Toisinaan puhutaan hiekkalaatikkotouhusta puhuttaessa epäasiallisestä käytöksestä tai kiusaamisesta. Kiusaaminen on kuitenkin kaukana (tai ainakin pitäisi olla) hiekkalaatikkoleikeistä. Kiusaaminen aiheuttaa pahaa oloa ja voi jättää ihmiseen jäljen pitkiksi ajoiksi. Kiusaaminen voi aiheuttaa sen, ettei halua mennä kouluun, harrastuksiin tai pihalle. Koulussa voi olla vaikeaa keskittyä, jos joutuu olemaan alati huolissaan, miten selviää kiusaajistaan. Kiusaaminen koskettaa monia lapsia. Ei vain niitä, joita kiusataan ja joka kiusaa vaan myös niitä, jotka näkevät kiusaamista. Kiusaaminen voi johtaa pelkoon myös muilla lapsilla ja vaikuttaa koko kouluilmapiiriin. Tärkeää on, että kiusaamisesta uskaltaa kertoa opettajalle tai jollekin aikuiselle, joka ottaa asian tosissaan, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat apua.
Kiusaaminen saa tuntemaan loukatuksi, pelokkaaksi, sairaaksi, yksinäiseksi, noloksi, surulliseksi. Kiusaaja voi lyödä, potkia, töniä tai nimitellä, uhkailla, kiusoitella tai pelotella. Kiusaaja voi puhua toisesta pahaa, ottaa toisen tavaroita, pilailla toisen kustannuksella, pilkata, ivata, nolata tai jättää tarkoituksella ulkopuolelle. Osa pakottaa tekemään asioita, joita toinen ei halua. Kiusaamista tapahtuu myös netin ja sosiaalisen median välityksellä. (https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/lapset/pulmat_arjessa_elamassa/pulmat_toisten_kanssa/Pages/kiusaaminen_ja_kiusatuksi_tuleminen.aspx)
Kiusaamisesta puhuttaessa usein puhutaan koulukiusaamisesta, siitä onkin tärkeä puhua ja paljon! Yleensä ottaen toisten kiusaamisesta, oli sitten minkä ikäinen tahansa, tulisi puhua ja siihen pitäisi puuttua, myös aikuisten ympäristössä. Kiusaamiseen tulee puuttua aina. Työpaikkakiusaaminen kuitenkin on vaietumpi asia, kuten myös vapaaehtoistoimissa tai yhdistys- tai järjestötoimessa tehty kiusaaminen.
Kiusaaminen töissä, harrasteissa tai vapaaehtoistoimissa voi aiheuttaa myös aikuiselle samaa ahdistuneisuutta ja haluttomuutta lähteä, kuten lapsillakin. Aikuisten kiusaamisesta on vaikeampi puhua, aikuistenhan pitäisi osata käyttäytyä ja kiusatuksi joutuminen on edelleen vaikea kohdata, voi olla pelko, että uhria pidetään heikkona, tai sen koetaan olevan aikuisiässä noloa. Toisten voi olla vaivaannuttavaa nähdä vierestä, tai voi tuntua nololta puuttua toisten aikuisten tekemiseen, vaikka näkisikin, että se on väärin.
Joskus on vaikea erottaa riitelyä, huonoa käytöstä ja kiusaamista toisistaan, varsinkin kun kyseessä on lapset, vaikka toisinaan aikuisillakin on vaikea tunnistaa onko kyseessä viestintähaasteet, riitelyä, huonoa käytöstä vai kiusaamista.
Riitely: – Kaksi tai useampi ihminen on eri mieltä jostain asiasta – Osa normaalia kanssakäymistä – Opetellaan riitojen selvittelyä ja taitoja olla eri mieltä asioista Huono käytös: – Tiuskiminen, yksittäiset ikävät kommentit Kiusaaminen: – Valtaepätasapaino, jossa vähintään yksi henkilö on jatkuvasti alisteisessa asemassa ja vähintään yksi henkilö käyttää valtaa epäasiallisella tavalla
Kuinka ennaltaehkäistä kiusaamista?
