Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on jälleen aloitettu yhteistoimintaneuvottelut, jotka tällä kertaa koskevat asumispalveluiden esihenkilöitä. Aluehallitus on päättänyt toimista, jotka voivat johtaa useisiin irtisanomisiin. Päätöksiä perustellaan taloudellisilla tavoitteilla, mutta niiden inhimilliset seuraukset jäävät vaille riittävää huomiota.
Hyvinvointialueille asetettu tiukka alijäämän kattamisvaatimus tekee joillekin päättäjille tunteen, että se pakottaa päättäjät tekemään nopeita ja kovia ratkaisuja. Tätä mantraa he myös hokevat. Tästä tulemme maksamaan kovan hinnan kuitenkin pitkällä aikavälillä. Tilanne, jossa henkilöstöä vähennetään samaan aikaan, kun tarve hoivalle ja tuelle kasvaa jatkuvasti, on kestämätön. Ihmiset tarvitsevat hoitoa, lastensuojelu tarvitsee osaavia tekijöitä, ja ikääntyneet sekä omaishoitajat tarvitsevat tukea. Nämä eivät ole kustannuseriä, joista voidaan leikata ilman vakavia seurauksia.
Vaikka taloudelliset realiteetit ohjaavat päätöksentekoa, nykyinen lähestymistapa on lyhytnäköinen. Säästöt voivat johtaa palveluiden heikkenemiseen, mikä puolestaan kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kun ennaltaehkäisevä hoito ja palvelut rapautuvat, ongelmat kasaantuvat ja muuttuvat raskaammiksi ja kalliimmiksi ratkaista.
Hyvinvointialueiden tulee toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Aluehallitus ja virkajohto eivät voi tehdä päätöksiä vain talouden näkökulmasta, vaan niiden on huomioitava myös asukkaiden hyvinvointi ja palveluiden laatu. Jos alijäämän kattamisen paine johtaa epäinhimillisiin ratkaisuihin, on syytä kyseenalaistaa koko järjestelmän toimivuus.
Onko meillä varaa maksaa tämä hinta? Kysymys ei ole vain taloudesta, vaan siitä, millaisena yhteiskuntana haluamme tulevaisuudessa elää.
Kirjoitin aiheesta mielipidekirjoituksen, voit lukea sen alta:
Aluehallitus on päättänyt toimista, jotka voivat johtaa useisiin irtisanomisiin. Päätöksiä perustellaan taloudellisilla tavoitteilla, mutta niiden inhimilliset seuraukset jäävät vaille huomiota.
Hyvinvointialueille asetettu tiukka alijäämän kattamisvaatimus pakottaa päättäjät tekemään nopeita ja kovia ratkaisuja, joiden hintaa maksamme pitkään. Aluehallitus ja virkajohdon linjaukset tarkoittavat käytännössä sitä, että henkilöstöä vähennetään tilanteessa, jossa tarve hoivalle ja tuelle kasvaa jatkuvasti. Ihmiset tarvitsevat hoitoa, lastensuojelu tarvitsee osaavia tekijöitä, ja ikääntyneet sekä omaishoitajat tarvitsevat tukea. Nämä eivät ole kustannuseriä, joista voidaan leikata ilman vakavia seurauksia.
On ymmärrettävää, että talouden realiteetit ohjaavat päätöksentekoa, mutta nykyinen lähestymistapa on kestämätön. Lyhytnäköiset säästöt voivat johtaa palveluiden heikkenemiseen, mikä puolestaan kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kun ennaltaehkäisevä hoito ja palvelut rapautuvat, ongelmat kasaantuvat ja muuttuvat raskaammiksi ja kalliimmiksi ratkaista.
Hyvinvointialueiden tulee toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Aluehallitus ja virkajohto eivät voi tehdä päätöksiä vain talouden näkökulmasta, vaan niiden on huomioitava myös asukkaiden hyvinvointi ja palveluiden laatu. Jos alijäämän kattamisen paine johtaa epäinhimillisiin ratkaisuihin, on syytä kyseenalaistaa koko järjestelmän toimivuus.
