Kategoria-arkisto:terveys

Jatkuuko Lohjalla alueiden eriarvoistaminen

Jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi:

jos Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti ja se rakennetaan yksityisen toimesta ja palvelu tuotetaan yksityisen toimesta, ei kaupungilla ole tarvetta rakentaa omaa toimintaa. Palvelu ostettaisi yksityiseltä. Nummi olisi ainoa palvelualue Lohjalla, jossa ei ole kunnan tuottamaa varhaiskasvatusta. Siis kokonainen alue  yksityisellä hoidolla.

Olen keskustellut eräiden luottamushenkilöiden kanssa asiasta ja kävi ilmi, että he ovat sitä mieltä, että vaikka nyt yksityinen rakentaisi ja tarjoaisi päiväkotipalvelun alueella, voisi kaupunki tuottaa myös omaa myöhemmin, kun investointitilanne on parempi. On aika erikoista ajatella, että kunta voisi vielä rakentaa oman palvelun, jos yksityinen rakentaa palvelun 120 lapselle. On myös erikoista ajatella, että perhepäivähoitajia olisi vielä tämän jälkeen, päiväkodin ollessa näinkin iso tälle alueelle, vertailuksi Saukkolan päiväkodissa tällä hetkellä alle 60 lasta.

Saukkolan päiväkodin asiassa pidettiin asukasilta ennen lautakunnan kokousta, eli ns kuultiin asukkaita. Asukasillassa oli vain saukkolalaisia vanhempia, joilla lapset ovat tällä hetkellä hoidossa. Asukasillasta oli tiedotettu facebookissa, aluetoimikunnan sivulla, mutta kaikkia tämä ei tavoittanut.
Asukkaat eivät olleet suotuisia yksityiselle toimijalle. Toki yksityisen toimija tuloa ei voi estää ja mielellään toivotaan kyllä uusia yrittäjiä alueelle, mutta se, että se olisi ainoa toimija, ei se tuo valinnan mahdollisuutta asukkaille.
Päiväkodissa on sisäilmaongelma ja huolestuneet vanhemmat ovat lähettäneet kirjelmiä ja kannanottoja viranhaltijoille ja luottamushenkilöille asiasta. Vanhemmille on tiedotettu, että lapset pääsevät väistöön lokakuussa, jos päiväkoti korjataan. Miksi on näin? Miksi väistöön vain, jos korjataan? Miten pääsee edes silloin väistöön? Onko pienempiä tiloja tarjolla?
Tarveselvitys viedään kesäkuun valtuustoon, jossa päätetään, korjataanko nykyiset tilat vai rakennetaanko uusi päiväkoti.
Mikäli päiväkoti korjataan, tapahtuu siirto väistötiloihin lokakuussa 2018. Jos valtuusto päättää, että Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti, jatkuu päivähoito uuden päiväkodin valmistumiseen asti nykyisissä sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Koska lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja mahdollisen uuden päiväkodin valmistumisajankohta venynee vähintäänkin ensi vuoteen, todennäköisesti pidemmälle, me Saukkolan päiväkotia käyvien lasten vanhemmat ja huoltajat olemme erittäin huolissamme lastemme jatkuvasta altistumisesta epäterveelliselle sisäilmalle. Jotta altistuminen saataisiin mahdollisimman pian katkaistua, toivoisimme, että väistötilat saataisiin käyttöön nopealla aikataululla.

Väistötiloja ei ole. Ei lyhyemmäksi, eikä pidemmäksi aikaa. Vai onko?

