Palvelutuotantolautakuntako päättää opetuksen järjestämisestä?

Palvelutuotantolautakunta käsittelee tänään Mäntynummen alueen palveluverkosta, eli itäisen alueen palveluverkon kehittämisestä eli alueen pienten koulujen lakkautuksesta.

Ote Mäntynummen alueen palvelurakenne- ja verkkoselvitys 2018 (aikataulu):

”Eteneminen ja päätöksenteko

  • selvityksen käynnistämisen käsittely lautakunnissa, marraskuu 2017
  • selvityksen käynnistämisen käsittely kaupunginhallituksessa, joulukuu 2017
  • selvityksen laadinta (kansalaisvuorovaikutus, työpajat ym.), huhti-toukokuu 2018
  • selvityksen käsittely lautakunnissa, kesäkuussa 2018 (lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ok, muut ei)
  • selvityksen käsittely valtuustossa, elokuu 2018 – viivästynyt
  • rakennushankkeiden sisällyttäminen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan, syyskuu 2018
  • Mäntynummen monitoimijatalon rakentamisen hanke- ja rakennussuunnittelu, 2018 – 2019
  • rakennustyöt Mäntynummella alkavat loppuvuonna 2019
  • Mäntynummen yhtenäiskoulu/monitoimijatalo valmistuu keväällä 2021
  • Mäntynummen yläkoulun siirtorakennusten vuokrasopimus päättyy vuoden 2021 lopulla
  • tyhjentyneiden palvelurakennusten poistaminen tai uudelleenkäyttö, vuosi 2022 – ”

Valtuustossahan asian piti olla elokuun kokouksessa, mutta koska asia ei ollut ollut vielä palvelutuotantolautakunnassa, ei ole asia myöskään voinut tulla valtuustoon.

Jännää näennäisdemokratian tuntua tulee siitä, että kun lautakuntamme pyysi lausuntoa palvelutuotantolautakunnalta, joka esimerkiksi Saukkolan päiväkodin asiassa päätettäessä kokousti seuraavana päivänä, eikä näin ollen ehtinyt oikeasti perehtyä meidän pyyntöömme, niin Saukkolan asia ehti kyllä esityslistalle.

Sitä vastoin Mäntynummen kohdalla, kun lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kokousti 12.6 ja palvelutuotantolautakunta 19.6, ei asia ehtinyt heidän listalleen. Aikaa oli kuitenkin aika monta päivää ja huomattavasti enemmän kuin Saukkolan tapauksessa. (huom, nyt en oikeasti tarkoita, että olisi oikeasti pitänyt ehtiä neljässä päivässä, ei olisi yhdessäkään päivässä pitänyt)

Mäntynummen koulun pihaa parannettiin vuonna 2015
Mäntynummen koulun pihaa parannettiin vuonna 2015

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta siis päätti asiasta:

Lotta Paakkunainen teki Bror Heinolan ja Tiina Liimataisen kannattamana
vastaesityksen:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen
kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että
Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen
(3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat
tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan
uudet, vastaavat tilat.
Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.
Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin.
Palveluverkosta poistuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v
Karkea kustannusarvio:
20-22 milj. euroa Aikataulu: vv. 2018-2023

 

Kokouksen esityslistan Mäntynummen kohta

Palvelutuotantolautakunnan listalla asiakohdassa ei muuten ole yhtään, ei asukkaiden, eikä minkään muunkaan tahon kannanottoja liitteenä luottamushenkilöiden tutustuttavaksi, vaan ne ovat 74 sivuisen selvityksen lopussa. Lautakunnan halutaan esitettävän näin:

 