Yhteisöllinen toimintakulttuuri;
vertaissuhteiden tuki,
hyväksytyksi tuleminen,
yhteisöön kuuluminen,
oppilaiden osallisuus,
huoltajien tutustuminen toisiinsa ja yhteisten pelisääntöjen luomiseen osallistuminen
Medialukutaitojen vahvistaminen (sisältäen myös riskit ja haittapuolet)
Jokaisella koululla kiusaamisen vastainen suunnitelma; miten ennaltaehkäistään ja puututaan – seuranta välttämätöntä (OPH 2020)
Ohjeet sopivat myös työpaikoille ja järjestöihin.
Työpaikoilla, järjestöillä ja yhdistyksillä on usein omat häirintäsäädöstönsä, esimerkkinä alla oleva, mutta kuinka moni toimija on tutustunut säännöstöihin?
Häirintähuoneentaulu
Ohjeita häirinnän kohtaamiseen ja estämiseen järjestötoiminnassa.
Jokainen meistä on vastuussa hyvästä keskustelukulttuurista. Puhu toisille kunnioittavasti. Älä mene henkilökohtaisuuksiin äläkä sano sosiaalisessa mediassakaan sellaisia asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
Ota tunnekuohussa aikalisä ja palaa asiaan, kun olet rauhoittunut. Viesteihin ei tarvitse vastata heti – tarkoituksellisen provosoiviin viesteihin ei tarvitse välttämättä vastata ollenkaan.
Jos loukkaat toista keskustelijaa, pyydä anteeksi.
Asiattomuuksia ei tarvitse sietää. Sinulla on halutessasi oikeus estää häiritsevä keskustelija.
Pidä huolta tietoturvasta. Käytä vahvoja salasanoja, jotta vain sinulla on pääsy tilillesi. Säädä tilisi yksityisyysasetukset kuntoon, jolloin tietosi näkyvät vain niille, joille haluatkin niiden näkyvän. Hyväksy kavereiksi vain sellaisia ihmisiä, jotka tunnet.
Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, älä jää yksin. Ilmoita asiasta häirintäyhteyshenkilölle ja tarvittaessa poliisille. Sosiaalisessa mediassa voit myös ilmiantaa häiritsevän kommentin tai keskustelijan.
Häirinnän ja vihapuheen tarkoitus on kaventaa julkista keskustelua, joka on demokratian kivijalka. Ei anneta vihapuheen voittaa! Tehdään yhdessä sosiaalisesta mediasta laadukkaamman ja turvallisemman keskustelun paikka.
Puoluevaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa keskustassa puoluekokousten välillä ja tuo kentän ääntä päättäjien korviin. Se kokoontuu yleensä kahdesti vuodessa, syksyllä ja keväällä. Uudeltamaalta valitaan yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä puoluevaltuustoon.
Keskustan puoluekokouksessa asetetaan uusi puoluevaltuusto seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.
Uudeltamaalta valitaan puoluevaltuustoon yhdeksän puoluevaltuutetun ja yhdeksän varavaltuutetun ryhmä. Itse olen ehdolla tähän ryhmään.
Ehdolla olevan on kirjoitettava lyhyt esittely itsestä ja alla minun ”Miksi Lotta puoluevaltuustoon”-esittelyni:
Puoluevaltuuston jäsenehdokkaan henkilöesittely
Kuka olen
Olen 48-vuotias, viiden äiti, kolmen bonusäiti, yrittäjän puoliso, yhdistys- ja järjestötoimija sekä yhteisöpedagogian opiskelija. Taitava verkostoituja, toimissani arvostettu yhteistyökumppani ja mielipidevaikuttaja, joka haluaa katsoa eteenpäin, aina pyrkien yhteistyöhön. Avarakatseisuuteeni on vaikuttanut monella paikkakunnalla asuminen. Etsin poliittista kotiani hetken ja löysin sen keskustasta, mutta minulla on myös vankka näkemys, kuinka toimitaan muilla kentillä.
