Kategoria-arkisto:lähidemokratia

Karjalohja-​Sammatin lääkäri on voitto asukkaille – mutta muistutamme tärkeästä periaatteesta

Kirjoitin aluevaltuustoryhmämme puolesta mielipidekirjoituksen Länsi-Uusimaa-lehteen Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelujen tulevaisuuden uudesta mahdollisuudesta.

Olemme Keskustan aluevaltuustoryhmässä erittäin tyytyvisiä siihen, että Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelut näyttävät vihdoin valoisammilta. Tämä on merkittävä voitto alueen asukkaille, jotka ovat määrätietoisesti taistelleet terveyspalveluidensa puolesta. Vaikka esityksemme monituottajamallista ei saanutkaan käsittelyä, olemme iloisia, että ratkaisu on linjassa sen kanssa, mitä olemme aina ajaneet.

On kuitenkin tärkeää pohtia, miksi alkuperäinen palveluverkkopäätöksemme ei saanut laajempaa tukea. Ainoastaan Keskusta ja muutama aluevaltuutettu äänestivät alueemme palvelujen puolesta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka muut puolueet suhtautuvat haja-asutusalueiden palveluihin. Mielestämme tämä kertoo siitä, että haja-asutusalueiden palvelut eivät aina saa ansaitsemaansa huomiota ja tukea. Toivomme, että erityisesti Kokoomus jatkaa työtä alueemme palvelujen turvaamiseksi myös vaalien jälkeen, vaikka suuntaus on usein ollut palveluiden keskittämiseen. Keskittäminen voi johtaa siihen, että haja-asutusalueilla asuvien ihmisten pääsy peruspalveluihin vaikeutuu, mikä puolestaan voi lisätä alueiden eriarvoisuutta.

Omalääkärimalli, joka on tulossa käyttöön, on mielenkiintoinen kokeilu. On tärkeää seurata sen toteutumista tarkasti ja varmistaa, että se takaa riittävät terveyspalvelut kaikille alueen asukkaille. Tämä malli voisi olla ratkaiseva erityisesti niille, joilla on erityistarpeita, ja siksi saavutettavuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Erityistarpeisten asukkaiden palvelujen varmistaminen on elintärkeää, jotta he voivat saada tarvitsemansa hoidon ajoissa ja mahdollisimman lähellä kotiaan. Näin vähennämme myös terveyseroja ja edistämme tasa-arvoa palveluiden saatavuudessa.

Tämä tapaus on osoitus siitä, kuinka tärkeää on avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko aluevaltuustossa. Asukkaat ansaitsevat luottaa siihen, että heidän edustajansa kuuntelevat heidän huoliaan ja tekevät päätöksiä alueen parasta ajatellen. Hyvinvointialueen päätöksenteon on oltava osallistavaa ja avointa, eikä sitä saa pohjata henkilökohtaisiin suhteisiin tai medianäkyvyyteen. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä periaatteita demokratian toimivuudelle ja asukkaiden luottamuksen saavuttamiselle.

Tarvitsemme poliittista selkärankaa ja johdonmukaisuutta. Kaikkien aluevaltuutettujen työ ansaitsee tulla kuulluksi, ja päätösten tulee perustua alueen asukkaiden todellisiin tarpeisiin. Politiikassa on kyse ihmisten arjen parantamisesta, ja siksi on elintärkeää, että asukkaiden tarpeet ovat aina etusijalla.

Toivomme, että Karjalohja-Sammatin tapaus toimii innoittajana muille haja-asutusalueille. On tärkeää, että jokaisella alueella on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut riippumatta asuinpaikastaan. Näin voimme turvata kaikkien kansalaisten oikeuden peruspalveluihin ja edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Voit lukea mielipidekirjoituksen alta tai 14.1.2025 julkaisusta Länsi-Uusimaasta:

Karjalohja-​Sammatin lääkäri on voitto asukkaille – mutta muistutamme tärkeästä periaatteesta

Keskustan aluevaltuustoryhmässä olemme tyytyväisiä, että Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelujen tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämä on voitto alueen asukkaille, jotka ovat taistelleet määrätietoisesti terveyspalveluiden puolesta. Keskustan aluevaltuustoryhmän aloite monituottajamallista jäi käsittelemättä, mutta on hienoa, että on mahdollista päätyä ratkaisuun, joka on linjassa sen kanssa, mitä olemme aina esittäneet.

