Tein ensimmäisen aluevaltuustoaloitteeni ryhmäni puolesta 13.6.2023 aluevaltuuston kokoukseen. Aloitetta valmistelin yhteistyössä Hiiden Omaishoitajat ry:n ja Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa.
Aloite:
Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta. Lohjalla on perustettu v. 2009 Suomen ensimmäinen omaishoidon neuvottelukunta, johon on kuulunut mm. viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, oppilaitosten sekä omaishoitajien ja etuyhdistyksen edustajia. Toiminta on ollut erinomaista kehittämisyhteistyötä liittyen mm. omaishoitajien valmennuksiin ja vapaan järjestelyihin. Espoossa on toiminut omaishoitajaverkosto, joka on tehnyt yhteistyötä lähinnä toimintojen koordinoinnissa ja ajankohtaisasioiden tiedostuskanavana.
Neuvottelukunnan toiminnalla kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, joka huomioi omaishoidon monimuotoisuuden ja eri-ikäisten omaishoitajien ja heidän läheistensä tuen tarpeet. Neuvottelukunta edistää asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyöllä löydetään hyviä toimivia käytänteitä, joiden avulla lisätään omaishoitoperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Näin ollen palvelujärjestelmä vastaa paremmin asiakkaiden tarpeita sekä voidaan toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti. Lisäksi omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä voidaan vahvistaa tiedonkulkua ja vuoropuhelua. Omaishoidon neuvottelukunta turvaa myös osaltaan, että koko maakunnan omaishoitajat ja heidän tarpeensa otetaan huomioon tasapuolisesti.
Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidossa hoivan tarve perustuu hoidettavan henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen ja se koskettaa kaikenikäisiä henkilöitä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sopimusomaishoitajia on n. 3500 ja lisäksi pääasiallisia sopimuksettomia omaisiaan auttavia n. 31 000. Omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia läheisestä. Ikääntyneiden sopimusomaishoito maksaa n. 12 000 euroa vuodessa ja tehostettu palveluasuminen n. 63 000 euroa vuodessa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjillä ja koko alueella tulee olla selvä käsitys omaishoidon kokonaistilanteesta. Omaishoitoa tulee arvioida ja siihen tulee resursoida riittävästi. Hyvinvointialueellemme tarvitaan selkeä omaishoitostrategia tavoitteineen, jolla omaishoitajien asemaa parannetaan ja yhtenäistetään. Strategian tulee huomioida alueen omaishoidon kokonaistilanne, tuen ja palveluiden tarpeet sekä kehittämiskohteet, jotta palvelut vastaavat joustavasti omaishoitoperheiden erilaisiin tilanteisiin. Hyvinvointialueella päätetään alueen omaishoidontuen taso, myöntämisperusteet tuen piiriin pääsemiseksi ja omaishoidosta maksettavat palkkiot. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan sitovuuteen ja vaativuuteen. Omaishoito yhdessä toimivien palvelujen kanssa siirtää ja jopa ehkäisee raskaamman hoidon tarvetta.
Esitämme aloitteessamme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta. Omaishoidon neuvottelukunnassa on mukana hyvinvointialueen omaishoitoyhdistysten edustus, virkamiesedustus, valtuutettuja omaishoidosta vastaavasta lautakunnasta ja tarvittaessa myös muita tahoja.
Jatkokausi kaupunginhallituksen varajäsenenä alkoi kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallitus valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja nyt alkoi tämän kauden toinen puolikas.
Kokous oli mielenkiintoinen. Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsauksessa elinvoimajohtaja kävi antamassa elinvoiman ajankohtaiskatsauksen ja talousjohtaja kävi vastaamassa kysymykseen Lohjan ensimmäisestä osallistuvasta budjetoinnista.
Eri ehdotuksia tuli 223 ja eniten ääniä sai iltatorien kehittäminen. Upeaa on, että esimerkiksi liikuntaan ja järviin liittyvät ehdotukset on laitettu eteenpäin liikuntakeskukselle ja järvityöryhmälle, jotta niitä voisi mahdollisesti alkaa työstämään.