Palvelutuotantolautakunta esittää lausuntonaan, että Itäisen alueen palve-
luverkon kehittämisessä edetään työryhmän esittämällä tavalla seuraavasti:
1) ensimmäisessä vaiheessa 2018-2021 puretaan Mäntynummen koulun
alatalo (=yläkoulun käytöstä poistetut tilat), yläkoululle rakennetaan (tai siir-
retään) uudet tilat, peruskorjataan Mäntynummen ylätalo, sekä rakenne-
taan (tai siirretään) koulun yhteyteen korvaavat tilat Mäntynummen ja Ora-
vaisten päiväkotia varten.
2) toisessa vaiheessa vuonna 2020 tarkistetaan oppilassuunnitteet, ja
mikäli oppilasmäärät ovat laskeneet arvioidulla tavalla, siirrettään vuonna
2022 sekä Nummenkylän koulun oppilaat Muijalan kouluun, että Pullin
koulun oppilaat Mäntynummen yhtenäiskouluun.
3) kolmannessa vaiheessa vuonna 2022 tarkistetaan oppilassuunnitteet
uudestaan, ja mikäli oppilasmäärät ovat laskeneet arvioidulla tavalla, siirret-
tään vuonna 2024 Lehmijärven koulun ja Asemanpellon koulun oppilaat
Mäntynummen yhtenäiskouluun
Ei lakkautetan siis vielä, vaan ihan kohta. Toteutetaan ihan itse jo etukäteen varmuuden vuoksi  ennustetta, eikä pyritä ennakoimaan eikä muuttamaan ennusteen laskevaa trendiä itselle myönteisemmäksi.
Esityslistalla on myös kiinteistöpidon kehittämisselvitys, joka on siis FCG:n konsultin tekemä ja siinä tuetaan koulujen lakkautusta. Näin niinkuin tiivistetysti.
Mikä on palvelutuotantolautakunnan tehtävä?
Päättää opetuksen järjestämisestä? Päättää oppilassuunnitteiden tarkistamisesta?
Ote Lohjan hallintosäännöstä:
Palvelutuotantolautakunta vastaa konsernihallinnon ja palvelutuotannon
tulosalueiden johtamisesta. Palvelutuotantolautakunnan toiminta-ajatuksena
on tuottaa keskitetysti kaupungin johtamisessa ja arjessa tarvittavia palveluita
asukkaille, yrityksille ja kaupungin sisäisille asiakkaille.
Oho, ei mainintaa opetuksen järjestämisestä. Eikö lautakunnan esittelijä tiedä, mitä lautakunta tekee?
Mikä sitten on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tehtävä?
ote Lohjan hallintosäännöstä:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta vastaa Lasten, nuorten ja perheiden
palvelualueen johtamisesta sekä seuraa ja valvoo toimialansa kuntayhtymien
toimintaa.
Sepä olikin tyhjä lause. Luetaanpa lisää:
Hyvinvointi-toimialan johtaja esittelee lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa
lautakunnan toimialan kannalta tärkeimmät strategiset asiat, kaikkia toimintoja
yhteisesti koskevat asiat, samoin kuin hallintoa ja taloutta koskevat asiat.
Muut lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan asiat esittelee lasten,
nuorten ja perheiden -palvelualueen johtaja.
Hyvinvointi-toimialan johtajalla on oikeus ottaa esiteltäväkseen mikä tahansa
lautakunnassa käsiteltävä asia. Esittelijän ollessa esteellinen tai estynyt,
toimii esittelijänä hänen sijaisensa

Syvä huokaus. Tästä näkeekin sen, mikä on Lohjalla tärkeää.  Byrokratia. Kuka määrää ja kuka esittelee. Hallintosääntöä uudistettiin ja sitä väännettiin kauan ja hartaasti. Mitä saatiin aikaan? Osittain hyvääkin tekstiä, mutta osittain pelkkää sanahelinää ja johtajien aseman parantamista.

Jos joku lautakunta tekee päätöksen, joka ei kaikkia miellytä, ei se mitään, toinen lautakunta päättää eri tavalla. Koska se voi.

 

Ei ihme, että kuntalaisen oikeustaju saattaa tuntua loukatulta.

Vihdoin Saukkolan päiväkodin lapset väistöön – taustaa vastaesityksen teosta

H10.0 Limaismärkäinen sidekalvotulehdus
J22 Infectio respiratoria inferior acuta non specificata
J06.9 Määrittämätön akuutti ylähengitystieinfektio
J02.9 Määrittämätön akuutti nielutulehdus
H66.0 Akuutti märkäinen välikorvan tulehdus
J00 Akuutti nenän ja nenänielun tulehdus
H66.0 Akuutti märkäinen välikorvan tulehdus
J02 Akuutti nielutulehdus
R50.8 Muu määritetty kuume
J06.9 Määrittämätön akuutti ylähengitystieinfektio
J06.89 Muu useissa kohdissa esiintyvä akuutti ylähengitystieinfektio
H66.1 Pitkäaikainen märkäinen välikorvan ja korvatorven tulehdus
H66 Märkäinen tai määrittämätön välikorvan tulehdus
J22 Infectio respiratoria inferior acuta non specificata

Seitsemän kuukauden diagnoosit. Vain yhdeltä lapselta.

