Kategoria-arkisto:lähidemokratia

Arvojen ja ratkaisujen ristiriita aluevaltuustossa

Eilinen aluevaltuuston kokous oli monella tapaa silmiä avaava ja tunteita herättävä. Keskustelu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarviosta vuodelle 2025 osoitti, kuinka syvä ristiriita vallitsee arvojen ja konkreettisten ratkaisujen välillä. Keskustan ryhmänä emme voineet hyväksyä talousarvioesitystä, joka hakee säästöjä hinnalla millä hyvänsä – erityisesti omaishoitajien palkkioiden sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannuksella ja jälleen pienen kunnan, tällä kertaa Siuntion palvelujen lakkauttamisella.

Kannatin aluevaltuutettu Frantsi-Lankian vastaesitystä omaishoitajien palkkioiden säilyttämisestä, perheiden palvelujen leikkauksien perumista ja Siuntion vuodeosaston toiminnasta ja Wickströmin tekemää vastaesitystä Siuntion vuodeosaston toiminnasta. Näissä esityksissä korostui inhimillisyys ja vastuullisuus, jotka ovat päätöksenteon peruskiviä.

Omaishoitajat ja perheiden palvelut säästöjen kohteena

Talousarviossa omaishoitajien palkkioiden leikkaaminen esitetään ratkaisuna talouden tasapainottamiseksi. Tämä on paitsi epäinhimillistä myös taloudellisesti lyhytnäköistä. Leikkaukset voivat johtaa siihen, että omaishoitajat eivät jaksa jatkaa työtään, ja hoivavastuu siirtyy julkiselle sektorille – huomattavasti korkeammilla kustannuksilla.

Lasten ja nuorten palveluihin kohdistuvat 1,3 miljoonan euron säästöt ovat erityisen huolestuttavia. Ne vaarantavat ennaltaehkäisevän työn ja lisäävät jo ennestään kuormittuneen lastensuojelun painetta, esimerkiksi ostopalveluiden leikkausten vuoksi. Resurssipula näkyy konkreettisesti myös, kun esimerkiksi Lohjalla lopetetaan LUVNin osallistuminen Ankkuritoimintaan – erittäin vaikuttavaan työhön, joka pyrkii auttamaan 10–17-vuotiaita nuoria rikos- ja ongelmakierteiden katkaisemiseksi. Tämä päätös on järkyttävä esimerkki yhteistyön päättämisestä ilman ymmärrystä sen seurauksista.

Ennaltaehkäisevä työ – jälleen leikkausten kohteena

Vuosi toisensa jälkeen olemme kuulleet poliittisissa puheenvuoroissa korostuksia siitä, kuinka ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen on panostettava. Tämä on ollut myös yksi hyvinvointialueiden perustamisen keskeisistä perusteista: parantaa perustason palveluita ja ennaltaehkäistä ongelmia ennen kuin ne kasvavat suuriksi ja kalliiksi. Ja mitä nyt nähtiin – jälleen? Jatkuvasti? Ennaltaehkäisystä leikataan.

HUSin taloudenpidosta käytiin kokouksessa useita puheenvuoroja, joissa todettiin, että sinne menee liikaa rahaa. Mutta jos haluamme keventää erikoissairaanhoidon kustannuksia, miksi emme panosta juuri ennaltaehkäisyyn? Hyvin hoidettu perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevät palvelut vähentävät HUSin kustannuksia merkittävästi. Tämä yhtälö on niin ilmeinen, että sen jatkuva sivuuttaminen herättää väistämättä kysymyksiä päätöksenteon perusteista.

Investointisuunnitelman ongelmat

Investointisuunnitelma vuosille 2026–2029 on kunnianhimoinen, mutta siinä on merkittäviä puutteita. Konkreettiset tiedot kampuskehityksen ja palveluverkon muutosten vaikutuksista puuttuvat, ja suunnitelma nojaa vahvasti valtion lainanottovaltuuksiin. Tämä altistaa sen merkittävälle epävarmuudelle ja voi vaarantaa alueellisen tasapuolisuuden.

Digitaaliset investoinnit, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen, ovat tärkeitä, mutta niiden riskit – kustannusten paisuminen ja aikataulujen viivästykset – on arvioitu puutteellisesti. Lisäksi kestävän kehityksen näkökulma jää investoinneissa liian vähälle huomiolle, vaikka se on kriittinen tekijä tulevaisuuden palveluiden rakentamisessa.

