Vaalikampanjointi – kauniita sanoja, mutta missä teot?

Vaalien lähestyessä kampanjointi kiihtyy ja kaduilla, somekanavilla sekä mainoksissa näkee toinen toistaan vakuuttavampia lupauksia hyvistä palveluista ja paremmasta huomisesta. Samalla seuraan kampanjointia ristiriitaisin tuntein – toisaalta vaalit ovat demokratian ydin, mutta toisaalta on vaikea katsoa sivusta, kun samat puolueet ja päättäjät, jotka ovat tällä kaudella tehneet leikkauksia ja heikennyksiä palveluihin, kampanjoivat nyt niiden puolesta.

Miten voi uskottavasti puolustaa palveluja, joita on itse ollut ajamassa alas? Miten voi puhua ennaltaehkäisevän työn merkityksestä, jos on hyväksynyt leikkaukset, jotka ovat rapauttaneet sitä? Entä miten voi kampanjoida ammatinharjoittajamallin puolesta terveysasemalle, jonka lakkauttamista on itse ollut tukemassa?

Sanat ja teot eivät kohtaa

Hyvinvointialueella on tällä kaudella tehty monia päätöksiä, jotka ovat heikentäneet palveluja ja vaikeuttaneet ihmisten arkea. Silti nyt samat tahot kampanjoivat asioiden puolesta, joita vastaan ovat äänestäneet. Esimerkkejä löytyy lukuisia:

  • Monituottajamalli: Monituottajamallin puolesta puhutaan vaalilupauksissa, mutta tällä kaudella on aktiivisesti vastustettu sen kehittämistä.
  • Ankkuritoiminta: Lohja-Vihti-Karkkila-alueen ankkuritoiminnan nykyisen muodon säilyttäminen ei saanut riittävää tukea päätöksenteossa, mutta nyt samat päättäjät kertovat kampanjoissaan, kuinka tärkeää ennaltaehkäisevä työ on.
  • Omaishoidon vapaat ja palvelusetelit sekä palkkiot: Aiemmin omaishoitajat saattoivat käyttää vapaapäivänsä palveluseteleillä, mutta tämä mahdollisuus ollaan nyt poistamassa – silti kampanjoissa korostetaan omaishoitajien tukemista. Samoin palkkiota kiristetään jatkuvasti, kehutaan sillä, että ei leikattu niin paljon kuin viranhaltijat esittivät – kun olisi voitu olla hyväksymättä leikkauksia omaishoidon palkkioihin.
  • Ennaltaehkäisevät palvelut: Niistä puhutaan kauniisti, mutta todellisuudessa on hyväksytty leikkauksia, jotka ovat vähentäneet ennaltaehkäiseviä palveluja ja johtaneet raskaampien palvelujen tarpeen kasvuun.
  • YT-neuvottelut ja henkilöstöleikkaukset: Aluehallituksessa on istunut edustajia, jotka ovat siunanneet YT-neuvottelujen tulokset ja toimenpiteet – nyt samat henkilöt puhuvat työntekijöiden jaksamisen puolesta.
  • Terveysaseman lakkauttaminen: Osa kampanjoi nyt näyttävästi ammatinharjoittajamallin tuomisesta vuoden lopussa lakkautettavalle terveysasemalle. He kuitenkin unohtavat mainita, etteivät aluevaltuuston kokouksessa tukeneet esitystämme siitä, että kyseistä terveysasemaa ei ylipäätään olisi lakkautettu.

Vastuuta teoista, ei vain sanoja

Politiikassa jokainen päätös on arvovalinta. Jokainen budjettileikkaus ja rakenteellinen muutos vaikuttaa oikeisiin ihmisiin, heidän arkeensa ja hyvinvointiinsa. On liian helppoa unohtaa omat päätökset vaalien alla ja esittää nyt palvelujen puolustajaa.

Äänestäjien on hyvä kysyä ehdokkailta ja puolueilta suoraan: Miten äänestit, kun omaishoidon vapaita heikennettiin? Miten äänestit, kun ennaltaehkäiseviä palveluja leikattiin? Miten äänestit, kun monituottajamallia vastustettiin? Miksi kampanjoit nyt ammatinharjoittajamallin puolesta terveysasemalle, jonka lakkauttamista et ollut estämässä?

Kauniit kampanjapuheet eivät korvaa niitä päätöksiä, jotka on jo tehty. Tällä kaudella tehdyt päätökset eivät ole katoamassa – ne ovat jo vaikuttaneet monien elämään. Äänestäjien tehtävä on pitää päättäjät vastuussa siitä, mitä he ovat tehneet, ei vain siitä, mitä he nyt lupaavat.