Helmikuun alussa julkaistu KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitys nosti esiin huolestuttavan ilmiön: kansalaisten luottamus hyvinvointialueiden päätöksentekoon ja palveluihin on heikkoa. Tämä ei tullut yllätyksenä. Selvityksen mukaan vain joka neljäs uskoo aluevaltuuston voivan vaikuttaa palveluihin – ja juuri tähän epäkohtaan tartuin mielipidekirjoituksessani.
Luottamus ei synny tyhjästä, vaan se vaatii avoimuutta, osallistamista ja läpinäkyvyyttä. Valitettavasti päätöksenteon rakenteet, tiedonkulun puutteet ja aluevaltuuston heikko asema ovat esteitä, jotka syövät ihmisten uskoa järjestelmään. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella päätösten taustoista kerrotaan niukasti, valtuuston rooli on rajattu ja arviointi perustuu usein subjektiivisiin, sanallisiin raportteihin ilman selkeitä numeerisia mittareita.
Näiden epäkohtien esiin nostaminen ei ole pelkkää kritiikkiä, vaan ennen kaikkea halua parantaa järjestelmää. Hyvinvointialueiden tulevaisuus riippuu siitä, miten ne onnistuvat lunastamaan asukkaiden luottamuksen. Tämä tarkoittaa tiedonkulun parantamista, päätöksenteon avaamista ja valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista. Ilman muutosta luottamuspula vain syvenee – ja se on kestävässä päätöksenteossa liian kallis hinta maksettavaksi.
Mielipidekirjoitukseni on julkaistu Länsi-Uusimaassa ja Suomenmaassa 4.2.2025:
Luottamuspula hyvinvointialueisiin – mistä se johtuu?
Helmikuun alussa julkaistun KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen mukaan kansalaisten luottamus hyvinvointialueiden päätöksentekoon ja palveluihin on heikkoa. Tulokset eivät yllätä: vain joka neljäs luottaa aluevaltuuston kykyyn vaikuttaa palveluihin. Luottamuksen puutteen taustalla on useita tekijöitä, joista keskeisiä ovat päätöksenteon rakenteet sekä avoimuuden ja tiedonkulun puute.
Aluevaltuuston kokoukset ja päätösten taustat saavat vain vähän julkisuutta, mikä heikentää asukkaiden mahdollisuuksia seurata ja ymmärtää hyvinvointialueella tehtyjen ratkaisujen perusteita. Kun tietoa ei ole helposti saatavilla, syntyy helposti tunne, että päätökset tehdään suljettujen ovien takana ilman asukkaiden etua ajatellen. Näin ainakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Toinen keskeinen ongelma on Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston rajallinen vaikutusvalta. Tuore hallintosääntö on vahvistanut linjaa, jossa merkittävin päätösvalta keskittyy aluehallitukselle ja virkajohdolle, kun taas valtuuston rooli jää heikoksi. Valtuutetuille ei myöskään tarjota riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi, eikä enemmistö sitä edes aktiivisesti vaadi.
Lisäksi lautakuntien arviointi perustuu pitkälti sanallisiin raportteihin ilman numeerisia mittareita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viranhaltijat arvioivat itse omaa toimintaansa ilman objektiivista, mitattavaa tietoa palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Tämä heikentää mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja lisää kansalaisten epäluottamusta.
Hyvinvointialueiden toiminnan on oltava läpinäkyvää ja osallistavaa, jotta luottamus niihin voi kasvaa. Tiedonkulkua on parannettava, valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia vahvistettava ja kansalaisten oikeus saada tietoa turvattava. Ilman näitä muutoksia luottamuspula syvenee entisestään.
Länsi-Uudenmaan keskusta aluevaltuustoryhmä on kauden aikana vieraillut useissa toimipisteissä ja tutustunut hyvinvointialueen eri toimijoihin.
Vierailu pelastuslaitoksella tarjosi arvokasta näkökulmaa pelastustoimen toimintaan ja haasteisiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. Alue on laaja, sillä Hangon ja Karkkilan välimatka on peräti 166 kilometriä. Tämä tuo mukanaan omat haasteensa pelastustoimen resurssien ja saatavuuden osalta.
