Kirjoittaja-arkisto: Lotta Paakkunainen

Äiti ja aktiivi Lohjalla. Sitkeä, sinnikäs ja erään ystävän sanoin "peloton oikeuksien puolustaja". Viiden äiti, kolmen äitipuoli ja yhden vaimo. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Keskustan puoluevaltuuston jäsen. Länsi-Uudenmaan keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön hallituksen jäsen. Keskustan Nummen py:n sihteeri. Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs. Töissä sosiopedagogisen tukityön asiantuntija.

Lapsiasiainhenkilövalinnat

Viime lautakunnan kokouksessa yksi päätettävä asiakohta oli lapsiasiainhenkilö. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sen tekee jännäksi, että jokaisen lautakunnan jäsenen olettaisi ensisijaisesti ajattelevan lapsen etua. Kuten luonnollisesti tässä lautakunnassa onkin.

Lapsiasiavaltuutetun keskeisimpänä tehtävänä on vahvistaa lasten asemaa yhteiskunnassa, Lohjan lapsiasiahenkilön keskeisimpänä tehtävänä on vahvistaa lasten asemaa Lohjalla.

Lapsiasiahenkilön valitseminen on yksi tapa edistää lasten oikeuksia Lohjalla. Lapsiasiahenkilö sitoutuu edistämään lasten ja nuorten oikeuksia omalla toiminnallaan muistaen aina huomioida lasten ja nuorten näkökulman erilaisissa päätöksentekofoorumeissa sekä arjessa. Lapsiasiahenkilö voi osallistua erilaisiin tapahtumiin, koulutus- ja edustustilaisuuksiin sekä osallistua lapsiystävällisemmän Lohjan toiminnan suunnitteluun ja ideointiin.

 

Olin tutustunut asiaan jo ennen lautakunnan kokousta ja pohdin, mitä voisi lapsiasianhenkilö tehdä meidän lautakunnassamme ja mitkä voisivat olla perusteet sille, että koetaan henkilön olevan soveltuva ko henkilöksi.

Mietin perusteita omalle valinnalleni:

  • MLL Nummen paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen vuoteen 2014
  • Uusien vauvaperheiden rotina-kassia vastaavan kipinä-kassin kerääminen Nummen, Pusulan ja Sammatin uusille perheille vuosina 2009-2011
    (Kipinä-kassi sisälsi tietoa esim unen tärkeydestä, ravitsemusvinkkejä esim Piltiltä, tuttipullonäytteitä, pipoja, potkupukuja, d-vitamiiininäytteitä, pituusmitta, jne)
  • Lähidemokratian kouluverkon vaikuttajaraadin kokoaja ja puheenjohtaja vuoteen 2015,
  • Kantanut huolta lasten liikenneturvallisuudesta ja siksi jakanut kymmenettä vuotta heijastimia tai heijastinliivejä Nummen ja Pusulan alueen eskareille ja ekaluokkalaisille
  • Vaikuttaminen Oilaantien kevyenliikenteenväylän rakentamiseen
  • Lokova ry:n puheenjohtaja
  • Viiden lapsen äiti ja kolmen äitipuoli
  • Suomen Tasavallan presidentti myönsi vuonna 2016 Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ensimmäisen luokan mitali kultaristein ansioista lasten ja nuorten hyväksi tekemästä työstä
  • Pyrkii edelleen ajattelemaan ensimmäisenä lasten etua

Lautakunta esitti lapsiasianhenkilöksi kahta henkilöä, minua ja puheenjohtajaamme, Jani Melingiä. Molemmat olimme kiinnostuneita.

Puhuimme asiasta ja tulimme tulokseen, että olisi todella hyvä, että olisi kaksi henkilöä, tulisi kahta näkökulmaa, isältä ja äidiltä, kaupunkikeskustan ja reuna-alueiden näkökulmaa. Lisäksi etuna se, että voi peilata ajatuksiaan toisen kanssa.

