kiekot. Olipa ihanaa ja hauskaa todeta jälleen, että kyläyhteisössä todella tunnetaan toisensa.
Vanhempainyhdistys lahjoitti kiekkojaRadan ensimmäisen virallisen heiton suoritti hienosti Jani Méling
Pulli on ihana kylä, upeassa maalaismaisemassa. Kyläläiset ovat lämpimiä ja avoimia. Moni kylään muuttanut on muuttanut kyläkoulun, luonnon ja suhteellisen inhimillisen työmatkan vuoksi.
Kylän kesätapahtumaKylän kesätapahtuma
Kyläasiamiehen puhe:
Kiitos kutsusta ihanaan tapahtumaanne! Maa- ja
metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2016 tutkimuksen, jonka mukaan 72%
suomalaisista katsoo, että KOKO Suomi hyötyy elinvoimaisesta
maaseudusta. Maaseudun halutaan pysyvän elinvoimaisena
tulevaisuudessakin.
Kehyskunnat edullisimpine asuntomarkkinoineen keräävät parhaat
veronmaksajat, mutta myös suurimmat palvelutarpeet. Maakuntien
reuna-alueiden maaseutumaisten kuntien väestörakenne yksipuolistuu
voimakkaimmin, mikä luonnollisesti merkitsee ongelmia eteenkin
ikääntyneiden palvelujen järjestämisessä.
Lohja kaipaa sisäänmuuttajia, nimenomaan 15-64 vuotiaissa, siis
ryhmässä, jossa Uusimaa on nettomuuttovoittaja, toki
Espoo-Helsinki-vetoisesti, mutta mikä estää Lohjaa olemaan yksi
voittajista? Olemme lähellä työpaikka-alueita, meillä on erinomaiset
palvelut, yleensäottaen, upeat puitteet, ympäristö, puhtaus, ihmiset ja
ihanat kylät! Meillä on kaikki. Meillä on vetovoimatekijät ja meillä on
pitovoimatekijät hallussa, palvelut ja koulu niistä tärkeimpänä.
Täällä Pullissa koulu on ollut tärkeä vetovoimatekuä. Tärkeä niin
lapsille, perheille kuin muillekin kyläläisille. Koulu kerää kyläläiset
yhteen, luo yhteisölllisyyttä, lisää yhteenkuuluvuutta. Koko kylän
joulujuhlat on ihana perinne, jonka soisi jatkuvan
ja jonka toivoisi leviävän kaupungin kortteleihinkin. Pullin koulu on
ollut lakkautusuhan alla jo kahteen otteeseen ja aina ovat kyläläiset
tehneet voitavansa koulun hyväksi. Aina on koulu ja lapset voittaneet.
Jälleen saavat kyläläiset nousta tuomaan ihanaa
Pullia esille. Jälleen tulee kylän näyttää voimansa ja ilonsa, etunsa.
Me tiedämme lähikoulun, kyläkoulun tuomat edut. Me tiedämme
etumme. Me tiedämme vetovoimatekujät. Olemme puhuneet niistä kauan,
olemme tuoneet esiin monessa yhteydessä. Tästä muuten kertoo myös se,
että Pulli kuuluu tilastoalueeseen, joita Lohjalla voisi
olla enemmänkin, nimittäin nettomuuttovoittoinen.
Muutin n 13 vuotta sitten Nummi-Pusulaan silloin pienemmän
perheeni kanssa. Muuttopäätökseemme rauhaisan ja lapsille turvallisen
asuinalueen lisäksi vaikutti eniten se, että kävelymatkan päässä oli
alakoulu, yläkoulu ja lukio. Myös inhimillinen työmatka
oli yksi tekijä. Terveysasemakin oli. Nummi-Pusula oli tuolloin
muuttovoittoinen kunta. Lohjaan liityttyämme moni asia on muuttunut,
mutta muuttovoittoinen Nummi edelleen on, mutta ei enää Nummi-Pusulan
aikaan verrattavissa.
Lohjan nettisivuilla lukee muuten nykyään, että ”kouluverkko on
suunniteltu siten, että LÄHES kaikki oppilaat voivat opiskella koko
peruskouluaikansa oman asuinalueensa lähikoulussa” LÄHES.
Lapsiystävällisessä kunnassa lähes kaikki.
Joskus tuntuu, että helpommallakin voisi työssään päästä. Onneksi
meillä on kylät! Olemme nimittäin ottaneet ohjenuoraksemme sen, että
nostamme Lohjan myönteisiä asioita esiin. Mitä kaikkia upeita
valopilkkuja meillä onkaan! Lohjalla on paljon potentiaalia,
jota yritämme nostattaan ja tuoda isosti esille. PULLI on yksi näistä,
Ikkala on myös ja ikkalalaisia meillä onkin täällä mukana. Pulli on
täynnä upeita, ihania ihmisiä. Asukasyhdistyksen yhteistyö alueen
hoitokodin kanssa oli suurenmoinen idea ja ensitoteutus
ihana! Todella upea esimerkki muille kylille.