On kuitenkin syytä pohtia, miksi alkuperäinen esityksemme palveluverkkopäätöstä tehtäessä ei saanut tukea. Vain keskusta ja muutama aluevaltuutettu äänestivät alueemme palvelujen puolesta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten muut puolueet suhtautuvat haja-asutusalueiden palveluihin. Toivomme, että erityisesti kokoomus jatkaa työtä alueemme palvelujen turvaamiseksi myös vaalien jälkeen, vaikka taipumusta onkin ollut keskittämiseen.

Omalääkärimalli on mielenkiintoinen kokeilu ja onkin tärkeää seurata sen toteutumista tarkasti. Toivomme, että malli toimii hyvin käytännössä ja että se takaa alueen asukkaille riittävät terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. On myös tärkeää varmistaa, että omalääkäri on saavutettavissa kaikille, myös niille, joilla on erityistarpeita.

Tämä tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on, että aluevaltuuston päätöksiä tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heidän edustajansa ottavat heidän huolensa vakavasti ja että päätökset tehdään alueen parasta ajatellen. Hyvinvointialueen päätöksenteon on oltava osallistavaa ja avointa. Päätöksiä ei voi pohjata siihen, kuka sattuu tuntemaan oikeat henkilöt tai kenen näkemys saa eniten palstatilaa.

Tarvitsemme nyt poliittista selkärankaa ja johdonmukaisuutta. Kaikkien aluevaltuutettujen tekemä työ ansaitsee tulla kuulluksi.

Toivomme, että Karjalohja-Sammatin esimerkki toimii innoittajana muillekin haja-asutusalueille. On tärkeää, että jokaisella alueella on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut riippumatta siitä, missä asuu.

Keskustan aluevaltuustoryhmän puolesta kirjoittava Lotta Paakkunainen on aluevaltuutettu

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8206459

Ennaltaehkäisevästä työstä säästäminen on vastuutonta – tukihenkilöpalvelujen leikkaus jättää perheet pulaan 



Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen viranhaltijoiden esityksestä talousarviosta sovittaessa ja päätettäessä enemmistö puolueista päätti leikata noin 300 000 euroa tukisuhdeostoista. Keskustalle tämä oli yksi kynnyskysymyksistä, miksi emme olleet sovussa mukana. En tiennyt, olisinko enemmän pöyristynyt vai vihainen kuunnellessani muiden puheenvuoroja aluevaltuuston kokouksessa, jossa kiiteltiin talousarviosopua ja moitittiin sovusta poisjättäytyneitä. 

Tukihenkilöpalvelut ovat monille lapsille ja perheille elintärkeä tuki silloin, kun elämä koettelee ja nyt näitä palveluja karsitaan säästösyistä. On käsittämätöntä, että juuri ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä, jonka vaikuttavuus on kiistaton, ollaan valmiita säästämään. 

Erityisesti mieleeni jäi pieni lohjalaisperhe, joka on saanut kokea tämän päätöksen karvaasti. Heidän lapsensa, joka on kamppaillut pitkäaikaisen koulukiusaamisen ja sen tuomien itsetunto-ongelmien kanssa, menetti tukihenkilönsä, kun palvelu päätettiin lopettaa säästösyistä. Perheen äiti kertoi, kuinka tukihenkilö oli lapselle ainoa turvallinen aikuinen koulun ja kodin ulkopuolella – henkilö, jonka kanssa lapsi pystyi jakamaan pelkonsa ja murheensa. Nyt tämä tuki on poissa, ja perhe kokee olevansa täysin yksin tilanteessa, jossa apua tarvitaan kipeästi. 

