Kauden viimeinen aluevaltuuston kokous Espoossa, arvovalintoja, arvovalintoja

Kauden viimeinen aluevaltuuston kokous järjestettiin maanantaina 27.5. Espoossa, Hype-areenan vaikuttavissa puitteissa. Kokouspaikka ei ollut sattumaa, vaan upea tuki paikalliselle kauppiaalle. Paikallinen kauppias halusi antaa takaisin yhteisölle ja mahdollistaa nuorille harrastamisen upeassa ympäristössä. Tällaista yhteiskuntavastuuta arvostan syvästi. Iso ja lämmin kiitos hänelle, Hype-areena on hieno osoitus siitä, mitä hyvää saadaan aikaan, kun tahdonvoimaa ja sydäntä yhdistetään.

Kokouksessa käsiteltiin mm. kolmea suurta kokonaisuutta: hallintosääntömuutosta, ilmasto-ohjelmaa ja talousarviota. Ne oli neuvottelutoimikunnassa neuvoteltu yhdessä ja sovittiin, että puheenvuorot pidetään saman pykälän aikana. Ryhmämme puheenjohtaja oli neuvottelujen aikana estynyt, joten toimin hänen sijastaan pääneuvottelijanamme ja sain siksi kunnian pitää keskustan aluevaltuustoryhmän puheenvuoron.

Ryhmäpuheenvuoroni kokouksessa:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat,

Keskustan aluevaltuustoryhmä kiittää neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Eeva Hiilaa erinomaisesti johdetusta prosessista. Neuvottelujen ilmapiiri oli rakentava ja aidosti sovintoa tavoitteleva ja erityinen kiitos siitä, että kaikki ryhmät pidettiin mukana loppuun saakka.

Vaikka kaikkien mukana olleiden osalta lopullista yksimielisyyttä ei saavutettu, haluan korostaa: meille keskustassa sopuun pyrkiminen on tärkeää, mutta emme voi hyväksyä ratkaisuja, jotka vievät pohjaa pois tärkeimmiltä peruspalveluilta.

Keskustan ryhmä ei ole mukana talousarviosovussa, emme olleet mukana myöskään alkuperäisessä sovussa. Yksi keskeinen syy on, että emme voi hyväksyä leikkauksia, jotka kohdistuvat ennaltaehkäisevään lastensuojeluun.

Ammatillisen tukisuhdetoiminnan ostopalveluja on vähennetty ja niiden tilalle omana toimintana sosiaaliohjaus ja vapaaehtoinen tuki eivät ole vaikuttavuudeltaan samaa tasoa. Nämä leikkaukset osuvat kaikkein haavoittuvimpiin: lapsiin, joilla ei ole turvaa kotona tai lähipiirissä. Samalla kun lastensuojeluilmoitukset ovat nousseet 13 prosenttia, asiakkuudet ovat vähentyneet. Tämä herättää perustellusti huolta palvelujen saavutettavuudesta ja rakenteista.

Viime viikkojen tapahtumat Pirkkalassa, Espoossa ja Kankaanpäässä ovat pysäyttäviä. Väkivalta ei synny tyhjästä. Ennaltaehkäisy lähtee tuesta, joka katkaisee yksinäisyyden, toivottomuuden ja syrjäytymisen kierteen. Säästöt ennaltaehkäisystä ovat säästöjä väärästä päästä.

Talousarvion yhteydessä esitettiin myös vammaispalvelujen palveluluokkien uudelleenarviointia. Tämä herättää syvän huolen. Jos uudelleenarviointi tehdään kustannuspaineista käsin, vaarana on, että yksilön tarpeet väistyvät säästöjen tieltä. Vammaispalvelujen vaikuttavuus vaatii yksilöllisyyttä ja oikea-aikaisuutta, niitä ei saa romuttaa.

Ilmasto-ohjelma – hyvä alku, mutta korjattavaa jäi

Keskustan ryhmä oli mukana ilmasto-ohjelmasovussa, mutta esitimme siihen myös korjaavia huomioita ja toivomusponnen. Ohjelma on tärkeä, mutta se ei nykyisellään täytä hyvinvointialueen strategisia linjauksia yhdenvertaisuudesta ja osallistamisesta.

