Oikaisuvaatimuksen hylkäyksen hallintokieli

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksen esityslista ei ollut pitkä 3.4.2019. Käsittelimme mm oikaisuvaatimusta yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaamista koskevaa päätöksestä. Kyseinen oikaisuvaatimus olisi mahdollisesti voinut ehtiä edelliseenkin kokoukseemme, mutta siinä kokouksessa käsittelimme juuri palvelusetelin määrän rajaamisen kriteerejä.

Oikaisuvaatimuksen alainen päätös:
Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelien määrän rajaaminen (LANUP 30.1.2019 § 9, kohta 1):
”Lasten , nuorten ja perheiden lautakunta päättää jatkaa palvelusetelin myöntämistä tarveperusteisesti niin , että uusia palveluseteleitä myönnetään alueelliset erityistarpeet ja kunnallinen varhaiskasvatuspaikkatilanne huomioonottaen . Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.”


Oikaisuvaatimus:

  1. Vaadimme, että päätöksessä huomioidaan perheiden tarpeet. Huomioitavia tarpeita ovat sisarusten hoitopaikat, hoitopaikan sijainti sekä vanhempien oikeus valita lapselleen parhaaksi näkemänsä pedagogiikka. Nämä periatteet pitää kirjata päätökseen jotta viranhaltijoiden on otettava ne huomioon laatiessaan perusteita palvelusetelien myöntämiselle.
  2. Vaadimme, että lautakunta tekee valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen, takaamaan palvelusetelien myöntämisen lasten ja perheiden edun mukaisesti.
  3. Yllämainitun päätöskohdan ulkopuolelta vaadimme yleisesti, että vastaisuudessa päätökset pohjaavat kokonaisvaltaiseen, kattavaan, huolelliseen ja faktoihin perustuvaan virkamiesvalmisteluun. On kestämätöntä, että päätöksiä tehdään toistuvasti virheelliseen tietoon ja laskelmiin perustuen.

Eilisen kokouksen päätösehdotuksena oikaisuvaatimukselle oli:

Lohjan lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. todeta Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n tekemä oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja ottaa sen käsittelyyn;

2. hylätä Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n oikaisuvaatimuksen ja olla muuttamatta Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tekemää päätöstä 30.01.2019 § 9, kohta 1.

3.todeta asian loppuun käsitellyksi.

Tein vastaesityksen, sillä halusin hylkäyspäätöksestä kuitenkin kuntalaista arvostavan.

Lohjan lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. todeta Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n tekemä oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa ja ottaa sen käsittelyyn;

2. lautakunta kiittää Länsi-Uudenmaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen kannatusyhdistys ry:n ja Vapaan kyläkoulun kannatusryhdistys ry:n oikaisuvaatimuksessa tuomista tiedoista, mutta katsoo, että oikaisua ei tarvitse enää tehdä, koska asiat on jo huomioitu lautakunnan päätöksessä 6.3.2019 §27 (Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaaminen). Lautakunta päättää olla muuttamatta Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan tekemää päätöstä 30.01.2019 § 9, kohta 1.

3.todeta asian loppuun käsitellyksi.

Toisaalta olisin halunnut vielä lisätä siihen, että lautakunta tekee valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen, koska ne rahat on jo loppu. Päätin tehdä kuitenkin vähän erilaisen. Aluksi vastaesitystäni kannatettiin, mutta keskustelun jälkeen kannatus yksi toisensa jälkeen tippui pois. Kunnallisessa(kin) päätöksessä käytetään tietynlaista hallintokieltä ja oikaisuvaatimus hylätään, niin se hylätään, ei siinä korulauseita tarvita.

Olen aika pettynyt, hallinto on usein hyvää Lohjalla, mutta hyvin usein myös huonoa tai jopa erittäin huonoa. On jännää, että tässä kohdassa haluttiin pitää kovastikin kiinni hallintokielestä. Usein on toivottu luottamushenkilöidenkin toimesta, että päätösten kieli olisi kuntalaisille ymmärrettävää ja hyvää hallintoa olisi myös selittää päätös. Mutta sitä kuulemma ei tarvita, jos nyt poikettaisi hallintokielestä, pitäisi tulevassakin. Myönnytys sentään siinä, että kun päätös lähetetään oikaisuvaatimusten tekijöille, selitetään kirjeessä hylkäyksen syy (sitä odotellessa).

