Lohjan kaupunginvaltuusto teki vihdoin päätöksen edistää lukiostudion perustamista Nummi-Pusulan alueelle. Tämä askel vastaa suoraan opiskelijoiden muuttuneisiin oppimistarpeisiin ja tuo toisen asteen opiskelijoille tilan, jossa etäopiskelu ja itsenäinen oppiminen ovat keskiössä. Lukiostudio vastaa monien toiveisiin ja osoittaa, että Lohjalla otetaan askelia kohti opiskelijoiden joustavampaa ja monimuotoisempaa oppimisympäristöä.
Olen iloinen päätöksestä, mutta en voi olla pohtimatta, miksi tähän ratkaisuun ei päästy jo aiemmin. Lukiostudiota tehtiin ponsiesitys ensimmäisen kerran Nummi-Pusulan lukion lakkautuksen yhteydessä vuonna 2015 ja valtuustoaloiteteen asiasta tein vuonna 2022, koska mitään ei tapahtunut ponnelle. Nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, tämä ajatus vihdoin realisoituu.
Koronapandemian aikana opiskelijat saivat poikkeuksellisen tilaisuuden tutustua etäopiskeluun ja oppia itsenäisen opiskelun taitoja, jotka ovat arvokkaita työelämässä ja korkeakouluopinnoissa. Monille opiskelijoille etäopiskelu avasi uusia mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja arjen muut velvoitteet joustavasti, ja tällaisia mahdollisuuksia tarvitaan tulevaisuudessakin. Siksi lukiostudio tarjoaa loistavan puitteen, jossa tämä etäopiskelun tuoma joustavuus voidaan säilyttää.
Lukiostudio ei ole tärkeä vain lukio-opiskelijoille – se hyödyttää myös ammattiin opiskelevia, kuten Luksian opiskelijoita, joiden koulutuspoluilla itsenäinen opiskelu on olennaista. Ammattiopiskelijat tarvitsevat itsenäisiä ja joustavia tiloja, joissa he voivat valmistautua ammattitutkintoihin oman aikataulunsa ja oppimistapansa mukaan. Tämä näkökulma on tärkeää huomioida jatkossa kaikissa vastaavissa hankkeissa, joissa kehitetään opiskelutiloja.
Keskustan valtuustoryhmän jäsenenä olen ylpeä siitä, että yhteistyömme muiden valtuustoryhmien kanssa on auttanut nostamaan esiin opiskelijoiden monimuotoisen opiskelun tarpeita. Tämä päätös antaa toivoa siitä, että Lohjan kaupungissa etsitään jatkossakin rohkeasti keinoja vastata muuttuvan opiskelumaailman vaatimuksiin.
Toivomme, että lukiostudio on vasta alku. Sen menestys voi rohkaista meitä perustamaan vastaavia tiloja muillekin alueille, ja tarjoamaan kaikkien lohjalaisten käyttöön joustavia opiskelutiloja, jotka mahdollistavat etäopiskelun ja itsenäisen työskentelyn. Jokainen opiskelija, riippumatta opintojen tasosta tai oppilaitoksesta, ansaitsee tilan, jossa oppiminen on aidosti joustavaa, saavutettavaa ja omaa oppimispolkua tukevaa.
Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehden Kirjoittajavieras-vuorollani pohdintojani miksi virheiden myöntäminen ja päätösten taustalla olevien tietojen kattavuus ovat tärkeitä erityisesti silloin, kun kyse on merkittävistä, kauaskantoisista päätöksistä, kuten koulujen lakkautuksista.
Mitä päätöksenteossa pelätään?
Viimeisin kaupunginvaltuuston kokous jätti minut miettimään päätöksenteon perimmäisiä kysymyksiä: Miksi virheitä ei haluta myöntää? Miksi emme halua katsoa peiliin ja tarkastella päätöksiämme kriittisesti?
Esitin valtuustossa, että koulujen lakkautuksia koskeva aloite tulisi käsitellä uudelleen. Käsittelyn aikana minulle valkeni, että vaikka taloudellisia vaikutuksia oli arvioitu osittain, laskelmat olivat epätäydellisiä, ja kokonaisvaltaiset vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin sekä kyläyhteisöjen elinvoimaisuuteen jäivät huomiotta.
Tämä herättää kysymyksen: kuinka voimme tehdä perusteltuja päätöksiä, jos emme tiedä kaikkia vaikutuksia?
Pelko myöntää virheitä?
Miksi päätöksentekijät usein karttavat perusteellisempaa itsetutkiskelua? Joskus kyse voi olla siitä, että myönnetään puutteellisten tietojen vaikutus. Ehkä on pelottavaa tunnustaa, että päätöksiä tehdään keskeneräisten tietojen pohjalta.