Omaishoitajat vaalipaneelin keskiössä

Kuvassa aluevaaliehdokkaat Susanna Tiirikainen ja Lotta Paakkunainen
Kuvassa kanssani vasemmalla keskustan aluevaaliehdokas Susanna Tiirikainen, joka osallistui myös panelistina

Osallistuin eilen Hiiden Omaishoitajat ry:n järjestämään vaalipaneeliin, jossa keskustelu oli vilkasta ja ehdokkaita oli paikalla lähes kaikista puolueista. Omaishoitajat nostivat esiin huolensa siitä, että hyvinvointialueen palvelustrategiassa omaishoito ja ennaltaehkäisy on huomioitu puutteellisesti. Esimerkiksi vammaispalveluissa omaishoitoa ei mainita lainkaan.

Lisäksi omaishoidon palveluneuvonta on heikkoa, eikä tietoa löydy helposti. Monille omaishoitajille suurin tuki ja paras neuvonta on tullut Hiiden Omaishoitajat ry:ltä, josta itsekin olen saanut eniten tietoa. Paneelissa omaishoitajat kysyivät konkreettisia toimia ehdokkailta, ja palvelustrategian kehittäminen nousi keskustelun kärkeen.

Otin esille omat aloitteeni ja korostin, että Keskusta on ryhmänä vastustanut heikennyksiä omaishoitajien ja lastensuojelun resursseihin. Nostin myös esiin, että Lohjalla oli aiemmin neljä palkkioluokkaa ja palveluseteli vapaiden pitämiseen, mutta tilanne on heikentynyt. Lisäksi nostin yhtenä tärkeänä konkreettisena toimena omaishoidon neuvottelukunnan perustamisen hyvinvointialueella. Olin tehnyt siitä aloitteen, joka on jo tyrmätty, mutta mikään ei estä sen eteenpäin viemisessä edelleen.

Omaishoidon tilanne Länsi-Uudellamaalla

Alueella on 3 024 omaishoitajaa, ja vuonna 2025 omaishoidon tuen palkkiot ovat seuraavat:

  • Päivittäinen hoidon tarve: 472,15 €/kk
  • Ympärivuorokautinen hoito: 848,99 €/kk
  • Erittäin vaativa hoito: 1 644,00 €/kk

Keskeiset haasteet:

  • Pienintä tukea saavat työssäkäyvät lapsiperheiden vanhemmat.
  • Sijaishoitoa ei ole riittävästi, mikä vaikeuttaa vapaiden käyttämistä.
  • Palveluseteleistä ollaan luopumassa, mikä vaikeuttaa vapaiden käyttämistä.
  • Omaishoitajille annetaan liian vähän vakautta, ja jatkuva palkkioiden tarkastelu ja heikennykset lisäävät epävarmuutta, joka puolestaan kasvattaa pahoinvointia.
  • Tiedottaminen omaishoitajille on heikkoa, eikä moni ole saanut tietoa palkkioiden heikentämisestä.

Omaishoidon kehittämistarpeet

Omaishoito on edullisempi vaihtoehto kuin laitoshoito ja se tulisi tunnustaa osaksi hoivan kokonaisuutta sekä sisällyttää palvelustrategiaan. Tarvitaan lisää omaishoitosopimuksia, koska monet sitovassa hoivavastuussa olevat jäävät ilman tukea. Omaishoitajien hyvinvointiin panostaminen on investointi, sillä tukemalla omaishoitajia voidaan siirtää kalliimpien palveluiden tarvetta eteenpäin.

Myös omaishoitajayhdistykset tulisi ottaa mukaan päätöksentekoon, ja niiden toiminta on turvattava. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueille, kuntien tuki omaishoitajille on edelleen tärkeää. Tämä on yksi keskeinen syy, miksi esitin omaishoidon neuvottelukunnan perustamista. Se on myös erinomainen yhteistyöelin, jossa hyvät käytänteet pääsee esille ja keskustelun myötä myönteinen kehitys on mahdollisempaa ja ajanmukainen tiedonkulku sekä viranhalitjoille, päättäjille että omaishoitajille paranee.

Erityinen huoli nepsylasten omaishoitajista

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmat kantavat merkittävästi suurempaa hoivavastuuta, mutta eivät saa siihen riittävää tukea. Työssäkäynti vaikeutuu tai jopa estyy, kun lapsen tilanne vaatii jatkuvaa läsnäoloa.