Keskustelimme siitä, mistä asukkaat hakevat turvaa. Koulu, seurakunta ja palokunta nousivat esiin keskeisinä turvallisuuden lähteinä. Varautuminen oli myös keskeinen puheenaihe – miten yhteiskunta ja yksilöt voivat varautua erilaisiin hätätilanteisiin ja miten pelastustoimi tukee tätä prosessia.
Pelastuslaitoksen hallinnollinen muutos on tapahtunut jo vuonna 2004, joten hyvinvointialueiden perustaminen ja yhdistyminen eivät muuttaneet toimintaa merkittävästi. Pelastustoimi oli jo ennestään tuttu ja vakiintunut osa alueen turvallisuuspalveluita.
Länsi-Uudenmaan alueella toimii päätoimisten 12 paloaseman lisäksi noin 40 sopimuspalokuntaa, jotka ovat merkittävässä roolissa pelastustoimessa. Pelastustoimen hälytyksiä vuonna 2023 oli lähes 7 500, ja pelastustoimen tehtäviä oli 8 856.
Valvontatehtäviä, kuten palotarkastuksia, suoritetaan vuosittain noin 2000. Ympärivuorokautisia ensivasteyksiköitä on 16, ja ne takaavat nopean ensiavun ja pelastustoimen saatavuuden ympäri alueen.
Huolena on VPK-toiminnan tulevaisuus. Vapaaehtoisten palokuntien talkootoiminta on kohdannut saman haasteen kuin moni muu yhdistys- ja järjestötoiminta: sitoutuneiden vapaaehtoisten määrä on jatkuvasti vähenemässä. Työvoimapula ja alalle hakijoiden vähäisyys vaikeuttavat myös ammattipalokuntien toimintaa. Lisäksi kaluston hankintavälit ovat pidentyneet taloudellisista syistä, mikä voi vaikuttaa toimintavalmiuteen pitkällä aikavälillä.
Vierailu oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Erityisesti mieleeni jäivät lauseet: ”Muistakaa meidät” ja ”Valmius maksaa, mutta kun sattuu jotain, se vasta maksaakin”. Nämä sanat muistuttavat siitä, että pelastustoimen resurssit eivät ole itsestäänselvyys – ne vaativat jatkuvaa huomiota ja panostusta. Turvallisuudesta huolehtiminen on yhteinen vastuumme, ja on tärkeää varmistaa, että pelastustoimi saa tarvitsemansa tuen toimiakseen tehokkaasti kaikissa tilanteissa.
Virkkalan päiväkodin hankesuunnittelusta on muodostunut pitkä ja monivaiheinen prosessi, joka on herättänyt keskustelua niin asukkaiden, päättäjien kuin viranhaltijoiden keskuudessa. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.1.2025 pidin ryhmäpuheenvuoron aiheesta ja haluan tässä kirjoituksessa avata sen keskeisiä teemoja ja näkökulmia.
Päätöksenteon viivästyminen on ollut kallista – ei vain rahassa mitattuna, vaan myös ajassa ja epävarmuudessa, jota se on aiheuttanut alueen perheille. Jo vuonna 2019 esitin lasten, nuorten ka perheiden lautakunnassa kahteen eri otteeseen, että hankesuunnittelua tulisi jatkaa tarveselvityksen pohjalta tarkentaen vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista ja rakentamisen eri vaihtoehdoista. Valitettavasti tämä esitys ei silloin saanut kannatusta. Päätöstä mielummin pöydättiin ja sen jälkeen suunniteltiin Rauhalan koulun kiinteistöön (ei niin kovin viisasta). Nyt, vuosien jälkeen, olemme tilanteessa, jossa päätöksentekoa ei voi enää lykätä.
Virkkalan päiväkotihankkeessa on kyse paljon muustakin kuin pelkästä rakennuksesta. Se on investointi alueen lasten, perheiden ja koko yhteisön tulevaisuuteen. Hankesuunnittelun viivästykset ovat tuoneet mukanaan haasteita, mutta samalla ne ovat osoittaneet, miten tärkeää on tehdä ratkaisuja, jotka ovat paitsi kestäviä myös oikeudenmukaisia ja alueen tarpeet huomioivia.