Tämä ei kuitenkaan saa estää meitä vaatimasta tarkempia selvityksiä. Jos taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset jäävät vajavaisiksi, kuka siitä kärsii? Lapset, perheet, ja kyläyhteisöt. Päätöksentekijöinä meillä on vastuu varmistaa, että vaikutukset on arvioitu kokonaisvaltaisesti, ennen kuin päätämme kaupungin tulevaisuudesta.
Päätöksenteon inhimillinen puoli
Lopulta kyse ei ole vain numeroista. Päätöksenteko on myös ihmisten arkeen vaikuttamista. Meidän täytyy kysyä itseltämme: teemmekö päätöksiä, jotka palvelevat kaikkien kaupunkilaisten etua? Jos emme voi tähän varmuudella vastata, on pysähdyttävä, tarkasteltava kokonaisuutta ja tarvittaessa suunnattava takaisin perusteellisemman selvityksen äärelle.
Viimeisin kaupunginvaltuuston kokous jätti pohtimaan, miksei virheitä haluta myöntää ja miksi päätöksenteossa vältetään syvällisempää itsetutkiskelua. Esitin, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautettaisiin uudelleen valmisteluun, sillä aloitetta ei oltu käsitelty riittävän kattavasti, eikä taloudellisia vaikutuksia arvioitu perusteellisesti.
Vaikka vastauksessa huomioitiin osittain taloudellisia vaikutuksia, kuten koulukuljetusten kustannuksia ja säästöjä, kokonaiskuva jäi vajaaksi. Lakkautusten vaikutukset lasten hyvinvointiin ja kyläyhteisöjen elinvoimaisuuteen sivuutettiin ja laskelmat koulukuljetusten sekä tyhjien kiinteistöjen ylläpidon todellisista kustannuksista olivat puutteellisia.
Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä. Ilman kattavaa selvitystä lakkautusten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista riskinä on, että päätökset nojaavat epätäydellisiin tietoihin. Nämä ovat merkittäviä päätöksiä, joilla on kauaskantoisia seurauksia. Siksi on tärkeää tarkastella vaikutuksia laajemmin – ei vain taloudellisesti, vaan myös inhimilliseltä kannalta.
Virheiden välttely tai piiloutuminen epätäydellisten tietojen taakse ei palvele kaupunkilaisten etua. Onko niin, että valtuutetut eivät halua katsoa peiliin ja myöntää, että päätöksentekoon tarvitaan laajempaa selvitystä?
On huolestuttavaa, että valtuuston enemmistö katsoi, ettei perusteellisia laskelmia tai vaikutusten arviointeja tarvita. Päätöksenteon pitäisi kuitenkin perustua siihen, että ymmärretään päätösten kaikki seuraukset. Ilman kattavia selvityksiä lasten hyvinvoinnista, kyläyhteisöjen elinvoimasta tai taloudellisista realiteeteista, on vaikea väittää, että päätökset ovat aidosti harkittuja.
Päätöksenteko ei ole vain numeroiden pyörittelyä, vaan myös ihmisten arjen ja yhteisöjen huomioimista. Meidän on katsottava peiliin ja kysyttävä, teemmekö päätöksiä kaikkien kaupunkilaisten parhaaksi. Jos vastaus on epävarma, on aika pysähtyä, korjata suuntaa ja palata takaisin perusteellisemman selvityksen äärelle – juuri lasten ja perheiden hyvinvoinnin vuoksi.
Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu (kesk.).
Pidin kaupunginvaltuuston 9.10.2024 kokouksessa puheenvuoron, jossa esitin, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Mielestäni aloitetta ei ole käsitelty riittävän kattavasti, ja lasten, perheiden sekä kyläyhteisöjen hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty tarpeeksi perusteellisesti.
Vaikka vastauksessa on käsitelty joitakin koulujen lakkautuksiin liittyviä taloudellisia vaikutuksia, kuten koulukuljetusten kustannuksia ja joitakin säästöjä, vastaus ei silti anna täydellistä kuvaa aloitteen vaatimista asioista. Olennaisia kysymyksiä, kuten lakkautusten vaikutukset lasten hyvinvointiin, vetovoimaan tai kyläyhteisöjen elinvoimaisuuteen, on käsitelty vain osittain tai puutteellisesti. Samalla laskelmat koulukuljetusten ja tyhjille jäävien kiinteistöjen ylläpitokustannuksista puuttuvat tai ovat vaillinaisia.
Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä ilman laajempaa selvitystä kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Meidän on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen, ja että päätöksenteko perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon vaikutuksista – niin taloudellisista kuin sosiaalisistakin.