Käsittelimme myös Mäntynummen yhtenäiskoulun hankesuunnitelmaa.
opetus on vuodesta 2015 ollut osittain väistötiloissa
Tilojen ylläpito opetuskäytössä vuosi vuodelta haastavampaa
Lasten määrän muutosten ennustaminen mänttärin alueella on haastavaa. Alueella tällä hetkellä 1500 lasta palvelujen piirissä. On teetetty uusi väestösuunnitelma eri skenaarioilla ja edelliseen järjestelmään verrattuna ne ovat sivistysjohtajan mukaan yltiöpositiivisia. Tunnin juna-vaihtoehdossa paras ennuste lapsimäärän kasvussa, eli 100 lasta/vuosi. Ennustettavuus kuitenkin haastavaa
Lukion uudet tilat valmistumassa 2024
Koko kaupunkia koskeva palveluverkkoselvitys tarpeellinen toteuttaa vuoden 23 aikana
Alueella päiväkoteja 4 kpl
kouluja 6 kpl
Tein vastaesityksen, jossa esitettiin liikuntatilojen tilanteen selvittämistä. ”Lupaavasti” alkoi kaupungin tärkeä ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä hytetyö ja jatkuu sama liian pienten liikuntatilojen rakentaminen, kuten jo vuosia on ollut.
Hävisin esitykseni 8-4-1
Esitys:
Muutettu päätösesitys tai vastaesitys:
1. Mäntynummen yhtenäiskoulun ja Mäntynummen päiväkodin nykyiset tilat korvataan hankesuunnitelman mukaisesti uusilla tiloilla, jotka koostuvat pääosin lukion käytöstä poistuvista tilaelementeistä. Alueelle rakennetaan nykyisen yhtenäiskoulun tilalle 586 paikkainen perusopetuksen yhtenäiskoulu ja 105 paikkainen päiväkoti ja 42 paikkaiset esiopetuksen tilat.
2. Mäntynummen päiväkodin uusilla tiloilla korvataan Oravaisten päiväkodin nykyiset tilat. Oravaisten päiväkodin toiminta päättyy, kun Mäntynummen päiväkodin uudet tilat valmistuvat.
3. Kirjaston tilat sovitetaan tarkoituksen mukaisesti olemassa olevan laajuisina uuteen monitomijataloon.
4. Alueelle rakennetaan nuorisotyön käyttöön toimivat tilat monitoimijatalon yhteyteen.
5. Hankkeen jatkosuunnittelussa selvitetään liikuntatilojen riittävyys ja saavutettavuus. Selvityksen perusteella rakennetaan monitoimijataloon koulun ja alueen tarpeita vastaavat liikuntatilat.
Perustelut: alueella on vahva tarve sille, että monitoimijatalon sisällä olisi koko aluetta palveleva kuntosali. Nyt nuoriso ja alueen asukkaat käyvät Perttilän erittäin ahtaalla salilla.
Esitin kokouksessa kysymyksiä myös Lohjan erityisopettajien rekrytilanteista ja ovatko yhteisten luokkien valmiudet aloittaa elokuussa varmat. Esitin erikseen myös kysymykset Järnefeltin yhtenäiskoulun erityisopettaja- ja oporekryistä. Ei huojentavaa vastausta. Tilanne ei ole hyvä.
Kysyin kokouksen päätyttyä myös Lohja 700 juhlavuoden kalasuklaasta. Miksi ihmeessä kuoresuklaa? Onko kyseessä lohjalainen keksintö? Onko kyseessä Lohjanjärven tai jonkun lohjalaisen järven kala? Mistä on suklaa kotoisin? Lohjalla valmistettu?
Kirjoitin kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa mielipidekirjoituksen ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta.
Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä
Tuoreen, yli 16 000 tervettä yli 70-vuotiasta tarkastelleen tutkimuksen mukaan painonlasku on ikäihmisillä, erityisesti miehillä, itsenäinen kuolleisuutta lisäävä tekijä.
Painonlaskua tulisi seurata ja siihen puuttua nykyistä herkemmin.
Säännölliset ikäihmisten terveystarkastukset ovat tarpeen, jotta voidaan havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa sekä punnita ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi.
Terveystarkastukset mahdollistavat myös jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.
Esimerkiksi etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, tai tyypin 2 diabetes on tarkastusten kautta mahdollista havaita varhemmin, jolloin sairauden etenemiseen voidaan puuttua tehokkaammin.
Vajaaravitsemuksen ja sen riskin tunnistaminen on tärkeää, sillä vajaaravitsemus altistaa infektioille, haurastumiselle, kaatumisille, luunmurtumiselle, hitaammalle toipumiselle sekä kuolemalle.