Tunteet kuumenivat kokouksessa

Kokouksessa kuultiin useita tunteikkaita ja jopa loukkaantuneita puheenvuoroja. Yksi mieleenpainuva hetki oli, kun valtuutettu ilmoitti suoraan, ettei äänestäisi tietyn toivomusponnen puolesta, koska se oli väärän puolueen tekemä ja väärään aikaan esitetty – ja puheenvuoron sävy kertoi myös henkilökohtaisesta loukkaantumisesta. Tämä sai miettimään, kuinka vahvasti henkilökohtaiset tunteet ja puoluepolitikointi voivat ajoittain varjostaa päätösten sisältöön keskittymistä.

Monessa puheenvuorossa toistui myös ajatus siitä, että olisi ollut helppoa jäädä talousarviosovun ulkopuolelle, mutta vaikeita päätöksiä pitää tehdä. Itse koen asian toisin. Sovun ulkopuolelle jääminen ei ole helppoa – se vaatii selkärankaa ja rohkeutta. On paljon helpompaa kulkea sovussa mukana ja myydä omat arvot, mutta siihen en voi lähteä. Omaishoitajien palkkioiden leikkaaminen ja lasten palveluiden heikentäminen ovat vastoin niitä arvoja, joita olen täällä puolustamassa.

Mitä tästä opimme?

Aluevaltuuston kokous muistutti, kuinka tärkeää on pysyä päätöksenteossa keskittyneenä siihen, mikä on asukkaiden kannalta kestävää ja inhimillistä. Talouden tasapainottamisen kiireessä ei saa unohtaa, keiden kustannuksella säästöt lopulta tehdään. Meidän on rakennettava päätöksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen – ei vain tämän vuoden budjetin läpi viemiseksi.

Toisaalta kokouksessa oli nähtävissä myös poliittista tasapainottelua – erityisesti SDP:n osalta, joka onnistui taidokkaasti navigoimaan kriittisten puheenvuorojen ja hyväksynnän välimaastossa. Tämä ”kaksilla rattailla ajaminen” on taito sinänsä, mutta jättää avoimeksi kysymyksen linjakkuuden säilymisestä.

Voit katsoa puheenvuoroni täältä:

Aluevaltuustonkokous Siuntiossa – leikkaukset lähipalveluihin eivät ole kestävä tie

Ensi viikolla aluevaltuusto kokoontuu päättämään mm. vuoden 2025 talousarviosta sekä talous- ja investointisuunnitelmasta vuosille 2025–2027. Kokouksen pitopaikkana on Siuntio, mikä on vähintäänkin erikoista, kun otetaan huomioon, että talousarvioneuvotteluissa enemmistö aluevaltuustoryhmistä päätti lakkauttaa Siuntion lähipalveluita.

Lähipalvelut Siuntiossa uhattuna
Keskustan aluevaltuustoryhmä ei voinut hyväksyä talousarviosovun linjauksia juuri Siuntioon suunnattujen leikkausten vuoksi. Olemme pitäneet tärkeänä, että palveluiden turvaamiseksi käytäisiin neuvottelut kunnan kanssa. Siuntio on osoittanut halukkuutta tehdä yhteistyötä ja investoida esimerkiksi asumispalveluyksikköön. Tämä olisi voinut olla ratkaisu, joka hyödyttää sekä Siuntiota että hyvinvointialuetta. Valitettavasti tämä esitys ei saanut muiden ryhmien tukea. Palvelut vain lakkautetaan, mikä ei ole kestävää eikä oikeudenmukaista.

Leikkauksia lapsiperheiden ja omaishoitajien kustannuksella
Talousarviosovussa Keskustan ryhmän oli mahdotonta olla mukana myös siksi, että säästöjä kohdistettiin erityisesti lapsiperheisiin ja omaishoitajiin. Lasten ja nuorten palveluissa, kuten neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja lastensuojelussa, henkilöstö on jo nyt tiukoilla. Nyt esitetyt säästöt uhkaavat palveluiden laatua ja henkilöstön jaksamista entisestään. Samoin omaishoitajien palkkiotaso, joka viime vuonna hyväksyttiin, joutuu jälleen tarkisteltavaksi. Jokavuotinen rumba palkkioissa on kohtuuton stressi omaishoitajille. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä omaishoitajat tekevät korvaamatonta työtä, joka säästää julkisia varoja.