Siksi keskusta esittää, että aloite palautetaan uudelleen valmisteluun ja tuodaan takaisin valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta. Tämä on meidän vastuumme, jotta voimme tehdä oikeudenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja kaupunkimme kouluverkon tulevaisuudesta.
Tällaiset päätökset ovat merkittäviä, ja meidän on varmistettava, että ne tehdään huolella – lasten ja perheiden hyvinvointi edellä!
Puheenvuoroni alla tekstinä ja voit myös katsoa tästä:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,
Keskustan valtuustoryhmä esittää, että valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Aloitteessa pyydetyt selvitykset lähikoulujen lakkautusten vaikutuksista lasten, lapsiperheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointiin sekä taloudellisista vaikutuksista – kuten koulukuljetusten kustannuksista ja tyhjilleen jääneiden kiinteistöjen ylläpitokuluista – eivät ole tulleet riittävästi ja kattavasti käsitellyiksi.
Vaikka vastaus tuo esiin joitakin koulujen lakkautusten vaikutuksia ja niihin liittyviä taloudellisia laskelmia, se ei vastaa kaikkiin aloitteessa esitettyihin kysymyksiin. Selvityksessä käsitellään muun muassa koulujen lakkautusten vaikutuksia lasten, perheiden ja alueiden hyvinvointiin sekä vetovoimaan, ja siinä on esitetty joitakin säästöjä sekä tarkasteltu koulukuljetusten ja muiden kulujen kehitystä. Lisäksi todetaan, että laajempi arviointi on vielä kesken, ja kaupungin tulisi tehdä lisää analyysia kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.
Aloitteessa pyydetty kokonaisvaltainen selvitys esimerkiksi lasten hyvinvoinnista on kuitenkin vielä puutteellinen, ja osaa lapsivaikutusten arvioinneista ei ole tehty tai ne on toissijaisia. Myöskään selkeitä laskelmia koulujen lakkautusten nettosäästöistä – erityisesti kun otetaan huomioon koulukuljetusten ja kiinteistöjen ylläpidon kustannukset – ei ole esitetty.
Perusteellinen selvitys näistä vaikutuksista on välttämätön ennen kuin voimme tehdä päätöksiä kouluverkon tulevaisuudesta. Esitämme siksi, että asia valmistellaan uudelleen ja tuodaan valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta.
Harmillisesti suurin osa kaupunginvaltuutetuista katsoo, ettei perusteellisia ja kattavia laskelmia tai muita vaikutusten arviointeja ole tarpeen tehdä.
Jätin 9.10.2024 Lohjan kaupunginvaltuustolle tärkeän aloitteen, jonka tarkoituksena on vakinaistaa koulunuorisotyöntekijät – erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä aloite on askel kohti pitkäjänteistä ja vaikuttavaa koulujen tukemista.
Puheenvuorossani nostin esille aiemman aloitteen kouluvalmentajien palkkaamisesta, johon vastattiin suunnitelmalla vakinaistaa koulunuorisotyöntekijöitä. Tämä on erittäin tervetullut kehitys, mutta nykyisessä taloustilanteessa on herännyt huoli siitä, toteutuuko tämä todella. Lautakunnassa asiasta on tehty päätös, mutta taloudelliset realiteetit saattavat vaarantaa sen toteutumisen. Onkin välttämätöntä, että koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistaminen ja heidän roolinsa vahvistaminen pysyväksi varmistetaan.
Tällä hetkellä tilanne on se, että Lohjalla kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa työaikansa useiden koulujen kesken, mikä ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Yläkoulut erityisesti tarvitsevat omia koulunuorisotyöntekijöitä, ja myös alakoulut ovat ilmaisseet kiinnostusta. Vakinaistamalla kuusi nuorisotyöntekijää – yksi jokaiselle yläkoululle – mahdollistettaisiin toiminnan laajentaminen myös alakouluihin, joissa tarvetta on selkeästi havaittu.
Koulunuorisotyöntekijöiden työ on korvaamatonta oppilaiden hyvinvoinnin, kiusaamisen ehkäisyn ja koulunkäynnin tukemisen kannalta. Tämä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parantuneena kouluviihtyvyytenä ja vähentyneinä ongelmina. Kustannukset, noin 231 260 euroa vuodessa, ovat pieni hinta verrattuna niihin pitkäaikaisiin hyötyihin, joita tämä työ tuo mukanaan.
Siksi keskustan valtuustoryhmä esittää, että valtuusto ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi Lohjan kouluihin. Samalla varmistetaan, että lautakunnan tekemät päätökset todella toteutuvat.
Aloitteeni on saanut jo usean valtuutetun tuen, ja toivon, että se etenee ripeästi lasten ja nuorten hyväksi.
