Kävin pitämässä ryhmämme puheenvuoron 11.10.2023 kaupunginvaltuustonkokouksessa Järnefeltin yhtenäiskoulun liikuntahallin ja Tennarin lisämäärärahapäätöspykälässä. Olin yllättynyt, ettei isommilla ryhmillä ollut sanottavaa, heillä on aina jotain sanottavaa. Olin puheenvuoron valmistelussa valmistautunut siihen. Ryhmäpuheenvuorot pidetään ryhmien kokojärjestyksessä ja keskustan ollessa pieni ryhmä, yleensä puheenvuoromme ovat viimeisten joukossa. Tällä kertaa olin ensimmäisenä. Voit lukea ryhmäpuheenvuoron alta, tai katsoa videolta lopusta.
Ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat
Tässä on jo käytetty tuohtuneita puheenvuoroja kustannuksista ja niiden karkaamisesta.
Saimme valtuustoinfossa hyvää, avartavaa ja hämmentävääkin kuvaa nykytilanteesta. Yhtenä syynä kustannusten karkaamisesta on esitetty sitä, että IV-laitteiston ikää ei oltu huomioitu, toisena sitä, että ei oltu tehty saneerausosan korjaussuunnitelmia, joka siis kuuluu tällaisiin hankkeisiin. Lohjalla on ihan historiaa hankkeiden kustannuksista ja niiden karkaamisista sekä monenlaisista muista hankkeita haastavista käänteistä. Tämän vuoksi Keskustan valtuustoryhmän puolesta totean, en haluaisi, siitä harvemmin on hyötyä, mutta totean kuitenkin, mitä me sanoimme. Toistamme samoja asioita, vaikka emme aina haluaisi. Silti toistamme, jos kertaus vaikka olisikin opintojen äiti. Olemme muistuttaneet ja tuoneet esiin useammin kuin kerran varoituksen ja epäilyksen sanoja kustannuksista sekä arviointien osumisista. Aina ei raaka-aineiden ja materiaalien hintojen korotukset ole olleet ilmiselviä syitä kustannusten karkaamisissa, kuten nyt on.
Lohjallahan ollaan johdonmukaisia myös muutenkin. Esimerkiksi siinä, että Järnefeltin liikuntasalia on odotettu. On odotettu aivan liian kauan. Aivan kuten Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalia aikanaan. Nummen yhtenäiskoulun peruskorjauksen yhteydessä liikuntasalia saatiin odottaa vuosia. Liikuntatunnit oppilaat kävelivät. Toki luovat liikunnanopettajat keksivät uusia keinoja liikuttaa, mutta rajoitteista se oli. Kuten nyt Järnefeltin osalta. Onneksi tällä kertaa viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä tuntuu kiinnostavan lasten liikuttaminen enemmän kuin silloin.
Entä Tennari?
Miltä näyttää Mäntynummen liikuntasali? Pysyykö Lohjan johdonmukaisuus? Me keskustan valtuustoryhmässä tässä kohtaa toivomme, ettei.
Keskustan valtuustoryhmä ei kuitenkaan halua pureutua tähän enempää, siitä on jo puhuttu ja toivottavasti vihdoin myös opittu ja muistetaan tulevissa hankkeissa.
julkisten tilojen rakentaminen on kaiken aikaa ja kaikkialla samankaltaisessa tilanteessa kuin Lohjan liikuntahallit. Suomessa käytännössä miltei kaikki vastaavat hankkeet ovat julkisen sektorin hankkeita. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että rakentajat käyttävät tätä röyhkeästi hyväkseen. Siksi rakennuttajan, tässä tapauksessa Lohjan kaupungin, pitäisi olla entistä tarkemmin määritellessään rakentamisen ja korjausrakentamisen tarpeita.
Haluamme kiittää teknistä johtajaa ajantasaisista katsauksista ja näiden kiitosten myötä Keskustan valtuustoryhmä haluaa luottaa siihen, että paremmat ajat, suunnitelmat ja hankkeet sekä toteutukset ovat edessä.