Esteettömyys on jäänyt vajaaksi. Vammaisneuvoston esiin nostamat haasteet, kuten kuljetuspalvelut ja hoitotarvikejakelu on jätetty huomiotta. Siksi esitimmekin etukäteen sovitun toivomusponnen:

Aluevaltuusto toivoo, että ilmastotoimien suunnittelussa ja toimeenpanossa varmistetaan esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen koskien niin palveluita, tiloja, liikkumista kuin digitaalisia ratkaisuja.

Lisäksi on todettava: nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston lausunnot eivät ole aidosti vaikuttaneet ohjelman sisältöön. Tulevaisuudessa osallistamisen on oltava enemmän kuin kuulemista, sen on oltava todellista vaikuttamista.

Hallintosääntö – valtuuston roolia vahvistettava

Keskusta oli mukana hallintosääntösovussa. Neuvotteluissa syntyi laaja yksimielisyys siitä, että valtuuston päätösvaltaa on jatkossa vahvistettava – tämän linjauksen nostimme keskustassa jo aiemmin esiin. Palaamme tähän tarkemmin seuraavassa kierroksessa.

Lopuksi on todettava, että vaikka kokouksen juhlavuutta haluttiin korostaa, monia merkittäviä asioita jäi keskustelun ulkopuolelle. Meille keskustassa päätöksenteko on tärkeämpää kuin juhlamuoto, vastuu kuntalaisista ei hiljene kauden päättyessäkään.

Me keskustassa emme ole mukana talousarviosovussa, koska lapsista ja kaikkein haavoittuvimmista ei voi säästää. Olemme mukana yhteistyössä, mutta emme hyväksy ratkaisuja, jotka kaventavat turvaa ja tasa-arvoa.

Esittämäni aluevaltuustotoivomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Hyvinvointialueen järjestöavustuksen hakijan muistilista 2026

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunta tekee päätökset järjestöavustuksista ja olemme useassa kokouksessa käsitelleet kriteerejä ja yleensä avustusperiaatteita. Olemme käyneet myös keskusteluja siitä, että toisinaan tuntuu, että hakemisesta tehdään liian haastavaa ja erityisesti pienemmät järjestöt kärsivät asiasta. Monella pienemmällä järjestöllä tai yhdistyksellä ei ole samaa resurssia hakemisessa kuin isommilla. Siksi pohdin tällaisen pienen, toivottavasti selkeyttävän listan tekemistä. Voit myös ladata muistilistan pdf:nä itsellesi tekstin lopusta.

Tässä on hakijaystävällinen muistilista ja tarkistuslista vuoden 2026 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestöavustushakuun perustuen luonnoksiin:


 Järjestöavustuksen hakijan muistilista 2026

Avustuksia voi hakea alustavan aikataulun mukaan loppuvuodesta 2025. Tarkka hakuaika vahvistetaan myöhemmin hyvinvointialueen verkkosivuilla.

 1. Varmista peruskelpoisuus

  •  Oletko rekisteröity yhdistys tai säätiö?
  •  Toimintasi on yleishyödyllistä (ei yritystoimintaa, politiikkaa tai uskontoa)?
  •  Toimintasi tapahtuu vähintään yhdessä Länsi-Uudenmaan kunnassa tai on digitaalisesti alueellista?
  •  Kirjanpito on järjestetty selkeästi ja eriytetty mahdollisesta muusta toiminnasta?

 2. Valitse oikea avustuslaji

AvustuslajiKäyttötilanneHakemuksessa huomioitava
YleisavustusPerustoiminta, joka edistää hyvinvointia/terveyttäToimitilavuokrat eriteltävä
KumppanuusavustusYhteistyö hyvinvointialueen palveluiden kanssaKumppanuusneuvottelut vaaditaan
KehittämisavustusKertaluonteinen, innovatiivinen hankeEi tukea jos sama kehitys jo käynnissä

 3. Rakenna hyvä hakemus – Pisteytettävät osa-alueet (max 21 pistettä)

KriteeriVinkki hakijalle
Yhteistyö muiden järjestöjen kanssaKuvaile konkreettisia esimerkkejä yhteistoiminnasta
Yhteistyö hyvinvointialueen kanssaNäytä, miten toiminta tukee palveluita tai täydentää niitä
Kohderyhmän tavoittaminenEsitä realistinen arvio: kenet tavoitat ja miten
ItsearviointiMiten mittaat vaikuttavuutta (kyselyt, haastattelut, mittarit)
ViestintäKäytetyt kanavat? Hyödynnätkö lähellä.fi/PTV:tä?
Tuloksellisuuden arviointiMitä tavoitellaan? Miten tavoitteet näkyvät hakemuksessa?