Joukkohysteria alle viisivuotiaiden ryhmässä?

Nosebo alle viisivuotiaiden ryhmässä?

Joidenkin mielestä sisäilmaraportin mukaan ei ole ongelmaa. Tai se ei ole iso.

Lääkkeiden määrä on valtava, mitä Saukkolan päiväkodin lapset ovat joutuneet syömään.

”Astman voi onneksi hoitaa lääkkeillä”

Mitä kortisoni tekee kasvavalle lapselle?

”Lohjalla otetaan niin vakavasti sisäilmaongelmat,” . Kyllä,

Nyt tuntuu siltä, että on otettu vähän takapakkia ja vain rahan takia. Sitä tosin ei myönnetä. On myös kuultu puheita joukkohysteriasta ja nosebosta.

Lyseon keväisessä vanhempien tilaisuudessa oli ylilääkäri todennut, että ”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”. Tällä asenteella meillä hoitohenkilökunnan johto käsittelee asiaa ja sitä kautta myös kaupungin johtoporras alkaa toppuuttelemaan. Tämä on huolestuttavaa.

”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”

Näiden pohjalta aloin miettimään vastaesitystä lautakunnan kokoukseen.

 

Muita oireita on runsaasti: otsassa kipua, yskä on limainen ja valitti rintakipua. Nielun kitakaari punoittava, nielu katteeton (tarkoittaa, että ei epäillä A-ryhmän streptokokkia eli ”angiinaa”/tonsilliittia). Nenä hieman tukkoinen, limakalvot turpeahkot tai nenästä runsaasti kirkasta eritettä. Oikealla leuan alla ja vasemmalla kaulalla yksittäiset pienet imusolmukkeet palpoituu eli ovat suurentuneet, mikä kertoo immunologisesta vasteesta. Elimistössä on siis käynnissä puolustustila, mutta aiheuttaja on tuntematon.(!)

Lapset sairastavat ja oireilevat. Eivät luonnollisesti kaikki, mutta oireilijoita ja sairastajia on monta. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.

Ymmärrän hyvin muutamien ylimääräisten kymmenien kilometrien lisäyksen työmatkaan lisäävän arjen hankaluutta. Se lisää myös liikenneturvallisuuden riskejä, työpäivien pitenemistä ja lasten päivien pitenemistä ja tänä aikana, kun tiedämme istumisen vaaroista, en kovin innoissani ole siitä, että lapset istuisivat tunnin enemmän autossa kuin aiemmin. Jos Saukkolan kiinteistöstä luovutaan kokonaan, millä tavalla se vaikuttaa Nummen alueen varhaiskasvatuksen tilaan, jos alueella ei ole päiväkotia, edes väliaikaisesti? Mitä jos pian Lohjan kaupungintalolla saadaan niinkin hieno ajatus päähän, että eipä siellä ole vähään aikaan ollut päiväkotia ollenkaan, eipä siellä siis sitä tarvita jatkossakaan. Lohjalle tai Pusulaan vaan kaikki. Tätä skenariota tukee myös kaupungin into antaa Nummen varhaiskasvatus  kokonaisuudessaan yksityiselle toimijalle. Tällöin Nummi olisi ainoa kaupunginosa Lohjalla, jossa ei ole omana toimintana varhaiskasvatusta. Palvelusetelillä ostettuna kyllä.

Väistötilanne on vaikea. Tilaelementtejä ei saa, koko Suomessa on vakava tilanne, ja jos saa tilaelementtejä, on täysin toimittajan markkinat, joten hinnatkin ovat pilvissä. Koska lasten terveydellä ei ole leikkiminen, kunnat maksavat.