Mihin uskon
Uskon sinnikkyyteen ja siihen, että jokainen on yhtä arvokas ja kaikkia tulee kuulla. Tärkeää minulle on toimia asiat edellä, yhteistyössä ja toisia kunnioittaen. Uskon laajaan kansalaisvaikuttamistyöhön ja kannustamiseen.
Miten olen vaikuttanut ja vaikutan nyt
Otan aktiivisesti kantaa ja uskallan tuoda erilaisia näkökohtia ja muutostarpeita esille.
Olen toista kautta kaupunginvaltuutettuna ja tänä aikana tehnyt 11 valtuustoaloitetta, joista viimeisimmät ovat:
Vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun (tästä myös puoluekokousaloite) sekä
vammaisvaikutusten arvioinnista.
Olen toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013 ja sinä aikana luottamus minuun yli puoluerajojen tekemäni työn ja yhteistyön ansiosta on kasvanut.
Tällä hetkellä olen Lohjan kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehityslautakunnan jäsen. Toimin myös Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä Lokova ry:ssä (Lohjan koulujen vanhemmat) toimin viime kauden aktiivisena kouluväkivallan ja –kiusaamisen vastustajana sekä lähikoulujen ja lastensuojelun palvelujen puolestapuhujana. Nostin kaupungissani esiin lastensuojelun ongelmat, vaikka tuota asiaa ei tuolloin haluttu kuulla sekä olen nostanut neurovähemmistöperheiden haasteita systemaattisesti esille.
Olen säännönmukaisesti tukenut kuntalaisten aktivoitumista, nostanut osallistamisen tärkeyttä esiin, järjestänyt tapahtumia ja paneelikeskusteluja (puhujina mm. Hilkka Kemppi, Markus Lohi, Anu Vehviläinen, Riikka Slunga-Poutsalo, Päivi Kurikka (Kuntaliitto)).
Olen tehnyt kaksi kansalaisaloitetta, joilla on tuhansia kannattaja-allekirjoituksia: toisen (kyläkoulut säilytettävä osana yhdenvertaista perusopetusta) aloitteen tein yhdessä sitoutumattoman kyläaktiivin kanssa ja toisen (takuueläkkeen parantamiseksi) aktiivisen kuntalaisen kanssa.
Olen kyläasiamiehenä ja vapaaehtoistoimissani ollut vuosikymmenen ajan lähidemokratian ja osallisuuden kehittäjä, olen myös laatinut julkaisun lähidemokratiasta ja kuntalaisvaikuttamisesta. Olen aktiivinen alueen kehittäjä, yhtenäisyyden esiin nostaja, moninaisen asumisen puolestapuhuja ja pidän jatkuvasti yllä keskustelua lähipalveluiden kehittämisestä. Omalla asuinalueellani olen nostanut koululaisten turvallisuutta esiin ja tein sinnikkäästi töitä saadaksemme turvallisen koulutien.
Kunnallisjärjestössä toimin myös viestintävastaavana ja vaalien aikana tuin ja koulutin jokaista ehdokastamme some-viestintäkampanjoissa. Ehdokkaiden välisen yhteistyön tukeminen ja yhteispelin tärkeys olivat keskeisiä teemojani.
Mikä saa minut toimimaan
Minut pitää toiminnassa vastuu. Vastuu lapsille, vastuu ikääntyneille ja heikommille. Koen kehittämisen tärkeänä ja olevani tärkeä osa kehitystä ja eteenpäin katsovaa vaikuttajaelintä.
Koskettavin saavutukseni
Olen vastaanottanut vuonna 2016 Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein ansiokkaasta kasvatustyöstäni ja sitä minulle esittivät yhteistyökumppanini, kuntalaiset ja kouluverkon vaikuttajaraadin jäsenet sinnikkäästä työstäni lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä.
Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa käytiin sääntömääräisten pykälien lisäksi vilkasta keskustelua kunnallisista teemoista, uuden kaupunginjohtajan valinnasta, koululaisten iltapäivätoiminnasta ja koulukyydeistä, tarkastuslautakunnasta ja hyvinvointialueen ajankohtaisista asioista, kuten hyvinvointialuejohtajan valintaprosessista.
Vuosikokous päätti myös esittää Lotta Paakkunaista ehdokkaaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleihin. Lotta Paakkunainen on toiminut laajasti vapaaehtoistoimissa, alueen ja lähidemokratian kehittämisessä sekä eri kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013. Tällä hetkellä hänen merkittävimmät luottamustehtävänsä on kaupunginvaltuuston jäsenyys, kaupunginhallituksen varajäsenyys sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varajäsenyys ja kehittämis- ja tulevaisuuslautakunnan jäsenyys. Hän toimii myös Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtajana.
Paakkunaisella on laaja työkokemustausta erilaisista aloista, terveydenhuollon ja kaupallisen sektorin sekä järjestömaailman saroilta. Toimiessaan kyläasiamiehenä Paakkunainen on toiminut kylien ja alueiden toimijoiden tukijana ja toimien kehittäjänä. Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen mielestä juuri nyt olisi erityisen tärkeää saada eduskuntaan henkilö, jolla on vankka kokemus eri toimintasektoreista, asukkaiden osallistamisesta, aluekehittämisestä sekä hyvinvoinnin tukemisesta.
Lotta Paakkunainen on erinomainen verkostoituja, jolla on aitoa paloa vaikuttaa ja herkkä kuulemisen taito, sanoo Keskustan Nummen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Alanne.
Paakkunaisesta Lohja ja koko Uusimaa saa asiantuntevan, siltoja rakentavan ja osallistavan päätöksentekijän, jolla on sekä paikallistuntemusta että näkemystä koko Uudenmaan kehittämisestä. Paakkunainen on sinnikkäästi edistänyt alueen asioita, erityisesti hyvinvoinnin saralla.
Ehdokasvalinnat vahvistaa Keskustan Uudenmaan piirin yleiskokous myöhemmin vuoden 2022 aikana.
Toimin vanhusneuvostossa kaupunginhallituksen edustajana ja viime viikon kokouksessa oli hyvin mielenkiintoisia asioita jälleen ja keskustelu oli vilkasta.
Ylihoitaja Hannele Patjas kertoi Lohjan kaupungin ikääntyneiden sosiaalipalvelujen valvonnan toteutumisesta vuonna 2021. Kokouksessa käsiteltiin kaupungin omien ikääntyneiden asumispalveluyksiköiden, ”nk. oman tuotannon” laajuutta ja yksikköjen sijoittumisia Lohjan alueella sekä henkilöstömitoituksia vuosina 2020-2023.
Kuntoutuksen ja hoivan kehittämiskohteiksi Lohjalla vuodelle 2022 on määritelty: 1.Uuden asukkaan elämänkaarilomakkeen käyttöönotto 2.Vastuuhoitajan tehtävät ovat kirjattuna 3.Asukkaiden arjen aktivoinnin/kuntouttavan hoitotyön kehittäminen 4.Huumausaineeksi luokiteltavien lääkkeiden kulutuksen yhdenmukainen seuranta 5.Yhteisöllinen/autonominen työvuorosuunnittelun kehittäminen
Muistutuksia ja kanteluita Lohjan yksiköistä t v.2021 3 kpl. Asiakastyytyväisyyspisteet yksiköiden palvelun kokonaisuudesta on 8,6/ (verrokki 10).
Vanhusneuvostolle esiteltiin myös Lisää liikettä Lohjalla –hanke v. 2020-2022
Hankkeen aikana toteutetaan
Ulkoiluystävä-toiminta järjestää koulutukset vapaaehtoisille ikääntyneiden liikuttajille. Toimintaa ovat suunnittelemassa Lohjan seurakunta, Hiiden Omaishoitajat, Laurentius Lähimmäispalvelu ja Lohjan kaupunki.