Säästöjä sieltä, missä niihin ei ole varaa 

Tukihenkilöpalvelut ovat yksi lastensuojelun ennaltaehkäisevän työn kulmakivistä. Ne tarjoavat tukea ja turvaa lapsille ja nuorille, jotka ovat vaarassa pudota yhteiskunnan kelkasta. Tämä työ ei ole luksusta, vaan välttämättömyys. Jokainen tukihenkilöön sijoitettu euro voi tarkoittaa yhtä lasta vähemmän sijaishuollossa. Se voi tarkoittaa lapsen pysymistä kotona, koulussa ja osana yhteisöään. 

Kun hyvinvointialue päätti leikata tukisuhdeostoista, se päätti samalla sulkea silmänsä näiden palveluiden merkitykseltä. Päätös ei ainoastaan jätä perheitä pulaan, vaan se myös sysää ongelmia tulevaisuuteen. Lapsi, joka jää nyt ilman tukea, saattaa myöhemmin tarvita huomattavasti kalliimpia palveluita, kuten pitkäaikaista terapiaa, perhetyötä tai jopa sijoitusta. 

Ennaltaehkäisy ei ole kuluerä, vaan säästö pitkällä tähtäimellä 

On täysin kestämätöntä, että päätöksenteko tapahtuu näin lyhytnäköisesti. Ennaltaehkäisevän työn kustannuksia on helppo leikata budjetista, koska niiden vaikutukset eivät näy heti. Mutta kun apua ei anneta ajoissa, kustannukset siirtyvät tulevaisuuteen – ja ne ovat moninkertaiset. 

Vuonna 2022 lastensuojelun kokonaiskustannuksista valtaosa, 74 %, meni sijaishuoltoon. Tämä on suoraa seurausta siitä, että ennaltaehkäisevään työhön ei ole panostettu tarpeeksi. Nyt Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue toistaa tätä virhettä leikkaamalla juuri niistä palveluista, jotka voisivat estää lasten ja nuorten päätymisen sijaishuollon piiriin. 

Kuka kantaa vastuun? 

Kysynkin nyt: kuka kantaa vastuun näistä säästöistä? Entä niiden seurauksista? Päätöksentekijöillä on vastuu huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Heillä on vastuu varmistaa, että perheet saavat tarvitsemansa tuen silloin, kun he sitä eniten tarvitsevat. Mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä vastuu unohdetaan, kun budjettikirjojen luvut painavat enemmän kuin ihmisten tarpeet. 

Tämä ei ole pelkästään taloudellinen kysymys. Tämä on kysymys siitä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Haluammeko yhteiskunnan, jossa säästöt ajetaan lasten hyvinvoinnin yli? Vai haluammeko yhteiskunnan, jossa ymmärretään, että lasten ja nuorten tukeminen on investointi parempaan tulevaisuuteen? 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päätös leikata tukihenkilöpalveluista on päätös, joka jättää perheitä yksin, kasvattaa lasten ja nuorten riskiä syrjäytyä ja siirtää ongelmat tulevaisuuteen – ja samalla kasvattaa niiden ratkaisemisen kustannuksia. Tätä ei voi hyväksyä. 

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/8157385?utm_source=bluetooth&utm_medium=social

Arvojen ja ratkaisujen ristiriita aluevaltuustossa

Eilinen aluevaltuuston kokous oli monella tapaa silmiä avaava ja tunteita herättävä. Keskustelu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talousarviosta vuodelle 2025 osoitti, kuinka syvä ristiriita vallitsee arvojen ja konkreettisten ratkaisujen välillä. Keskustan ryhmänä emme voineet hyväksyä talousarvioesitystä, joka hakee säästöjä hinnalla millä hyvänsä – erityisesti omaishoitajien palkkioiden sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannuksella ja jälleen pienen kunnan, tällä kertaa Siuntion palvelujen lakkauttamisella.