Lautakunnan huhtikuun kokouksessa Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan:

https://lohja.emmi.fi/l/c5bjnSnbfvx7

Se, että päiväkodissa on sisäilmaongelma, on tarpeeksi vakava tilanne ja väistöä tarvitaan, mutta se, että sillä ja sen tuomalla vakavalla kiireellä ratsastetaan päiväkodin sijoittelussa, on myös hyvin vakavaa ja arveluttavaa.
Kiirettä voisi hillitä tieto, että käsittääkseni eräs yrittäjä, kiinteistönomistaja on tarjonnut kaupungille tilojaan väistöä varten. Luonnollisestikaan  tilan kunnosta ei vielä ole tietoa.
Kaupunginhallitus kokousti maanantaina 18.6 ja SDP:n Maaret Laine teki asiasta hyvän vastaesityksen, joka kuitenkin kaatui 4-9
Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle,
1. että Saukkolan päiväkodista luovutaan;
2. että Nummen alueen uuden päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten että päiväkoti suunnitellaan ja toteutetaan Nummen monitoimijatalon alueelle ja hankkeelle haetaan poikkeamislupaa;
3. että Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta valtuutetaan valmistelemaan Nummen alueen uuden päiväkodin toteuttaminen omana toimintana.

Kaupunginhallitus päätti äänin 9-4, että Saukkolan päiväkoti tullaan rakentamaan Mäntsälänmetsään yksityisen päiväkodin toimesta.

Kaupunginhallitus siis haluaa, että yksi palvelualue Lohjalla kokonaisuudessaan on ilman kunnallista (palvelua) varhaiskasvatusta, lukuunottamatta esikoulua. 

Toki palvelu ostetaan yksityiseltä tuottajalalta, palvelusetelillä. Palveluseteli toimii siten, että asiakas(perhe) saa setelin kaupungilta, perhe maksaa sillä osan palveluntuottajan hinnasta ja palveluntuottaja laskuttaa loppusumman perheeltä. Säästö kaupungille tulee siis siitä, että palveluseteli on hinnoiteltu hyvin, eli sen arvo on suhteellisen pieni.

Lohjalla on aiemmin ajettu yksityisyrittäjä ahtaalle palvelusetelien kanssa, samalla toivotetaan tervetulleeksi toinen toimija.
Onko tuottaja velvoitettu laskuttamaan perhettä saman verran, mitä kunta laskuttaisi?
Eriarvoistetaanko perheitä tällä tavalla? Eriarvoistetaanko alueita tällä tavalla? Maksaako maalainen palvelusta (jälleen) enemmän? Maksaako sosiaalitoimi loppusummia päivähoidosta, jos/kun osa perheistä ei pysty maksamaan koko päivähoidon summaa tuottajalle?
Tuleeko säästöä oikeasti, vai siirretäänkö taas vain taskua?

Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta on muuten päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä nousee rajan yli ja jälleen pitää tehdä asiasta uusi päätös.

 

Muuten, ollaanko Mäntynummen ja Orvaisten päiväkodin korvaavaa tarjottu ykstyiselle? 189-paikkainen pk varmasti olisi hyvä tulonlähde. Tuskin on. Perusteena varmaankin se, että päiväkoti tulisi monitoimijataloon. Kuten voisi tulla Nummellakin.

Yhteislyseon kiinteistön tulevaisuuden päätöksestä

Viime valtuustokokouksessa päätimme Karstun koulun tulevaisuuden lisäksi Yhteislyseon kiinteistön tulevaisuudesta, tehdäänkö remontti vai rakennetaanko uusi. Olen muutaman vuoden ajan puhunut koulun sisäilmastosta ja ollut sitä mieltä, että paras ratkaisu kiinteistölle olisi puskutraktori.

Olen lukenut materiaaleja, käynyt seminaareissa aiheesta, sisäilmainfossa, keskustellut asiantuntijoiden kanssa, sairastuneiden kanssa, lukenut lisää ja keskustellut muiden asiasta päättävien kanssa. Helppoja ratkaisuja ei ole.

Olin yhdessä vaiheessa kääntymässä remontin puolelle, kunnes luin uudestaan raportin ja luin muista sisäilmakorjauksista. Toki onhan meillä omaakin kokemusta niistä, eikä ne hyviä ole ollut.