Keskustan valtuustoryhmä on pykälien 7 ja 8 päätösesitysten takana, mutta vain siksi, että nämä on saatava valmiiksi. Ja tämänkin sanomme aivan liian usein.
Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini toisen asteen kouluun kulkemisesta ja sen haasteista täällä pääkaupunkiseudun kupeessa.
Pidennetty oppivelvollisuus ei tuonut helpotusta kulkemiseen, saattaapi olla, että toisilla siitä tulee lisästressiä, toki vain hetkeksi. Asumme alueella, jossa joukkoliikenne on heikohkoa ja koulujen loma-aikoina on erittäin hankalaa kulkea mihinkään. Toisin sanoen ei välttämättä pääse ilman autoa mihinkään lähipalvelua lukuunottamatta (meillä ne lähipalvelut on neuvola, jota emme enää tarvitse, palvelukoti, jota emme vielä tarvitse sekä hautausmaa, noh), lähin kauppa on noin 6 kilometrin päässä. Oli miten oli. Kaksi nuortani on lukiossa toisella paikkakunnalla, yksi on aloittanut ammattikoulun ja yksi on vielä peruskoulussa.
Meillä on jo vuosia ollut haasteena, ettei ammattikoululaiset pääse ensimmäisenä oppiviikkonaan kouluun joukkoliikenteen avuin, vaan se apu eli kulku kouluun pitää itse keksiä. Tästä onkin nuoret itse keskustelleet, että heidän arvostuksensa tuntuu vähäiseltä. Miksi heidän kulkuaan ei tarvitse tukea ensimmäisellä viikolla?
Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa
oisen asteen koulutuksista ammattiopistot aloittivat paikkakunnasta riippuen jo 2.–3.8. ja lukio aloitti peruskoulujen kanssa samaan aikaan, 10.8.
Tässä ei muuten mitään erikoista olisi eikä eriarvoistavaakaan, paitsi että esimerkiksi Lohjalla tämä tuo eriarvoisuutta ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä. Lohjalla joukkoliikenne maaseutu- ja taajama-alueilta keskustaan, jossa ammattikoulu ja lukio sijaitsevat, toteutuu vasta lukioiden ja peruskoulujen aloittaessa, eli viikon verran ammattikoululaiset saavat järjestää itse kyytinsä kouluun. Toisten vanhemmat pystyvät järjestämään työ- tai loma-aikojansa niin, että voivat kuljettaa opiskelijoitaan kouluun, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta. Moni toisen asteen opiskelija hakeutuu kotipaikkakuntansa ulkopuolelle ja yksi syy tähän on joukkoliikenne. Helsinkiin pääsee helpommin kuin oman kotikaupungin asiointikeskustaan.
Tämä viikon ero joukkoliikenteessä on ollut jo vuosia ongelmana, eikä pidennetty oppivelvollisuus tuonut muutosta asiaan. Erään ammattikoululaisen sanoin: eikö meillä ole mitään väliä?
Koulumatkakustannukset tulee hakea Kelalta. Kela korvaa matkat joko itsejärjestetystä (auto/mopo/tms.), joukkoliikenteestä ja niiden yhdistelmästä, mutta korvaukset itsejärjestetystä kyydistä ei korvaa tämän päivän kuluja. Pohdin myös kuntien vastuuta kyydeistä. Pidennetty oppivelvollisuus on kuntien vastuulla, mutta se, miten oman kunnan alueen toisen asteen kouluun pääsee, ei ole? Kokonaisuus ei siis tässäkään ole hallussa eikä pidennetty oppivelvollisuus järjestelmänä todellakaan valmis.
Usein kuulen myös sanottavan, että voihan se nuori muuttaa lähemmäksi koulua. On suhteellisen kohtuutonta myös ajatella muuttoa pois kotoa 15–16-vuotiaana, alaikäisenä ensimmäisenä vaihtoehtona joukkoliikenteen puutteellisuuden vuoksi toisen asteen opintojen alkaessa. Kyllä, toiset ovat kykeneväisiä siihen, mutta ei läheskään kaikki. Ja miksi lapselta pitäisi sellaista edes odottaa?