Lohja on maaseutukaupunki ja kyläasiamiehinä pyrimme myös
muistuttamaan asukkaita alueylpeydestä. Teillä on ihana kylä, upeat
kyläläiset ja ihana yhteisö. TE olette Pulli.
Ihanaa juhlaa kaikille! Sillä juhlaahan tämä on.
Pullin koulu
Pullin koulu on perustettu vuonna 1906 ja tontin on lahjoittanut Pullin tila.
Luokkahuone Pullin koulussa
Saimme pikaisen kierroksen koululla ja vaikka koulun ovet ovat olleet kiinni koko kesän, ilma oli raikas. Olen jo edellisen kouluverkkoselvityksen aikaan käynyt Pullin koululla pariin otteeseen, mutta uusintakierroksesta ei ole haittaa.
ikkunasssa oppilaiden tekemät verhot
Kahville istuessani sain seurakseni kyläläisiä, iäkkäämpiä herroja ja heidän kanssaan oli todella mukava juttuhetki, olivat koulun vanhoja oppilaita. Oli hauskaa kunnella juttuja vanhoista opettajista ja muita herrojen koulumuistoja.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Kylän tapahtuma oli juuri kylän ja sen ihmisten näköinen ja oli ihanaa nähdä myös erittäin paljon mökkiläisiä tapahtumassa! Kiitos ihanasta juhlasta.
Tänään valtuustokokouksessa päätetään mm talouden tasapainottamisohjelmasta. Esityslistalla on paljon muitakin asioita, mutta talouden tasapainottamiseen on mennyt aikaa hyvin paljon ja kokouksessakin todennäköisesti sitä tullaan käyttämään.
Toisaalta tasapainottamiseen on käytetty aikaa enemmänkin: lautakuntien ja valtuustoryhmien käsittelyt, valtuustoinfot, seminaarit ja tänään (15.5.2019) vielä valtuuston käsittely. Kaupunginhallitus on saanut kuukausittain väliraporttia lautakuntien käsittelyistä, viranhaltijoiden esityksiä ja maanantaina kaupunginhallitus käsittelee valtuustoryhmien viikonlopun työn tuloksia, ja tasapainottamislistoja. Tuntuu, että tämä kausi on ollut vain tasapainoilua ja tasapainottamista, mutta se on looginen jatkumo edellisistä kausista, talous ei ole parantunut, väki vähenee, koulujen lakkautukset eivät ole pelastaneet taloutta (ihan kuin joku oikeasti niin kuvittelisi), keinot alkavat olla vähissä.
Kirjoitin talouden tasapainottamisseminaarin jälkeen ajatuksiani, joita voit lukea tästä linkistä:
Kaupunginhallitus käsitteli tasapainottamislistoja viime viikolla ja he kävivät välillä kiivastakin keskustelua, ainakin siltä kuulosti viereiseen kokoushuoneeseen. He äänestivät lähes viidestäkymmenestä kohdasta, poistivat tai lisäsivät listoilta säästö-/leikkauskohteita. Voit lukea lisää aiemmasta kirjoituksestani tästä:
Maksjoen koulun lakkautus (edellisen kauden valtuusto oli jo tästä päättänyt 25.10.2105)
Tämän lisäksi listalla on:
siivous, kiinteistöjen hoito ja kunnossapito (tämä on käsittämätöntä, varsinkin ajatellen sitä, missä kunnossa kiinteistömme ovat tällä hetkellä osittain juuri kiinteistönhoitoon kohdistuneista aiemmista säästöistä)
En tue koulujen lakkautuksia, enkä kiinteistöjen kunnossapidon heikennyksiä.
Olemme saaneet useita yhteydenottoja kuntalaisilta ja illalla ennen kokousta on odotettavissa adressien luovutuksia, todennäköistä myös on, että yleisöä on paikalla ja netin äärellä enemmän kuin on totuttu. Olen lukenut jokaisen yhteydenoton ja pyrin aina antamaan hyvän vastauksen, oli se sitten vastaanottajalle mieluisa tai ei, rehellinen se ainakin on aina.