Jani on kauan toiminut nuorten kanssa vapaaehtoistoiminnassa sekä työssään. Hänen ansionsa tällä saralla ovat kiistattomat ja hän ajattelee aina lasten etua ensimmäisenä ja pyrkii löytämään ratkaisun, jossa lapsi/nuori on keskiössä.

Meidän lautakuntamme lapsiasiainhenkilö voisi lähinnä tuoda lapsivaikutusten arviointia enemmän esille ja toimia lähinnä lautakunnan ulkopuolella lasten edun ja hyvinvoinnin esiintuojina ja muistuttajina. Ja tuoda enemmän Lohjan myönteisiä tekoja lasten hyvinvoinnin eteen ja pyrkiä Unicefin lapsiystävällinen kunta- maininnan konkretisoimiseen.

Lautakunta teki päätöksen, että lautakunnassamme on kaksi lapsiasiainhenkilöä, Jani ja minä. Kiitän luottamuksesta ja innolla odotan, että pääsemme tositoimiin suunnittelemaan ja tekemään.

Ehkä sitten, kun tilanne on räjähtänyt käsistä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarvioseminaarissa esiteltiin lautakunnalle kaupungin surkeita talouslukuja ja säästötavoitteita. Toki niistä on puhuttu pidemmän aikaa.

Talousarvioesityksessä oli mukana muutamalla rivillä Ikkalan koulun lakkautus. Mä en pidä tällaisesta toiminnasta. Koulujen lakkautus tulee tehdä oikean prosessin kautta ja se, että koulun lakkautuksesta mahdollisesti tulevat säästöt esitetään etukäteen talousarviossa, ei ole sitä. En todellakaan halua enää ikinä tehdä samaa virhettä, minkä tein Karstun koulun kanssa. Uskoin viranhaltijoiden ja kokeneempien luottamushenkilöiden sanaan siitä, että ei se mitään tarkoita, että se säästö on huomioitu laskelmassa. Juu, eipä tosiaan. Karstun koulun kohdallapa vaan sanottiin, että ”talousarviossa ei ole varattu koululle rahaa”. Kallis oppi ja olen edelleen sitä todella pahoillani.

Olimme ennen lautakunnan seminaarin jälkeistä kokousta kuulleet, että talousarvion esittelijä olisi poistanut Ikkalan koulun lakkautuksen talousarvioesityksestään, mutta aineistossa se edelleen oli. Niinkuin pitikin. Esityslista ja talousarvioesitys oli jo julkaistu, eikä sitä saa enää julkaisun jälkeen muuttaa ennen käsittelyä. Jos viranhaltija olisi muuttanut asiakirjaa, olisiko hän syyllistynyt virkavirheeseen? Huonoa hallintoa se ainakin olisi ollut.

Kokouksen aikana Ikkalan koulun lakkautus poistettiin talousarvioesityksestä lautakunnan yhteisestä tahtotilasta.

Äitikin pääsi hyppimään

Lohjan talousluvut on surkeaa luettavaa ja jokainen lautakunta joutuu nipistämään ja säästämään isojakin lovia. Itselle moni säästettävä kohde on hyvin epämieluisa, enkä pysty moniakaan itsellenikään hyväksyttämään, mutta nämä päätökset olivat ne, joiden takana on oltava.

Kuten sen, että tuntikehyksestä nipistettiin 0,5 prosenttia. Tästä kyllä en muista olleen puhetta talousarvioseminaarissa tai aineistossa ennen kokousta. Tämä kohta lisättiin viranhalijoiden mukaan ”koska Ikkala päätettiin säästää”. Erikoista oli kuitenkin se, että  se oli lisätty jälkikäteen seminaariaineistoon, seminaarin aikana sitä ei siis siinä ollut. Ei ole mikään ihme, jos ei pysy asioissa mukana, jos näitä asiakirjoja ja esityslistoja muutellaan sen jälkeen, kun  ne on julkaistu. Aina pitäisi olla maininta lisäyksistä tai poistoista.