Kannatin aluevaltuutettu Frantsi-Lankian vastaesitystä omaishoitajien palkkioiden säilyttämisestä, perheiden palvelujen leikkauksien perumista ja Siuntion vuodeosaston toiminnasta ja Wickströmin tekemää vastaesitystä Siuntion vuodeosaston toiminnasta. Näissä esityksissä korostui inhimillisyys ja vastuullisuus, jotka ovat päätöksenteon peruskiviä.

Omaishoitajat ja perheiden palvelut säästöjen kohteena

Talousarviossa omaishoitajien palkkioiden leikkaaminen esitetään ratkaisuna talouden tasapainottamiseksi. Tämä on paitsi epäinhimillistä myös taloudellisesti lyhytnäköistä. Leikkaukset voivat johtaa siihen, että omaishoitajat eivät jaksa jatkaa työtään, ja hoivavastuu siirtyy julkiselle sektorille – huomattavasti korkeammilla kustannuksilla.

Lasten ja nuorten palveluihin kohdistuvat 1,3 miljoonan euron säästöt ovat erityisen huolestuttavia. Ne vaarantavat ennaltaehkäisevän työn ja lisäävät jo ennestään kuormittuneen lastensuojelun painetta, esimerkiksi ostopalveluiden leikkausten vuoksi. Resurssipula näkyy konkreettisesti myös, kun esimerkiksi Lohjalla lopetetaan LUVNin osallistuminen Ankkuritoimintaan – erittäin vaikuttavaan työhön, joka pyrkii auttamaan 10–17-vuotiaita nuoria rikos- ja ongelmakierteiden katkaisemiseksi. Tämä päätös on järkyttävä esimerkki yhteistyön päättämisestä ilman ymmärrystä sen seurauksista.

Ennaltaehkäisevä työ – jälleen leikkausten kohteena

Vuosi toisensa jälkeen olemme kuulleet poliittisissa puheenvuoroissa korostuksia siitä, kuinka ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen on panostettava. Tämä on ollut myös yksi hyvinvointialueiden perustamisen keskeisistä perusteista: parantaa perustason palveluita ja ennaltaehkäistä ongelmia ennen kuin ne kasvavat suuriksi ja kalliiksi. Ja mitä nyt nähtiin – jälleen? Jatkuvasti? Ennaltaehkäisystä leikataan.

HUSin taloudenpidosta käytiin kokouksessa useita puheenvuoroja, joissa todettiin, että sinne menee liikaa rahaa. Mutta jos haluamme keventää erikoissairaanhoidon kustannuksia, miksi emme panosta juuri ennaltaehkäisyyn? Hyvin hoidettu perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisevät palvelut vähentävät HUSin kustannuksia merkittävästi. Tämä yhtälö on niin ilmeinen, että sen jatkuva sivuuttaminen herättää väistämättä kysymyksiä päätöksenteon perusteista.

Investointisuunnitelman ongelmat

Investointisuunnitelma vuosille 2026–2029 on kunnianhimoinen, mutta siinä on merkittäviä puutteita. Konkreettiset tiedot kampuskehityksen ja palveluverkon muutosten vaikutuksista puuttuvat, ja suunnitelma nojaa vahvasti valtion lainanottovaltuuksiin. Tämä altistaa sen merkittävälle epävarmuudelle ja voi vaarantaa alueellisen tasapuolisuuden.

Digitaaliset investoinnit, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen, ovat tärkeitä, mutta niiden riskit – kustannusten paisuminen ja aikataulujen viivästykset – on arvioitu puutteellisesti. Lisäksi kestävän kehityksen näkökulma jää investoinneissa liian vähälle huomiolle, vaikka se on kriittinen tekijä tulevaisuuden palveluiden rakentamisessa.