 4. Seurantavelvoitteet

  •  Toiminnan tavoitteen ja tulokset on määritelty selkeästi.
  •  Käytössä realistiset seuranta- ja arviointikeinot.
  •  Toiminnasta raportoidaan vuosittain.
  •  Tiedot löytyvät lähellä.fi / PTV:stä.

 5. Hakemuksen liitteet ja muodollisuudet

  •  Toiminnan dokumentaatio (esim. hallituksen pöytäkirja liitteenä)
  •  Hakemus on täydellinen ja ajoissa (myöhästyneitä ei käsitellä!)
  •  Hakemuksessa eritellään toimitilavuokrien osuus, jos haet siihen tukea
  •  Yksi toiminta = yksi avustuslaji (ei ristiin)

 Lisävinkkejä

  • Aloita valmistelu ajoissa – varmista dokumentit ja yhteistyötiedot.
  • Hae tarvittaessa tukea lähellä.fi / PTV-rekisteröintiin.
  • Verkostoidu muiden järjestöjen kanssa jo ennen hakua, sillä yhteistyö tuo pisteitä.
  • Säilytä kopio hakemuksesta ja tee suunnitelma vuosiraportointia varten.

Terveisin tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen. Toivon, että mahdollisimman moni järjestö hyötyy tästä muistilistasta ja onnistuu hakuprosessissa!

Talous, palvelut ja erityislasten kesähoito keskustelussa tulevaisuus- ja kehittämislautakunnassa 15.5.2025

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnassa käsittelimme viime kokouksessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden ensimmäistä osavuosikatsausta. Vaikka taloudellinen tilanne näyttää alkuvuoden osalta ylijäämäiseltä, herätti katsaus myös monia kriittisiä kysymyksiä. Lisäksi nostin kokouksessa esiin vakavat haasteet Roution koulun Jalavan erityisluokkien oppilaiden kesähoidon järjestämisessä. Molemmat aiheet ansaitsevat tarkemman tarkastelun.

 Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2025 – tilapäinen ylijäämä, pysyvät haasteet?

Hyvinvointialueen alkuvuoden tulos oli 31 M€, ja koko vuoden ylijäämäksi ennustetaan noin 86,7 M€ – 11 miljoonaa talousarviota parempi. Tämä kertoo taloudellisesta hallinnasta, mutta säästöjen laatu herättää kysymyksiä.

Mistä säästöt syntyivät?

  • Viivästyneet TES-korotukset
  • Alhaisemmat eläkemaksut
  • Vuokratyövoiman käytön väheneminen
  • Leikkaukset ostopalveluista ja tukipalveluista

Mutta ovatko nämä pysyviä parannuksia vai tilapäisiä helpotuksia?

  • Henkilöstökulujen säästö ei perustu rakenteellisiin muutoksiin, vaan näkisin, että korotukset toteutuvat myöhemmin ja kulut palautuvat.
  • Palvelujen ostojen leikkaukset voivat olla riskialttiita, jos ne johtavat hoitovelkaan tai palveluiden heikkenemiseen.
  • Digipalvelu Lunna on lupaava askel, mutta käyttöasteen kehitystä ja vaikuttavuutta on seurattava tarkkaan.

Yksi keskeinen huoli: budjetoinnin realismi. Esimerkiksi hengityslaitteista riippuvaisten asiakkaiden palvelut ja luottotappiot on alibudjetoitu, tämä ei voi toistua vuodesta toiseen.

Johtopäätös: Hyvä alkuvuosi ei saa tuudittaa meitä vääränlaiseen tyytyväisyyteen. Kestävä talous vaatii pitkäjänteisiä, rakenteellisia uudistuksia, ei vain tilapäisiä säästöjä.