Voit katsoa puheenvuoroni tästä:
Alla aloite:
Valtuustoaloite: Koulunuorisotyön vakinaistaminen Lohjan peruskoulualueilla
Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Lohjan kaupungin kouluissa toimivien koulunuorisotyöntekijöiden toimenkuva vakinaistetaan ja laajennetaan kaikkiin yläkouluihin.
Koulunuorisotyöntekijät ovat osoittautuneet tärkeäksi osaksi kouluyhteisöjä. He tarjoavat oppilaille turvallisen aikuisen, joka on helposti saavutettavissa, auttaa arjen ongelmissa ja edistää oppilaiden hyvinvointia. Koulunuorisotyöntekijöiden panos näkyy muun muassa kiusaamisen ehkäisyssä, oppilaiden motivoinnissa sekä nuorten ohjaamisessa harrastuksiin ja muihin palveluihin. Oppilaat, huoltajat ja koulujen henkilökunta ovat antaneet toiminnasta positiivista palautetta.
Nykyinen malli, jossa kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa tehtäviä useiden koulujen välillä, ei kuitenkaan riitä vastaamaan tarpeeseen. Yläkouluilla on tarvetta omille koulunuorisotyöntekijöille ja myös alakoulut ovat ilmaisseet kiinnostusta saada koulunuorisotyöntekijöitä. Tällä hetkellä ajan puute rajoittaa toiminnan laajentamista.
Esitämme, että Lohjan kaupungin yläkouluille vakinaistetaan yhteensä kuusi koulunuorisotyöntekijää, jolloin jokaiselle yläkoululle on oma työntekijä. Tämä mahdollistaa myös toiminnan laajentamisen alakouluihin, joissa tarve on tunnistettu ja tämä korostaa ennaltaehkäisevää työtä.
Vakinaisten koulunuorisotyöntekijöiden kustannukset on noin 231 260 euroa vuodessa. Tämä investointi nuorten hyvinvointiin, kiusaamisen ehkäisyyn ja koulunkäynnin tukemiseen maksaa itsensä takaisin pitkässä juoksussa vähentyneinä ongelmina ja parantuneena kouluviihtyvyytenä.
Esitämme, että valtuusto ryhtyy toimenpiteisiin koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi Lohjan kouluihin.
Suomessa puhutaan usein koulutuksen tasa-arvosta ja siitä, kuinka jokaisella nuorella on oikeus oppia.
Koulupudokkuus on jatkuvasti kasvava ongelma, mutta monille tuntuu epäselvältä, kenen vastuulla ongelma lopulta on. Koulutoimi, sosiaalitoimi, nuorisotyö ja lastensuojelu toimivat omilla sektoreillaan, mutta näiden rajojen ylittäminen on yllättävän vaikeaa. Yksi keskeisistä syistä on taloudellisten resurssien puute, niin hyvinvointialueilla kuin kaupungeissa. Taloushaasteet ja yhteistyön kehittämisen vaikeudet tekevät tilanteesta entistäkin hankalamman.
Käytännössä näyttää siltä, ettei kukaan halua tai osaa tarttua tähän kysymykseen riittävällä vakavuudella.
Tilanne on absurdi: on olemassa koulujärjestelmä, sosiaalipalvelut, nuorisotyö ja lastensuojelu – kaikki valmiina auttamaan. Silti nuoret jäävät vaille tukea.
Miksi näin? Syy löytyy toimialojen välisistä rajoista, joita kukaan ei uskalla tai halua ylittää. Sen sijaan, että nuorta kohdeltaisiin kokonaisena ihmisenä, hänestä tulee ongelma, joka putoaa hallinnollisten sektoreiden väliin. Vai onko hän näkymätön?
Hyvinvointialueiden perustamisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ovat siirtyneet niiden vastuulle. Samalla vastuu koulupudokkaiden tukemisesta on entistä selvemmin hyvinvointialueiden ja kaupunkien yhteinen kysymys. Hyvinvointialueet ovat kuitenkin kohdanneet suuria taloudellisia haasteita heti toimintansa alusta alkaen. Alueet kamppailevat budjettivajeiden kanssa, ja monissa tapauksissa palvelujen saatavuutta ja laatua on jouduttu tarkastelemaan kriittisesti.
Tässä tilanteessa nuoret koulupudokkaat eivät aina ole prioriteettilistan kärjessä. Taloudellisten paineiden alla hyvinvointialueet joutuvat keskittämään voimavarojaan akuutteihin terveydenhoidollisiin ongelmiin ja kriisitilanteisiin, jolloin pitkäjänteinen työ nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jää vähälle huomiolle. Samalla nuorten koulupudokkuuden taustalla olevat sosiaaliset ja psykologiset haasteet jäävät liian vähälle resurssille, vaikka niiden ennaltaehkäisy säästäisi pitkällä aikavälillä valtavasti yhteiskunnan varoja.