Näin se heikentää ikäihmisen elämänlaatua ja kuormittaa terveydenhuoltoa sairaalahoitopäivien ja lääkärikäyntien sekä lääkitysten kasvavan tarpeen myötä.
Vajaaravitsemuksen seulonta tulee ottaa aktiivisesti hyvinvointialueilla käyttöön ikäluokkatarkistuksissa.
Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, on tärkeää, että riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnitetään huomiota.
Ruokavaliota voidaan täydentää myös energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka yhdessä säännöllisen lihaskuntoharjoittelun kanssa tukevat toimintakyvyn säilymistä sekä itsenäistä elämää ja laajempaa elinpiiriä.
Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus ikääntyessä.
Suomalaisen katsauksen mukaan kliinisten täydennysravintovalmisteiden käytöllä voitaisiin aikaansaada jopa 600 miljoonan euron vuosittainen säästö terveydenhuollon kustannuksiin. Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.
Puheiden aika on ohi – nyt on aika toimia tilanteen muuttamiseksi.
Lotta Paakkunainen
Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu (keskusta)
Kirjoitin ja kiitin mm. amerikkalaisen jalkapallon junioritoimintaa Kirjoittajavieras-kolumnivuorollani.
Tapa se! Moni on törmännyt vastaaviin huutoihin lasten peleissä
Vuosia sitten eräässä televisiomainoksessa äiti istui vesisateessa lapsensa jalkapallopelin ajan katsomossa. Kannustushuuto ”hyvä, tapa se!” hiljensi muun katsomon. Tuolloin se nauratti television katsojaa.
Moni on törmännyt vastaaviin huutoihin lasten peleissä. Vanhempien kannustus voi joskus olla kovaa ja ehkä vääränlaista. Haukutaan ja huudetaan törkeitä lastensa vastustajajoukkueelle eli lapsille. Toisinaan välillä se omienkin tsemppaaminen on vaikeaa, huudetaan ”yritä nyt edes”.
Lohjalla on lukuisa määrä junioritoimijoita erittäin monessa lajissa, kuten jalkapallossa, yleisurheilussa, telinevoimistelussa, jääkiekossa, taitoluistelussa, uinnissa ja amerikkalaisessa jalkapallossa. Näiden lisäksi Lohjalla voi harrastaa paljon, paljon muutakin, sillä Lohjalla on useita upeita vaihtoehtoja, vaikkapa kasvavalle lapselle ja nuorelle tärkeitä itsensä kehittymisen elämyksiä tuovaa teatteria. Neljää lasta kuljettaessa pääsee tutustumaan moneen harrastukseen, kokemaan monenlaisia ja näkemään eri tapoja toimia. Enkä voi kuin ihailla järjestöjen tekemistä, organisaatioita, kouluttautumisia, ammattitaitoa ja ennen kaikkea lasten kohtaamista. Tämä kaikki yleensä täysin vapaaehtoisten turvin.
Eräs unohtumattomin kokemukseni uuden oppimisesta junioritoiminnasta olen saanut amerikkalaisen jalkapallon parista, jota lapseni halusi palavasti kokeilla. Treeneihin lähdettiin ja vastaanotto oli häkellyttävä, pienin osallistuja otettiin avosylin vastaan. Jokainen osallistuja otetaan yksilönä, kuitenkin osana joukkuetta. Joukkue oli täynnä eri-ikäisiä, erilaisia pelaajia ja se tekeekin joukkueesta täydellisen. Treenissä raikuu nauru, jokaista tsempataan ja jokaisen onnistumista hurrataan. Jokaiselle ollaan ystävällisiä, jokainen on mahtunut mukaan ja jokainen huomioidaan.
Treeneissä on näkynyt lajin arvot esimerkkinä toisten kunnioittamisesta, kun isommat pelaajat tsemppaavat pienempiään ja kohdellaan pelikaverina. Suurella sydämellä toimivat niin nuoremmat kuin vanhemmatkin toimijat.
Ihanaa naurua, toisten tsemppaamista ja hyväntuulista, kovaa treeniä. Harrastamisen tulee olla opettavaa, samalla kivaa ja hauskaa.
Kirjoittaja on lohjalainen äiti ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).
Kaupunginvaltuustokokouksessa 19.4.2023 sai jälleen todeta, että hallintosääntöä ei tunneta tai siitä ei välitetä, puhetta ei haluta kuulla, jos se ei tule oikealta taholta ja kohteliaisuus ja toisten arvostaminen on yliarvostettua.