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja toisen asteen opiskelijoiden äiti.
Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron valtuustokokouksessa 14.6.2023 vuoden 2022 tilinpäätöksestä.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Tavoitteenamme on ollut, että lapsivaikutusten arvioinnista tulisi rutiini jokaisessa päätöksessä. Vielä siihen ei ole päästy ja tarkastuslautakunta onkin arviointikertomuksessaan todennut, että lapsivaikutusten arviointi on tehty merkittävimmissä päätöksissä. Tarkastuslautakunta pohtii arviointikertomuksessaan, että ei ole selvää, onko esimerkiksi Järnfeltin liikuntasalin viivästyminen sellainen merkittävä päätös, josta arviointi olisi pitänyt tehdä.
Talouden toteutumisessa haluan myös minä nostaa esiin sen, että ostopalveluissa, kuten AINA aiemminkin on kasvua, sitä on jälleen jopa edelliseen vuoteen. Lastensuojelun ylitys yli kolme miljoonaa, oppilashuollon henkilöstöresurssien ylitys 200 000 e, sotepalvelujen osto 2,1 miljoonaa, hoitotarvikkeiden ylitys yli 667 000 euroa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tulosalue ylitti toimintakatteensa talousarvion 4,1 miljoonalla. Näppärämpi varmaankin nyt voisi sanoa, että kaikki näistä eivät tule enää näkymään seuraavassa tilinpäätöksessä.
Nyt pitää muistaa, että nämä eivät ole pelkkiä euroja.
Perheet ja lapset joutuvat usein jonottamaan tai odottamaan peruspalveluihin pääsyä tai ne eivät ole riittävät/ tarpeenmukaiset.
Tulevaisuuteen ja jopa tähänkin hetkeen katsottaessa meidän tulee muistaa, että näillä kuluilla on merkitys- ja näihin me pystymme edelleen vaikuttamaan.
Näitä ylityksiä katsoessa ja hyväksyessä tulee muistaa ja huomioida, että kaupungin tästä eteenpäin tärkein tehtävä on huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Se näkyy tulevassa tilinpäätöksessä. Emme voi katsoa pelkästään taakse, meidän tulee ajatella myös eteenpäin ja oppia tekemistämme.
Meillä ei ole varaa enempään huteihin, kuten: kappas, kauhakuormaaja, hupsista epäonnistuneita tai ei-onnistuneita rekryjä, eh, elinvoima jätti hakematta lisämäärärahaa pikkusumman, 1.6 miljoonaa. Näihin tämän kaltaisiin meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.
Vaikka olemmekin saaneet selityksen elinvoiman lisämäärärahan tarpeelle, olisi se pitänyt ajoissa hoitaa. Ja haluan vielä lisätä, että toistaiseksi vielä yleensä siihen aikaan vuodesta näillä leveysasteilla sataa lunta. Yksi tilinpäätöksen hulvattomimmista lauseista onkin “Liikenneväylien kunnossapito maksoi arvioitua enemmän johtuen lumisesta talvesta, kustannusten ylitys n. 1,3 milj. Euroa.” Muutenhan tilinpäätös ei ole hulvaton.
Haluan myös ääneen sanoa, että Lohjan kaupungin tulisi sopeuttaa talouttaan vuosina 2024-2027 pysyvästi noin 10-15 miljoonalla eurolla.
Vuoden aikana kaupunginhallitus lausui 3 kertaa eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetyistä kanteluista Lohjan kaupungin viranhaltijoiden toiminnassa.
Vuodelle 2021 kirjattu pysyvien vastaavien myyntivoitto 4,7 milj. euroa sisälsi Nummentie 6:n ja Harjun koulun välisen kiinteistöjen vaihdon myyntivoiton – tämä tulee näkymään tämän vuoden tilinpäätöksessä. Voitto valuu tappioksi, kuten keskusta varoittelikin. Se on jo nähtävissä.
Onko “Helpompi pyytää anteeksi kuin lupa”-mentaliteesta tullut talon tapa?