Lohjalla on viranhaltijat tehneet paljon töitä, jotta on löydetty ratkaisuja, mietitty mahdottomiltakin tuntuvia vaihtoehtoja ja loppujen lopuksi ehdotettu hajasijoitusta. Se ei ole ideaali ratkaisu, mutta se nähdään tällä hetkellä ainoana toteuttamiskelpoiselta. On myös kysytty, jos olisi ideoita, vinkkejä, jotta saisi lisää vaihtoehtoja tutkittavaksi ja pohdittavaksi.

Olen esittänyt kahta eri mahdollisuutta tutkittavaksi.

Koisjärven koulun kiinteistöt ja Nummen vanhan kunnantalon.

Ongelmia molemmissa kohteissa on, mutta Koisjärven kohdalla ne voivat olla pahempia, sillä ne tuntuvat enemmän asenteellisilta ongelmilta.

Nummen vanha kunnantalo on yksityisessä omistuksessa, mutta omistaja ei  tainnut tietää, mitä osti. Talo on ollut tyhjillään monta vuotta ennen kauppoja ja tyhjillään se on ollut myös kauppojen jälkeen. Se on iso kysymys, onko talon sisäilma kunnossa, mutta helposti tutkittavissa.

Etu vanhassa kunnantalossa olisi myös se, että Niilonpitti on tien toisella puolella. Päiväkoti ja palvelukoti voisivat järjestää yhdessä tapahtumia, toimintaa ja ruokailukin voisi ehkä Niilonpirtillä onnistua, ainakin jossain määrin.

nupun vanha kunnantalo

Omistaja olisi oikein halukas vuokraamaan kunnalle tilan. Edullisesti.

 

Koisjärven koulu onkin sitten se iso ongelma tässä. Ongelman siitä tekee sen, että sinne EI HALUTA mennä.

Koisjärven koulu
Koisjärven koulu lakkautettiin 2013

Koisjärven koulun oven avattuaan vastaan tulee viileä ilma, toki ilma haisee tunkkaiselta ja pölyiseltä, mutta niin haisee joka paikassa, jossa ovi on ollut kauemmin kiinni.

Ensimmäinen luokkahuone
Luokkatila, jossa lämpöpatteri, josta huomautettu

Päiväkodin vanhemmille oli annettu lupa käydä katsomassa koulua, oli kehoitettukin ja kävin erään vanhemman puolesta, joka ei pystynyt käymään.

En luonnollisestikaan väitä, että koulu olisi nykyaikaisiin vaatimuksiin täydellinen. Kiinteistöt ovat olleet kiinni vuosia, piha kasvaa rikkaruohoa ja koivua ja ymmärrän kyllä, että kun on tietty taso ja tietyt standardit, missä ja minkä kanssa on totuttu tekemään töitä, on vaikeaa kuvitella lähtevänsä vanhaan hirsikouluun pitämään päiväkotia muutaman kilometrin päähän paikasta, jossa on ennen ollut. On selvää, että muutos olisi iso. Parannusta nykyiseen tulisi sillä, että sisäilma olisi parempi.

Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat.

Koisjärven koulun alakoulun tilassa mahtuisi hyvin olemaan pienet lapset, päärakennuksessa, varsinaisessa koulussa, isommat. Toki kaikki mahtuisivat hyvin päärakennukseenkin, mutta päivärytmejä ja tilan hyvää käyttöä ajatellen, voisi molempien rakennusten käyttö olla järkevää.

Koisjärven koulu
Koisjärven koulu

Kummassakaan vaihtoehdossa ei päästäisi täysin nollabudjetilla, mutta missä päästäisi? Siivous ennen lasten tuloa ja muutostöitä jonkin verran varmasti olisi tehtävä, mutta miksi esimerkiksi Koisjärven vanha hirsikoulu ei sopisi, kun uutta rakentava yrittäjä kehuu rakentavansa hirsipäiväkodin?

Väliaikaisena ratkaisuna näkisin vanhemmille ja työntekijöille helpompana jomman kumman näistä vaihtoehdoista kuin hajasijoittamisen. Työntekijöiden työyhteisö hajoaa hajasijoituksessa, lapsiperheiden arjesta saattaa tulla hankalampaa hajasijoituspaikkojen ollessa hyvin paljon kauempana.

Vastaesitystäni varten kävin siis tutkimassa paikkoja, katsoin kartasta vaihtoehtoisia reittejä, puhuin tunteja puhelimessa viranhaltijoiden kanssa, kiinteistöjen omistajien kanssa, rakennusalan asiantuntijoiden kanssa ja keskustelin vanhempien kanssa.