Kokouksessa käytiin paljon keskustelua joukkoliikenteen kehittämisestä ja sen aikana kävi ilmi, että toiset pitävät itseään tärkeämpinä kuin toisia, se tuodaan myös puheenvuoroissa hyvin esiin. On harmillista, että unohdetaan, että kaikki valtuutetut ovat samanarvoisella mandaatilla kuntalaisia edustamassa ja heidän puolestaan luottamustoimessa.
Joukkoliikennetyöryhmä sai hyvin valmistellun työnsä päätökseen lähes vuosi sitten ja sen jälkeen ollut avoimesti kaikkien valtuutettujen sekä kaupunginhallituksen jäsenten luettavissa ja käytössä. Selvityksessä esitetään, että Lohja lisäisi huomattavasti joukkoliikennettä eri puolille laajaa kuntaa. Ehdotetut vuorot ja vuorovälit ovat esityksessä nähtävillä. Työryhmän esitys, jonka päättävä lautakunta ja viranhaltijat yksimielisesti näkivät parhaaksi ratkaisuksi, perustuu yhteistyöhön vastuuorganisaatio ELYn sekä naapurikuntiemme, Vihti, Karkkila, Inkoo, kanssa. Joukkoliikenne ja sen kehittäminen on ollut ensisijainen kehityskohde kaikissa aluetoimikuntien ja kuntalaisten vastauksissa kaupungin kyselyissä sekä kyläsuunnitelmissa.
Kuntalaiset halusivat parempaa ja toimivampaa joukkoliikennettä! On jännä juttu, miten hallitus ja valtuusto tyrmäsi omien, itse työryhmään nimittämiensä edustajien näkemyksen, sillä työryhmässä ja päättäneessä lautakunnassa on edustus eri puolueissa. Eikö puolueet kuitenkaan tuekaan omia valintojaan?
Hallituksen kokouksessa kokoomus, demarit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät ihan ikioman vastaesityksen, johon eivät olleet kysyneet mielipidettä tai tukea alan asiantuntijoilta. Elyn edustaja kuullessaan esityksestä totesi kylmiltään heti, ettei ole edes varma pystyykö lainkaan toteuttamaan tuollaista.
Varmaan ELYn edustajan kommentin vuoksi valtuustoon tuotiin vähän erilainen esitys, joka kuitenkin on vieläkin ilman asiantuntemusta tehty. Tämä hallintosäännön vastainen, kuntalaisille kallis, todennäköisesti toteutumiskelvoton esitys voitti äänestyksessä.
Meillä on Lohjalla päättäjiä, jotka ovat täysin erkaantuneet arjesta.
Ikävää oli huomata, että on oikeasti todellisuutta se, että kokousmateriaaleihin ei ole tutustuttu ja sen kuuli todella monesta puheenvuorosta.
Päivi Alanne kävi pitämässä meiltä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron joukkoliikenteen tasavertaisen kehittämisen puolesta, ikävä kyllä enemmistö valtuustosta oli sitä mieltä, että hallintosäännön vastainen ja epätasa-arvoinen päätös on ihan hyvä. Ryhmämme jätti tästä eriävän mielipiteen vihreiden valtuustoryhmän kanssa.
Ikkalan koulun lakkautuspykälässä kävin minä pitämässä ryhmämme puheenvuoron.
Ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa, edelleen. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa. Ikkalassa on muuten työpaikkojen määrä kasvanut, asukkaat ovat aktiivisia ja kylä eloisa, vielä.
Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Marraskuussa 2022 julkaistiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointi peruskoulujen lakkautusten vaikutuksista ensimmäistä kertaa kansallisesti. Arvioinnissa kävi ilmi, että kunnissa tehtävien muutosten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin melko vähän, eikä henkilöstöllä ole usein siihen osaamista. Arvioinnissa kävi myös ilmi, että määritelmät oppilaan edusta voivat olla hyvin erilaisia ja keskenään päinvastaisiakin tilanteesta riippuen.
Kouluverkkomuutoksilla voi Karvin arvioinnin tulosten mukaan osaltaan olla kuntiin negatiivisia elinvoimavaikutuksia. Tällaisia ovat muun muassa lisääntyvä lähtömuutto, heikko työllisyys- ja työpaikkakehitys sekä koulutusmenojen odotettua heikompi kehitys. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa elinvoiman tila on jo valmiiksi haastava. Lakkautukset kohdistuvatkin usein alueille, joiden kehitys on jo ennen lakkautusta heikompaa. Kouluverkkomuutokset eivät vaikuta siis ratkaisevan elinvoiman tilaa, vaan pahimmillaan heikentävät sitä entisestään.