Olisi mielekästä ehdottaa omaishoidolle omaa hoitoluokkaa neuropsykiatrisesti oireilevien lasten vanhemmille, jotta päätökset voitaisiin tehdä nopeammin. Työn ja omaishoidon yhteensovittamista tulisi tukea, mutta on myös tunnustettava tilanteet, joissa työnteko ei ole lapsen edun mukaista.

Vammaispalvelulain muutokset (1.1.2025)

Uudistukset tuovat vammaispalveluihin merkittäviä muutoksia:

  • Yksilöllinen palvelusuunnitelma, jossa vammaisen henkilön tarpeet arvioidaan kokonaisvaltaisesti.
  • Oikeus henkilökohtaiseen apuun laajenee.
  • Esteettömyyttä ja saavutettavuutta vahvistetaan, mikä lisää viranomaisten velvoitteita.
  • Syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden tukeminen nostetaan keskiöön.
  • Viranomaisten yhteistyövelvoite tiukentuu, jolloin eri toimijat sitoutetaan kehittämään palveluita yhdessä.

Poliittinen tilanne alueella

Keskustan aluevaltuustoryhmä vastusti säästöjä omaishoitajien palkkioista sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Lohjalla aiemmin käytössä ollut neljä tukiluokkaa on kaventunut kolmeen ja kokonaisuus on heikentynyt, vaikka yksi korvausluokka on noussut.

Lisäksi alle 17-vuotiaiden omaishoidon tukea heikennettiin kokoomuksen, RKP:n, vasemmiston ja perussuomalaisten äänillä. Lapsiperheiden vanhemmilla tulisi olla oikeus käydä työssä ja saada sijaishoitoa, mutta paikkoja ei ole riittävästi ja tiedotus on puutteellista.

Omaishoitajien näkökulmasta

Vammaispalvelulain muutokset voivat parantaa tuen saatavuutta ja palveluiden toimivuutta, mutta haasteena on niiden käytännön toteutus. Resurssit, palvelujen saatavuus ja omaishoitajien jaksaminen ovat kriittisiä kysymyksiä.

On ensiarvoisen tärkeää seurata, miten lakimuutokset vaikuttavat omaishoitajien asemaan ja vammaisten henkilöiden hoidon järjestämiseen. Omaishoidon kehittäminen ei ole vain kustannuskysymys, vaan se on myös inhimillinen ja yhteiskunnallinen ratkaisu, joka tukee perheitä ja vahvistaa hyvinvointia.

Talvisodan päättymisestä 85 vuotta – sodan perintö tänä päivänä

Tänään tulee kuluneeksi 85 vuotta Talvisodan päättymisestä. Tasavallan Presidentin päiväkäsky tuolta ajalta muistuttaa meitä menneisyyden koettelemuksista, rohkeudesta ja selviytymisestä. Lukiessani tuota päiväkäskyä mietin omaa lapsuuttani, omien lasteni lapsuutta ja työssäni kohtaamieni nuorten elämää. Miten sota ja sen perintö näkyvät edelleen yhteiskunnassamme ja arjessamme?

Sota jätti syvät jäljet niihin, jotka sen kokivat. Monet vanhempamme ja isovanhempamme kantoivat mukanaan traumoja, joita ei välttämättä koskaan sanoitettu. Heidän kokemuksensa vaikuttivat siihen, miten he kohtelivat lapsiaan ja puolisoitaan. Sodan aikainen niukkuus, pelko ja menetykset siirtyivät sukupolvelta toiselle tavalla, joka on vieläkin läsnä perheiden dynamiikassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Me kannamme tänä päivänäkin vanhempiemme traumoja, vaikkemme aina tiedostaisikaan sitä.

Jotkut meistä ovat kasvaneet perheissä, joissa tunteista ei puhuttu, sillä sodan kokeneille vaikeneminen oli selviytymiskeino. Toisille sodan jälkeinen epävarmuus ja pelko ovat jättäneet perinnöksi turvattomuuden tunteen, jota on vaikea selittää, mutta joka vaikuttaa tapaamme reagoida ja nähdä maailma.

Tämän päivän nuoret elävät erilaista todellisuutta, mutta hekin kantavat osaltaan menneisyyden perintöä. Miten puhumme heille sodasta ja rauhasta? Miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa menneisyyden traumat eivät siirry eteenpäin vaan muuntuvat ymmärrykseksi ja kestäväksi tulevaisuudeksi?