Inhimillisempää talouden tasapainottamista
Keskustan linja talousarvioneuvotteluissa oli selkeä: olemme sitoutuneet talouden tasapainottamiseen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Uskomme maltillisempaan aikatauluun, jossa lähipalvelut turvataan ja säästöt toteutetaan inhimillisemmin. Talous voidaan saada kuntoon ilman, että se tehdään lapsiperheiden, omaishoitajien ja pienten kuntien kustannuksella.

Siuntio – symboli aluepolitiikan haasteille
On merkillepantavaa, että kokous pidetään juuri Siuntiossa. Tämä pieni, mutta aktiivinen kunta on nyt joutunut leikkauslistojen kärkeen. Samalla Siuntio toimii symbolina aluepolitiikan haasteille: kuinka turvaamme lähipalvelut ja tasapainoisen kehityksen koko hyvinvointialueella? Keskustan aluevaltuustoryhmän mielestä vastaus ei löydy lähipalveluiden alasajosta, vaan yhteistyöstä ja innovatiivisista ratkaisuista.

Kannustan alueen asukkaita ottamaan kantaa jo ennen kokousta, ota yhteyttä aluevaltuutettuusi, seuraa kokousta, puheita ja tekoja. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan siihen, millaisena lähipalvelut ja alueen hyvinvointi näyttäytyvät tulevina vuosina. Me Keskustassa seisomme edelleen sen takana, että taloutta tasapainotetaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Lähipalvelut, omaishoitajat ja lasten hyvinvointi ovat meille asioita, joista emme tingi.

Pääset lukemaan kokouksen esityslistaa täältä: https://luhva-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2024416

Keskustan aluevaltuustoryhmän linja: Inhimillisempi talouden tasapainotus turvaten lähipalvelut



Keskustan aluevaltuustoryhmänä emme voineet hyväksyä talousarviosta käytyjen neuvotteluiden lopputulosta. Tämä päätös ei ollut kevyt, mutta se perustui vahvaan arvopohjaamme ja vastuulliseen näkemykseen, joka painottaa lähipalveluiden turvaamista ja inhimillistä lähestymistapaa talouden tasapainottamiseen. 


Erityisesti Siuntion kohdalla olemme korostaneet yhteistyön merkitystä kunnan kanssa. Olemme ehdottaneet neuvotteluja, joissa kunnan halukkuus investoida esimerkiksi asumispalveluyksikköön voitaisiin huomioida osana ratkaisua. Kunnan sitoutuminen terveyspalvelujen järjestämisen ohella olisi voinut luoda kestävän mallin, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Valitettavasti muiden ryhmien mielestä tämä ei ollut mahdollinen tie. Palvelut halutaan vain lakkauttaa, mikä on mielestämme väärä suunta. 

Lähipalveluiden puolustaminen ja maltillinen talouspolitiikka
Keskustan ryhmä ei myöskään hyväksynyt aiempaa palveluverkkoa koskevia ratkaisuja. Talousarvioneuvotteluissa esitetyt toimenpiteet, joissa vedotaan yksityisten paikkojen riittävyyteen, eivät vastaa alueen todellisia tarpeita. Meidän linjamme on selkeä: sitoudumme talouden tasapainottamiseen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Inhimillisyys ja lähipalveluiden turvaaminen ovat keskiössä. 

Keskeiset painopisteet:
1. Lähipalvelut kuten Siuntiossa: Tarjotaan kestäviä ratkaisuja yhteistyössä kuntien kanssa sen sijaan, että palveluita vain lakkautetaan. 
2. Omaishoitajien asema ja palkkiotaso:

Tämän parantaminen on jo päätetty viime vuonna ja sen toteutumista tulee valvoa, ei joka vuosi laskea.
3. Lasten ja nuorten palvelut: Erityisesti lastensuojelussa, neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa henkilöstö on asetettu kohtuuttoman tiukille. Tämä uhkaa pitkällä aikavälillä sekä henkilöstön jaksamista että palveluiden laatua. 

Kannustan kaikkia alueemme asukkaita ja toimijoita osallistumaan keskusteluun ja tuomaan esiin mielipiteitään. Meidän linjamme ei ehkä ole nopein, mutta se on kestävämpi ja inhimillisempi. Lähipalvelut, omaishoitajien asema sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovat asioita, joista emme voi tinkiä. 