Kävin vanhempien infossa parin vanhemman kutsumana ja katselin Saukkolan päiväkotia ”sillä silmällä”. Omat lapseni ovat olleet siellä hoidossa ja eskarsissa, silloin kun siellä oli eskari. Nuorimmaiseni ollessa siellä hoidossa esitin toiveen, että tutkisivat kiinteistön. Siihen meni kolme vuotta.

Vanhempien infossa käynti oli hyvä käynti, kuulin huolia ja pystyin osallistumaan keskusteluun ja pystyin viranhaltijan kanssa käymään hyvää keskustelua sen pohjalta.

Ennen varsinaista kokousta on ryhmäkokoukset ja koska lautakunnassa edustan yksin ryhmääni, olen istunut isommassa ryhmässä mukana. Olin tehnyt kuusi eri vaihtoehtoista vastaesitystä, jotka kaikki olin etukäteen laittanut ryhmän puheenjohtajalle tiedoksi. Keskustelimme pitkään ja minut kutsuttiin toisenkin ryhmän kokoukseen kertomaan näkemyksistäni ja keskustelemaan aiheesta.

Tämä lautakunta on todella upea. Halutaan tehdä yhteistyötä, halutaan keskustella ja punnita asioita.

Varsinaisessa kokouksessakin Saukkolan päiväkodin väistöstä käytiin pitkää keskustelua. Harmittavaa esityslistassa oli mm se, että kaikkia mainittuja liitteitä ei ollut, osa tuli vasta kokousta edeltävänä päivänä ja esimerkiksi Koisjärven koulun kunnosta annettiin ehkä erheellisesti väärää tietoa ja osa tiedosta oli vanhentunutta. Sisäilmaraportti vuodelta 2008 ei ole käypä asiakirja enää. Eikä kaikkea pyydettyä tietoa ollut saatu. Nämä voisivat olla syitä siirtää asia uudelleenvalmisteluun, mutta väistöä ei voi odottaa yhtään ylimääräistä kuukautta. Päätösesityksenä oli lasten hajasijoittaminen Muijalaan, Mäntynummelle tai Oinolaan. Perheiltä oli kysytty, mikä näistä vaihtoehdoista olisi se paras. Toisilla perheillä arjen sujuminen olisi voinut hankaloitua paljonkin. Vaikka aikuisille se koukkaus työmatkalla Muijalaan tai Mäntynummelle ei olisi ollut kynnyskysymys, olisi se lisännyt lasten autossa istumisaikaa tunnilla.

Alueen perheiden ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja perheiden arjen sujuvuuden vuoksi ja käytyjen keskustelujen vuoksi vastaesitykseni loppujen lopuksi oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti

2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.

Vastaesitys sai taakseen enemmistön, 8-5.

Nyt odotetaan toteuttamista. Toivottavasti ei kauaa.

 

 

 

 

Pian on tie kevyt kulkea

Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen vielä kesken
Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen vielä kesken

 

Vielä hetken kuljetaan tiellä (toivottavasti) sulassa sovussa työmaakoneiden, ajoneuvoliikenteen ja kevyenliikenteen kesken. Työkoneiden ollessa työssä, lapset siirtyvät ajoradalle. Onneksi tie on hyvä ajaa suhteellisen hyvä näkyvyys, siis silloin kun työmaakoneet eivät ole ajoradalla.

 

 

Oilaantien liikenneturvallisuuden parantaminen on vielä vähän kesken

Mutta hyvin tien valmistuminen etenee.

Kunnianosoitukseni mummulleni, Lotta Svärdilleni

Kaarteen sotamuseossa on nyt pala perheeni historiaa. Olin saanut mummuni Lotta Svärd-muistoja, tarkoin vaalittuja ja kiellettyyn aikaan piilotettuja.