Kokouksen esityslistalla oli jälleen puutoksia, liitelistalla mainittiin liitteenä ”Talousarvion valmistelun lähtötilanne”, no sitä ei ollut. Toki olimme käyneet sen läpi talousarvioseminaarissa, mutta eikö liitteen pidä olla mukana, jos se mainitaan? Kyllä mielestäni.

Helmitaulu

Olen moneen otteeseen peräänkuuluttanut laskuvirheitä, joita tapahtuu todella paljon, unohduksia (oho, lasku tuosta ei ollutkaan tullut pariin vuoteen, ja nyt se tulikin ja on iso, tai oho, unohdettiin maksaa sivukulut). Niistä on tullut iso lasku, mutta eivät nekään tietenkään kata kaikkia liian suuria kuluja. Toki aika ison osan kylläkin.

Inhimillisiä virheitä tapahtuu, kaikille, mutta jos niitä tapahtuu kokoajan, ja vain kohautetaan olkia ja todetaan, että ”sattuuhan sitä” tai ”tekevälle sattuu”, niin se ei ole kestävää taloudenpitoa, tai kestävää yhtään mitään. Virheistä tulee oppia, mutta jos niitä virheitä tekee kokoajan, eikä niistä opi, pitäisikö miettiä, mistä se johtuu. Olen myös hämmentynyt siitä, että kaupungilla ei ole henkilöä, joka olisi perillä laskuista, joka tarkistaisi, että laskut ovat tulleet, omat laskut menneet, ja joka tarvittaessa soittaisi laskun perään. Eipä tulisi niitä ”hups, oho”, ainakaan niistä laskuista, joita ei olekaan tullut pitkään aikaan.

Tytyrin koulu

Sisäilmaongelmat ovat tuoneet ison loven talouteen ja ne tulevat olemaan vielä pitkään iso ongelma, ei pelkästään investoinneissa, vaan myös sairaanhoitokuluissa. Sairaanhoitokuluja maksetaan jo nyt, vaikka ei sitä vielä ymmärretä tai osata yhdistää. Tulevaisuudessa toivottavasti jo osataan tilastoida ja seurta sisäilmasta sairastuneiden sairaskuluja. Niitä tullaan maksamaan kauan ja isosti, kun nyt sairastuneet lapset ja nuoret sairastavat aikuisina, eivätkä välttämättä pysty opiskelemaan tai tekemään töitä. He maksavat siitä kovimman hinnan.

Kun on säästetty liian kauan väärässä paikassa, maksetaan siitä nyt kovaa hintaa.

 

Edelleenkin säästöt kohdistuvat osittain vääriin paikkoihin, ennaltaehkäisystä otetaan, tai ei ainakaan anneta lisää. Vaikeita valintoja. Kurjaa, että joutuu niitä valintoja tekemään.

Talousarviosta keskustellessamme yksi tärkeä teko ennaltaehkäisyyn olisi ollut varhaiskasvatuksn psykologin, kuraattorin ja opon palkkaaminen. Se tosin olisi jouduttu nipistämään varhaiskasvatuksen ryhmäkokosuhdeluvusta. Eli tällä hetkellä Lohjalla on ryhmäkoon suhdeluku 1:7 ja ehdotuksena oli, että se nostettaisi lain sallimaan 1:8. Ja nyt on tärkeä huomioida se, että tämä ryhmäkoon kasvattaminen olisi ollut vain isompien ryhmissä. Kaupungin viranhaltijat olivat itse laskeneet, että tästä olisi tullut säästöä 192 000 euroa. Sillä olisi katettu edellä mainityt rekrytoinnit ja Ikkalan koulu, tuntikehyksestä ei olisi tarvinnut leikata. Mutta ymmärrän toki myös sen, että ennaltaehkäisyä on myös ryhmäkoon pitäminen pienempänä. Hämmentävää oli, kun  kokouksessa kävi ilmi, että ryhmäkoon kasvattaminen ei olisi ollut edes mahdollista, sillä kaikissa päiväkodeissa neliöt eikä ilmanvahto olisi sallinut sitä. Ainoastaan viidessä päiväkodissa tämä olisi ollut mahdollista. Miksi laskea jotain säästöksi, jos sitä ei voi toteuttaa?