Lukiostudio Nummi-Pusulaan – askel kohti joustavia oppimismahdollisuuksia Lohjalla

Lohjan kaupunginvaltuusto teki vihdoin päätöksen edistää lukiostudion perustamista Nummi-Pusulan alueelle. Tämä askel vastaa suoraan opiskelijoiden muuttuneisiin oppimistarpeisiin ja tuo toisen asteen opiskelijoille tilan, jossa etäopiskelu ja itsenäinen oppiminen ovat keskiössä. Lukiostudio vastaa monien toiveisiin ja osoittaa, että Lohjalla otetaan askelia kohti opiskelijoiden joustavampaa ja monimuotoisempaa oppimisympäristöä.

Olen iloinen päätöksestä, mutta en voi olla pohtimatta, miksi tähän ratkaisuun ei päästy jo aiemmin. Lukiostudiota tehtiin ponsiesitys ensimmäisen kerran Nummi-Pusulan lukion lakkautuksen yhteydessä vuonna 2015 ja valtuustoaloiteteen asiasta tein vuonna 2022, koska mitään ei tapahtunut ponnelle. Nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, tämä ajatus vihdoin realisoituu.

Koronapandemian aikana opiskelijat saivat poikkeuksellisen tilaisuuden tutustua etäopiskeluun ja oppia itsenäisen opiskelun taitoja, jotka ovat arvokkaita työelämässä ja korkeakouluopinnoissa. Monille opiskelijoille etäopiskelu avasi uusia mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja arjen muut velvoitteet joustavasti, ja tällaisia mahdollisuuksia tarvitaan tulevaisuudessakin. Siksi lukiostudio tarjoaa loistavan puitteen, jossa tämä etäopiskelun tuoma joustavuus voidaan säilyttää.

Lukiostudio ei ole tärkeä vain lukio-opiskelijoille – se hyödyttää myös ammattiin opiskelevia, kuten Luksian opiskelijoita, joiden koulutuspoluilla itsenäinen opiskelu on olennaista. Ammattiopiskelijat tarvitsevat itsenäisiä ja joustavia tiloja, joissa he voivat valmistautua ammattitutkintoihin oman aikataulunsa ja oppimistapansa mukaan. Tämä näkökulma on tärkeää huomioida jatkossa kaikissa vastaavissa hankkeissa, joissa kehitetään opiskelutiloja.

Keskustan valtuustoryhmän jäsenenä olen ylpeä siitä, että yhteistyömme muiden valtuustoryhmien kanssa on auttanut nostamaan esiin opiskelijoiden monimuotoisen opiskelun tarpeita. Tämä päätös antaa toivoa siitä, että Lohjan kaupungissa etsitään jatkossakin rohkeasti keinoja vastata muuttuvan opiskelumaailman vaatimuksiin.

Toivomme, että lukiostudio on vasta alku. Sen menestys voi rohkaista meitä perustamaan vastaavia tiloja muillekin alueille, ja tarjoamaan kaikkien lohjalaisten käyttöön joustavia opiskelutiloja, jotka mahdollistavat etäopiskelun ja itsenäisen työskentelyn. Jokainen opiskelija, riippumatta opintojen tasosta tai oppilaitoksesta, ansaitsee tilan, jossa oppiminen on aidosti joustavaa, saavutettavaa ja omaa oppimispolkua tukevaa.

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokous – Näkökulmia hyvinvointialueen talousarvioon ja järjestöavustuksiin

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokouksessa viime viikolla käsittelimme jälleen monia tärkeitä aiheita, jotka vaikuttavat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toimintaan ja sen kykyyn vastata asukkaidensa tarpeisiin. Yksi keskeisistä teemoista oli järjestöavustusten myöntäminen, mikä herätti paljon keskustelua. Tänä vuonna avustuksia myönnettiin yhteensä 2,5 miljoonaa euroa ja hakemuksia oli runsaasti. Oli ilahduttavaa huomata, että hyvinvointialue oli muokannut ohjeistustaan, ja se oli nyt paremmin ymmärrettävissä kuin edellisvuonna. Kehitettävää kuitenkin riittää yhä.

Järjestöt tekevät korvaamatonta työtä yhteisömme hyväksi ja niiden panosta tarvitaan jatkuvasti enemmän. Valitettavasti määrärahojen rajallisuus on suuri haaste. Olisin mielelläni myöntänyt monelle järjestölle enemmänkin tukea, mutta määrärahat loppuivat kesken ja moni erittäin tärkeä toimija jäi ilman avustusta.