Arvioinnissa nostetaan myös esiin, että lakkautukset vaikuttavat lannistavasti nuorten perheiden muuttohalukkuuteen.
Aikavälillä 2011–2018 suljettiin 518 koulua Suomessa, joista kuusikymmentäkuusi prosenttia sijaitsi maaseudulla. Koululakkautuksia tehneet kunnat menettivät maaseutualueilla enemmän väkimäärästään verrattuna kuntiin, joissa ei ollut koululakkautuksia.
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan, Karstun, Nummenkylän, Pullin, Rauhalan ja Maksjoen koulut ja nyt on jälleen kerran Ikkalan koulun vuoro. Tätä on jatkunut vuodesta 2015.
Ikkalan kuulemisista ei ollut muistioita hallituksen kokoukseen, mutta tänne valtuustoon ne ovat löytyneet. Läsnäololistat puuttuivat kuulemisista, kaikki halukkaat eivät pystyneet osallistumaan kuulemisiin, itse esimerkiksi yritin etänä päästä tilaisuuteen, mutta linkki ei toiminut.
Koulujen lakkautuksissa on se jännä puoli myös, että se ei vaikuta ainoastaan lakkautettavaan kouluun, vaan myös vastaanottavaan sekä muihin alueen lähikouluihin sekä asukkaisiin, kauppoihin, posteihin, yms yrityksiin.
Se, että Ikkalan koulun oppilaat siirtyvät mahdollisesti Karkkilaan, vaikuttaa myös taloudellisesti kaupunkiimme kotikuntamaksujen siirtyessä oppilaiden mukana. Oppilaiden siirtyminen Karkkilaan saattaa vaikuttaa myös Nummen yhtenäiskouluun ja Sammatin kouluun.
Keskustan valtuustoryhmä on vuosia todennut, että Lohjalla tulisi olla monimuotoinen kouluverkko, jossa on sekä isoja että pieniä lähikouluja. Kaikille oppijoille ei iso koulu sovi, eikä kaikille oppijoille sovi pieni koulu.
Kaupungissamme on pitkään ollut ongelma siinä, että puhutaan isosta kuvasta, mutta sitä ei kuitenkaan nähdä, tai osata katsoa.
Keskustan valtuustoryhmä ei kannata pohjaesitystä.
Äänestin Hannele Maittilan uudelleenvalmisteluesityksen puolesta, se hävittiin. Kävin myös kannattamassa Ana Maria Gutierrez Soraisen tekemää vastaesitystä, että koulua ei lakkauteta. Sekin hävittiin.
Joukkoliikennepykälässä moni kävi puhumassa taloudenpidosta ja huonosta taloudesta, sillä puolustellen sitä, että joukkoliikenteeseen sijoittaminen nyt kaataa Lohjan talouden. Talouspykälässä ei kukaan puhunut mitään taloudesta. Ei kukaan.
Kirjoitimme Inkerin läheisten pyynnöstä Inkerin ystävien kanssa yhdessä muistokirjoituksen. Muistokirjoitu on julkaistu Länsi-Uusimaassa ja Helsingin Sanomissa.
In memoriam Inkeri Kangas
Inkeri Kangas syntyi 1942 Hankasalmella maalaistalon kuusilapsisen perheen vanhimmaksi lapseksi. Hänen äitinsä oli sairaanhoitaja ja maatalon emäntä. Vanhimpana lapsena Inkeri oppi jo pienestä pitäen kotonaan vastuunkannon ja työnteon arvon ja tarpeen. Toisista välittäminen ja huolehtiminen loi pohjan hänen työuralleen.
Inkeri kävi keskikoulun ja emäntäkoulun, jonka jälkeen sairaanhoitajaopinnot ja erikoistumisen sisätauti-kirurgiaan, Inkeri toimi Laakson sairaalassa sairaanhoitajan ja osastonhoitajana. Tämän jälkeen hän opiskeli hallinnon tutkinnon lisäksi sairaanhoidon opettajaksi ja jatkoi siitä yliopistoon ja valmistui Tampereen yliopistosta terveydenhuollon maisteriksi.