Yhtenä perusteena on myös käytetty lapsimäärän pienenemistä, ettei varhaiskasvatuksen psykologille todettu olevan tarvetta.

Tällä hetkellä Lohjalla on noin 1 500 lasta varhaiskasvatuksessa ja meillä on yksi varhaiskasvatuksen psykologi. Mutta ehkäpä me joskus saamme varhaiskasvatukseen tarvitsemamme toisen psykologin. Ehkä sitten, kun tilanne on räjähtänyt käsistä.

Mäntynummen alue, kantasi kuultiin – ainakin vielä

Kaupunginhallitus päätti viime maanantaina, että kuntalaisen ääni on merkittävä ja sitä kannattaa kuulla. Kaupunginhallituksen enemmistö osoitti myös tällä päätöksellään sitä mieltä, että asiantuntijalautakuntia on kuunneltava.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ja palvelutuotantolautakunta olivat jo kokouksissaan aiemmin päättäneet esittää kaupunginhallitukselle, että Mäntynummen yhtenäiskoulun ylätalo korjattaisiin ja alatalo korvattaisiin, muut koulut säilyisivät sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Kaupunginhallituksen esittelijä kuitenkin oli päättänyt esittää, että hallitus päättäisi lakkauttaa alueen pienemmät koulut.

Hallituksessa oli käyty pitkä keskustelu ja toiveikkuuteni heräsi sillä hallitus päätti  äänin 7-6, että adressin 1807 allekirjoittajaa on tärkeää kuunnella. Vastaesityksen teki Vihreiden Urpo Uotila.

– Kaikissa kouluissahan on oppilaita ihan hyvin, eikä tässä olla heti mitään lopettamassa. Ilman muuta asioita pitää tarkastella, emmekä me väkisin mitään kouluja haluta säilyttää, mutta nyt ei ollut tarpeen päättää, mitkä koulut ja milloin lakkautetaan.

Uotila viittaa myös lautakuntien ja asukkaiden mielipiteeseen. (L-U 18.9.2018)

Toiveikkuuteni herämisellä tarkoitan sitä, että pitkään on päätöksiä tehty silmälaput ja korvalaput käytössä. On vain puskettu ja puskettu eteenpäin, yksisilmäisesti, näkemättä kauas. Jospa nyt osattaisi nähdä kauemmas? Uskallettaisi nähdä kauemmas, mutta kuitenkin lähelle?

Asia menee vielä valtuuston päätettäväksi lokakuussa. Tuolloin näemme, onko kuntalaisten valitsemat valtuutetut myös sitä mieltä, että kuntalaisia tulee kuulla ja että asiantuntijalautakuntien esityksillä on merkitystä. Kuitenkin tähän mennessä jo kolme toimielintä neljästä on tehnyt päätöksen koulujen puolesta.

 

 

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/17/ihan-sama-kantanne-on-kuultu-mantynummi-ja-sen-koulut/

Ihan sama, kantanne on kuultu Mäntynummi ja sen koulut

Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.

Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.

Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esitti 12.6. vaihtoehtoa 3. Eli ei lakkautettaisi kouluja. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Lautakuntaa tuki palvelutuotantolautakunta päätöksellään 29.8. vastaesityksellään.
Hauskaa tai oikeastaan huonoa hallintoa tämän lautakunnan esityslistalla näkyi ainakin siinä, että esityksessä lautakunnan esittelijä ei tuntunut muistavan, mikä lautakunta päättää opetuksesta. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/)

Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.

kh_mänttäri_20180917

Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.

Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.

Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että  lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin  pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.

Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.

Kenen pussista säästät ja millä keinoilla?