Lautakunta muuten päätti 6.3.2019 varhaiskasvatuksen palvelusetelien rajaamisen kriteereistä näin:


Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että silloin kun talousarviossa palveluseteleihin varattu määräraha on käytetty:

1. Lapset sijoitetaan ensisijaisesti kunnalliseen varhaiskasvatukseen,

2. tarveperusteisen palvelusetelin myöntämiselle voidaan käyttää harkintaa huomioiden seuraavia asioita:
2.1. palvelun sijainti ja liikenneyhteydet,
2.2. lapsen edun ensisijaisuus (turvallisuus ja terveellisyys),
2.3. huoltajat haluavat valita vaihtoehtopedagogiikan
steinerin tai montessorin,
2.4. huoltajat haluavat valita perhepäivähoidon eikä
kunnallisessa perhepäivähoidossa ole tilaa.

3. harkintaa palveluseteleiden myöntämisessä tarveperusteisesti käyttää alle kouluikäisten ja heidän perheidensä peruspalveluyksikön palvelupäällikkö.

Kuka näkisi meidät?

Kirjoittaessani Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnia olin saanut juuri koskettavan yhteydenoton, jossa kerrottiin perheiden hädästä, traagisista tapahtumista, joita ei näy, joista ei kuule. Olisin halunnut kertoa kirjoituksessani niin paljon enemmän, kertoa hädästä, tuoda sitä näkyväksi, mutta en tiennyt kuinka kirjoittaa ilman vaaraa, että joku voi tunnistaa henkilöt. Päätin pysyä yleistasolla, mutta kertoa, että hätä ja nälkä ovat läsnä.

Kuka näkisi minut?

Kuinka vieraantua todellisuudesta? Kuinka kadottaa itsensä? Oma vastaukseni on: Lukemalla ainoastaan asiakirjoja. Lukemalla niitä menemättä rivien väleihin. Esimerkikinä Hyvinvointikertomus. Siinä kerrotaan, että Lohjalla päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleiden 25-64 vuotiaiden osuus on kasvanut vuosina 2011-2016 jopa 19%. Lohjalla on myös eniten sairauspäivärahaa saaneita ja osuus on vain kasvanut vuonna 2017. Lohjalla on myös muihin vertailukuntiin nähden eniten työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, vaikka osuus on laskenutkin. Yleisimmät syyt työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt.

Ikähaitarin 25-64 pitäisi kertoa meille sen, että tähän ryhmään kuuluu lapsiperheitä, mutta siitä emme puhu. Lohjalla lapsiperheet, koululaiset ja nuoret ovat eriarvoisia ja eriarvoistuminen lisääntyy. Tässä kohdassa emme näe, mitä lapsi kokee eläessään omaa arkeaan päihteiden ja pitkäaikaisen syrjäytymisen keskellä.

Hyvinvointikertomusta kuitenkin lukiessa voisi kuvitella, että Lohjalla ei ole vähävaraisia perheitä.

Lohjan asunnottomien määrä on pienentynyt, palvelut ovat enemmän saavutettavissa. Toisille.

Jos luemme vain hyvinvointikertomuksia, tilinpäätöksiä ja pöytäkirjoja, jää ihminen näkemättä. Jää todellisuus huomaamatta. Jos luemme vain niitä tekstejä, joita meille tuodaan, vieraannumme tästä hetkestä. Vieraannumme itsestämme. Unohdamme, että lapset eivät ole euroja. Lapset eivät ole numeroita. Meillä jää huomaamatta, että nälkä on totta.

Me emme näe sinua.

Me katsomme toisaalle.

Luemme kertomuksia, kiistelemme näennäisyyksistä, kirjoitusvirheistä, mutta emme näe hätää.