Inkeri teki työuransa sairaalajohdon kouluttajana ja terveydenhuollon hallinnon kehittäjänä Sairaalaliitossa ensin koulutussuunnittelijana ja sitten koulutuspäällikkönä.
Tämä vaativa työ vei Inkeriä koulutusmatkoille viikoiksi. Matkapäiviä ja -kilometrejä kertyi Lappia myöten. Siitä huolimatta Inkeri Kangas suoritti työn ohessa vielä alansa yliopistotäydennystä. Hän jäi yksityisyrittäjäksi kunnes viimeiset työvuotensa toimi sotainvalidien veljesliitossa valtakunnallisen projektin projektipäällikkönä.
Tämän lisäksi Inkeri oli kunnallispolitiikassa kunnanvaltuutettuna ja luottamushenkilönä perusturva- ja sotelautakunnassa useita kausia sekä seurakunnassa kirkkovaltuustossa. Vapaaehtoinen järjestötyö oli hänelle tärkeä tapa toimia.
Inkeri oli kantavia voimia, kun vanhusneuvostojen edeltäjä Lohjalla käynnistettiin.
Sattumalla oli suuri osa, kun Inkeri ja Viljo löysivät toisensa. Heistä tuli tanssia rakastava pari, jolle klassinen musiikki oli tärkeää. Moni lohjalainen muistaa Inkeri paitsi politiikasta myös orkesterin ystävänä ja uskollisena konserteissa kävijänä.
Viljon sairastuttua Inkeri kamppaili kuin naarasleijona saadakseen puolisonsa kotiin hoidettavaksi. Hän tiesi, että ammatillisella osaamisellaan ja rakkaudellaan hän saisi Viljon pysymään paremmassa kunnossa. Viljon kanssa he kävivät yhdessä konserteissa ja Inkeri kertoi, että kotiin tullessa Viljo ensimmäisenä kysyi, koska on seuraava.
Inkeri oli kantavia voimia, kun vanhusneuvostojen edeltäjä Lohjalla käynnistettiin. Hänellä oli hyvät verkostot, joiden avulla toiminnasta tuli kattavaa. Käynnistettiin vanhustenviikon juhlat, joiden järjestäminen on jatkunut neuvostojen lakisääteistyttyä.
Inkerin mukaan tulevina vuosina ikäihmisiä on Suomessa entistä enemmän ja päätöksenteossa tulee ottaa huomioon ihmisten sekä pidempi elinikä kuin myös pidempi työikä. Inkeri oli luottamustehtävissään vahva ammattitaidossaan ja asiantuntemuksessaan.
Hänellä oli vahva käsitys siitä, mihin suuntaan perusterveydenhuoltoa pitää kehittää. Hänen mielestään Lohjaa tulee kehittää asukkaiden tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon taloudelliset, ympäristölliset ja kulttuurilliset vaikutukset. Inkeri sanoi aina, että ikääntyneet ovat tulevaisuuden voimavara. Heidän elämänkokemuksensa ja tietotaitonsa tulee hyödyntää kehitettäessä Lohjaa tulevaisuuden tarpeisiin.
Inkeri sanoi jo tuolloin, että omaishoidon sijaishoitopaikkoja tulee olla riittävästi. Niissä tulee olla toimintakykyä ja kuntoutumista tukeva hoito, jotta omaishoitajat voivat pitää lakisääteiset vapaansa.
Kun Inkeriltä kysyi, miten hän jaksaa kaikkea, oli vastaus, että järjestötyö auttaa jaksamaan omaishoitajana. Ja omaishoitajuus antaa arjen kokemusta. Tietää paremmin, missä on korjausta vaativia asioita.
Viljon menehdyttyä Inkeri laittoi talon myyntiin ja muutti Helsinkiin lähelle tyttären perhettä. Soile ja hänen poikansa olivat Inkerille todella rakkaat ja tärkeät ja tarjosivat onnea elämän viimeisinä vuosina.
Inkeri oli valtavan aikaansaapa ja auttavainen. Lapsenlapset olivat hänelle kaikki kaikessa ja hän nautti myös kukkien ja huonekasvien kasvattamisesta, puutarhanhoidosta, klassisista konserteista sekä lukemisesta. Perheensä kanssa Inkeri vietti aikaa saaristossa sekä Lapissa.
Inkeri menehtyi rauhallisesti kotonaan Helsingissä, sanomalehden ääressä lukien päivän poliittisia uutisia.