Olen hämmentynyt siitä, että kokouksessa Karstun lakkautuksesta päätettäessä todettiin, että koulu on niin vanha ja huonokuntoinen ja perusteltiin niillä seinillä lakkautusta ja seuraavasssa pykälässä puolustetaan rakennusta niillä seinillä, vaikka koulu on huonokuntoinen. Valikoivasti siis seinät ovat tärkeitä opetukselle. Enkä ymmärrä arkkitehtuurin pistämistä nuorten terveyden edelle.

Olen siis sitä mieltä, että lyseota ei enää korjaamalla saa sisäilmaltaan terveeksi. On sitä sen verran monta vuotta ja monta kertaa, monella miljoonalla yritetty korjata. Nostalgia ja rakkaus kiinteistöön ei sitä terveeksi tee.

Tulemme muutaman vuoden päästä olemaan samassa tilanteessa kuin nyt, ehkä vielä pahemmassa, nuorten terveyden kohdalla.

Rakennus on vuosia seissyt vedessä (eräskin valtuutettu totesi kokouksessa, että emme tiedä, mihin se vesi menee puoltaessaan remonttia), vesi on jo tehnyt tehtävänsä. Rakennusta ei saa enää kuntoon.

Raportista voi päätellä, että lukuisat seikat tukevat rakenteiden olevan vaurioituneita toja-levyistä ja ulkopuolisesta vedestä, jota esimerkiksi putkitunneliin valuu ja joka on kostuttanut putkitunnelin seinät ja joka on levännyt rakenteissa lisäksi mikrobilöydökset ovat huolestuttavia.

Löydöksissä oli runsaasti toksiineja tuottavia sekä sädesientä ja mytoksiineja (Mykotoksiinit ovat sienten myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita. ). Kosteusvaurioindikaattorimikrobeja oli runsaasti (aspergillus penicilloides, as. Sydowii, as.versicolor, jnejne)

Putkitunneleihin tulee sateella vettä rakennuksen ulkopuolelta kalliopintaa pitkin. Toimenpidesuosituksissa kehoitetaan kapseloimaan, se ei ole pysyvä ratkaisu

Jos korjaus ja puhdistus toteutetaan toimenpideohjelman suositusten mukaisesti, mikä takaa, että puhdistus on riittävä? Saadaanko kaikki mikrobit, pölyt, sienet yms pois? Kuten on todettu, on Lohjan kaupunki tehnyt ongelmaisiksi koetuissa tiloissa useita sisäilmatutkimuksia ja korjannut niissä osoitetut ongelmakohdat. Moneen kertaan korjattu. Tästä huolimatta on tilanne sisäilman osalta huonontunut.

Olen myös keskustellut monen rakennusalan asiantuntijan kanssa, ja monen sisäilma-asiantuntijan kanssa ja minä luotan heidän arviointiinsa poliitikkojen yli. Sain myös muistutuksen siitä, että esimerkiksi vuonna 2015 Vantaalla tehty tilastointi osoittaa, että Vantaalla vain yksi 26:sta tiivistyskorjauksesta onnistui. Toki varmasti on parempaa rakennustietämystä jo olemassa, mutta sisäilmasairaan kiinteistön korjaaminen ei takaa, että kaikki sisäilmasta sairastuneet voisivat palata tiloihin. Iso osa oireilee edelleen.

Valikoidusti hyvä pedagogiikka ei tarvitse monumentteja, kiireellä ei tule hyvää eikä monumentti korvaa nuoren menetettyä terveyttä. Monella tuntui olevan niin lämpöiset muistot lyseosta, että uskon sen hämärtävän päätöksentekoa. MOni sanoi myös, että meidän pitää luottaa asiantuntijoihin. Kyllä. Mutta kaupunki on pyytänyt vain yhdeltä asiantuntijalta arviota. Mielestäni viisautta olisi ollut kysyä arviota kahdelta-kolmelta eri asiantuntijalta rakennuksen kuntoraporttien, tate-raportin ja katselmuksen perusteella.