Kaupunkien taloudelliset paineet – koulutuksen resurssit tiukoilla
Kaupunkien taloudelliset haasteet ovat oma lukunsa. Vaikka koulutuksen järjestäminen on yhä kuntien vastuulla, monet kaupungit kamppailevat tiukkojen budjettileikkausten ja resurssipulan kanssa. Tämä näkyy koulujen arjessa, jossa oppilashuollon palveluja on niukasti, ryhmäkoot ovat suuria, ja opettajilla on liian vähän aikaa huomata, jos joku on pudonnut kelkasta.
Koulutoimen ja sosiaalitoimen rajapinnassa olevat nuoret – erityisesti ne, joilla on oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia ongelmia – jäävät usein vaille tarvittavaa tukea. Vaikka koulu yrittäisi ohjata oppilaita tuen piiriin, resurssien puute kaupungeissa tarkoittaa, että tämä prosessi on hidas ja usein riittämätön. Kun kaupunkien talous on tiukilla, pitkän aikavälin investointeihin, kuten nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn, ei aina löydy varoja.
Yhteistyön kehittämisen haasteet – miksi rajat ovat niin tiukat?
Koulupudokkaiden auttaminen vaatii toimialojen välistä yhteistyötä. Koulu, sosiaalitoimi, nuorisotyö ja lastensuojelu voisivat toimia yhdessä, mutta tämä vaatii tiivistä ja saumatonta yhteistyötä, jota ei ole helppo rakentaa. Ongelma ei ole pelkästään halussa tehdä yhteistyötä, vaan rakenteellisissa esteissä ja budjettirajoitteissa.
Yksi merkittävimmistä esteistä yhteistyön kehittämisessä on resurssien hajanaisuus. Jokaisella toimialalla on oma budjettinsa ja prioriteettinsa, eikä ole selvää, kuka rahoittaa monialaisen yhteistyön, joka voisi todella auttaa koulupudokkaita. Esimerkiksi hyvinvointialueet ja kaupungit saattavat molemmat odottaa, että toinen ottaa vastuun yhteistyön vetämisestä ja resurssoinnista. Tämä johtaa pattitilanteeseen, jossa mitään merkittävää kehitystä ei tapahdu.
Yhteistyötä jarruttavat myös hallinnolliset rakenteet. Koulut, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto toimivat usein omissa siiloissaan, ja tiedonkulku niiden välillä on puutteellista. Moniammatillinen yhteistyö on periaatteessa hieno idea, mutta käytännössä se vaatii rakenteellisia muutoksia ja lisäresursseja, joita ei ole helppo saada. Yksikään toimiala ei halua kantaa lisää vastuuta, jos sen oma budjetti on jo tiukilla.
Milloin rajapinnat uskalletaan ylittää?
Koulupudokkaiden auttaminen on yhteiskunnallinen kysymys, johon tulisi tarttua kunnolla, mutta taloudellisten haasteiden ja yhteistyön esteiden vuoksi nuoret jäävät helposti väliinputoajiksi. Rajapinnat ylitetään vasta silloin, kun kaikki osapuolet – hyvinvointialueet, kaupungit ja valtiovalta – tunnustavat, että ennaltaehkäisy ja yhteistyö ovat pitkällä aikavälillä kannattavampia kuin kriisien jälkihoito.
Taloudelliset haasteet eivät saa olla syy jättää nuoret ilman tukea. Päinvastoin: juuri näinä aikoina tarvitaan rohkeita investointeja nuorten hyvinvointiin. Yhteistyön kehittäminen ei vaadi pelkästään uusia rakenteita, vaan myös uutta ajattelutapaa. On uskallettava katsoa toimialojen rajojen yli ja ymmärrettävä, että nuoren elämä ei lokeroidu siiloihin. Koulupudokas ei ole vain koulun tai sosiaalitoimen ongelma – hän on meidän kaikkien yhteinen vastuumme.
Käsittelimme kaupunginvaltuuston 19.6.2024 pidetyssä kokouksessa mm. vuoden 2023 tilinpäätöstä, arviointikertomusta, henkilöstökertomusta sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2026. Lisäksi käsittelimme useita aloitteita, mukaanlukien tekemääni aloitetta kouluvalmentajista.