Asukasmäärästä ja sen ennusteista voi myös löytää harmaareunuksen, sillä elokuussa on muuttopiikki poismuuttajissa nuorten lähtiessä muualle opiskelemaan. Hyvä nuoret! Elämästä pitääkin ottaa mahdollisimman paljon irti ja lähteä hakemaan kokemuksia ja näkemystä. Harmi vain, että suurin osa lähteneistä ei tule takaisin.
Talouteemme suuresti vaikuttava tekijä on henkilöstö. Meidän tulee panostaa rekrytointeihin ja työhyvinvointiin. Rekryissä tavataan erikoisesti valitella sitä, että ei saada henkilöstöä, syitä tähän on monia. Valittelu kuitenkin on turhaa, jos ajoitus on huono tai väärä. Esim rehtoreita ja erityisopettajia ei vaan voi alkaa rekrytoimaan väärään aikaan lukuvuotta. Tämä on kyllä tiedossa rekrytoijilla.
Lisäksi asettamistamme tavoitteista huolimatta henkilöstön sairaspoissaolot lisääntyivät viime vuoteen nähden.
Jotta puheenvuoromme ei olisi pelkkää valittamista, kuten ei koko vuoden 2022 tilinpäätöskään ole, haluan tuoda todella hienon ja upean onnistumisen esiin, kuten valtuutettu Eräpolku aiemmassa puheenvuorossaan ja vielä huomauttaa ja kiittää, että ikääntyneiden tulosalueella on tehty merkittävää kehittämistyötä vuoden 2022 aikana, esimerkkinä vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja sen hyvinvointialueelle käyttöönoton. Tällä tuodaan paljon hyvinvointia ikääntyneelle sekä säästöjä kunnalle ja hyvinvointialueelle.
Kiitos talousjohtajalle ja vielä erityinen kiitos talousjohtaja Lindroosille Investointiosan hankekohtaiset kustannukset taulukosta. niiden hankkeiden osalta, joiden kustannukset jakaantuvat useammalle tilikaudelle sekä lukijaystävällisyydestä.
Näillä saatesanoilla keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen.
Sain muuten puheenvuoroni jälkeen valtuustokokouksen aikana sähköpostia johtavalta viranhaltijalta liittyen puheenvuorooni. Ei ollut kiittelevä.
Jatkokausi kaupunginhallituksen varajäsenenä alkoi kaupunginhallituksen kokouksessa. Kaupunginhallitus valitaan aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja nyt alkoi tämän kauden toinen puolikas.
Kokous oli mielenkiintoinen. Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsauksessa elinvoimajohtaja kävi antamassa elinvoiman ajankohtaiskatsauksen ja talousjohtaja kävi vastaamassa kysymykseen Lohjan ensimmäisestä osallistuvasta budjetoinnista.
Eri ehdotuksia tuli 223 ja eniten ääniä sai iltatorien kehittäminen. Upeaa on, että esimerkiksi liikuntaan ja järviin liittyvät ehdotukset on laitettu eteenpäin liikuntakeskukselle ja järvityöryhmälle, jotta niitä voisi mahdollisesti alkaa työstämään.
Käsittelimme myös Mäntynummen yhtenäiskoulun hankesuunnitelmaa.
opetus on vuodesta 2015 ollut osittain väistötiloissa
Tilojen ylläpito opetuskäytössä vuosi vuodelta haastavampaa
Lasten määrän muutosten ennustaminen mänttärin alueella on haastavaa. Alueella tällä hetkellä 1500 lasta palvelujen piirissä. On teetetty uusi väestösuunnitelma eri skenaarioilla ja edelliseen järjestelmään verrattuna ne ovat sivistysjohtajan mukaan yltiöpositiivisia. Tunnin juna-vaihtoehdossa paras ennuste lapsimäärän kasvussa, eli 100 lasta/vuosi. Ennustettavuus kuitenkin haastavaa
Lukion uudet tilat valmistumassa 2024
Koko kaupunkia koskeva palveluverkkoselvitys tarpeellinen toteuttaa vuoden 23 aikana
Alueella päiväkoteja 4 kpl
kouluja 6 kpl
Tein vastaesityksen, jossa esitettiin liikuntatilojen tilanteen selvittämistä. ”Lupaavasti” alkoi kaupungin tärkeä ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä hytetyö ja jatkuu sama liian pienten liikuntatilojen rakentaminen, kuten jo vuosia on ollut.