Tunteet kuumenivat kokouksessa

Kokouksessa kuultiin useita tunteikkaita ja jopa loukkaantuneita puheenvuoroja. Yksi mieleenpainuva hetki oli, kun valtuutettu ilmoitti suoraan, ettei äänestäisi tietyn toivomusponnen puolesta, koska se oli väärän puolueen tekemä ja väärään aikaan esitetty – ja puheenvuoron sävy kertoi myös henkilökohtaisesta loukkaantumisesta. Tämä sai miettimään, kuinka vahvasti henkilökohtaiset tunteet ja puoluepolitikointi voivat ajoittain varjostaa päätösten sisältöön keskittymistä.

Monessa puheenvuorossa toistui myös ajatus siitä, että olisi ollut helppoa jäädä talousarviosovun ulkopuolelle, mutta vaikeita päätöksiä pitää tehdä. Itse koen asian toisin. Sovun ulkopuolelle jääminen ei ole helppoa – se vaatii selkärankaa ja rohkeutta. On paljon helpompaa kulkea sovussa mukana ja myydä omat arvot, mutta siihen en voi lähteä. Omaishoitajien palkkioiden leikkaaminen ja lasten palveluiden heikentäminen ovat vastoin niitä arvoja, joita olen täällä puolustamassa.

Mitä tästä opimme?

Aluevaltuuston kokous muistutti, kuinka tärkeää on pysyä päätöksenteossa keskittyneenä siihen, mikä on asukkaiden kannalta kestävää ja inhimillistä. Talouden tasapainottamisen kiireessä ei saa unohtaa, keiden kustannuksella säästöt lopulta tehdään. Meidän on rakennettava päätöksiä, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen – ei vain tämän vuoden budjetin läpi viemiseksi.

Toisaalta kokouksessa oli nähtävissä myös poliittista tasapainottelua – erityisesti SDP:n osalta, joka onnistui taidokkaasti navigoimaan kriittisten puheenvuorojen ja hyväksynnän välimaastossa. Tämä ”kaksilla rattailla ajaminen” on taito sinänsä, mutta jättää avoimeksi kysymyksen linjakkuuden säilymisestä.

Voit katsoa puheenvuoroni täältä:

Aluevaltuustonkokous Siuntiossa – leikkaukset lähipalveluihin eivät ole kestävä tie

Ensi viikolla aluevaltuusto kokoontuu päättämään mm. vuoden 2025 talousarviosta sekä talous- ja investointisuunnitelmasta vuosille 2025–2027. Kokouksen pitopaikkana on Siuntio, mikä on vähintäänkin erikoista, kun otetaan huomioon, että talousarvioneuvotteluissa enemmistö aluevaltuustoryhmistä päätti lakkauttaa Siuntion lähipalveluita.

Lähipalvelut Siuntiossa uhattuna
Keskustan aluevaltuustoryhmä ei voinut hyväksyä talousarviosovun linjauksia juuri Siuntioon suunnattujen leikkausten vuoksi. Olemme pitäneet tärkeänä, että palveluiden turvaamiseksi käytäisiin neuvottelut kunnan kanssa. Siuntio on osoittanut halukkuutta tehdä yhteistyötä ja investoida esimerkiksi asumispalveluyksikköön. Tämä olisi voinut olla ratkaisu, joka hyödyttää sekä Siuntiota että hyvinvointialuetta. Valitettavasti tämä esitys ei saanut muiden ryhmien tukea. Palvelut vain lakkautetaan, mikä ei ole kestävää eikä oikeudenmukaista.

Leikkauksia lapsiperheiden ja omaishoitajien kustannuksella
Talousarviosovussa Keskustan ryhmän oli mahdotonta olla mukana myös siksi, että säästöjä kohdistettiin erityisesti lapsiperheisiin ja omaishoitajiin. Lasten ja nuorten palveluissa, kuten neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja lastensuojelussa, henkilöstö on jo nyt tiukoilla. Nyt esitetyt säästöt uhkaavat palveluiden laatua ja henkilöstön jaksamista entisestään. Samoin omaishoitajien palkkiotaso, joka viime vuonna hyväksyttiin, joutuu jälleen tarkisteltavaksi. Jokavuotinen rumba palkkioissa on kohtuuton stressi omaishoitajille. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä omaishoitajat tekevät korvaamatonta työtä, joka säästää julkisia varoja.