Tilinpäätöksestä tiiviisti sen verran, että
Tilikauden tulos: Kaupungin tilikauden tulos oli positiivinen, mutta tavoiteylitys jäi kuitenkin maltilliseksi. Käyttötalousmenot ylittivät alkuperäisen talousarvion, erityisesti sivistystoimessa ja kaupunkirakenteessa. Tämä näkyi muun muassa kasvaneina henkilöstökuluina ja palvelujen ostojen määrässä.
Investoinnit: Kaupungin investointiohjelma eteni suunnitellusti, vaikka joissain hankkeissa oli poikkeamia kustannusarvioihin nähden. Esimerkiksi Laurentiustalon investointi ylitti budjetin, kun taas Virkkalan alueen päiväkodin tarveselvitys pysyi budjetissa.
Rahoitusasema: Kaupungin rahoitusasema pysyi vakaana, mutta velkaantumisasteen nousu jatkui investointien myötä. Rahoituslaskelma osoittaa, että kaupungin kassavaranto oli riittävä kattamaan toimintakulut ja investoinnit.
Toiminnan tehokkuus
Palvelutuotanto: Kaupungin palvelutuotannon tehokkuudessa oli vaihtelua. Esimerkiksi sivistystoimen osalta lukutaito- ja lukuinnostushankkeet etenivät hyvin, mutta muut tavoitteet, kuten tapahtumien määrän kasvattaminen, jäivät osittain toteutumatta.
Yhteistyö ja kumppanuudet: Kaupunki teki tiivistä yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa, mikä näkyi erityisesti kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan kehittämisessä. Myös strategisten tytäryhtiöiden tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti.
Haasteet ja riskit
Talouden tasapainottaminen: Vaikka tilikauden tulos oli positiivinen, kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii jatkossa tiukkaa menokuria ja uusia tulonlähteitä. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten hallinta on kriittistä.
Investointien hallinta: Suuret investointihankkeet, kuten koulujen ja päiväkotien rakentaminen, tuovat mukanaan riskejä kustannusten hallinnan ja aikataulujen suhteen. Näiden hankkeiden tarkka seuranta ja raportointi ovat välttämättömiä.
Tulevaisuuden näkymät
Väestökehitys ja palvelutarpeet: Väestön ikääntyminen ja muuttoliike vaikuttavat merkittävästi kaupungin palvelutarpeisiin. Tämä edellyttää joustavuutta ja ennakoivaa suunnittelua kaupungin palvelurakenteessa.
Kestävän kehityksen tavoitteet: Kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin, ja tulevaisuuden investoinnit suuntautuvat yhä enemmän energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen.
Lohjan kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös osoittaa, että tulevaisuuden haasteet vaativat tarkkaa talousjohtamista ja strategista suunnittelua. Investointien onnistunut toteutus ja palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen ovat avainasemassa kaupungin pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat
Keskustan valtuustoryhmä haluaa tuoda esille muutamia kriittisiä huomioita ja parannusehdotuksia, jotka pohjautuvat erityisesti työhyvinvointikyselyn tuloksiin ja sairauspoissaolojen sekä työterveysneuvotteluiden määriin.
Ensinnä, työhyvinvointikyselyn tulokset ovat sekä myönteisiä että huolestuttavia. On ilo nähdä, että vastausprosentti on noussut huomattavasti viime vuodesta, 39,8 prosentista 73,9 prosenttiin. Tämä kertoo siitä, että olemme onnistuneet lisäämään tietoisuutta ja kannustusta kyselyyn vastaamiseen. Kuitenkin, huolimatta korkeasta vastausprosentista, kyselyn tulokset paljastavat merkittäviä kehityskohteita työhyvinvoinnissa. Erityisesti työssä jaksaminen ja työilmapiiri nousivat esille alueina, joissa tarvitaan parannusta. Tämä korostaa tarvetta jatkaa ja tehostaa työhyvinvointitoimia sekä seurata näiden toimien vaikuttavuutta tarkasti.
Toiseksi, sairauspoissaolot ja työterveysneuvotteluiden määrät ovat huolestuttavan korkeita. Sairauspoissaolojen määrä on selvästi noussut, mikä viittaa siihen, että työntekijöidemme terveys ja työkyky ovat heikentyneet. Tämä ei ole hyväksyttävää ja meidän on löydettävä keinoja puuttua tähän nopeasti ja tehokkaasti. Työterveysneuvotteluiden määrän lisääntyminen viittaa siihen, että olemme oikealla tiellä varhaisen puuttumisen suhteen, mutta tämä ei riitä. Tarvitsemme konkreettisia toimia työolosuhteiden ja työterveyden parantamiseksi.
Kokonaisuudessaan henkilöstökertomus paljastaa tarpeen kehittää edelleen henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä tukevia toimenpiteitä. Ehdotan, että kaupunki panostaa entistä enemmän työhyvinvointiohjelmien kehittämiseen ja toimeenpanoon.