 Jalavan luokkien lasten kesähoidon toimimisen epäselvyys ei ole hyväksyttävää

Erityisen huolestuttavaa on ollut Roution yhtenäiskoulun Jalavan erityisluokkien oppilaiden kesähoidon järjestelyjen tilanne.


Jalavan oppilaat ovat vaativan tuen lapsia. Heillä on yksilöllistetyt opetussuunnitelmat, usein useita samanaikaisia tuen tarpeita, ja he tarvitsevat arkeensa vahvaa struktuuria ja tuttuja aikuisia. Loma-ajan hoito ei ole heille “ylimääräinen” palvelu, vaan se on elintärkeää.

Mikä meni pieleen?

  • Hajanaiset ja ristiriitaiset hakuprosessit: useita eri järjestelmiä (Wilma, Google Forms, vammaispalvelut), ei kirjallisia päätöksiä.
  • Puuttuva viestintä kuljetuksista: ei tiedetä, järjestetäänkö kuljetusta, eikä kustannuksista ole selkeää tietoa.
  • Pöyristyttävää viranomaisviestintää: perheille on kommentoitu, että heidän tulisi järjestää lomat “ristikkäin”, vaikka työnantajat määrittävät lomat, eivät vanhemmat. Näin ei voi kohdella kaikkein haavoittuvimpia lapsia. Ja perheillä on oikeus olla lomalla yhdessä. Hyvinvointi ja lapsen etu on ensisijaista.

Tämä ei ole vain hallinnollinen ongelma, vaan tämä on arjen kriisi monille perheille.

 Mitä tulisi korjata?

  1. Jalavan luokkien kesätoiminnan varmistaminen
    Tutussa ympäristössä tutut aikuiset -> vähemmän stressiä lapsille ja selkeä ratkaisu perheille.
  2. Yksi selkeä hakuprosessi ja kirjalliset päätökset ajoissa
    Perheiden ei tule käyttää kohtuuttomasti aikaa oikeuksiensa selvittämiseen.
  3. Hyvinvointialueen ja kaupungin yhteistyön selkeyttäminen
    Vastuu ja tiedonkulku eivät saa jäädä perheiden harteille.
  4. Pysyvien tukitarpeiden tunnistaminen
    Tukipalvelut eivät voi olla jatkuvasti harkinnanvaraisia, kun kyse on pysyvästä tuen tarpeesta.

 Neuvolat eivät saa olla digisokkelon vankeja

Useat perheet ovat raportoineet vaikeuksista päästä neuvolamenettelyissä: puhelinpalveluita on ajettu alas ja vanhemmat ohjataan sovelluksiin, joissa kontaktit ovat etäisiä ja viivästyneitä. Akuutit huolet eivät odota ja juuri neuvolassa usein nähdään ensimmäiset merkit kuormittuneesta perheestä tai lapsen erityistarpeista.

“Mitä tehdään, kun imetys ei suju tai vauva sairastaa, eikä ketään saa kiinni?”

Samaan aikaan lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut. Yhteys on selvä: varhainen tuki estää myöhemmän kärjistymisen. Samaan aikaan myös tuhkarokkotapausten määrä on kasvanut. Yhteys on tässäkin selvä: kaikkia määräaikaisneuvolatarkastuksia ei ole voitu järjestää.

 Järjestöavustukset: pienet toimijat, iso merkitys

Avustusten jakoperiaatteissa on nykyisin painotettu vaikuttavuutta ja tavoittavuutta. Kriteerit suosivat kuitenkin usein suurempia, resursseja hallitsevia toimijoita. Pienten paikallisten järjestöjen rooli on korvaamaton:

  • Alueellisuus: Tukea tarvitaan eri puolilla hyvinvointialuetta, myös syrjäseuduilla ja pienemmissä kunnissa.
  • Käyttö- ja vaikuttavuusarvioiden kehittäminen: Mitä tarkoittaa vaikuttavuus pienessäkin mittakaavassa? Kuinka huomioida saavutettavuus ja laatu, ei pelkkä asiakasmäärä?
  • Yhteishankkeet: Kannustetaan isoja ja pieniä järjestöjä tekemään yhteistyötä – jakamaan osaamista ja verkostoja, jolloin pienetkin toimijat pääsevät osallisiksi isommista rahoitusmahdollisuuksista.
  • Kapasiteetin vahvistaminen: Pienemmille järjestöille tarjotaan koulutusta raportointiin ja hankehallintoon, jotta ne voivat kilpailla sujuvasti avustuksista.