Uudisrakentaminen – järkevä ratkaisu muuttuvassa ympäristössä
Rauhalan koulun peruskorjauksen kustannusten nousu ja rakennuksen kunto ovat tehneet selväksi, että alkuperäiseen suunnitelmaan ei voi enää nojata. Uudisrakentaminen ei ole vain järkevä vaihtoehto, vaan se tarjoaa myös mahdollisuuden suunnitella tilat alusta alkaen terveellisiksi, toimiviksi ja tulevaisuuden tarpeisiin muuntojoustaviksi. Keskustan alueen asukkaat ovat toistuvasti viestittäneet, että uusi päiväkoti tulisi sijoittaa Virkkalan keskustaan – viesti, jota päätöksenteossa on syytä kunnioittaa.
Keskustasijainti helpottaa perheiden arkea ja tukee samalla alueen elinvoimaisuutta. Virkkala on monimuotoinen yhteisö, jossa on omat erityispiirteensä, kuten ruotsinkielisten perheiden tarpeet. Tasavertaisuuden varmistaminen ei tarkoita samanlaisten ratkaisujen tarjoamista jokaiselle alueelle, vaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista oikeudenmukaisella tavalla.
Tulevaisuuteen katsova ratkaisu
Varhaiskasvatuspalvelujen tarpeiden ennustaminen on haastavaa, mutta yksi asia on varmaa: lasten ja perheiden hyvinvointi on tärkein ohjenuora päätöksenteossa. Virkkalan päiväkotihankkeen kohdalla on nyt aika tehdä ratkaisu, joka vastaa paitsi tämän hetken myös tulevaisuuden tarpeisiin – olipa kyse terveellisistä tiloista, energiatehokkuudesta tai toiminnallisista ratkaisuista.
Ryhmäpuheenvuorossani korostin, että prosessi on opettanut meille paljon. Hankkeiden käsittelyssä on tärkeää huomioida tasapuolisuus ja yhdenvertaisuus riippumatta niiden sijainnista. Päätöksenteon viivästykset ovat luoneet epävarmuutta, joka olisi voitu välttää, jos prosessi olisi ollut selkeämpi ja ripeämpi.
Katse eteenpäin – opit käyttöön
Keskustan valtuustoryhmä kannattaa päiväkodin rakentamista Virkkalan alueelle ja pitää tärkeänä, että sijaintivaihtoehdot – kuten Rauhalan koulun tontti, vanhan päiväkodin tontti tai muu keskustan alue – selvitetään huolellisesti. Nyt on aika tehdä päätös, joka palvelee Virkkalan lapsia ja perheitä parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla on syytä ottaa oppia tästä prosessista ja varmistaa, että vastaavat viivästykset vältetään tulevaisuudessa.
Päätöksenteossa meillä on mahdollisuus tehdä Virkkalan päiväkodista esimerkki siitä, miten laadukkaat, terveelliset ja tarpeita vastaavat tilat voivat palvella yhteisöä pitkällä aikavälillä. Kiitän kaikkia, jotka ovat olleet mukana tämän hankkeen valmistelussa – työpanoksenne ansaitsee arvostusta. Nyt on aika tehdä ratkaisu, joka osoittaa, että olemme valmiita rakentamaan tulevaisuutta yhdessä.
Virkkalan lasten ja perheiden arki ei voi enää odottaa – tehdään tästä päätös, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen.
Voit lukea ryhmäpuheenvuoroni alta:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat niin etänä kuin läsnä täällä paikan päällä
Virkkalan päiväkodin hankesuunnittelusta on muodostunut pitkäaikainen prosessi, jossa päätöksenteko on viivästynyt monista syistä. Keskustan valtuustoryhmä haluaa nostaa esille muutamia keskeisiä huomioita ja ajatuksia, jotka liittyvät tähän hankkeeseen.