Viime kirjoitukseni herätti keskustelua ja se on aina tervetullutta. On tärkeää, että asioita pohditaan monelta kannalta ja pyrittäisi lähestymään muita näkökulmia. Ainakin kuulemaan ja ajattelemaan asioita ja löytämään ehkä uusia ajatusmalleja.

Palaan kuitenkin vielä niihin aiemmin tehtyihin toimenpiteisiin, joilla kaupungin mukaan olisi säästetty isojakin summia. Eli kouluihin kohdistuvat säästöt – henkilöstökulut. Yhtäkään virkaa ei ole lakkautettu, opettajien määrä on hieman pienentynyt, mutta virkoja käsittääkseni ei ole lakkautettu. Siltikään henkilöstökulut eivät ole huomattavasti pienentyneet.

 

Näistä laskelmista näkee, ettei koulujen lakkautus ole ollut se viisasten kivi, eikä ne ole tuoneet säästöjä.

Yksi merkittävä ero oli kuitenkin siinä, että vaikka palkkakulut pysyivät suunnilleen  samana ja opettajien määrä laski, niin opetuksen tukipalvelujen henkilöstömäärä taas kasvoi aika paljon. Ja nyt sitten pitää muistaa vielä se, että jos on laskettu oikein. Tässä on hyvin useaan otteeseen huomattu, että palkkoja tai niiden sivukuluja on jäänyt maksamatta. Hyvä tietenkin, että jossain vaiheessa huomataan ja korjataan virhe, mutta onko näiden virheiden korjauksen hintana koulut?

 

 

Jos kaupungin taloutta halutaan oikeasti parantaa, niin minulla olisi ehdotus.
1) selvitetään, mikä kuluja nostaa
2) ei oleteta niiden katoavan tai laskevan itsestään
3) kun löydetään syy, mistä nämä kulut johtuvat, korjataan se asia, eli toimitaan ja lasketaan oikein
4) ei tehdä enää samoja virheitä, eli opitaan virheistä
Tuo listaus koetaan varmaankin kovin epäreiluksi ja vääräksi. Joskus sitä urautuu tekemiseensä, ja näkee vain sen, mikä on edessään, ei muista ajatella jotain asiaa. Joskus olisi hyvä palata lähtöruutuun ja miettiä asia yksi sarake kerrallaan. Tyhjentää solut välillä.
Lapsista ja nuorista ne kulut eivät johdu. Kouluista ne eivät johdu. Iäkkäistä kulut eivät johdu.
Vuosi 2017 oli toinen peräkkäinen, jolloin kaupunki teki ylijäämäisen tilinpäätöksen.
Osana sitä henkilöstökulut alittivat talousarvion noin 1,4 miljoonalla eurolla. Sen sijaan valtavat investointimenot johtivat kaupungin velkataakan merkittävään lisääntymiseen. (Lähde: Kaupunginjohtajan tervehdys; Henkilöstökertomus 2017 http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820374-5-1.PDF)
Kikyn vaikutus näkyy, siitä olemme kuulleet paljonkin. Tätä vuotta on tosin jäljellä vielä, joten en pidätä hengitystä odottaessani, että pian taas kuullaan esimerkiksi lisäpalkkakuluista. Unohdetuista. Tai voin mä pidättää, ei siihen kauaa mene.
Tilinpäätösennusteessa on Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue analysoitu tulo- ja menolajeittain, osin myös tileittäin ottaen huomioon myös 1.5. voimaan tulleet palkan korotukset. Ennusteen mukaan Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen vuoden 2018 menomäärärahojen on arvioitu ylittyvän 1 650 000 euroa ja tulomäärärahojen pysyvän arvioidussa, joten nettoylityksen arvioidaan olevan 1 650 000 euroa.
(Lähde: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta pöytäkirja 22.8.2018/Pykälä 83 http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/kokous/201820430-5.PDF)
Todella iso kuluerä on koulujen investoinnit, kyllä. Meillä on monta koulua, jotka tarvitsevat isoja korjauksia, uusia tiloja ja erityistä huomioita. Kouluissamme on sisäilmaongelmia ja koska näihin ongelmiin on otettu vakava ote, on se tehnyt ison loven myös kukkaroon. Se on ruvennut pelottamaan joitain tahoja, mutta se ei voi olla este, eikä edes hidaste siihen, että lapset saisivat terveelliset ja turvalliset tilat niin kouluissa kuin päiväkodeissakin.
Tai että iäkkäät saisivat turvalliset ja terveelliset tilat. Koulut eivät ole ainoita tiloja, joissa koetaan sisäilmaongelmia.
Mutta edes tässä kurjassa taloustilanteessamme emme voi paeta sisäilmaongelmien taakse perustellessamme koulujen lakkautuksia tai taloustilanteen kamaluutta.
Sisäilmaongelmat ovat tuoneet taloustilanteeseen paljon haastetta, mutta ne eivät ole ainoita haasteita. Ja jos nyt emme panosta lasten ja nuorten koulutukseen ja terveyteen, maksamme siitä kovempaa hintaa tulevaisuudessa. He maksavat vielä kovempaa, ehkä koko loppuelämänsä. Siihen meillä kenelläkään ei ole varaa.
Museon koulun liitutaulu
Museon koulun liitutaulu, Jonnet ei muista – kirjoituksella