Ehdotus: Järjestöavustusten kriteereissä voisi lisätä erillisen pisteytyksen alueelliselle kattavuudelle ja pienille toimijoille, sekä kevyemmän raportointimallin paikallistasolla. Näin varmistamme, että kaikki, isoimmat ja pienimmät, voivat edistää asukkaiden hyvinvointia.

Hyvinvointialueen taloudellinen kehitys on lupaava, mutta ei ongelmaton. Luvut voivat näyttää hyvältä, vaikka arjessa tapahtuu palveluiden heikentymistä ja kohtuuttomia vaatimuksia kaikkein haavoittuvimmille perheille. Rakenteet, jotka eivät toimi, on uskallettava muuttaa.

Säästöjen ei pidä tapahtua inhimillisyyden kustannuksella.

IDAHOBIT 17.5. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä

Tänään 17. toukokuuta vietetään kansainvälistä IDAHOBIT-päivää. Nimi tulee sanoista International Day Against Homophobia, Biphobia and Transphobia – eli homo-, bi- ja transfobian vastainen päivä. Tärkeintä ei ole muistaa nimeä ulkoa, vaan ymmärtää, miksi tätä päivää vietetään.

Päivä muistuttaa meitä siitä, että jokaisella on oikeus olla oma itsensä, juuri sellaisena kuin on. Kukaan ei saisi tulla kiusatuksi, syrjityksi tai jätetyksi ulkopuolelle sen takia, kehen ihastuu tai mitä sukupuolta on tai kokee olevansa.

Siksi on tärkeää, että me kaikki, nuoret, vanhemmat ja nuorten kanssa työskentelevät, puhumme avoimesti yhdenvertaisuudesta, kunnioituksesta ja siitä, miten voimme yhdessä rakentaa turvallisempaa maailmaa kaikille.

Sinulla on oikeus pohtia, kuka olet

Jokaisella nuorella on oikeus pohtia rauhassa ja turvallisessa ilmapiirissä omaa identiteettiään ja sitä, miten haluaa itseään ilmaista. On täysin ok, jos asiat eivät ole vielä selvillä tai jos ne muuttuvat matkan varrella. Sinulla on oikeus käyttää itsestäsi niitä sanoja, jotka tuntuvat oikeilta ja myös oikeus olla nimeämättä itseäsi ollenkaan.

Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa sitä, kehen ihastuu tai rakastuu tai jos ei tunne sellaista kiinnostusta lainkaan. Jotkut ihastuvat tyttöihin, jotkut poikiin, jotkut kaikkiin sukupuoliin, ja jotkut eivät ihastu kehenkään. Kaikki suuntautumiset ovat yhtä arvokkaita.

Sama pätee sukupuoleen. Moni on tyytyväinen siihen sukupuoleen, joka heille määritettiin syntymässä, mutta eivät kaikki. Jotkut tietävät olevansa jotain muuta kuin mitä syntymässä on päätelty. Jotkut ovat sekä tyttöjä että poikia, eivät kumpaakaan tai jotain siltä väliltä. Kaikki sukupuolet ja tavat olla ovat yhtä luonnollisia ja arvokkaita.

Miltä maailma näyttää sateenkaarinuoren silmin?

Valitettavasti kaikki eivät tule kohdatuiksi tasavertaisesti. Tutkimukset kertovat, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret, eli sateenkaarinuoret voivat keskimäärin huonommin kuin muut. He kohtaavat enemmän yksinäisyyttä, syrjintää ja kiusaamista.

Tämä ei ole heidän syytään, vaan meidän muiden vastuullamme on muuttaa tilannetta. Jokaisella aikuisella on vastuu puuttua epäasialliseen kohteluun. Jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus tulla kouluun ilman pelkoa pilkasta, väärän nimen tai sukupuolen käytöstä tai yksityisten asioiden levittelystä.