Työhyvinvointiryhmien toiminnan tehostaminen: Nykyiset työhyvinvointiryhmät ovat askel oikeaan suuntaan, mutta niiden toimintaa tulee laajentaa ja resursoida paremmin, jotta ne voivat tuottaa konkreettisia parannuksia työoloihin. Ennaltaehkäisevät terveysohjelmat: On tärkeää lisätä ennaltaehkäiseviä toimia, kuten säännöllisiä terveystarkastuksia ja hyvinvointiohjelmia, jotka auttavat tunnistamaan ja puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne johtavat sairauspoissaoloihin. Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Kehitetään ohjelmia ja käytäntöjä, jotka tukevat työn ja vapaa-ajan parempaa tasapainoa, kuten joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa myös nostaa esiin, että kaupungin pitää olla nykyistä näkyvämmin esillä erilaisissa rekrytapahtumissa kertomassa, millaisia töitä kaupungilla on tarjolla ja millaisia hyviä puolia julkisen sektorin työpaikoissa on. Tärkeää on myös olla aktiivisesti vuorovaikutuksessa kouluissa ja oppilaitoksissa, mitä kaikkia ammatteja ja ammattinimikkeitä kaupungilla on työnantajana tarjota.
Tärkeintä on, että emme tyydy nykytilaan, vaan pyrimme jatkuvasti parantamaan työolojamme ja henkilöstömme hyvinvointia. Tämä ei ainoastaan paranna työntekijöidemme elämänlaatua, vaan myös lisää kaupungin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta työnantajana.
Kiitos
Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2025-206 keskeisiä huomioita. Tavoitteita ja toimenpiteinä niihin mainitaan yhteistyö Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa: Tehdään yhteistyötä seniori-infon ja hyvinvointia edistävän toiminnan tiimin kanssa. Vastuutahoina toimivat konsernipalvelut, sivistys ja kaupunkirakenne. Tämä arvioidaan laadullisella itsearvioinnilla hyvinvointikertomuksen vuosiraporteissa. Järjestötoiminnan tukeminen: Hyvinvointiavustusten ja edullisten tai maksuttomien kokoustilojen tarjoaminen järjestöille. Mittareina ovat myönnettyjen avustusten ja tarjolla olevien kokoustilojen määrä.
Keväällä 2023 tehdyn hyvinvointikyselyn tulokset: Kyselyssä kartoitettiin ikääntyneiden asumista, terveydentilaa, arjen toimintoja, terveyskäyttäytymistä, vapaa-aikaa ja ihmissuhteita sekä muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Hyvinvointisuunnitelma on linjassa kaupungin strategian kanssa, joka painottaa esimerkiksi elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja palvelujen saavutettavuutta. Koulutus ja osallistuva budjetointi: Henkilöstön osaamista päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista vahvistetaan säännöllisillä koulutuksilla. Lisäksi toteutetaan osallistuvan budjetoinnin kokeilu ja tehdään suunnitelma jatkosta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Kiitän vastauksesta aloitteeseeni kouluvalmentajien palkkaamisesta. Haluan kuitenkin ilmaista tyytymättömyyteni siihen, että kaupunki ei lähde selvittämään kouluvalmentajien palkkaamisen mahdollisuutta.
On hienoa, että Lohja on saanut valtion erityisavustusta ja että kouluissa on koulunuorisotyöntekijöitä. Koulunuorisotyöntekijät tekevät erittäin arvokasta työtä tarjoamalla lapsille ja nuorille turvallisen aikuisen, joka kuuntelee, auttaa arjen ongelmissa ja tukee oppilaita. Heidän työnsä on osoittautunut tärkeäksi ja olen iloinen siitä, että tälle toiminnalle on haettu jatkoa.
Kuitenkin on tärkeää ymmärtää, että kouluvalmentaja tekee aivan erilaista työtä kuin koulunuorisotyöntekijä. Kouluvalmentaja keskittyy oppilaiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen niin akateemisesti kuin henkilökohtaisesti. Kouluvalmentajan rooli on toimia mentorina ja valmentajana, joka auttaa oppilaita asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita, kehittämään opiskelutaitoja ja löytämään motivaatiota opiskeluun. Tämä työ täydentäisi erinomaisesti koulunuorisotyöntekijöiden ja oppilashuollon toimintaa.
Tärkeintä on se, että oppilailla on mahdollisimman paljon turvallisia aikuisia ympärillä. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee ympärilleen tukiverkoston, joka koostuu erilaisista ammattilaisista, jotka voivat tarjota monipuolista tukea ja ohjausta. Kouluvalmentaja voisi tarjota oppilaille juuri sitä henkilökohtaista ja akateemista tukea, jota he tarvitsevat menestyäkseen sekä koulussa että elämässä.