Puhumme liikkumattomuudesta, kouluruuan väliinjättämisestä, mutta emme näe nälkäisiä.

Olemme huolissamme lasten ja nuorten syrjäytymisestä, silti vaikutamme ja teemme päätöksiä myös niin, että syrjäytyminen lisääntyy. Meillä on syrjäytyneitä jo kolmannessa polvessa.

Esitämme huolemme syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista, mutta emme katso varjoihin. Puhumme korulauseita, vaikka niiksi niitä emme ehkä tarkoita. Milloin niistä tulee tekoja?

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on suurbonusperheen äiti

ja kaupunginvaltuutettu

Voit lukea kirjoitukseni myös lehdestä:

https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/756793-lotta-paakkunainen-kuka-nakisi-minut


Mielipiteiden vaihtoa

Vastasin Länsi-Uusimaassa olleeseen mielipidekirjoitukseen. Kirjoituksessa kiinnitettiin huomiota Lohjan Lapsiystävällisyyteen ja käytännössä siihen, että nykyiset päättäjät eivät kirjoittajan tulkinnan mukaan halua päättää palveluverkon ns tiivistämisestä. Kyseinen mielipidekirjoitus on tässä linkissä: https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/752300-mielipide-hajanaista-ja-tehotonta-palveluverkkoa-puolustettaessa-ei-puolusteta-lasten

Halusin vastata kirjoitukseen, sillä koin, että on tärkeää tuoda myös lapsiasianhenkilön näkemys ja yhden päättäjän näkemys esille. Tämä kirjoitus, johon halusin vastata tuli pian sen jälkeen, kun teimme lautakuntana päätöksen siitä, että Koisjärven päiväkotia ei lakkauteta, eikä toimintoja siirretä. Koin vastaavani myös siihen, miksi päiväkoti, josta on mm pitkät välimatkat seuraavaan, laadukas hoito, terve sisäilma sai jatkaa.

Vastasin kirjoitukseen näin (voit myös lukea sen kokonaisuudessaan tästä linkistä: (https://www.lansi-uusimaa.fi/blogi/753307-mielipide-vastaus-nimimerkille-lasten-asialla)


On tärkeää myös toteuttaa lapsiystävällisyyttä muutenkin kuin puheissa ja kirjoituksissa.

Nimimerkki kaipasi palveluverkon supistamista lapsimäärän vähenemisen vuoksi. Päätettäessä palveluverkosta ja lasten palveluista tulee tarkastella asioita myös ennakoivasti ja pohtia myös sitä, miten saadaan lapsimäärä nousuun tai edes takaisin entiselleen.

Tähän näen vastauksena Suomen kaupungistumisen jatkumisen. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, tosin pääkaupunkivetoisesti. Varsinkin pääkaupunkiseudun kasvaessa Lohja voisi olla voittaja parantaessaan vetovoimaansa tekemällä jo olemassaolevasta maaseutukaupungista vetoavan, sillä erityisesti lapsiperheet hakeutuvat muutamien kilometrien päähän suurista kaupungeista (Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstistuutin johtaja, professori, HY/ Yle 23.2.2019)

Kirjoituksessa mainittiin, että päättäjät ovat päättäneet lapsiystävällisyyden nimissä pelastaa kaikki yksiköt. Tässä olemme kirjoittajan kanssa eri mieltä, sillä muutaman vuoden aikana Lohjalla yksiköiden toimintoja on siirretty tai lopetettu, kouluja lakkautettu ja talouden tasapainottamislistalla on edelleen palveluja lopetettavaksi.

Vuodesta 2013 on lakkautettu tai päätetty lakkauttaa Lohjansaaren, Koisjärven, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan ja Karstun koulut. Maksjoen koulu on päätetty aikaisemmin lopettaa, samoin yksi lukio.

Päättäjät tekevät päätöksensä viranhaltijoiden esitysten ja suositusten perusteella, toisinaan päätökset ovat erilaisia, mitä viranhaltijat esittävät tai toivovat. Päättäjät on luottamustehtävissään kuntalaisten edustajina ja usein myös kuunnellen palvelujen käyttäjiä ja kohderyhmiä, toisia kuntalaisia.