”Sitä tikulla silmään, joka menneitä muistaa; ja sitä molempiin, joka unohtaa,” vai miten se sananlasku nyt menikään, mutta sanonpa nyt kuitenkin: Vuonna 2019 tein lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa kahteen otteeseen esityksen, että hankesuunnittelua jatkettaisiin tarveselvityksen pohjalta tarkentaen vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista ja rakentamisen vaihtoehdoista. Valitettavasti tämä esitys ei saanut kannatusta. Jälkiviisaana voi nyt todeta, että päätöksenteon viivästyminen on maksanut aikaa – ja todennäköisesti myös rahaa.
Rauhalan koulun peruskorjauksen kustannusten nousu ja rakennuksen heikko kunto ovat tehneet alkuperäisestä suunnitelmasta kestämättömän. Näissä olosuhteissa uudisrakentaminen ei ole pelkästään järkevä ratkaisu, vaan se tarjoaa myös mahdollisuuden tehdä tiloista terveellisiä, toiminnallisia ja pitkäaikaisesti kestäviä.
Alueen asukkaat ovat selvästi ilmaisseet, että uusi päiväkoti tulisi sijoittaa Virkkalan keskustaan. Tämä on tärkeä viesti, jota päätöksenteossa tulisi kunnioittaa. Keskustasijainti parantaa perheiden arkea ja tukee alueen elinvoimaisuutta.
Uudisrakentaminen tarjoaa mahdollisuuden suunnitella tilat alusta alkaen muuntojoustaviksi ja tulevaisuuden tarpeisiin vastaaviksi. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa varhaiskasvatuspalvelujen kysyntä ja tarpeet voivat vaihdella. Päädytään sitten uudis- tai korjaamisrakentamiseen, tilojen terveellisyyteen ja laadukkuuteen pitää panostaa.
Lapsilukumäärän ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. Alueella varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on noussut osallistumisasteen kasvun myötä, mutta toisaalta syntyvyys ja muuttoliike tuovat epävarmuutta tulevaisuuden tarpeisiin.
Päiväkotihankkeiden yhteydessä on puhuttu tasavertaisuudesta. Mitä tasavertaisuus tarkoittaa varhaiskasvatuksessa? Onko kyse samanlaisista tiloista jokaiselle alueelle vai siitä, että eri alueiden erityispiirteet huomioidaan yksilöllisesti? Virkkalassa on esimerkiksi ruotsinkielisten perheiden tarpeita, joita ei kaikilla alueilla ole. Samaan aikaan resurssit ovat rajalliset, joten meidän on määriteltävä, miten takaamme tasavertaiset mahdollisuudet kaikille lapsille, riippumatta heidän asuinpaikastaan. Tasavertaisuus ei välttämättä tarkoita samaa kaikille, vaan tarpeiden ja olosuhteiden huomioimista oikeudenmukaisella tavalla.
Pitkä prosessi on myös opettanut meille sen, että hankkeita tulisi käsitellä tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti riippumatta niiden sijainnista. Päätöksenteon viivästykset ovat aiheuttaneet tarpeetonta epävarmuutta ja viivästyttäneet lasten ja perheiden arkeen tarvittavia ratkaisuja.
Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy esityksen päiväkodin rakentamisesta Virkkalan alueelle. Kannatamme, että sijaintivaihtoehdot – kuten Rauhalan koulun tontti, vanhan päiväkodin tontti tai muu keskustan alue – selvitetään huolellisesti. Samalla haluamme painottaa ratkaisun löytymistä, joka vastaa nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeisiin niin toiminnallisuuden, terveellisyyden kuin energiatehokkuuden osalta.
Kiitämme kaikkia, jotka ovat olleet mukana tämän hankkeen valmistelussa ja tässä vuosien aikana heitä on ehtinyt olemaan jo monta. Nyt on aika tehdä päätös, joka palvelee Virkkalan lapsia ja perheitä parhaalla mahdollisella tavalla – ja voisiko jo nyt ottaa oppia prosessista, jotta jatkossa vältämme vastaavat viivästykset.