Hävisin esitykseni 8-4-1
Esitys:
Muutettu päätösesitys tai vastaesitys:
1. Mäntynummen yhtenäiskoulun ja Mäntynummen päiväkodin nykyiset tilat korvataan hankesuunnitelman mukaisesti uusilla tiloilla, jotka koostuvat pääosin lukion käytöstä poistuvista tilaelementeistä. Alueelle rakennetaan nykyisen yhtenäiskoulun tilalle 586 paikkainen perusopetuksen yhtenäiskoulu ja 105 paikkainen päiväkoti ja 42 paikkaiset esiopetuksen tilat.
2. Mäntynummen päiväkodin uusilla tiloilla korvataan Oravaisten päiväkodin nykyiset tilat. Oravaisten päiväkodin toiminta päättyy, kun Mäntynummen päiväkodin uudet tilat valmistuvat.
3. Kirjaston tilat sovitetaan tarkoituksen mukaisesti olemassa olevan laajuisina uuteen monitomijataloon.
4. Alueelle rakennetaan nuorisotyön käyttöön toimivat tilat monitoimijatalon yhteyteen.
5. Hankkeen jatkosuunnittelussa selvitetään liikuntatilojen riittävyys ja saavutettavuus. Selvityksen perusteella rakennetaan monitoimijataloon koulun ja alueen tarpeita vastaavat liikuntatilat.
Perustelut: alueella on vahva tarve sille, että monitoimijatalon sisällä olisi koko aluetta palveleva kuntosali. Nyt nuoriso ja alueen asukkaat käyvät Perttilän erittäin ahtaalla salilla.
Esitin kokouksessa kysymyksiä myös Lohjan erityisopettajien rekrytilanteista ja ovatko yhteisten luokkien valmiudet aloittaa elokuussa varmat. Esitin erikseen myös kysymykset Järnefeltin yhtenäiskoulun erityisopettaja- ja oporekryistä. Ei huojentavaa vastausta. Tilanne ei ole hyvä.
Kysyin kokouksen päätyttyä myös Lohja 700 juhlavuoden kalasuklaasta. Miksi ihmeessä kuoresuklaa? Onko kyseessä lohjalainen keksintö? Onko kyseessä Lohjanjärven tai jonkun lohjalaisen järven kala? Mistä on suklaa kotoisin? Lohjalla valmistettu?
Kaupunginvaltuustokokouksessa 19.4.2023 sai jälleen todeta, että hallintosääntöä ei tunneta tai siitä ei välitetä, puhetta ei haluta kuulla, jos se ei tule oikealta taholta ja kohteliaisuus ja toisten arvostaminen on yliarvostettua.
Kokouksessa käytiin paljon keskustelua joukkoliikenteen kehittämisestä ja sen aikana kävi ilmi, että toiset pitävät itseään tärkeämpinä kuin toisia, se tuodaan myös puheenvuoroissa hyvin esiin. On harmillista, että unohdetaan, että kaikki valtuutetut ovat samanarvoisella mandaatilla kuntalaisia edustamassa ja heidän puolestaan luottamustoimessa.
Joukkoliikennetyöryhmä sai hyvin valmistellun työnsä päätökseen lähes vuosi sitten ja sen jälkeen ollut avoimesti kaikkien valtuutettujen sekä kaupunginhallituksen jäsenten luettavissa ja käytössä. Selvityksessä esitetään, että Lohja lisäisi huomattavasti joukkoliikennettä eri puolille laajaa kuntaa. Ehdotetut vuorot ja vuorovälit ovat esityksessä nähtävillä. Työryhmän esitys, jonka päättävä lautakunta ja viranhaltijat yksimielisesti näkivät parhaaksi ratkaisuksi, perustuu yhteistyöhön vastuuorganisaatio ELYn sekä naapurikuntiemme, Vihti, Karkkila, Inkoo, kanssa. Joukkoliikenne ja sen kehittäminen on ollut ensisijainen kehityskohde kaikissa aluetoimikuntien ja kuntalaisten vastauksissa kaupungin kyselyissä sekä kyläsuunnitelmissa.