Aina ei ole järkevää säästää kaikkea, mutta aina ei myöskään ole järkevää lakkauttaa kaikkea. Vaikka tämän hetkinen arvio säästöstä olisi myönteinen, saattaa siitä tulla suurempi lasku tulevaisuudessa. Huonosti voiva koululainen on kustannuksiltaan yli 10-kertainen verrattuna hyvin pärjäävään (Aluehallintovirasto ylitarkastaja Kari Lehtola 2016). Lohjallakin huonovointisuudesta kielivät kustannukset ovat kasvussa. Tätä päättäjät joutuvat punnitsemaan. Lapset eivät ole pelkkää matematiikkaa eikä euroja.

Lasten hyvinvointi tulee miettiä kokonaisuutena, kokopäivän mittaisena, koko perheen kokoisena.

Lapsiystävällisyys on iloinen asia, meidän tulisi olla siitä ylpeitä, toimia sen mukaan ja tuoda myönteisiä puolia siitä esiin. Se, että kiistelemme siitä, vie voimavaroja ja siirtää huomion oikeasta asiasta. Se siirtää huomion pois lapsista.

Energiajuomat lohjalaisista peruskouluista

Päätimme 6.3.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa, että energiajuomia ei saa juoda eikä tuoda koulujen alueella. Tämä tulee lisätä koulujen järjestyssääntöihin.

Jani Meling (vihr) oli tehnyt kansalaisaloitteen aiheesta, se keräsi yli 8 000 allekirjoitusta, mikä ei kuitenkaan riittänyt lakimuutoksen eteenpäin viemiseksi.

Joissain Suomen kouluissa on jo siirrytty käytäntöön, jossa energiajuomia ei kouluaikana tai koulun alueella käytetä ja nyt vastaavanlainen käytäntö on tulossa Lohjan peruskouluihin.

Kävimme jonkin verran keskustelua aiheesta, mutta koska olimme suhteellisen yksimielisiä, ei keskustelu ollut pitkä. Totesimme vielä Nuorisovaltuuston kannan olevan erittäin hyvä. Ote Nuorisovaltuuston kannanotosta:

Totaalinen kieltopolitiikka on harvoin toimenpiteenä riittävä kitkemään haitallisena pidettyjä tapoja nuorison keskuudesta. Esimerkiksi tupakkatuotteiden käytön vähentämisessä avainasemassa on ollut asianmukainen ja tehokas terveysvalistus. Tiukan kieltolinjan sijaan nuorisovaltuusto kannattaakin sitä, että valistusta liiallisen kofeiinin- ja energiansaannin haitoista tehostetaan ja terveellisistä elintavoista puhutaan yhä kokonaisvaltaisemmin.

Päätimme lisätä päätökseemme valistuksen energiajuomien haitoista.

Lokovan hallitus käsitteli aihetta myös viime syksynä, kun aloite tuli julkisuuteen ja tuemme lautakunnan päätöstä, tosin Nuorisovaltuustolla on erittäin hyvä näkökulma. Toivomme myös valituksen lisäämistä ja terveyshaitoista puhumista, mutta se tulee kohdistaa oppilaiden lisäksi myös perheisiin ja kouluihin ja sen tulee olla yhtenevää. Olemme valmiita myös tukemaan kaupunkia valistamisessa ja mahdollisessa kampanjoinnissa. Tämän lisäksi toivomme myös kaupoilta yhtenäistä linjaa myyntikiellosta esimerkiksi alle 15-vuotiaille.

Svenska Yle kysyi myös Lokovan kantaa vanhempien edustajana. Haastattelu oli todella mielenkiintoinen, mieleenpainuva ja haastava. Alkuun todella yritin toisella kotimaisella, mutta luovutin kieleni kankeaan ruosteeseen. Pitääkin alkaa elvyttämään taitoa.