Virkkalan alueen vanhemmilta on tullut vetoomus sekä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen että perusopetuksen keskittämistä vastaan. Olen vanhempien kanssa samaa mieltä, olin jo silloin kun edellinen valtuusto teki päätöksen Virkbyn koulun oppilaiden sijoittamisesta Källhageniin. Päätös taisi olla nimellä ”toimintojen siirtäminen”.
lapset eivät mahdu Källhageniin
tiloja ei ole suunniteltu alakoululaisten käyttöön
aiemmin päätetty linjaus ”koulun tulisi olla vastaanottavassa kunnossa” pätee tässäkin kohdassa
Vanhempien vetoomuksessa mainittiin myös, että tutkimustiedon mukaan säästöjen sijaan kulut voivat nousta jopa nelinkertaisiksi johtuen hyvinvointia korjaavista kuluista. Hätkähdin hieman, kun yhdessä vetoomuksista käytettiin lähteenä kouluverkon vaikuttajaraadin työtä. Tehdessämme raadin analyysia ja raporttia Lohjan perusopetuksen palveluverkosta, teimme todella paljon töitä, tutkimme, tarkistimme ja tiesimme tekevämme tärkeää ja vaikuttavaa työtä, mutta se, että olen nyt kahteen otteeseen törmännyt raadin työhön lähteenä, on vasta todellisuudessa kertonut minulle sen, miten tärkeä, vaikuttava ja ajankohtainen työ oli. Ja totta. Tämän huomio on lisännyt harmistustani siitä, ettei tällä kaudella alueiden johtokunta käynnistänyt työtä uudestaan, sillä se olisi ollut todella tarpeen tälläkin kaudella, myös alueiden johtokunnalle ja heidän tunnettavuudelleen sekä arvostukselleen. Lähidemokratiaa tarvitaan eniten asukkaiden hyödyksi ja avuksi nimenomaan arjen palveluissa ja asukkaiden kuulemisessa.
Oletettavaa on, että jo aiemin listoilta poistettuja kohtia voidaan vielä nostaa takaisin ja näistäkin tullaan äänestämään. Todennäköistä on, että palautuksena tullaan esittämään:
Pullin koulun lakkautus
Ikkalan koulun lakkautus
Jos koulujen lakkautuksia tullaan esittämään, en tue lakkautuksia. Itse tulen esittämään poistoa listalta:
Kaikki ennaltaehkäisevä työ on tärkeää ja säästää kalliimmasta, korjaavasta työstä. Terveydenhoitajien ennaltaehkäisevä työ on kiistattoman tärkeää, niin terveydenhoidossa kuin sosiaalisissakin ongelmissa, jopa ennenkuin niistä tulee ongelmia, heillä on keinoja ja näkemystä puuttua aikaisessa vaiheessa.
Asiakkuuspäälliköiden työ on tärkeää kehitystyötä, joka jäisi kokonaan tekemättä. He ovat olleet vastuussa asiakkaiden ja kuntalaisten kuulemisista, lapsivaikutusten arvioinneista, kyselyjen suorittamisesta ja ennen kaikkea niiden analysoimisesta. Aiemmin analysointi on saattanut jäädä puolitiehen, toisinaan kokonaan jopa tekemättä, eikä kyselyt ole johtaneet toimenpiteisiin, tähän asiakkuuspäälliköt ovat tuoneet muutosta. Kaupungin toimet eivät kehity, asiakastyytyväisyys ei kehity ilman asiakkuuspäälliköitä.
Otetaan vielä esimerkki:
Asiakkuuspäällikkö kuljettaa Roidu-tyytyväisyyskyselylaitteita (36 kpl) eri toimipisteisiin. Ne ovat tietyn ajan toimipisteessä, jonka jälkeen tulokset otetaan ulos ja analysoidaan. Laitteeseen on mahdollista jättää myös avoin palaute. Eräässä tapauksessa avoimia palautteita oli runsaasti, mutta niiden luonne sai
-> asiakkuuspäällikön ottamaan yhteyttä toimipisteeseen ja
->pääsi kiinni ongelmakohtaan, jota ei osattu odottaa,
->perusti työryhmän ratkaisemaan ongelmaa,
-> sai alan asiantuntijan mukaan veloituksetta
-> tämä työ alkaisi syksyllä.
Tämä työ olisi ensiarvoisen tärkeä toimipisteessä, työsuojelullisesti sekä toimipisteessä päivittäin asioivien vuoksi. Kaikki tämä on meille näkymätöntä työtä ja usein se näkymätön työ on sitä, jota tarvitsemme kipeimmin kehittyäksemme ja palvelun parantamiseksi. Tämä esimerkki on myös hyvin tärkeää ennaltaehkäisyä. Asiakkuuspäälliköiden työ on ilmeisesti jäänyt luottamushenkilöille vieraaksi, sitä ei ehkä ole tuotu sen tarvitsemalla huomiolla esille eikä työn tärkeyttä ole kerrottu. Tämän vuoksi ei ehkä tunneta sen seurauksia tai tunnisteta sen tarvetta, vaikkakin kehitystyön tarve tunnistettaisiinkin. Asiakkuuspäällikön tehtävään on myös kuulunut lapsiystävällinen kuntatyö ja lapsiasiahenkilökoordinointi.