Nuorten hyvinvointi ja turvallisuus ovat yhteiskuntamme tulevaisuuden peruspilareita. Tämän vuoksi tein valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston kokousessa 22.1.2025 ankkuritoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Ankkuritoiminta on moniammatillista yhteistyötä, joka yhdistää poliisin, sosiaalityön, terveystoimen ja nuorisotyön asiantuntemuksen. Sen tarkoituksena on tarjota apua ja tukea nuorille ja perheille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, estää ongelmien kasautuminen ja puuttua rikoksiin, päihteiden käyttöön sekä väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.
Ankkuritoiminnan merkitys
Ankkuritoiminta on tehokas tapa ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä ja tukea heitä elämänhallinnan haasteissa. Varhaisessa vaiheessa annettu tuki voi muuttaa kokonaisia elämänpolkuja ja estää rikoskierteen tai päihdeongelmien syntymisen. Tämän vuoksi ankkuritiimin jatkuvuus ja riittävä resursointi ovat kriittisiä, jotta palvelut vastaavat paikallisiin tarpeisiin.
Kuitenkin viime aikoina on noussut esiin huoli siitä, miten ankkuritoiminnan resurssit turvataan hyvinvointialueiden uudistuksen jälkeen. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden ja psykiatristen sairaanhoitajien siirtäminen muihin tehtäviin tai oman toimen ohella tehtäväksi voi vaarantaa toiminnan laadun ja tehokkuuden kuten hyvinvointialueen virkajohto aluehallituksen hyväksymänä on päättänyt tehdä Lohja-Vihti-Karkkila alueella.
Aloitteen tavoitteet
Aloitteeni tavoitteena on varmistaa, että:
Ankkuritoiminnan resurssit turvataan: Hyvinvointialue sitoutuu varmistamaan, että ankkuritiimissä on riittävästi sosiaalityöntekijöitä, psykiatrisia sairaanhoitajia ja muita asiantuntijoita, jotka voivat keskittyä tehtäväänsä täysipainoisesti.
Moniammatillisuus säilyy vahvana: Tiimin jokaisen jäsenen asiantuntemusta hyödynnätään parhaalla mahdollisella tavalla, ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on sujuvaa.
Toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen: Hyvinvointialue varmistaa, että ankkuritoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan ja sitä kehitetään tarpeiden mukaisesti.
Yhteistyömallit kuntien ja hyvinvointialueen kesken
Aloitteessa esitin, että hyvinvointialue ja kunnat voisivat kehittää yhteistyömalleja, jotka tukevat ankkuritoimintaa. Esimerkiksi kunnat voisivat osallistua ankkuritoiminnan rahoitukseen ja tarjota tukipalveluita, kuten toimitiloja tai hallinnollista tukea. Toisaalta hyvinvointialue voisi ottaa vastuun sosiaalityön ja psykiatrian resursoinnista. Tällainen hybridiratkaisu voisi varmistaa palveluiden jatkuvuuden ilman, että yksikään osapuoli kantaa kohtuuttomia kustannuksia.
Miksi tämä on tärkeää?
Nuorten ongelmat eivät odota, eivätkä ne ratkea itsestään. Ilman riittäviä resursseja moni nuori ja perhe voi jäädä vaille apua silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan. Ankkuritoiminnan turvaaminen on paitsi inhimillisesti oikea ratkaisu, myös taloudellisesti viisas valinta. Ennaltaehkäisevä työ on huomattavasti edullisempaa kuin ongelmien korjaaminen jälkikäteen.
Aloitteen allekirjoitti moni valtuutettu toiveenamme, että voimme yhdessä turvata tärkeän toiminnan jatkuvuuden. Kyseessä on sijoitus tulevaisuuteen – sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti parempana hyvinvointina ja turvallisuutena.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Lohjan kaupunki ryhtyy selvittämään yhteistyössä Vihdin ja Karkkilan kanssa mahdollisuutta palkata Ankkuritiimiin sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Lisäksi esitämme, että kaupunki käynnistää viipymättä neuvottelut Vihdin ja Karkkilan kanssa asian edistämiseksi.