Talvisodan muistopäivä ei ole vain historian merkkipaalu, vaan se on myös mahdollisuus pysähtyä miettimään, miten historia elää meissä. Miten voimme huolehtia siitä, että menneisyyden haavat eivät estä meitä rakentamasta turvallista ja toiveikasta tulevaisuutta? Tämä on kysymys, jonka jokainen sukupolvi joutuu kohtaamaan.

Aika uudelle vaiheelle – en ole ehdolla kuntavaaleissa 2025, mutta haen luottamustanne aluevaaleissa

Nyt se on lehdessä, joten enää ei voi perääntyä. Asia, jota olen miettinyt viimeiseen asti. https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/8302173

Haluan ilmoittaa, että en asetu ehdolle vuoden 2025 kuntavaaleissa. Olen toiminut kunnallisissa luottamustehtävissä vuodesta 2013 lähtien ja koen, että nyt on sopiva hetki ottaa taukoa kunnallisesta toiminnasta. Uskon, että tämä tauko voi olla hyödyllinen sekä minulle että yhteisöllemme.

Päätökseeni vaikuttaa myös haluni viettää enemmän aikaa perheeni kanssa ja valmistautua elämänmuutoksiin, jotka ovat edessäni. Elämässä on hetkiä, jolloin suunnanmuutos avaa uusia mahdollisuuksia ja koen tämän olevan juuri sellainen hetki.

Kunnallispolitiikassa toimiminen on antanut minulle paljon ja olen pyrkinyt tekemään parhaani kuntalaisten hyväksi. Olen tehnyt aloitteita, esityksiä ja aina ajatellut koko Lohjan etua, erityisesti heikommassa asemassa olevien puolesta. Matkan varrella olen saanut arvokkaita yhteistyökumppaneita, käynyt rakentavia keskusteluja ja saavuttanut konkreettisia tuloksia. Erityinen kiitos teille, jotka olette pyytäneet minua olemaan ehdolla kuntavaaleissa – arvostan tätä suuresti ja olen kiitollinen luottamuksestanne.

Valitettavasti luottamustehtävät ovat tuoneet mukanaan myös ikäviä kokemuksia, kuten uhkailuja, herjauksia ja jopa perheeni uhkaamista. Vaikka nämä eivät ole päätökseni pääsyitä, ne ovat esimerkkejä siitä, mitä julkinen toiminta voi joskus sisältää. Olen kohdannut kampituksia ja painostusta, mutta myös paljon kannustusta ja kiitosta.

Perheeni on minulle aina etusijalla ja nyt haluan keskittyä heihin entistä enemmän. Kiitän kaikkia luottamuksestanne ja yhteistyöstänne vuosien varrella. Toivotan uudelle kaupunginvaltuustolle sekä muille kaupungin luottamushenkilöille viisautta ja menestystä tehtävissään.

Vaikka jätän kunnallispolitiikan toistaiseksi, olen edelleen mukana vaikuttamassa, sillä olen ehdolla aluevaaleissa. Hyvinvointialueiden päätöksillä on suuri merkitys meidän kaikkien arkeen ja haluan jatkaa työtä oikeudenmukaisten ja saavutettavien palveluiden puolesta. Toivon luottamustanne, jotta voin jatkaa hyvinvointialueen kehittämistä tavalla, joka turvaa sosiaali- ja terveyspalvelut oikeudenmukaisesti ja kaikkien hyvinvointi huomioiden.

Kiittäen,

Lotta

Paluu 1990-luvun virheisiin

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen leikkaukset lastensuojeluun, oppilashuoltoon, ikääntyneiden terveydenhuoltoon ja asumispalveluihin sekä vammaispalveluihin ovat surullinen esimerkki siitä, kuinka lyhytnäköisesti palveluita johdetaan. Hyvinvointialueen virkajohdon ja aluehallituksen esityksiin perustuvat leikkaukset saivat enemmistön tuen aluevaltuustossa, vaikka historia on jo osoittanut, millaisia seurauksia tällä on.

1990-luvun laman aikana tehdyt sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset vaikuttavat yhteiskuntaamme edelleen. Tuolloin tehtiin niin sanottuja välttämättömiä säästöjä, joiden seurauksena lasten, nuorten, perheiden ja ikääntyneiden hyvinvointi heikkeni merkittävästi. Pitkällä aikavälillä nämä säästöt maksettiin moninkertaisesti lisääntyneinä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksina, syrjäytymisenä ja jopa rikollisuuden kasvuna. Nyt, vuonna 2025, teemme täsmälleen samoja virheitä. Mitään ei ole opittu.