Inhimillisempää talouden tasapainottamista
Keskustan linja talousarvioneuvotteluissa oli selkeä: olemme sitoutuneet talouden tasapainottamiseen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Uskomme maltillisempaan aikatauluun, jossa lähipalvelut turvataan ja säästöt toteutetaan inhimillisemmin. Talous voidaan saada kuntoon ilman, että se tehdään lapsiperheiden, omaishoitajien ja pienten kuntien kustannuksella.

Siuntio – symboli aluepolitiikan haasteille
On merkillepantavaa, että kokous pidetään juuri Siuntiossa. Tämä pieni, mutta aktiivinen kunta on nyt joutunut leikkauslistojen kärkeen. Samalla Siuntio toimii symbolina aluepolitiikan haasteille: kuinka turvaamme lähipalvelut ja tasapainoisen kehityksen koko hyvinvointialueella? Keskustan aluevaltuustoryhmän mielestä vastaus ei löydy lähipalveluiden alasajosta, vaan yhteistyöstä ja innovatiivisista ratkaisuista.

Kannustan alueen asukkaita ottamaan kantaa jo ennen kokousta, ota yhteyttä aluevaltuutettuusi, seuraa kokousta, puheita ja tekoja. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan siihen, millaisena lähipalvelut ja alueen hyvinvointi näyttäytyvät tulevina vuosina. Me Keskustassa seisomme edelleen sen takana, että taloutta tasapainotetaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Lähipalvelut, omaishoitajat ja lasten hyvinvointi ovat meille asioita, joista emme tingi.

Pääset lukemaan kokouksen esityslistaa täältä: https://luhva-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2024416

Keskustan aluevaltuustoryhmän linja: Inhimillisempi talouden tasapainotus turvaten lähipalvelut



Keskustan aluevaltuustoryhmänä emme voineet hyväksyä talousarviosta käytyjen neuvotteluiden lopputulosta. Tämä päätös ei ollut kevyt, mutta se perustui vahvaan arvopohjaamme ja vastuulliseen näkemykseen, joka painottaa lähipalveluiden turvaamista ja inhimillistä lähestymistapaa talouden tasapainottamiseen. 


Erityisesti Siuntion kohdalla olemme korostaneet yhteistyön merkitystä kunnan kanssa. Olemme ehdottaneet neuvotteluja, joissa kunnan halukkuus investoida esimerkiksi asumispalveluyksikköön voitaisiin huomioida osana ratkaisua. Kunnan sitoutuminen terveyspalvelujen järjestämisen ohella olisi voinut luoda kestävän mallin, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Valitettavasti muiden ryhmien mielestä tämä ei ollut mahdollinen tie. Palvelut halutaan vain lakkauttaa, mikä on mielestämme väärä suunta. 

Lähipalveluiden puolustaminen ja maltillinen talouspolitiikka
Keskustan ryhmä ei myöskään hyväksynyt aiempaa palveluverkkoa koskevia ratkaisuja. Talousarvioneuvotteluissa esitetyt toimenpiteet, joissa vedotaan yksityisten paikkojen riittävyyteen, eivät vastaa alueen todellisia tarpeita. Meidän linjamme on selkeä: sitoudumme talouden tasapainottamiseen, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. Inhimillisyys ja lähipalveluiden turvaaminen ovat keskiössä. 

Keskeiset painopisteet:
1. Lähipalvelut kuten Siuntiossa: Tarjotaan kestäviä ratkaisuja yhteistyössä kuntien kanssa sen sijaan, että palveluita vain lakkautetaan. 
2. Omaishoitajien asema ja palkkiotaso:

Tämän parantaminen on jo päätetty viime vuonna ja sen toteutumista tulee valvoa, ei joka vuosi laskea.
3. Lasten ja nuorten palvelut: Erityisesti lastensuojelussa, neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa henkilöstö on asetettu kohtuuttoman tiukille. Tämä uhkaa pitkällä aikavälillä sekä henkilöstön jaksamista että palveluiden laatua. 