Lotta Svärd-rintamerkki

Olin yllättynyt, miten minuun vaikutti niiden jättäminen sinne. Olin miettinyt sitä kauan, punninnut ja pohtinut. Olin ollut kokoajan sitä mieltä, että niiden on tärkeää päästä esille, muidenkin nähtäväksi ja arvostettavaksi, mutta silti niiden vieminen ei ollut helppoa. Annettuani näytille mummuni tavarat ja suunniteltuamme niiden esillepanoa, alkoivat kyyneleet tulla. Ne vain tulivat. Vaikka mistään en luopunut, tavarat ovat vain näytillä saamassa ansaitsemaansa arvostusta ja mahdollisimman monen nähtävänä.

Mummu oli mulle tärkeä. Ihailin hänen tyylikkyyttään, vankkumatonta olemustaan ja huumoriaan. Vanhemmiten mummun huumori sai pisteliäitäkin piirteitä, mutta sen me kaikki soimme hänelle. Mummu  ei aina ihan suoraan sanonut, mutta antoi aika hyvin ymmärtää asioita. Kerran käydessäni mummun luona vauvan kanssa ehdin olemaan noin 15 minuuttia, kun mummu hienovaraisesti vihjaisi, että ”mihin sä sen sun autos jätitkään”.

Mummu toimi Lotta Svärd-järjestössä muonituslottana Helsingissä II paikallisjaostossa Toisen Maailmansodan aikaan.

Sotamuseossa on nyt mummun muonituslotan koulutusmerkki. Muonituslotan merkki oli ensimmäinen lottajärjestössä käyttöön otettu kurssimerkki. Se vahvistettiin lokakuussa 1921. Muonitusjaoston merkin kenttäkeittiö oli aluksi metallista valmistettu. Myöhemmin merkki valmistettiin ompelemalla kuten muutkin jaostomerkit.

Muonituslotan koulutusmerkki
Mummu, Aino, avioitui Yrjö Soramiehen (vuoteen 1942 asti Sandell) kanssa vuonna 1942. Sulhanen pääsi vihkimisen vuoksi pikaiselle lomalle rintamalta ja heidät vihittiin Helsingissä ja Aino synnytti kaksospojat 7.6.1943 (Jukka Olavi ja Eero Antero).
Pojilleen hän ompeli vaatteita Lotta-puvusta, jolloin oli pulaa kaikesta ja Lotta-puvusta tuli kielletty. Kaksosten jälkeen heille syntyi neljä lasta lisää.

Lotta-puvuista ja sarkakankaasta ommeltiin myös Lotta-käsilaukkuja sodan jälkeisinä
pulavuosina. Sarkakankaasta valmistettiin armeijan käyttöön takkeja ja housuja.
Käsilaukut tehtiin kahdesta kauluksesta, vyötärönnauhasta ja hihansuusta.
Tämän käsilaukun, jonka vein näytille, mummu osti oman alkuperäisen tilalle 2000-luvulla.

Lotta-laukku

Isäni oli oikea tietopankki liittyen juuri suvun sotavuosiin ja olen nyt harmitellut sitäkin, että en muista kaikkea, mitä isä kertoi. Olen lapsilleni kertonut sotavuosista, sen mitä vaari on kertonut ja he ovat olleet, varsinkin nuorin, todella kiinnostuneita ja innostuneita. He ovat olleet innostuneita siitä, että isomummunsa oli Lottana ja isovaarinsa sodassa. Uusin sankari heille tällä hetkellä on Leo-setä (minun isosetäni, vaarini veli), joka valehteli ikänsä päästäkseen sotimaan, puolustamaan isänmaataan.

Isäni kertoi paljon, kunpa muistaisin sen kaiken, mitä hän kertoi. Mummu ei sodasta puhunut.

Palkitusta Kaarteen sotamuseosta löydät lisää Kaarteen sotamuseon nettisivuilta ja heidän fb-sivultaan.

Syksyn ensimmäinen valtuustokokous

Syksyn ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin monia asioita, mutta Saukkolan päiväkodin tilanne puhutti eniten.

Käytin puheenvuoron aiheessa:

Saukkolan päiväkodin tilanne on jo meille kaikille tuttu. Päiväkotiin ei oteta uusia lapsia, vakavimmin oireilevia on otettu kotihoitoon, vanhemman jäädessä pois töistä ja toiset lapset joutuvat käyttämään eri lääkkeitä isojakin määriä. Kaikki lapset eivät oireile ja toisille perheille onkin ollut järkytys nähdä, mitä tapahtuu, olla seuraajana, kun oman, oireettoman lapsen päiväkoti menee alta. Tieto siitä, että vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, ei ole tavoittanut kaikkia perheitä.