Nuorisovaltuusto, joka siis edustaa varsinaista käyttäjäryhmää on antanut myös lausunnon ja käyttäjäryhmää tulisi kuulla. Nuorisovaltuusto oli uuden rakennuksen kannalla ja niin olen minäkin.

Käytin puheenvuoroa kannattaakseni uudenrakentamista ja samalla ilmoitin kannattavani valtuutettu Maittilan vastaesitystä, hän esitti vanhan lukion purkamista ja uuden rakentamista.

Maittilan lisäksi vastaesityksen teki perussuomalaisten Slunga-Poutsalo.Hän esitti päätösesityksen lisäystä, että Mikäli lukion remontin aikana purkuvaiheessa lukion rakenteista paljastuu sellaisia tekijöitä, joiden korjaaminen tulee nostamaan korjauskustannuksen korkeammiksi kuin uudisrakennuksen arvioitu hinta, keskeytetään remontti ja palautetaan asia uudestaan valtuuston käsittelyyn.

Ihmettelin ääneen perussuomalaisten lisäysehdotuksen huonoa äänestysmenestystä (tai toiset eivät edes halunneet äänestää (esimmäisessä äänestyksessä vastaesityksestä oli 14 tyhjää),eräs valtuutettu perusteli sillä, että jos löydetään purkaessa jotain, mikä nostaa kustannuksia, työt keskeytetään ja asia palaa valtuustoon, ilman että sitä valtuuston päätöksessä lukee. Ihan uskomaton väite. Ei kukaan urakoitsija suostu siihen. Jokainen itseään kunnioittava urakoitsija haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja perusteellisesti ja jos he löytävät jotain, he korjaavat sen ja lasku tulee perässä.
Vaikka vanha saataisi korjattua, iso osa nyt sairastuneista ei pysty olemaan edes korjatuissa tiloissa. Toki osa ei pysty olemaan edes uusissa tiloissa, mutta heille meidän tulee pystyä osoittamaan toinen ratkaisu.
Olen usein ennenkin sanonut, että mua ei haittaisi olla väärässä välillä. Olisin todella mielelläni väärässä tässäkin asiassa, sen vain aika näyttää ja mä toivon, että lyseon remontti on se, joka onnistuu ja siitä alkaisi onnistuneiden remonttien aikakausi.

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille, mutta seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa

Hyvin tärkeä ja hyvä aloite nuorten maksuttomasta ehkäisystä hylättiin perusturvalautalautakunnassa. Viime syksynä valtuustossa alkuperäisen aloitteen tekijä Birgit Aittakumpu (vas) esitti aloitetta uudelleen vireillä olevaksi ja uudelleen valmisteluun. Tänään aloite on uudelleen käsiteltävänä sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Toivotaan, että Lohja siirtyy

Toisaalta yli 800 000 ruotsalaisnaisen havaintotutkimuksessa selvisi, että ehkäisyhormoneja käyttävät teini-ikäiset käyttävät muita enemmän myös psyykenlääkkeitä. Hormonit sopivat monille, mutteivät kaikille.

https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005682764.html

Jutussa kerrotaan, että Lundin yliopiston tutkimuksessa yhteys näkyi erityisesti 13–14-vuotiailla nuorilla ja jonkin verran myös 15–17-vuotiailla. Näissä ikäryhmissä hormoniehkäisyä käytetään paljon myös kivuliaiden kuukautisten ja endometrioosin hoitomuotoina. Heikinheimon mukaan ne ovat itsessään myös asioita, jotka voivat vaikuttaa nuoren naisen mielialaan.

”Aina on hyvä muistaa, että hormoniehkäisy ei sovi kaikille. Varsinkin ehkäisyä aloittaessa on riskit ja edut käytävä läpi ja, jos aloitettu valmiste ei sovi, vaihtoehtoja on runsaasti”, Heikinheimo sanoo.