Ikäinstituutin organisoima toimintaa tarjoaa ”Talo/KyläTsemppari
Lisää liikettä -hanketta on esitelty v.2021 tapahtumissa ja tilaisuuksissa Hankkeella on tavoitettu yli 3500 kotitaloutta.
Vuodelle 2022 suunnitelmissa mm. digiloikka, aloitettujen toimintojen jalkauttaminen ja ylläpitäminen, ravitsemusasioiden lisääminen liikuntahankkeeseen,
Kokouksessa keskustelutti myös ajankohtaiset huolet Apuomenasta, Laurentius-lähimmäispalvelun ja Olka:n toimintojen jatkuminen sekä väestönsuojatilanne Lohjalla.
Väestönsuojia Lohjalla on yli 300 kappaletta, joista 48 kpl on Lohjan kaupungin omistamissa kiinteistöissä. Kaikki väestönsuojat sijaitsevat kiinteistöjen yhteydessä. Suojat on rakennettu kyseistä rakennusta tai rakennusryhmää varten rakennuksessa pysyvästi asuville ja työskenteleville henkilöille. Yleisiä väestönsuojia ei ole Lohjalla. Pientalojen osalta suojautumiskeinoina ovat sisälle suojautuminen ja tilapäissuojan rakentaminen esimerkiksi kellaritiloihin. Vaaran uhatessa viranomaiset varoittavat väestöä ja kehottavat tilanteen vaatiessa siirtymään suojatilaan. Sisäasiainministeriö huolehtii siirtymisen yleisjohdosta. Lisätietoja: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/turvallisuus/
Vuoteni on tosissaan alkanut vauhdikkaasti. Vauhtia riittää niin perheen toimesta kuin vapaaehtoistoimista, aluevaalikampanjoinnista ja kunnallisjärjestön hallituksen puheenjohtajuudesta. Päivät eivät tunnu riittävän ja tunti tunnilta aika vain tuntuu katoavan.
Lasten lomaillessa on ihan kiva heittäytyä ja ollaan vaan ja siihen olen kyllä päättänyt saada järjestettyä aikaa ja tähän asti olen pystynytkin siihen hyvin (hyvä mä, kolmas päivä vuodesta menossa ja lapset lomalla), toivon, että loppuvuosi menee samalla hyvällä tavalla.
WeeGeen portaat kutsuivat nopeaan nousuun
Kunnallisjärjestön puheenjohtajana koen olevani viimeisessä vastuussa kaikesta toiminnasta ja varsinkin vaalien alla paine on kova. Ja kiire. Aluvaalit toteutetaan hyvin nopealla aikataululla ja se, että uusi kausi alkaa kesken vaalityön tuo haastetta hyvin paljon. Onneksi kunnallisjärjestön edellinen puheenjohtaja ja nykyinen (ja samalla entinen) sihteeri tukevat ja auttavat.
Sihteerin kanssa kävimme pitkän ja hyvän keskustelun ja samantien saimme paljon aikaan ja asioita eteenpäin. Siitä tuli oikein hyvä tunne ja uutta virtaa.
Hallituksen järjestäytymiskokous on tällä viikolla, vaalitelineiden mainokset pitää olla tällä viikolla valmiit, ehdokasvideoita kuvataan tällä viikolla ja somemainos olisi hyvä saada kasaan myös, yllättäen tällä viikolla. Omaa vaalityötä ei juuri ehdi tekemään, mutta puheenjohtajana ja viestintävastaavana olen vastuussa kaikkien menestyksestä. Toki jokaisen ehdokkaan oma työ, arvot ja näkyvyys on tärkeää, mutta pohjana on kaikkien ehdokkaiden hyväksi tehtävä yhteinen työ, josta jokaisen odotan kantavan myös vastuuta. Politiikka on tiimityötä ja se alkaa omasta tontista.