Lapsiystävälliselle Lohjalle lapsi on vain kuluerä

Näin tulee tulkita, sillä kun kaupungin päättäjiä ja johtoa edustava taho kirjoittaa ja puhuu siitä, että lapsi maksaa liikaa, ainakin enemmän, mitä keskivertokuntalainen maksaa kunnallisveroa, sanoo, että lapsi on kallis. Toki me kaikki sen tiedämme. Lapset maksavat yhteiskunnalle ja perheelle.

Kaupunkia edustava taho on kirjoittanut, että yksi alakoululainen maksaa kunnalle 6000-7000 euroa/vuosi. Päiväkoti-ikäinen maksaa vielä enemmän. Kaupungin tavoitteena on 500 asukkaan muuttovoitto, mutta jos heillä on lapsia, menee heidän tuomat verot suoraan heille järjestettäviin palveluihin.

Mä en ymmärrä. Kaupungin pääasiallinen tehtävä on JÄRJESTÄÄ PALVELUJA ASUKKAILLEEN. Kai.

Lohjan kaupunkistrategian voidaan sanoa siis tästä hetkestä muuttuneen.

Lohja on Asukkaiden Lohja, ainakin kaupunkistragiassa
Lohjan kaupunkistrategian arvot 2017-2025

Ei tänne tarvita muuttoa, ei ainakaan lapsiperheitä. Lohjan ihanneasukas on kuusikymppinen, jonka lapset ovat jo aikuisia. Kuusikymppinen, joka muuttaisi vaikkapa sinne pikkukylälle, josta on viimeinen palvelu, eli koulu, lakkautettu. Asukas voi asua siellä, niin kauan kun käy töissä. Eläkkeellä on sitten taas vain kuluerä. Kallis sekin. Kunhan ei valita. Ei tee oikaisuvaatimuksia, eikä herranenaika vaadi mitään! Ainakaan palvelua.

Muut pääkaupunkiseudun kehyskunnat kaipaavat muuttajia, muuttakaa siis sinne, Lohja ei kaipaa teitä. Olette vain kuluerä. Heippa.

Sillä aikaa, kun odotetaan aikoja parempia, leikataan, lakkautetaan ja surkutellaan ja odotetaan parempaa.

Huhuu! Uutinen sulle, joka odottelet: NIITÄ EI TULE. Ei lakkauttamalla, eikä surkuttelemalla. Niitä tulee kehittämällä, parantamalla.

Työpaikkoja ei luoda sillä, että uhataan lakkauttaa, tai huononnetaan palveluja. Uusia asukkaita ei houkutella pääkaupunkiseudun ulkopuolen huonoimmalla palvelulla, tai suurimmilla kouluilla (joissa on huono, sairastuttava sisäilma)

Miten voi kunta kehittyä, jos sen asukkaita ajatellaan ja kohdellaan tai heistä puhutaan vain kuluerinä?