Kannustan kaikkia alueemme asukkaita ja toimijoita osallistumaan keskusteluun ja tuomaan esiin mielipiteitään. Meidän linjamme ei ehkä ole nopein, mutta se on kestävämpi ja inhimillisempi. Lähipalvelut, omaishoitajien asema sekä lasten ja nuorten hyvinvointi ovat asioita, joista emme voi tinkiä. 

Lukiostudio Nummi-Pusulaan – askel kohti joustavia oppimismahdollisuuksia Lohjalla

Lohjan kaupunginvaltuusto teki vihdoin päätöksen edistää lukiostudion perustamista Nummi-Pusulan alueelle. Tämä askel vastaa suoraan opiskelijoiden muuttuneisiin oppimistarpeisiin ja tuo toisen asteen opiskelijoille tilan, jossa etäopiskelu ja itsenäinen oppiminen ovat keskiössä. Lukiostudio vastaa monien toiveisiin ja osoittaa, että Lohjalla otetaan askelia kohti opiskelijoiden joustavampaa ja monimuotoisempaa oppimisympäristöä.

Olen iloinen päätöksestä, mutta en voi olla pohtimatta, miksi tähän ratkaisuun ei päästy jo aiemmin. Lukiostudiota tehtiin ponsiesitys ensimmäisen kerran Nummi-Pusulan lukion lakkautuksen yhteydessä vuonna 2015 ja valtuustoaloiteteen asiasta tein vuonna 2022, koska mitään ei tapahtunut ponnelle. Nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, tämä ajatus vihdoin realisoituu.

Koronapandemian aikana opiskelijat saivat poikkeuksellisen tilaisuuden tutustua etäopiskeluun ja oppia itsenäisen opiskelun taitoja, jotka ovat arvokkaita työelämässä ja korkeakouluopinnoissa. Monille opiskelijoille etäopiskelu avasi uusia mahdollisuuksia yhdistää opiskelu ja arjen muut velvoitteet joustavasti, ja tällaisia mahdollisuuksia tarvitaan tulevaisuudessakin. Siksi lukiostudio tarjoaa loistavan puitteen, jossa tämä etäopiskelun tuoma joustavuus voidaan säilyttää.

Lukiostudio ei ole tärkeä vain lukio-opiskelijoille – se hyödyttää myös ammattiin opiskelevia, kuten Luksian opiskelijoita, joiden koulutuspoluilla itsenäinen opiskelu on olennaista. Ammattiopiskelijat tarvitsevat itsenäisiä ja joustavia tiloja, joissa he voivat valmistautua ammattitutkintoihin oman aikataulunsa ja oppimistapansa mukaan. Tämä näkökulma on tärkeää huomioida jatkossa kaikissa vastaavissa hankkeissa, joissa kehitetään opiskelutiloja.

Keskustan valtuustoryhmän jäsenenä olen ylpeä siitä, että yhteistyömme muiden valtuustoryhmien kanssa on auttanut nostamaan esiin opiskelijoiden monimuotoisen opiskelun tarpeita. Tämä päätös antaa toivoa siitä, että Lohjan kaupungissa etsitään jatkossakin rohkeasti keinoja vastata muuttuvan opiskelumaailman vaatimuksiin.

Toivomme, että lukiostudio on vasta alku. Sen menestys voi rohkaista meitä perustamaan vastaavia tiloja muillekin alueille, ja tarjoamaan kaikkien lohjalaisten käyttöön joustavia opiskelutiloja, jotka mahdollistavat etäopiskelun ja itsenäisen työskentelyn. Jokainen opiskelija, riippumatta opintojen tasosta tai oppilaitoksesta, ansaitsee tilan, jossa oppiminen on aidosti joustavaa, saavutettavaa ja omaa oppimispolkua tukevaa.