Mutta se, että päiväkotikiinteistö on sairas, ei ole oikeutus kiireellä tehtävään päätökseen uudisrakennuksesta, tai siitä, miten se toteutetaan, vaan sen pitäisi olla meille kimmoke siihen, että tehdään hyvin, kaikki vaihtoehdot punnittuna ja tutkittuna ja ajan kanssa mietitynä, mutta ennenkaikkea ajan kanssa toteutettuna, ettei jouduta jälleen pian samaan tilanteeseen.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Saukkolan päiväkodin väistöstä ensi viikolla, nyt me emme päätä väistöstä. Me päätämme alueen pitkäikäisestä, tulevienkin lasten päiväkodista ja alueen perheiden arjesta. Investointi on pitkälle ajalle.

Päätöksiä tehtäessä on tärkeää myös tietää päätösten seuraukset, ja on tärkeää ajatella niitä seurauksia. Esimerkiksi jos esikoululaiset siirretään Nummen yhtenäiskoulun alakoulukiinteistöön, tuo se paineita siirtää 5-6 luokalaiset yläkoulukiinteistöön, sillä alakoulukiinteistö on nyt jo liian täynnä, eikä yläkoulu ole vielä 10 vuotiaiden paikka.

Siksi kannatan esitystä uudelleenvalmistelusta. Valtuusto päätti yksimielisesti lähettää Saukkolan päiväkodin tulevaisuuden uudelleenvalmisteluun.  Toivottavasti palaa kunnollisena esityksenä ja otsikkokin oikeanlaisena.

Saukkolan päiväkoti 7.8.2018

Aloite opiskelijoiden bussilipun hinnan alentaminen

Kuntalainen oli tehnyt aloitteen opiskelijoiden bussilipun hinnan alentamisesta. Aloite oli jo käynyt palvelutuotantolautakunnassa ja nyt oli valtuustokäsittelyn vuoro. Aloitetta esitettiin loppuunkäsitellyksi. Esitin aloitetta edelleen vireilläolevaksi.

Perustelin alennuksen tarvetta alueiden ja opiskelijoiden tasavertaisuudella, syrjimättömyydellä, nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä ja liikennöinnin todennäköisellä  lisääntymisellä. Mm. reuna-alueilta, esimerkiksi Nummen ja Pusulan alueilta joudutaan kulkemaan muualle toisen asteen opintoihin ja se voi olla toisille perheille liian suuri taloudellinen taakka, eikä Kelan koulumatkatuki välttämättä riitä kaikille. Jos kaupunki tukee kaupunkinsa opiskelijoita alennuslipulla, voi kaupunki hakea Kelan koulumatkatuen opiskelijan sijaan.

Pääasiassa koulumatkakustannuksia aiheutuu haja-asutusalueella vanhempiensa luona asuville opiskelijoille, joiden opintotuki on määrältään alhaisempi kuin itsenäisesti asuvien opintotuki. Koulumatkojen kustantaminen on tällöin riippuvaista myös vanhempien taloudellisista edellytyksistä. Toinen tyypillinen ryhmä, jolle kertyy matkakustannuksia, ovat opiskelijat, jotka perhesyistä asuvat eri paikkakunnalla kuin oppilaitos sijaitsee. Alennetun opiskelijamatkalipun myötä näiden ryhmien opiskelumahdollisuudet olisivat nykyistä tasa-arvoisemmat suhteessa niihin, joilla on mahdollisuus asua oppilaitoksen läheisyydessä ilman merkittäviä päivittäisiä matkakustannuksia.

Kaupunki voisi neuvotella liikennöitsijöiden ja matkalippujen myyjien kanssa ehdoista, joilla matkalippuja myydään opiskelijoille alennettuun hintaan.

Esitykseni ei saanut kannatusta. Ei minkäänlaista.

Eipä auta kuin leuka rintaan ja miten se menikään. Ensi viikolla on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous ja siellä on jälleen monia kiperiäkin kysymyksiä ja itse tulen ottamaan kokouksen asialistan ulkopuolelta koulukyydit puheeksi.