Listalta poistuivat äänestysten jälkeen Ikkalan ja Pullin koulut, kun taas Nummenkylän ja Maksjoen koulut jäivät lakkautuslistalle. Nummenkylän koulun kohdalla voi jo puhua väsytystaktiikasta.
Nummenkylän koulun päätöshistoriaa on ihan lähellä: Lautakunnassa kesäkuussa 2018 äänestimme monesta vaihtoehdosta ja tekemäni vastaesitys tuli päätökseksi äänin 4-8, yksi äänesti tyhjää.
Vastaesitys 3
Lotta Paakkunainen teki Bror Heinolan ja Tiina Liimataisen kannattamana vastaesityksen:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää 1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä; 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poistuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa Aikataulu: vv. 2018-2023
Tarkoittaen siis sitä, että päätimme vain kymmenen kuukautta sitten, että mm Nummenkylän ja Pullin kouluja ei lakkauteta, samoin päätti palvelutuotantolautakunta elokuussa Kirsi Ferinin esityksestä (äänestys 9-1, kaksi äänesti tyhjää), kaupunginhallitus äänesti myös asiasta, sama esitys voitti äänestyksen 7-6 ja hallitus esitti valtuustolle samaa.
Valtuusto päätti 10.10.2018:
että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan tai siirretään vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tai siirretään tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen)
ja nyt taas 15.5.2019 talouden tasapainottamisesta päätettäessä tuli Nummenkylän lakkautuspäätös ajankohtaiseksi. Maksjoen koulusta edellisen valtuuston päätös 2015 oli lakkautus. Koulua ei voi edelleenkään lakkauttaa, sillä päätös tarkoittaa sitä, että Maksjoen lapset siirtyvät Rauhalan kouluun, johon tämän jälkeen ei kaikki lapset mahdu, vaan Rauhalan koulusta tulee siirtymään 5-6 luokkalaiset Järnefeltin sisäilmaongelmaiseen kouluun, ja sehän ei ole mahdollista. Koulu ei ole vastaanottavassa kunnossa.
Toisaalta, vaikka hallitus tiputti listalta rivejä ja säästökohteita, ne voivat tulla valtuustossa jälleen takaisin listalle. Onhan tätä koulujen ja oppilaiden pompottelua muutama vuosi jo käytykin.
Kaikenkaikkiaan koulujen kohdalla soisi nyt lasten ja perheiden saavan koulurauhan.
Kaupunginhallitus päätti viime maanantaina, että kuntalaisen ääni on merkittävä ja sitä kannattaa kuulla. Kaupunginhallituksen enemmistö osoitti myös tällä päätöksellään sitä mieltä, että asiantuntijalautakuntia on kuunneltava.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ja palvelutuotantolautakunta olivat jo kokouksissaan aiemmin päättäneet esittää kaupunginhallitukselle, että Mäntynummen yhtenäiskoulun ylätalo korjattaisiin ja alatalo korvattaisiin, muut koulut säilyisivät sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.
Kaupunginhallituksen esittelijä kuitenkin oli päättänyt esittää, että hallitus päättäisi lakkauttaa alueen pienemmät koulut.
Hallituksessa oli käyty pitkä keskustelu ja toiveikkuuteni heräsi sillä hallitus päätti äänin 7-6, että adressin 1807 allekirjoittajaa on tärkeää kuunnella. Vastaesityksen teki Vihreiden Urpo Uotila.
– Kaikissa kouluissahan on oppilaita ihan hyvin, eikä tässä olla heti mitään lopettamassa. Ilman muuta asioita pitää tarkastella, emmekä me väkisin mitään kouluja haluta säilyttää, mutta nyt ei ollut tarpeen päättää, mitkä koulut ja milloin lakkautetaan.
Uotila viittaa myös lautakuntien ja asukkaiden mielipiteeseen. (L-U 18.9.2018)
Toiveikkuuteni herämisellä tarkoitan sitä, että pitkään on päätöksiä tehty silmälaput ja korvalaput käytössä. On vain puskettu ja puskettu eteenpäin, yksisilmäisesti, näkemättä kauas. Jospa nyt osattaisi nähdä kauemmas? Uskallettaisi nähdä kauemmas, mutta kuitenkin lähelle?
Asia menee vielä valtuuston päätettäväksi lokakuussa. Tuolloin näemme, onko kuntalaisten valitsemat valtuutetut myös sitä mieltä, että kuntalaisia tulee kuulla ja että asiantuntijalautakuntien esityksillä on merkitystä. Kuitenkin tähän mennessä jo kolme toimielintä neljästä on tehnyt päätöksen koulujen puolesta.
Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.
Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.
Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:
1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää 1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä; 2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj
Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.
Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.
Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.
Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.
Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.
Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.
Lotta Paakkunainen 