Kuntalaiset halusivat parempaa ja toimivampaa joukkoliikennettä! On jännä juttu, miten hallitus ja valtuusto tyrmäsi omien, itse työryhmään nimittämiensä edustajien näkemyksen, sillä työryhmässä ja päättäneessä lautakunnassa on edustus eri puolueissa. Eikö puolueet kuitenkaan tuekaan omia valintojaan?
Hallituksen kokouksessa kokoomus, demarit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät ihan ikioman vastaesityksen, johon eivät olleet kysyneet mielipidettä tai tukea alan asiantuntijoilta. Elyn edustaja kuullessaan esityksestä totesi kylmiltään heti, ettei ole edes varma pystyykö lainkaan toteuttamaan tuollaista.
Varmaan ELYn edustajan kommentin vuoksi valtuustoon tuotiin vähän erilainen esitys, joka kuitenkin on vieläkin ilman asiantuntemusta tehty. Tämä hallintosäännön vastainen, kuntalaisille kallis, todennäköisesti toteutumiskelvoton esitys voitti äänestyksessä.
Meillä on Lohjalla päättäjiä, jotka ovat täysin erkaantuneet arjesta.
Ikävää oli huomata, että on oikeasti todellisuutta se, että kokousmateriaaleihin ei ole tutustuttu ja sen kuuli todella monesta puheenvuorosta.
Päivi Alanne kävi pitämässä meiltä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron joukkoliikenteen tasavertaisen kehittämisen puolesta, ikävä kyllä enemmistö valtuustosta oli sitä mieltä, että hallintosäännön vastainen ja epätasa-arvoinen päätös on ihan hyvä. Ryhmämme jätti tästä eriävän mielipiteen vihreiden valtuustoryhmän kanssa.
Ikkalan koulun lakkautuspykälässä kävin minä pitämässä ryhmämme puheenvuoron.
Ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa, edelleen. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa. Ikkalassa on muuten työpaikkojen määrä kasvanut, asukkaat ovat aktiivisia ja kylä eloisa, vielä.
Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Marraskuussa 2022 julkaistiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointi peruskoulujen lakkautusten vaikutuksista ensimmäistä kertaa kansallisesti. Arvioinnissa kävi ilmi, että kunnissa tehtävien muutosten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin melko vähän, eikä henkilöstöllä ole usein siihen osaamista. Arvioinnissa kävi myös ilmi, että määritelmät oppilaan edusta voivat olla hyvin erilaisia ja keskenään päinvastaisiakin tilanteesta riippuen.
Kouluverkkomuutoksilla voi Karvin arvioinnin tulosten mukaan osaltaan olla kuntiin negatiivisia elinvoimavaikutuksia. Tällaisia ovat muun muassa lisääntyvä lähtömuutto, heikko työllisyys- ja työpaikkakehitys sekä koulutusmenojen odotettua heikompi kehitys. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa elinvoiman tila on jo valmiiksi haastava. Lakkautukset kohdistuvatkin usein alueille, joiden kehitys on jo ennen lakkautusta heikompaa. Kouluverkkomuutokset eivät vaikuta siis ratkaisevan elinvoiman tilaa, vaan pahimmillaan heikentävät sitä entisestään.
Arvioinnissa nostetaan myös esiin, että lakkautukset vaikuttavat lannistavasti nuorten perheiden muuttohalukkuuteen.
Aikavälillä 2011–2018 suljettiin 518 koulua Suomessa, joista kuusikymmentäkuusi prosenttia sijaitsi maaseudulla. Koululakkautuksia tehneet kunnat menettivät maaseutualueilla enemmän väkimäärästään verrattuna kuntiin, joissa ei ollut koululakkautuksia.