Parasta kuitenkin on vuoden alussa ollut se, että olemme silti saaneet mieheni kanssa järjestettyä aikaa istua vieretysten, olla lähekkäin. Siihen ei ole tuntunut olleen aikaa pitkään, pitkään aikaan. Mä toivon, että tämä tapa ja oleminen jatkuu ja paranee.
Paljon on auki, paljon on edessä.
Paljon on huolta, mutta paljon on myös toivoa.
Näillä ajatuksilla eteenpäin niin perheen kanssa kuin luottamustehtävienkin kanssa.
Monen Lohjan ja Nummi-Pusulan koulun ajojahti on alkanut jo reilusti ennen vuotta 2013, mutta koska kuntaliitos oli tuolloin, aloitan jahtien ja kouluverkkomuutosten seurannan siitä vuodesta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut?
Tässä kirjoituksessani käyn läpi tilannetta vuosittain vuodesta 2015 ja otsikot siis vuosien mukaan. Tekstin lopussa vielä yhteenveto.
Aluefoorumissa esittelin kouluverkon vaikuttajaraatia ja kerroin lyhyesti tuolloin koulujen tilanteesta: Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään. (ei tapahtunut, puheet ja teot muuttuivat, mutta kaupunginjohtaja ei yksin pysty muutosta tekemään.
Kyselyssä kartoitettiin mitä seikkoja vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.Vanhemmat arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:36% vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Seuraavaksi eniten arvostetaan
1) tervettä ja turvallista koulurakennusta, 2) koulun läheistä sijaintia, 3) sopivaa ryhmäkokoa sekä 4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.
Tytyrin sisäilmaongelmiin aletaan vihdoin herätä. Se siinä on ikävää, että koulun sisäilma-asiat ovat olleet sisäilmaryhmän seurannassa keväästä 2011 alkaen. Koulun tilanteesta on kuitenkin raportoitu epäilyjä ennen vuotta 1996, jolloin onkin tehty kartoitus rakennuksen kosteusrasituksesta ja mikrobitutkimuksia. Tutkimusraportissa on toimenpidesuosituksia, mutta tietoa niiden tai muiden korjausten tekemisestä ei löytynyt. Muistitiedon mukaan remontointia kuitenkin tehtiin laajasti. Seurantakosteusmittauksia tehty vuonna 2001, eikä kosteutta silloin havaittu. https://nummentie.blogspot.com/2015/11/tytyrin-koulu-edelleen-jokainen-paiva.html
Entä Anttila?
Anttilan tilannetta on seurattu vuodesta 2013, vaikka vuodesta 2002 on löydetty ensimmäiset merkit riittämättömästä ilmanvaihdosta. Vuonna 2013 on todettu, että ilmanvaihto on riittämätön, opettajat oireilevat, jopa iho-oirein. Talvella vuonna 2015 oppilaita on vaihtanut koulua oireilun vuoksi, luokkatioja poistettu käytöstä 5 opettajaa kuudesta oireilee.Sateella seinä kastuu ja kostuttaa villan. (hei haloo) Kesällä 2015 on tehty toimenpiteitä, pyritty parantamaan vedeneristystä. Eikä se riitä.
Prosentit koulujen nimien perässä kuvaa koulun saamia kuntoisuusluokitus”pisteitä”. Tavoitteena on vähintään 75%. Prosentit on päivitetty viime keväänä (2015)
Järnefelt ja Nummi-Pusula näyttäisivät olevan aika hyvissä kuntoluokituksissa, mutta halusin nostaa ne sisäilmaepäilyjen vuoksi. Nummi-Pusulan koulun peruskorjausta on odotettu vuosia, ja siellä on moneen otteeseen yritetty korjata sisäilmaston ongelmia. Kaupunki on Nummi-Pusulan koulun korjauksiin varannut rahaa neljä miljoonaa ja Harjun remonttiin ja laajennukseen viisi miljoonaa.