Tukipäätökset ja järjestöjen työn vaikuttavuus

Kokouksessa päätimme esityksestäni myöntää 5 000 euron tuen Hiiden Klubitalot Ry:lle siirtämällä tämän summan Klubitalo Fontana ry:ltä, joka on saanut 100 000 euron kumppanuusavustuksen. Päätös perustui siihen, että molemmat järjestöt tekevät vaikuttavaa työtä eri alueilla, mutta Hiiden klubitalot olivat hakeneet vain pientä summaa ja tekevät erittäin merkityksellistä työtä.

Kävimme myös laajempaa keskustelua siitä, että peräti 33 % Lohjan alueen hakemuksista oli hylätty, mikä korostaa tarvetta arvioida tukien kohdentamisen periaatteita ja käytäntöjä jatkossa.

Osavuosikatsaus ja talousarvio

Osavuosikatsauksen mukaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella oli vuoden 2023 kuudenneksi suurin alijäämä, 159 miljoonaa euroa, mutta per asukas toiseksi pienin, 327 euroa. Talouden tasapainottamista on kuitenkin jatkettava, vaikka perustason palvelujen uudistamiseen on tunnistettu edellytykset. Investointisuunnitelmat vuosille 2026–2029 sisältävät laite- ja kalustoinvestointeja sekä ICT-hankkeita ja näiden vaikutuksia arvioitiin kriittisesti.

Esitin etukäteen useita kysymyksiä talousarviosta ja investointisuunnitelmasta, muun muassa siitä, miten varmistetaan pitkän aikavälin innovaatioiden jatkuminen resurssileikkausten keskellä ja miten henkilöstön koulutukseen panostetaan taloudellisesti haastavina aikoina.

Ilmasto-ohjelma ja kestävä kehitys

Ilmasto-ohjelma sai myös osansa keskustelusta ja pidin sen tavoitteita hyvin perusteltuina ja tärkeinä askeleina kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Esitin kysymyksiä siitä, miten ilmasto-ohjelma hyödyntää TKI-toimintaa ja miten henkilöstön osaamisen ja motivaation kehittäminen varmistetaan ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseksi. Kriittisenä huomiona pohdin myös, miten ilmastotoimet vaikuttavat alueen asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen ja miten ne sovitetaan yhteen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteiden kanssa.

Lautakunnan työskentelytapa

Lautakuntamme työtapa on kehittynyt ja on esimerkillinen: kysymykset ja huomiot esitetään etukäteen, joiden perusteella puheenjohtaja laatii lausunnon luonnoksen. Kokouksessa luonnos käydään läpi, kommentoidaan ja muokataan, mikä varmistaa jäsenten näkökulmien huomioimisen ja laadukkaasti työstetyt lausunnot.

Lopuksi on tärkeää huomata, että lautakuntamme tehtävät, kuten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä kestävä kehitys, vaativat jatkuvaa vuoropuhelua ja sitoutumista kehitystyöhön. Työ järjestöjen ja talouden tasapainon parissa on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.

Asukasilta Lohjalla – Ikääntyneiden palvelut keskustelun keskiössä

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on alkanut järjestää asukasiltoja, joissa kuntalaisilla on mahdollisuus keskustella tärkeistä aiheista alueensa päättäjien kanssa. Ensimmäinen asukasilta pidettiin Lohjalla ja minulla oli kunnia olla mukana panelistina. Teemana oli ikääntyneiden palvelut ja ilta herätti monia ajatuksia niin paneelissa kuin sen ulkopuolellakin.

Vaikka tilaisuus tarjosi hyvän mahdollisuuden tuoda esiin tärkeitä näkökulmia ja kuulla asukkaiden kokemuksia, koin harmilliseksi sen, että asukkailla ei ollut mahdollisuutta esittää kysymyksiä suoraan panelisteille. Olin valmistautunut vuoropuheluun ja odotin innolla mahdollisuutta vastata kysymyksiin ja kuulla kuntalaisten mielipiteitä. Onneksi ennen paneelia järjestetyissä asukaskahveissa ihmisillä oli mahdollisuus keskustella vapaammin päättäjien kanssa ja nämä keskustelut osoittautuivat arvokkaiksi.

Miten valmistaudun ikääntymiseen?