Huolimatta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muutoksista, on tärkeää turvata nuorten hyvinvointi ja jatkaa Ankkuritiimin arvokasta työtä. Esitämme, että aloitamme selvitystyön kuntien välisestä yhteistyöstä sosiaalityöntekijän ja psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaamiseksi, jotta voimme yhdessä taata riittävät resurssit nuorten tukemiseen. Kuntien vastuulla oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte-toiminta) kattaa myös nuorten rikollisuuden ja päihdeongelmien ehkäisyn, johon Ankkuritoiminnan toiminta voidaan lukea.
Tällä hetkellä Ankkuritiimissä toimii erityisnuorisotyöntekijä, jonka palkkakustannukset jaetaan Lohjan, Vihdin ja Karkkilan kesken. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten kuntien välinen yhteistyö mahdollistaa tärkeiden palveluiden järjestämisen ja kustannusten jakamisen. Samalla tavalla kunnat voivat yhdessä jakaa myös sosiaalityöntekijän ja psykiatrisen sairaanhoitajan palkkakustannukset. Vaikka kunnat eivät voi ottaa hoitaakseen kaikkia tehtäviä, jotka hyvinvointialueet jättävät hoitamatta tai hoitavat puutteellisesti, Ankkuritiimin sosiaalityöntekijän ja psykiatrisen sairaanhoitajan palkkaaminen on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti. Esimerkiksi Turun kaupungissa Ankkuritiimin psykiatrisen sairaanhoitajan vuosikustannus on noin 41 657 euroa, josta puolet laskutetaan seutukunnilta, jolloin kaupungin osuudeksi jää noin 20 829 euroa vuodessa.
Tämä osoittaa, että vastaava järjestely Lohjan, Vihdin ja Karkkilan kesken voisi olla taloudellisesti toteutettavissa noin 0,7 henkilötyövuoden kustannuksilla per kunta.
Ankkuritiimin työ nuorten rikollisuuden ja päihdeongelmien ennaltaehkäisemiseksi on äärimmäisen tärkeää, jopa yhdeksän kymmenestä kontaktoidusta nuoresta ohjautuu pois rikosten parista. Viime vuonna Lohja-Vihti-Karkkila alueen Ankkuritiimi tapasi 344 lasta tai nuorta. Vuoden 2024 alle 14 vuotiaiden tekemien rikosten määrä on nousussa (31,7 per 1000). Monialaisen tuen vahvistaminen sosiaalityön ja psykiatrisen hoidon osaamisella parantaisi palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä lisäisi nuorten kokonaisvaltaista tukemista. Yhteistyön avulla voimme kustannustehokkaasti varmistaa, että tiimissä on riittävät resurssit nuorten tukemiseksi.
Lainsäädäntö ja kuntien itsehallinto mahdollistavat tällaisen yhteistyön, kunhan palvelut järjestetään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sääntelyn mukaisesti. Kuntien välinen sopimus selkeyttää vastuut ja kustannusten jaon ja yhteistyö mahdollistaa resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Tämä auttaa meitä paremmin vastaamaan nuorten tarpeisiin ja ennaltaehkäisemään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. On myös tärkeää varmistaa, että lapset ja nuoret saavat tukea, vaikka hyvinvointialueen mahdollinen sopimusrike olisikin tutkinnan alla.
Keskeisiä huomioitavia asioita ovat:
Lainsäädäntö: Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon järjestämisvastuut on määritelty laissa. Kunnat voivat kuitenkin päättää palveluiden tuottamisesta yhteistyössä, kunhan ne noudattavat alan sääntelyä, kuten sosiaalihuoltolakia ja terveydenhuoltolakia.
Yhteistyösopimukset: Kuntien välinen sopimus, jossa määritellään vastuut ja kustannusten jako, on tärkeä. Tämä varmistaa, että kaikki osapuolet ymmärtävät roolinsa ja velvoitteensa.
Kuntien itsehallinto: Kunnilla on itsehallinnollinen oikeus päättää palveluiden järjestämisestä paikallisten tarpeiden mukaan. Tämä mahdollistaa joustavien ratkaisujen toteuttamisen, kuten monialaisen tiimin resurssien jakamisen.