Vanhempien ja kasvattajien tehtävä on tukea nuorta lempeästi ja kuunnellen vaikka kaikki ei olisi heti tuttua tai helppoa. Kysymykset voivat tuntua uusilta, mutta nuoren kokemus on aito ja tärkeä. Lämmin ja hyväksyvä suhtautuminen on yksi tärkeimmistä tekijöistä nuoren hyvinvoinnin kannalta.

Pienillä teoilla on iso merkitys

Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, että koulu, harrastusporukka, ystäväpiiri tai kotona vallitseva ilmapiiri olisi turvallinen. Pienillä teoilla on usein suurin merkitys: oikean nimen käyttämisellä, kuuntelemisella, puolustamisella silloin kun joku jää yksin. Rohkeus sanoa, että kaikki eivät ole samanlaisia, eikä tarvitsekaan olla.

Jos nuori pohtii omaa identiteettiään tai haluaa jutella luottamuksellisesti, on tärkeää, että saatavilla on turvallisia aikuisia ja palveluita. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Setan verkkonuorisotalo Loiste tarjoaa keskusteluapua yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille nuorille. Myös koulujen kuraattorit, psykologit ja nuorisotyöntekijät voivat olla tärkeitä tukihenkilöitä.

Nuorten kanssa työskentelevien kannattaa huolehtia siitä, että oma kohtaaminen on turvallista ja sensitiivistä. Välillä on hyvä pysähtyä kysymään itseltään: näkeekö ja huomioiko jokaisen nuoren omana itsenään?

Yhdenvertaisuus ei tapahdu itsestään

IDAHOBIT-päivä ei ole vain juhlapäivä tai kampanja. Se on muistutus siitä, että yhdenvertaisuus ei tapahdu itsestään, vaan se on tekoja, valintoja ja sanoja arjessa.

Pidetään huolta toisistamme. Luodaan ympäristö, jossa jokaisella nuorella on lupa olla oma itsensä, ilman häpeää, pelkoa tai piilottelua.


Valtuustoaloite: Häirintähuoneentaulu luottamushenkilöiden käyttöön 14.5.2025

Valtuustokauden aikana olemme valitettavasti kohdanneet tilanteita, joissa luottamushenkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa ei ole aina kunnioitettu toisten rajoja tai pidetty kiinni hyvästä keskustelukulttuurista. On ilmennyt tapauksia, joissa käytös on ollut epäasiallista joko kokoustilanteissa tai sosiaalisessa mediassa. Luottamushenkilöiden tulee voida toimia turvallisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä, vain tällöin demokratia voi toteutua aidosti ja vaikuttavasti.

Me allekirjoittaneet esitämme, että laaditaan ja otetaan käyttöön häirintähuoneentaulu tukemaan luottamushenkilöiden työtä ja ennaltaehkäisemään häirintätilanteita. Huoneentaulun tarkoituksena on muistuttaa yhteisesti sovituista periaatteista ja vastuullisesta viestintäkulttuurista. Se olisi näkyvillä esimerkiksi valtuuston ja lautakuntien kokoustiloissa sekä jaettavissa sähköisesti luottamushenkilöille.

Häirintähuoneentaulu voisi sisältää esimerkiksi seuraavat ohjeet:

  • Puhu toisille kunnioittavasti, älä mene henkilökohtaisuuksiin.
  • Älä sano verkossa asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
  • Ota tunnekuohussa aikalisä, viesteihin ei tarvitse vastata heti.
  • Pyydä anteeksi, jos loukkaat toista keskustelijaa.
  • Sinulla on oikeus estää häiritsevä keskustelija.
  • Pidä huolta tietoturvastasi ja sosiaalisen median yksityisyysasetuksista.
  • Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, ilmoita siitä ja hae tukea, älä jää yksin.
  • Muistetaan, että vihapuheen tarkoitus on kaventaa demokratiaa, ei anneta sille tilaa.

Tällainen huoneentaulu ei ole pelkkä muodollisuus, vaan konkreettinen ja symbolinen teko paremman keskustelukulttuurin puolesta. Se antaa myös selkänojaa niille, jotka kohtaavat häirintää, ja auttaa ehkäisemään uusia tilanteita ennalta.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki laatii ja ottaa käyttöön häirintähuoneentaulun osana hyvän hallinnon ja demokratian edistämistä.