Kyllä se (koulumatka) siitä

Koulumatka ja sujuvuus ei vieläkään sovi samaan lauseeseen. Luonnollisesti koulukyyti on aina  ongelmainen logistiikan alussa ja muutosten käynnistyessä. Kouluavustajat ovat tärkeänä osana kuljetusten toimimisessa koulussa, tarkistamisessa, että jokainen on oikeassa kyydissä ja he tekevät parhaansa juuri niissä  puitteissa, mitä heillä on ja niillä ohjeilla, jotka saavat. Toki jos logistiikka ja logiikka ovat erehtyneet voi käydä mitä vain. Säästöjä sillä ei satu.

Otetaanpa esimerkiksi perhe, jossa on kolme koululaista:

Taksi käy aamulla 7.20 hakemassa lapsen A ja vie ison tien risteykseen, josta hän menee bussilla kouluun, joka alkaa 8.15, seuraavaksi tämä samainen taksi hakee klo 7.55 lapsen B ja vie samaan ison tien risteykseen, jossa lapsi B odottelee n. 8.40 menevää bussia, jotta pääsee klo 9 kouluun. Sama taksi kaartaa vielä kolmannen kerran portille klo 8.10, ottaa lapsen C kyytiin ja vie hänet koululle asti tällä samaisella koulutaksilla. Lapsi C voikin sitten vilkutella lapselle B ohi mennessään, joka notkuu bussipysäkillä odottelemassa bussia, kun ei samaan kyytiin pääse.

Sujuvaa ja tehokasta (ja niitä säästöjä tälläkin tulee)

tai vaikkapa toinen vaihtoehto:

Saman tien varrella asuvat kaksi oppilasta, toisella pysäkille matkaa 2,5 km toisella 2,9. Toinen saa kyydin pysäkille päästäkseen kouluun, toinen ei. Arvaatko muuten, kumpi saa sen kyydin?

Koulutie Tavolassa
Koulutie Tavolassa

tai kolmas esimerkki:

Saman tien varrella asuvat lapset saavat osa taksikyydin bussipysäkille ja osa saa kyydin taksilla kouluun asti, vaikka viime vuonna ei saanut, eikä tänä vuonna edes pyydetty. Perhe haki koulukyytiä, mutta ilmoittivat, että olosuhteet muuttuneet, eikä tarvita erityiskyytejä. Taksilla mentävä. Niih, koska periaate.

Tai että hei:

Saman perheen eskarilainen kulkee bussilla kotiin ja vitosluokkalainen laitetaan taksiin. Pääsevät samaan aikaan koulusta ja eskarista. Eskari ja koulu ovat vierekkäin. Eskarilaisen kuulemma pitää tietää pysäkki, jolla jäädä pois.

Esimerkkejä riittäisi. Vuosia asiaa seuranneena ja vanhempien kanssa asiassa painineena ja vuosien varrella kirjoittaneena usein koulukyydeistä ja niiden toimimattomuudesta, en enää tiedä, miten reagoida. Odotan päivää, kun koulukyydeistä voi kirjoittaa toisin, mieluisinta olisi, jos voisi kehua.

Koulukyydeistä puhuessa ja kirjoittaessa tulee aina eteen vain lisää ja lisää kysymyksiä. Liikaa kysymyksiä, liikaa epäkohtia. Onneksi epäkohdat ovat niitä, joita pystyy muuttamaan ja joihin logistiikkakeskus pureutuu. Mutta se hämmästyttää, että pääpiirteittäin nämä ovat joka vuosi samoja ongelmia.

Toistan taas viime vuosina toteamani:


Koulukyytejä suunnitellessa mukana on varmasti aika monta muuttujaa, mutta koulujen osoitteet harvemmin muuttuvat, lasten määrä on suunnilleen samoissa luvuissa ja asuinalueet ovat yleensä aika pysyviä.

Muutoksia toki on, mutta kuinka paljon ne voivat vaikuttaa, joka vuosi? Muuttujia tässä yhtälössä on, mutta se tiedetään joka vuosi, että niitä on ja joka vuosi ne koulut alkaa. Vieläpä jopa suunnilleen samaan aikaan. Yllätyksinä ne eivät siis tule.

Ihan aidosti kysyn, että voisiko näihin varautua?

20150813_134549