28.5.2015 JULKAISTU Järnefeltin koulun sisäilmaraportti, jossa lukee mm näin:
Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia. Mineraalivillaongelma tuli esille koulun vahtimestarin huonetilan hajuhaittakorjausten yhteydessä. Raportissa todetaan myös, että rakennekatselmuksessa toukokuussa päätettiin tutkia myös koulun muita tiloja, ja tämä olisi tehty toukokuun lopussa. Tästä minulla ei ole raporttia. Mutta keskitytään niihin tietoihin, mitä on. Tämä raportti koskee iltapäiväkerhotiloja ja salia, vahtimestarin tiloja ja kopiohuonetta, opettajien huonetta ja naisten wc:aa.
Iltapäiväkerho ja sali on erotettu toisistaan korkealla kangaspinnoitetulla taittoseinällä. Kangaspinnassa on tunkkainen haju. On tarpeen miettiä kangaspintojen hajunpoistokäsittelyä. (??!!)
Marraskuussa 2015 uusi ympäristöterveyspäällikkö kävi tarkistamassa Järnefeltin koulun vanhemman yhteydenoton perusteella.
2016:
Tytyrin koulun väistösuunnitelma on olemassa ja toteutusvaiheessa
Olin pyytänyt vanhempien ja kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana viimeisintä sisäilmaraporttia Ojamon koulusta, vanhempien pyynnöstä. Olen pyytänyt sitä nätisti muutaman kerran. Ensimmäisen kerran ennen joulua, 2015. En ole saanut raporttia, enkä millään tahtoisi vedota julkisuuslakiin*, mielestäni on kurjaa ja aivan turhaa. Viimeisimpänä perusteena sain, että Ojamon koulun hankesuunnitelma on edennyt, joten ei ole tarvetta. Minä tavallisena kuntalaisena en siis ole käypä arvioimaan sitä, onko tarvetta, vai ei. Asiakirjapyynnön olen tehnyt ja viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävänä velvollisuutena sitä pitäisi, vastata asiakkaalle (kuntalaiselle) ja toimittaa pyydetty asiakirja. Hyvä, että koulun hankesuunnitelma on edennyt, eikä vanha raportti tietenkään kerro tämänpäivän (2016) tilanteesta, kun raportin valmistuttua oppilaiden määrä on kasvanut Neitsytlinnan koululaisilla ja tilaelementtikin on tontille pystytetty. Tuolloin olin saanut ikävän lisänimen eräältä viranhaltijalta: ”ikävä kiihdytin”.
Koulua oli remontoitu sisäilmaongelmien vuoksi (tämä siis oli jo tiedossa) vuonna 2012 – 2013. Ja nyt (2016) siellä on taas raportoitu oireiluja. Remontti maksoi 2,5 MILJOONAA euroa. Hukkaan meni. (oliko se #hukkajahti, mihin kunta ryhtyi yli vuosi sitten taloustilanteen parantamiseksi?) Ja jälleen huolehditaan muuten energiatehokkuudesta. well done. Nyt, kun Ojamolle suunnitellaan yhtenäiskoulua, toivon, että se hanke etenee hyvin ja toivon, että koulun suunnittelussa käytetään käyttäjien kokemuksia ja kuullaan asukkaiden ääntä. Sekä ennen kaikkea, tehdään koulu ajatellen sadan vuoden päähän, tai edes vähän pidemmälle kuin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän.
Järnefeltin sisäilmaongelmaan ei ole herätty vieläkään:
Näistä ollaan hiljaa edelleen (2016):
Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2)
Järnefelt (rv 1968) 83,23%
Perttilä rv 1992 62%
LYLL rv 1954 82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)
Vuonna 2016 muuten kerättiin adressiin nimiä. Maksjoella ja Rauhalassa kerättiin hyvin lyhyessä ajassa adressiin noin 940 allekirjoitusta, jossa pyydettiin, ettei ko muutoksia tulisi. Adressi luovutettiin valtuustolle ennen päätöstä. Ja mitäs tapahtui? Eipä kuultu kuntalaisia.