Yksi tilaisuuden kysymyksistä oli, miten itse varaudun ikääntymiseen. Vastasin tähän huolehtimalla omasta hyvinvoinnistani monipuolisesti. Olen aloittanut kylmävesiuinnin, joka tuo virkeyttä ja edistää terveyttäni. Lisäksi pidän tärkeänä hyvää ravitsemusta ja aktiivista elämäntapaa, sillä ne auttavat ylläpitämään toimintakykyä ja ennaltaehkäisevät monia ikääntymiseen liittyviä haasteita. Uskon, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi valmistautumista tulevaan, myös esimerkki siitä, miten pienillä arjen teoilla voi tukea omaa terveyttään pitkällä aikavälillä.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Tilaisuudessa pohdimme myös sitä, miltä yhteiskuntamme näyttää tulevaisuudessa, kun suuri osa väestöstä on yli 65-vuotiaita ja moni elää satavuotiaaksi. Tämä kehitys asettaa meille kaikille haasteita ja vaatii, että siirrymme terveydenhuollossa entistä vahvemmin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito ovat tässä avainasemassa, sillä riittävä ravitsemus tukee ikääntyneiden terveyttä ja toimintakykyä. On tärkeää, että seulonta johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin ja hoitoon.

Omaishoitajien rooli tulee korostumaan yhä enemmän, sillä heidän tarjoamansa hoiva mahdollistaa monille ikääntyneille kotona asumisen ja vähentää hoivakustannuksia. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee investointeja sekä omaishoidon tukemiseen että ikääntyneiden palveluiden kehittämiseen, jotta pystymme vastaamaan väestön ikääntymisestä johtuviin haasteisiin arvokkaasti ja kestävästi.

Tärkeä keskustelunaihe: omaishoidon tuki ja ravitsemus

Yksi teema, josta meidän tulisi keskustella enemmän, on omaishoidon tukeminen sekä vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito. Länsi-Uudellamaalla on 3029 omaishoitajaa, jotka mahdollistavat tuhansille ikääntyneille kotona asumisen ja tuen. Valitettavasti leikkaukset ja tuen puute uhkaavat omaishoitajien jaksamista ja hoivan jatkuvuutta. Tämä vaarantaa ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuden ja lisää paineita laitoshoidolle.

Samoin vajaaravitsemus on ongelma, joka jää usein huomaamatta, vaikka sillä on merkittävä vaikutus ikääntyneiden terveyteen ja toimintakykyyn. Tarvitsemme enemmän keskustelua ja toimenpiteitä, jotta voimme tukea omaishoitajia ja varmistaa, että vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito ovat olennainen osa ikääntyneiden palveluja. Näin ikääntyneet voisivat elää turvallisesti ja hyvinvoivina kotona.

Nostin myös esiin sen, että pelkästään ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito säästävät asiantuntijoiden arvioiden mukaan 600 miljoonaa euroa vuodessa, että kyseessä ei ole pieni asia kustannuksellisesti eikä inhimillisesti.

Asukasilta oli arvokas muistutus siitä, miten tärkeää on kuulla asukkaita ja ottaa heidän tarpeensa ja huolensa huomioon. Jatkossa toivon, että tilaisuudet mahdollistavat entistä enemmän vuorovaikutusta, jotta voimme yhdessä rakentaa entistä parempia ja toimivampia palveluita.

Sain paneelikeskustelun jälkeen kiitosta siitä, että olin ainoa osallistuja, jolla oli tarjota konkreettisia ajatuksia, ratkaisuja ja numeerisia faktoja. Erityisesti minua kiitettiin siitä, että korjasin erään panelistin virheellisen väitteen omaishoidon tuen parantumisesta Lohjalla hyvinvointialueuudistuksen myötä. Kyseinen panelisti totesi virheellisesti, että Lohjalla omaishoidon tuki olisi noussut uudistuksen ansiosta. Todellisuudessa tukeen tuli muutoksia: Lohjalla oli aiemmin neljä tukiluokkaa, mutta yksi näistä poistettiin. Korkeimmassa luokassa tuki kasvoi, mutta yhden luokan poistuminen vaikutti merkittävästi esimerkiksi erityislasten perheisiin. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että osa aiemmin tuen piirissä olleista voi jäädä nyt kokonaan ilman tukea. Kuinka tätä voisi pitää parannuksena?

Seuraavat asukasillat pidetään 4.11. Raaseporissa, johon en valitettavasti pääse osallistumaan. Sen sijaan olen mukana Espoon ja Kirkkonummen tilaisuuksissa ja odotan innolla näitä keskusteluja asukkaiden kanssa.