Lisäksi haluan tuoda esiin huoleni siitä, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen nojaa usein hankkeisiin. Näitä hankkeita käynnistetään ja päätetään säännöllisesti, mikä herättää kysymyksen niiden pysyvyydestä ja pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Miten voimme tehdä tämän työn näkyväksi ja vaikuttavaksi, kun se perustuu jatkuvaan hankkeiden vaihteluun?
On tärkeää huomata, että vaikka koulunuorisotyöntekijät ovatkin arvokkaita, heidän työkuormansa on tällä hetkellä suuri. Kolme koulunuorisotyöntekijää kattaa kuusi yläkoulua, mikä tarkoittaa, että oppilasmäärät ovat suuria ja yksilöllinen tuki saattaa jäädä vähäiseksi. Kouluvalmentajien palkkaaminen voisi keventää koulunuorisotyöntekijöiden työtaakkaa ja tarjota oppilaille vieläkin paremman tukiverkoston.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, viranhaltijat, toivon, että Lohjallakin tulevassa nähdään kouluvalmentajien palkkaaminen ennaltaehkäisevänä ja hyvänä tapana tukea oppilaitamme. Lastemme ja nuortemme tulevaisuus on kiinni siitä, miten hyvin pystymme heitä tukemaan. Tarvitsemme lisää resursseja ja monipuolisempia ammattilaisia koulujemme arkeen. Kouluvalmentaja voisi olla ratkaiseva tekijä monen oppilaan elämässä.
Kiitos
Jätimme myös valtuustoaloitteen, jota olimme tehneet yhdessä Päivi Alanteen kanssa. Sovimme, että Päivi jättää aloitteen. Aloitteessa esitämme Leppäkorven alueelle osayleiskaavan selvittämistä. Nummi-Pusulan kunnan aikana osayleiskaavan valmistelu oli aloitettu, joten työtä on siitä hyvä jatkaa.
Valtuustoaloite selvityksestä osayleiskaavasta Leppäkorven alueelle
Keskustan valtuustoryhmä esittää osayleiskaavan selvittämistä Leppäkorven alueelle, joka rajoittuu 110-tien ja Somerontien välille.
Nummi-Pusulan kunta näki osayleiskaavan tarpeelliseksi, kun ranskalainen Areva kiinnostui alueesta 2006. Nyt norjalainen yhtiö on tehnyt 1300ha varauksen alueelle kaivostoimintaa varten. Alueella on paljon vakituisia asukkaita ja kesämökkiläisiä. Alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on merkittäviä luonto ja maisema-arvoja. Jatkuva huoli mahdollisesta kaivostoiminnasta haittaa alueen kehittymistä. Kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset tulee arvioida ja aluetta kehittää Lohjan kaupungin edun mukaisesti, kuntalaisia kuullen.
Kuntaliitoksen jälkeen osayleiskaava valitettavasti unohtui. Nyt on aika nostaa tämä tärkeä asia uudelleen esille ja viedä se eteenpäin.
Ympäristöarvot:
Leppäkorven alueella on merkittäviä luontoarvoja, jotka on tärkeä säilyttää.
Kaavoituksessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ympäristön kuormituksen minimointi.
Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä ja niitä on ehdottomasti vältettävä.
Aiemman työn hyödyntäminen:
Nummi-Pusulan kunnan aikaisemmin tekemä selvitystyö tarjoaa hyvän pohjan nykyisen selvityksen aloittamiselle ja jatkamiselle.
Valmistelun keskeytyminen kuntaliitoksen vuoksi ei poista tarvetta eikä vähennä aiemmin tunnistettuja mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi.
Kaupungin strategiset tavoitteet:
Osayleiskaavan laatiminen tukisi pitkän aikavälin strategisia tavoitteitamme, jotka painottavat kestävää kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia.
Alueen kaavoittaminen olisi linjassa strategisen maankäytön suunnitelmien kanssa.
Esitämme, että kaupunki käynnistää selvitystyön osayleiskaavan laatimiseksi Leppäkorven alueelle 110-tien ja Somerontien välille. Tämä selvitystyö sisältäisi:
Alueen nykytilan kartoituksen
Mahdollisten asuin- ja liiketoiminta-alueiden määrittelyn
Liikenne- ja infrastruktuurisuunnitelman
Ympäristövaikutusten arvioinnin
Tavoitteena on tuottaa kattava selvitys, joka toimii pohjana varsinaiselle osayleiskaavan laadinnalle ja varmistaa alueen suunnitelmallisen ja kestävän kehittämisen.
Lotta Paakkunainen 