Talouden tasapainotusohjelmassa esitettiin myös Ikkalan, Maksjoen, Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista 1.8.2021 alkaen, Lehmijärven koulun lakkauttamista 1.8.2023 alkaen, ruotsinkielisen opetuksen keskittämistä 1.8.2023 alkaen sekä Asemanpellon koulun lakkauttamista 1.8.2024 alkaen.
Asemanpelto (2015 alkuperäisellä listalla, poistettiin, 2018, 2019 jälleen uhan alla, poistettiin)
Harju (2021)
Hiiden koulu (2014)
Hyrsylä (2015)
Ikkala (2015, 2019 useaan otteeseen, 2020 päätös, että lakkaa 2023)
Karjalohjan 5.-6.lk Anttilaan (2015, ei toteutunut)
Karstu (2015, 2018 lakkautuspäätös)
Koisjärvi (2013 lakkautusesitys ja lakkautus 2014)
Lehmijärvi (2015, 2020 listalla, mutta hallitus poisti)
Lohjansaaren koulu (2013 lakkautusesitys, lakkautus 2014)
Maksjoki (2015, päätös lakkautuu 2018: ei toteutunut. 2019 ja uudestaan päätöksessä 2020)
Neitsytlinna (2015)
Nummenkylä (2015, 2019) (lakkautui 2021)
Nummi-Pusulan lukio (2016)
Nummentausta (2015)
Pulli (2015, 2019 lakkautuspäätös ja uudestaan päätöksessä 2020)
ruotsinkielisten koulujen keskittäminen (2020, ei toteutunut)
Solbrinken (2015, ei toteutunut)
Virkby (2015) TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017(päätös ei toteutunut)
Remontoidut / uudet koulut
Järnefeltin yhtenäiskoulu 2022 (Järnefeltin yläkoulu, Rauhalan ja Maksjoen alakoulut) sisäilmaongelmainen koulu, lapset vuosia ilman väistöä, mutta muita toimenpiteitä tehty
Laurentiuskoulu 2020 (Anttilan yläkoulu, Tytyrin alakoulu) Tytyrin lapset väistössä Linnaisten tilaelementeissä muutaman vuoden
Ojamonharjun yhtenäiskoulu 2021 (Ojamon alakoulu, Neitsytlinnan alakoulu) oppilaat väistössä Ojaniitun koulussa parisen vuotta
Routionmäen koulu 2017 (Roution alakoulu, Karstun alakoulu, Jalavan koulu)
Lyseon peruskorjaus edelleen kesken, jälleenrakennus kilpailutetaan uudestaan -> opiskelijat edelleen väistössä -> Mäntynummen hanke viivästyy jälleen, koska Lyseon väistötilat ei käytettävissä
Lohjalla on koulujen lakkautuksia perusteltu syntyvillä säästöillä ja laskevilla lapsimäärillä. Ovatko odotetut säästöt toteutuneet? Siihen ei tullut selvyyttä, vaikka asiasta on keskusteltu hyvin usein. Lapsimäärätkin ovat tällä hetkellä hienoisessa nousussa, varhaiskasvatukseen on jonossa 140 lasta ja uusia tiloja joudutaan etsimään. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan 18.11.2021 Linnaisten tilaelementtiin tehtäväksi muutostöitä, jotta sinne saataisi varhaiskasvatukselle lisätilaa.
Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.
Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.
ps. Ristin koulussa oireillaan ja pöytäkirjoissa on mainittu, että sen kunto on heikko. Kukaan vaan ei puhu siitä enää. Pikaisesti vain mainitaan. (tämän olen tuonut esiin kaupungilla ja kirjoittanut tästä vuonna 2015)
Lotta Paakkunainen 