Lohjalla 14.5.2025

Lotta Paakkunainen

Aloitteen on allekirjoittanut myös

Päivi Alanne, Mari Aaltolaine, Katriina Nousiainen, Risto Murto, Anan Gutierrez-Sorainen, Hilkka Hyrkkö, Heli Kurimo, Laura Skaffari, Kristian Sarvi, Anna Mustalahti, Satu Nybäck, Birgit Aittakumpu sekä Jani Meling.

Valtuustokauden päätöksiä ja uusi aloite: Häirintähuoneentaulu tukemaan luottamushenkilöitä

Kauden viimeinen kaupunginvaltuuston kokous oli poikkeuksellisen lyhyt, mutta itselleni merkityksellinen. Tein valtuustoaloitteen häirintähuoneentaulun laatimiseksi luottamushenkilöiden tueksi ja pidin lyhyen puheenvuoron, jossa esittelin aloitteen keskeiset ajatukset ja sen taustat.

Ennen kokousta juhlistimme valtuustokauden päätöstä kakkukahveilla. Hieno ele, joka toi tilaisuuteen yhteisöllisyyttä ja arvokkuutta. Erityisruokavalioni oli huomioitu, mutta valitettavasti kakku sisälsi jotakin, mikä ei minulle sopinut. Allerginen reaktio alkoi kehittyä juuri ennen puheenvuoroani, mutta sinnittelin ja pidin puheeni siitä huolimatta.

Kokouksen päätteeksi jaettiin tuttuun tapaan Kuntaliiton kunniamerkkejä pitkään mukana olleille luottamushenkilöille. Tällä kertaa omaa nimeäni ei mainittu, vaikka kunnallisia luottamustehtäviä on kertynyt vuodesta 2013 lähtien. Ja luonnollisesti tapaani kuuluvalla tavalla huomautin asiasta, pilke silmäkulmassa, mutta ihan tosissani. Ehkä joskus toiste. Tärkeintä kuitenkin on itse työ ja sen vaikuttavuus, ei se, saadaanko siitä merkki rinnukseen.

Tässä puheeni, joka sopii mielestäni hyvin myös blogiin:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Haluan aluksi kiittää teitä kaikkia kuluneista kausista, yhteistyöstä, arvokkaista keskusteluista ja siitä työstä, jota olemme yhdessä tehneet tämän kaupungin hyväksi. Vaikka olemme olleet eri mieltä monista asioista, arvostan sitä, että olemme saaneet käydä niitä keskusteluja yhdessä.

Tein tänään aloitteen häirintähuoneentaulun laatimiseksi ja käyttöönotoksi luottamushenkilöiden tueksi. Meillä jokaisella on oikeus turvalliseen ja kunnioittavaan toimintaympäristöön, myös politiikassa.

Valitettavasti tälläkin valtuustokaudella, kuten aiemmillakin on esiintynyt epäasiallista käytöstä monessa eri muodossa. Sanavalinnat, käytös kokouksissa ja kommentointi sosiaalisessa mediassa eivät ole aina täyttäneet hyvän keskustelukulttuurin vaatimuksia. On tapahtunut ylilyöntejä, joihin ei ole puututtu, tai niihin on puututtu epäjohdonmukaisesti ja eriarvoisesti.

Häirintähuoneentaulu olisi konkreettinen ja selkeä muistutus yhteisistä pelisäännöistä. Se tukisi meitä kaikkia toimimaan rakentavasti ja kunnioittavasti myös vaikeissa ja tunnepitoisissa tilanteissa.

Toivon, että aloitteeni saa kannatusta. Meillä on mahdollisuus vahvistaa avoimen, turvallisen ja tasa-arvoisen päätöksenteon kulttuuria tuleville kausille.

Kiitos.

Toivon, että tämä aloite vie meitä jälleen askeleen lähemmäs sellaista poliittista kulttuuria, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja kohdatuksi. Meistä jokainen luo osaltaan ilmapiiriä.

Kokouksen päätteeksi valtuustoystävä vei sairaalaan, jossa sain hoitoa anafylaktiseen shokkiin.