Leikkausten kohdistuminen lasten, nuorten, ikäihmisten ja vammaisten palveluihin on erityisen raju isku, sillä juuri nämä ryhmät tarvitsevat palveluita eniten. Lastensuojelun ja oppilashuollon heikennykset lisäävät koulupudokkuutta, pahoinvointia ja syrjäytymistä. Ikääntyneiden palveluiden heikennykset johtavat suurempaan kuormitukseen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, kun ennaltaehkäiseviin toimiin ei panosteta. Vammaispalveluiden leikkaukset rajoittavat itsenäistä elämää ja yhdenvertaisuutta entisestään.

Omaishoitajien tilanne on myös heikentynyt jatkuvien leikkausten vuoksi. Omaishoitajien palkkioita on esitetty leikattavaksi toistuvasti, ja koko aluevaltuustokauden ajan niitä onkin jo leikattu sekä omaishoitajien vapaiden käyttöä vaikeutettu. Lohjalla oli aiemmin erinomaisesti toimiva käytäntö, joka mahdollisti omaishoitajien vapaiden joustavan käytön ja lisäsi siten heidän jaksamistaan. Nyt vapaita käytetään huomattavasti vähemmän, mikä johtaa omaishoitajien uupumiseen. Samalla vapaiden ajaksi osoitettuja hoitopaikkoja lakkautetaan ilman, että tilalle tarjotaan sopivaa vaihtoehtoa, jolloin hoidettavien ja omaishoitajien tilanne vaikeutuu entisestään.

Erityisen hälyttävää on Ankkuritoiminnan alasajo Lohja-Vihti-Karkkila-alueella. Tätä ei voi perustella palvelujen yhdenmukaistamisella tai virtaviivaistamisella, sillä kyseinen alue on ainoa, jossa muutoksia tehdään. Samalla Lohja-Vihti-Karkkila on ainoa alue, jossa Ankkuritiimin työ on ollut erillinen, eikä vain muiden tehtävien ohessa hoidettava työmuoto. Tämän muutoksen taustalla ei ole edes säästöt, vaan jotain aivan muuta – mitä, sitä ei ole avattu asukkaille. Lopputulos on kuitenkin selkeä: rikoskierteessä olevien nuorten ja nuorten aikuisten tukeminen vaikeutuu.

Tämän päivän säästöt ovat huomisen suuria kustannuksia. Me maksamme niistä tulevaisuudessa niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Nyt olisi viimeinen hetki pysähtyä ja miettiä, millaisen yhteiskunnan haluamme jättää tuleville sukupolville. Onko meillä varaa tehdä samat virheet uudelleen?

Karjalohja-​Sammatin lääkäri on voitto asukkaille – mutta muistutamme tärkeästä periaatteesta

Kirjoitin aluevaltuustoryhmämme puolesta mielipidekirjoituksen Länsi-Uusimaa-lehteen Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelujen tulevaisuuden uudesta mahdollisuudesta.

Olemme Keskustan aluevaltuustoryhmässä erittäin tyytyvisiä siihen, että Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelut näyttävät vihdoin valoisammilta. Tämä on merkittävä voitto alueen asukkaille, jotka ovat määrätietoisesti taistelleet terveyspalveluidensa puolesta. Vaikka esityksemme monituottajamallista ei saanutkaan käsittelyä, olemme iloisia, että ratkaisu on linjassa sen kanssa, mitä olemme aina ajaneet.

On kuitenkin tärkeää pohtia, miksi alkuperäinen palveluverkkopäätöksemme ei saanut laajempaa tukea. Ainoastaan Keskusta ja muutama aluevaltuutettu äänestivät alueemme palvelujen puolesta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka muut puolueet suhtautuvat haja-asutusalueiden palveluihin. Mielestämme tämä kertoo siitä, että haja-asutusalueiden palvelut eivät aina saa ansaitsemaansa huomiota ja tukea. Toivomme, että erityisesti Kokoomus jatkaa työtä alueemme palvelujen turvaamiseksi myös vaalien jälkeen, vaikka suuntaus on usein ollut palveluiden keskittämiseen. Keskittäminen voi johtaa siihen, että haja-asutusalueilla asuvien ihmisten pääsy peruspalveluihin vaikeutuu, mikä puolestaan voi lisätä alueiden eriarvoisuutta.