Yhteistyö kuntien välillä on tavanomainen tapa järjestää palveluita, joissa voidaan jakaa osaamista ja resursseja tehokkaasti.
Tiistaina 14.1.2025 meillä Keskustan aluevaltuustoryhmällä oli tilaisuus tutustua Länsi-Uudenmaan Ankkuritiimin ja Skene ry:n toimintaan. Vierailut olivat erinomaisia ja lisäsi tietoa näiden tärkeiden palveluiden merkittävistä vaikutuksista nuorten ja aikuisten hyvinvointiin sekä rikoskierteen katkaisemiseen. Samalla vierailu nosti esiin suuren huolen hyvinvointialueen yt-toimintojen perusteella tehdystä aluehallituksen päätöksestä muuttaa Lohja-Vihti-Karkkilan alueen Ankkuritiimin toimintaa niin, että sosiaalityöntekijät ja psykiatrian sairaanhoitaja siirretään muualle.
On äärimmäisen huolestuttavaa, että hyvinvointialue ei näe moniammatillisen yhteistyön vaikuttavuutta ja päättää lakkauttaa hyvin toimivan ja vaikuttavan yksikön. Ankkuritoiminnan tulokset puhuvat puolestaan: yhdeksän kymmenestä nuoresta ohjautuu pois rikosten parista. Usein jo yksi tapaaminen riittää. Viranhaltijat kuitenkin väittävät toiminnan olevan ”haavoittuvaa” ja viittaavat kahden hengen tiimiin, vaikka kyseessä on kuuden hengen moniammatillinen tiimi. Tämä osoittaa, etteivät he ymmärrä eivätkä tunne asiaa. Kuinka näin vaikuttavaa työtä voi vaarantaa?
Erityisesti huolestuttaa, että päätös on tehty tilanteessa, jossa yhteistyösopimus hyvinvointialueen, kuntien ja poliisin välillä on voimassa. Tällainen sopimus velvoittaa osapuolia tekemään yhteistyötä ja tukemaan moniammatillista toimintaa, joka on jo osoittanut vaikuttavuutensa nuorten hyvinvoinnin ja rikoskierteen katkaisemisessa.
Ankkuritiimi tekee arvokasta ennaltaehkäisevää työtä nuorten parissa, jotka ovat vaarassa ajautua rikoskierteeseen. Heidän monialainen lähestymistapansa – yhteistyö poliisin, sosiaalipalveluiden ja nuoren lähipiirin kanssa – on osoittautunut tehokkaaksi. Ankkuritiimin työntekijät kertoivat meille, miten he tukevat nuoria oikea-aikaisesti ja miten heidän toimintansa auttaa vähentämään rikoksia ja päihdeongelmia.
Skene ry:n toiminta täydentää Ankkuritiimin ennaltaehkäisevää työtä. Skene ry:n kohderyhmää ovat rikostaustaiset, ja heidän kanssaan keskustelimme siitä, kuinka tärkeää on pitkäjänteinen tuki ja resurssien varmistaminen, jotta yksilöt voivat palata takaisin yhteiskuntaan.
Valtioneuvoston tuore tutkimus ankkuritoiminnan vaikuttavuudesta tukee näitä havaintoja. Yksilötasolla ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla oli merkittävästi pienempi riski joutua uudelleen rikoksesta epäillyksi verrattuna vertailuryhmään. Kuntatasolla tosin ei havaittu systemaattista vaikutusta nuorisorikollisuuden kehitykseen, mutta moniammatillinen yhteistyö ja paikallinen sopeutuminen ovat avainasemassa toiminnan menestyksessä.
Vierailu korosti, kuinka merkittävää yhteistyö ja nopea reagointi ovat sekä ennaltaehkäisevässä työssä että kuntoutuksessa. Suuri kiitos Ankkuritiimille ja Skene ry:lle heidän tärkeästä panoksestaan yhteisömme hyväksi!
Lotta Paakkunainen 