Svenska Ylen artikkeli: https://svenska.yle.fi/artikel/2019/03/12/lojo-forbjuder-energidrycker-i-skolan

Haastattelussa yllätettiin kysymällä, mitä energiajuomien tilalle.

Länsi-Uusimaan artikkeli:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/753059-energiajuomat-halutaan-pois-lohjan-kouluista-asia-huomioidaan-yhtenaisesti-kaikissa


Sisäilmaltaan tervettä päiväkotiyksikköä ei siirretäkään

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä toistaiseksi. Tällä mietinnällä lähdin kokouksen asiakohtaa pohtimaan. Se kuitenkin vähän vielä muuttui.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta kokoontui 6.3.2019 ja yksi asioista oli Pusulan päiväkodin Kuuset-ryhmän siirto Koisjärven päiväkodin kiinteistöstä Pusulaan.

Koisjärven päiväkoti:
Ko alueen päiväkotitilanne näkemykseni mukaan ei ole sellainen, että voisimme yhdestäkään yksiköstä luopua. Oinolan tilaelementit eivät voi olla paikallaan vuoteen -22, jolloin Saukkolan uusi päiväkoti mahdollisesti tulee. Oinolan tilaelementit siirrettiin Sammatista Oinolaan muutama vuosi sitten ja siirtäessä ne saattoivat hieman kärsiä. Toisinaan katto on vuotanut ja toisinaan ilma ei ole niin raikas. Ottaessani tämän puheeksi, viranhaltija otti heti asian hoitaakseen ja oli yhteydessä kiinteistöistöstä vastaavaan. Upeaa! Olen hyvin iloinen, jos ne kiinteistön pulmat ovat ohi. Joka tapauksessa tilaelementit ovat väliaikainen ratkaisu ja jos jotain tapahtuu, tarvitsemme jokaisen terveen kiinteistön, jota on, eikä lähimailla juuri niitä jonoksi asti ole.

Nummen ja Pusulan alueella on ollut ns vauvabuumi viime vuonna, myös he tarvitsevat jossain vaiheessa päivähoitoa, hoitopaikkoja hakiessa perheitä käännytetään jo nyt Oinola/Saukkola jonosta, sillä tilaa ei ole. Pyydettäessä paikkaa Koisjärvelle, vanhemmille todetaan (jo ennen päätöstä), että se lakkautetaan.

Jos Koisjärven päiväkoti lakkautuisi, tulisi välimatkat muuttumaan huomattavasti, sillä Pusulan ja Koisjärven ja Nummen välimatkat ovat 15 km:n luokkaa, suuntaansa.

Lisäksi elokuussa valtuustokokouksessa jätettiin Saukkola päiväkodin tarveselvitys pöydälle. Tämä asia liittyy oleellisesti Koisjärven päiväkodin ja koko alueen päivähoidon tilanteeseen. Saimme yhteydenottoja paljon kuntalaisilta, adressin oli allekirjoittanut huomattava määrä alueen asukkailta, itseasiassa adressissa oli koko Lohjalta hyvin paljon allekirjoituksia. Teitte vaikuttajat upeat kannanotot, vaikuttaminen kannattaa!
mm näistä edellä mainituista syistä mielestäni Koisjärven päiväkotia ei tule lakkauttaa ja koko alueen varhaiskasvatustilanne tulee selvittää
Tein vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä ja tarkistaa Kuuset-ryhmän sijainnin uudestaan, kun uusi Saukkolan päiväkoti on toiminnassa.

Vastaesitykseni voitti 12-1

Toisinaan voin todeta, että lautakuntamme on Lasten lautakunta

Aloite korjattujen koulujen tilan seurannasta

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä

Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset.

Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.

Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.

Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.

Aloite on talousarviovaikutteinen, mutta aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa sekä turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.

Lotta Paakkunainen, 13.2.2019

ko.opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan(rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017

Sisäilmakorjaustenonnistumisen varmentaminen

(https://www.vahanen.com/app/uploads/2017/06/Taija-Poutiainen-RTA-lopputy%C3%B6-Sis%C3%A4ilmakorjausten-onnistumisen-varmentaminen.pdf)