Miten voi ihminen, joka saa elantonsa näistä lapsista, puhua heistä kuluerinä?

Miten voi tekopyhyyttä puolustella?

Lohja on itse hakeutunut Unicefin lapsiystävällinen kunta-hankkeeseen. Kuinka voi olla lapsiystävällinen, jos ajattelee lapsia vain kulueränä?

Ehkä olen ymmärtänyt väärin, kuulen sitä hyvin usein. Että siis ymmärrän väärin, tai etten ymmärrä ollenkaan. Ehkä se lapsiystävällisyys tarkoittaakin juuri sitä, että koska niitä lapsia on vähän, on se lapsiystävällisyys sitä, että niihin pistetään paljon rahaa.

Miten voi hurskastelua jatkaa?

Minkä vuoksi haaskataa rahaa esimerkiksi kaupungin markkinointiin, jos tänne ei haluta uusia asukkaita? Ihan turhaa rahanmenoahan se on. ”Tulkaa tänne, kunhan teillä ei ole lapsia, ette ole sairaita, ette sairastu, ettekä vanhene. Ettekä ainakaan valita.”

Jälleen unohdetaan lapsista ja nuorista puhuttaessa, että he myös tuovat. Ei vain huolta ja murhetta, onnea ja rakkautta, vaan myös tuloja, valtionosuuksia esimerkiksi. Toiset kunnat kilpailevat nuorista, haluavat heidät opiskelemaan kuntaansa. Ei me.

Kaupungilla ei osata laskea pidemmälle (eikä edes lähelle). Säästöistä puhuttaessa puhutaan aina ainoastaan lyhyen tähtäimen säästöistä, niistä millä luullaan säästävän nyt (eikä se ole edes säästöä). Koululakkautuksista ja säästöistä puhuttaessa usein puhutaan siitä kuuluisasta ”sisäisestä vuokrasta”, puhutaan diipadaapaa, puhutaan puppua. Virtuaalisäästöistä.

Sisäinen vuokra
Lähde: ylitarkastaja Kari Lehtola

Usein kuulee sanottavan viranhaltijoiden ja toisten luottamushenkilöiden suusta, että ”kerro sitten sinä, mistä säästettäisi?” Olen kertonut ja ehdottanut moneen kertaan, mutta se menee kuuroille korville. Olen sanonut, että pitäisi laskea oikein. Pitäisi ennakoida oikein. Kun on tiedossa, mitä laskuja on tulossa ja laskutus on myöhässä, pitää kysyä laskujen perään, eikä odottaa, että ”ei ne ehkä laskuta”. Yllätyksiä ei juurikaan tule, kun osaa laskea oikein. Toki niitä yllättäviäkin tilanteita aina tulee, mutta ne ovat pienempiä, jos edes osaan on osattu varautua. Kuten esim niihin, joista tiedetään. Palkat pitää laskea oikein. Pitää osata ja muistaa maksaa eläkkeet ja muut palkkojen sivukulut. Laskettaessa arvioita ei voi ”unohtaa” laskea mukaan monen sadan tuhannen vuokria tilaelementeistä. Niitä ei vaan voi unohtaa. ”Hups, sattuuhan sitä.”

Tämän päivän kuluerät eivät ole meidän lapsemme, ne ovat kyllä jotain muita.

Lapsista kasvaa niitä aikuisia, jotka joskus vuorostaan maksavat niitä veroja ja huolehtivat vanhemmistaan ja iäkkäistä. Jos me jätämme heidät heitteille, ajamme pois, eivät he tule takaisin. Me tarvitsemme lapsia, me tarvitsemme nuoria. Todennäköisesti enemmän kuin he meitä.

Lapsiystävällinen kunta. Vain hallintoa – nyt ei enää edes sitä.