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan, Karstun, Nummenkylän, Pullin, Rauhalan ja Maksjoen koulut ja nyt on jälleen kerran Ikkalan koulun vuoro. Tätä on jatkunut vuodesta 2015.
Ikkalan kuulemisista ei ollut muistioita hallituksen kokoukseen, mutta tänne valtuustoon ne ovat löytyneet. Läsnäololistat puuttuivat kuulemisista, kaikki halukkaat eivät pystyneet osallistumaan kuulemisiin, itse esimerkiksi yritin etänä päästä tilaisuuteen, mutta linkki ei toiminut.
Koulujen lakkautuksissa on se jännä puoli myös, että se ei vaikuta ainoastaan lakkautettavaan kouluun, vaan myös vastaanottavaan sekä muihin alueen lähikouluihin sekä asukkaisiin, kauppoihin, posteihin, yms yrityksiin.
Se, että Ikkalan koulun oppilaat siirtyvät mahdollisesti Karkkilaan, vaikuttaa myös taloudellisesti kaupunkiimme kotikuntamaksujen siirtyessä oppilaiden mukana. Oppilaiden siirtyminen Karkkilaan saattaa vaikuttaa myös Nummen yhtenäiskouluun ja Sammatin kouluun.
Keskustan valtuustoryhmä on vuosia todennut, että Lohjalla tulisi olla monimuotoinen kouluverkko, jossa on sekä isoja että pieniä lähikouluja. Kaikille oppijoille ei iso koulu sovi, eikä kaikille oppijoille sovi pieni koulu.
Kaupungissamme on pitkään ollut ongelma siinä, että puhutaan isosta kuvasta, mutta sitä ei kuitenkaan nähdä, tai osata katsoa.
Keskustan valtuustoryhmä ei kannata pohjaesitystä.
Äänestin Hannele Maittilan uudelleenvalmisteluesityksen puolesta, se hävittiin. Kävin myös kannattamassa Ana Maria Gutierrez Soraisen tekemää vastaesitystä, että koulua ei lakkauteta. Sekin hävittiin.
Joukkoliikennepykälässä moni kävi puhumassa taloudenpidosta ja huonosta taloudesta, sillä puolustellen sitä, että joukkoliikenteeseen sijoittaminen nyt kaataa Lohjan talouden. Talouspykälässä ei kukaan puhunut mitään taloudesta. Ei kukaan.
Kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa käsiteltiin mm. niinkutsuttua kaivurikauppaa, joukkoliikennesuunnitelmaa sekä maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimuksia.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 17.3.23 antanut päätöksen Lohjan kaupungin kaivurikuormaajan hankintaa koskevassa asiassa. Johtopäätöksenään päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että Lohjan kaupunki on kyseisen kaivurikuormaajan (Lännen 8600K) hankintaa tehdessään laiminlyönyt hankintalain 1 §:n mukaisen velvollisuutensa kilpailuttaa hankinta mainitun lain mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätösesitys oli, että
Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; sekä 2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.
Meidän Lohjan Jan Tallqvist teki vastaesityksen, jota kannatin. Vastaesitys: 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; 2. velvoittaa viranhaltijaorganisaatiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen että jatkossa organisaatiossa osataan kilpailuttaa hankinnat lain mukaisesti; sekä 3. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.
Tästä tuli keskustelun jälkeen hallituksen yksimielinen päätös. Tässä pykälässä olivat läsnä hallituksen varajäsenet ja yksi varsinainen jäsen.
Lohjan joukkoliikennettä on käsitelty lukuisia kertoja. Hallituksen asettama joukkoliikennetyöryhmä on tehnyt laajan ja kattavan selvitystyön, jonka perusteella kaupunginjohtajan päätösesitys, jota kannatin, oli:
Kaupunginhallitus päättää 1. lakkauttaa joukkoliikennetyöryhmän; sekä 2. edellyttää, että kaupunginhallitusta informoidaan riittävän usein valmistelun etenemisestä; sekä 3. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: Valtuusto päättää, että joukkoliikennettä kehitetään Lohjalla vaihtoehdon kolme pohjalta niin, että liikenteen suunnittelu ja valmistelut aloitetaan Lohjalla jo vuoden 2023 aikana, jotta liikenne voidaan kilpailuttaa hyvissä ajoin ennen sen aloittamista syksyllä 2024.