Omalääkärimalli, joka on tulossa käyttöön, on mielenkiintoinen kokeilu. On tärkeää seurata sen toteutumista tarkasti ja varmistaa, että se takaa riittävät terveyspalvelut kaikille alueen asukkaille. Tämä malli voisi olla ratkaiseva erityisesti niille, joilla on erityistarpeita, ja siksi saavutettavuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Erityistarpeisten asukkaiden palvelujen varmistaminen on elintärkeää, jotta he voivat saada tarvitsemansa hoidon ajoissa ja mahdollisimman lähellä kotiaan. Näin vähennämme myös terveyseroja ja edistämme tasa-arvoa palveluiden saatavuudessa.

Tämä tapaus on osoitus siitä, kuinka tärkeää on avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko aluevaltuustossa. Asukkaat ansaitsevat luottaa siihen, että heidän edustajansa kuuntelevat heidän huoliaan ja tekevät päätöksiä alueen parasta ajatellen. Hyvinvointialueen päätöksenteon on oltava osallistavaa ja avointa, eikä sitä saa pohjata henkilökohtaisiin suhteisiin tai medianäkyvyyteen. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä periaatteita demokratian toimivuudelle ja asukkaiden luottamuksen saavuttamiselle.

Tarvitsemme poliittista selkärankaa ja johdonmukaisuutta. Kaikkien aluevaltuutettujen työ ansaitsee tulla kuulluksi, ja päätösten tulee perustua alueen asukkaiden todellisiin tarpeisiin. Politiikassa on kyse ihmisten arjen parantamisesta, ja siksi on elintärkeää, että asukkaiden tarpeet ovat aina etusijalla.

Toivomme, että Karjalohja-Sammatin tapaus toimii innoittajana muille haja-asutusalueille. On tärkeää, että jokaisella alueella on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut riippumatta asuinpaikastaan. Näin voimme turvata kaikkien kansalaisten oikeuden peruspalveluihin ja edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Voit lukea mielipidekirjoituksen alta tai 14.1.2025 julkaisusta Länsi-Uusimaasta:

Karjalohja-​Sammatin lääkäri on voitto asukkaille – mutta muistutamme tärkeästä periaatteesta

Keskustan aluevaltuustoryhmässä olemme tyytyväisiä, että Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelujen tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämä on voitto alueen asukkaille, jotka ovat taistelleet määrätietoisesti terveyspalveluiden puolesta. Keskustan aluevaltuustoryhmän aloite monituottajamallista jäi käsittelemättä, mutta on hienoa, että on mahdollista päätyä ratkaisuun, joka on linjassa sen kanssa, mitä olemme aina esittäneet.

On kuitenkin syytä pohtia, miksi alkuperäinen esityksemme palveluverkkopäätöstä tehtäessä ei saanut tukea. Vain keskusta ja muutama aluevaltuutettu äänestivät alueemme palvelujen puolesta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten muut puolueet suhtautuvat haja-asutusalueiden palveluihin. Toivomme, että erityisesti kokoomus jatkaa työtä alueemme palvelujen turvaamiseksi myös vaalien jälkeen, vaikka taipumusta onkin ollut keskittämiseen.

Omalääkärimalli on mielenkiintoinen kokeilu ja onkin tärkeää seurata sen toteutumista tarkasti. Toivomme, että malli toimii hyvin käytännössä ja että se takaa alueen asukkaille riittävät terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. On myös tärkeää varmistaa, että omalääkäri on saavutettavissa kaikille, myös niille, joilla on erityistarpeita.

Tämä tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on, että aluevaltuuston päätöksiä tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heidän edustajansa ottavat heidän huolensa vakavasti ja että päätökset tehdään alueen parasta ajatellen. Hyvinvointialueen päätöksenteon on oltava osallistavaa ja avointa. Päätöksiä ei voi pohjata siihen, kuka sattuu tuntemaan oikeat henkilöt tai kenen näkemys saa eniten palstatilaa.

Tarvitsemme nyt poliittista selkärankaa ja johdonmukaisuutta. Kaikkien aluevaltuutettujen tekemä työ ansaitsee tulla kuulluksi.

Toivomme, että Karjalohja-Sammatin esimerkki toimii innoittajana muillekin haja-asutusalueille. On tärkeää, että jokaisella alueella on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut riippumatta siitä, missä asuu.

Keskustan aluevaltuustoryhmän puolesta kirjoittava Lotta Paakkunainen on aluevaltuutettu

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8206459