Tarkoittaen sitä, että joukkoliikennettä kehitettäisi koko Lohjan tarpeisiin.
Enemmistö hallituksesta oli eri mieltä. Enemmistön mukaan tässä taloudellisessa tilanteessa ei olla varmoja, onko joukkoliikenne vetovoimatekijä tai onko se edes pitovoimatekijä, vaikka siis kuntalaisia ja eri yrityksiä on kuultu jo vuosia ja selkeä vastaus on ollut joka kyselyssä, että tarvitsemme toimivan joukkoliikenteen. Ehkä hallituksen autoilevat jäsenet tietävät kuitenkin paremmin kuin muut.
Omissa puheenvuoroissani totesin, että kuntalaisia ja yrityksiä on kuultu useissa eri tilaisuuksissa. Näitä kuulemisia on tehty sekä kaupungin toimesta että kyläsuunnitelmissa, aluetoimikunnissa vuosien varrella ja nyt tämän selvityksen aikana.
Totesin vielä, että keskustelu on ollut varsin mielenkiintoista, että täällä mennään, kuten itsekin menin, omilla kokemuksilla, ei luoteta valmisteluun. Mitä ihmettä hallitus?
Tämä on ikävää kuntien väliselle yhteistyölle ja surullista alueelliselle tasa-arvolle. Tuo päätös on aivan sama tilanne kuin on nyt. Tuo ei ole kehittämistä yhtään. Koko työryhmätyö ja konsultoinnit on ollut nyt hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa. Palveluliikenne oli huomioitu työryhmän esityksessä, sillä busseja ei suinkaan ollut tulossa kattamaan koko kaupunkia.
Sdp, kok, vas sekä ps kannattivat sdp:n vastaesitystä, jossa ei kehitetä mitään. Meidän Lohja, Vihreät ja Keskusta toivoi joukkoliikenteen kehittämistä kaupunginjohtajan ja joukkoliikennetyöryhmän esityksen mukaan. Äänestyksessä äänet jakautuivat 8-4-1.
Maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimusten käsittely oli varsin hiljaista. Hallituksessa puheenvuoroja ei juuri käytetty, lukuunottamatta Meidän Lohjan Hannele Maittilaa ja minua.
Samat jäsenet, jotka joukkoliikennepäätöksessä puhuivat talouden madonluvuista ja tämän taloustilanteen vakavuudesta ovat kuitenkin valmiita maksamaan hyvityksiä yksittäiselle yritykselle miljoonan. No, lähes miljoonan siitä, että yritys puhdistaa pilaantuneen maansa. Tässä jälleen tehdään sama, mitä eräässä tonttikaupassa. Nimittäin vältetään valtuustokäsittely sillä, että summa on reippaasti alle miljoonan. Tällä kertaa hyvityssumma on 996 000 euroa. Kaupunki hyötyy siitä neljän vuoden aikana (rumpujen pärinää) 23 ooo euroa.
Pilaantuneisuusselvitys on tehty vuonna 2005, purkukustannusten kustannusarvion tehneen yrityksen mukaan pilaantuneisuusselvitys tulisi tehdä uudelleen, onhan se jo 18 vuotta vanha. Uusi selvitys voisi muuttaa kustannuksia huomattavasti.
Tein vastaesityksen:
Kaupunginhallitus hyväksyy oikaisuvaatimukset niissä esitetyin perustein.
Meidän Lohjan Hannele Maittila kannatti. Jäimme kahden. Jätin eriävän mielipiteen:
Oikaisuvaatimukset olisi pitänyt hyväksyä niissä ilmenevin perustein. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi lähes miljoonan hyvitys yksittäiselle yritykselle on kohtuuton. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupungin tulee tarkastella kaikkia hankkeita ja hyvityksiä sekä muita kustannuksia.
Lotta Paakkunainen 