Samalla pitää muistaa, että hormoneja ja mielialalääkkeitä molempia käytetään paljon. Ehkäisyä aloitettaessa tulee kuunnella omaa kehoa ja jos tuntee, ettei hormonit sovi, pitää miettiä vaihtoehtoja ja keskustella oman asiantuntijansa, hoitavan tahon kanssa.

Länsi-Uusimaa julkaisi 22.5.2018 mielipidekirjoitukseni aloitteen tueksi:

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille.

Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.

Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.

Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.

Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.

NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.

Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.

Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Il- mainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.

Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.

 

Länsi-Uusimaa 22.5.2018

Mitä ajattelet sairaskohtauksen aikana – yksi ajatus

Sairaskohtaus.

Kamala sana.

Kun se sattuu omalle kohdalle, ensimmäinen ajatukseni oli lapset ja hätä heistä. Lapset ovat koulussa, miten saan sanan heille, että tulevat itsenäisesti tänään kotiin. Miten saan sanan heille, että en ole tänään kotona, kun tulevat kotiin?

Sairaskohtaus.

Enhän mä ole vasta kuin vähän yli 40.

Lääkekaappi. Lääkkeet ja soitto terveyskeskukseen, jos pääsisi sydänfilmiin.

Ei. Ei ole valmiuksia. Hyvää palvelua sain kuitenkin, ohjeita, mitä tehdä ja kuinka toimia.

Soitto hätänumeroon. Ambulanssilla kesti puoli tuntia.

Kävelin itse ovelle. Lääkkeet auttavat.

Ambulanssihenkilökunta toimi rauhallisesti, tutkivat ja hoitivat.

Kissa tuli keittiönpöydän alle tuijottamaan minua. Kuin vahtisi.

Koira vinkuu häkissään, jonne laitoin sen odottamaan, ettei ole hoitajien jaloissa.

Kaupassa pitäisi käydä. Imuroidakin pitäisi. Sejase asia pitäisi hoitaa, se meili on lähettämättä….kaikenlaisia ajatuksia pyörii päässä. Kaikki on kesken.

Vointiani seurataan, tietoja kirjataan ylös.

Päätä särkee.

Vointi on aika hyvä.

Muistin viime kesän kuuman päivän. Ajoin autoa, lapset kyydissä. Henkeä ahdisti. Silmissä musteni, kaulaa puristi. Ajoin bussipysäkille. Lapset ihmettelivät miksi pysähdyttiin. Hiki valuu otsalla, puristus kaulalla helpottaa, näkökenttä vaalenee, hengitys tasaantuu. Voidaan jatkaa matkaa.

Oliko sekin sairaskohtaus?

Kamala ajatus. Mä olen vasta vähän yli 40.

Vointi kohenee.

Päiväkotien sisäilma huolettaa – pyyntö päästä terveisiin tiloihin ei ole liikaa vaadittu, eihän?

Sisäilmaongelmat tarvitsevat upeita vanhempia näkyäkseen. Ongelmia ei voi ratkoa, jos ne lakaistaan maton alle ja unohdetaan. Päiväkotien sisäilmaongelmat ovat liian kauan olleet muiden sisäilmaongelmien varjossa.

saukkolan päiväkoti
Saukkolan päiväkoti (kuva Elina Laiho)

Perhe on laittanut lapsen päiväkotiin hoitoon, luottaa päiväkodin henkilökuntaan ja siihen, että lapsi saa hyvää hoitoa ja varhaiskasvatusta, minkälainen on se kiinteistö, jossa päiväkoti on. Joka päivä vanhemmat vievät lapsen hoitoon. Joka päivä, paitsi silloin, kun on korvatulehdus, kuumetta, flunssaa, poskiontelontulehdus, silmätulehdus…

Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin.

Vanhemmat luottavat kaupunkiin päiväkotipalvelun tuottajana, luottavat kaikken tärkeimpänsä kaupungin huomaan, luottavat kaikkein tärkeimpänsä terveyden kaupungin huomaan.

Mitä tehdä, kun kaupunki ilmoittaa päiväkodin olevan sisäilmaongelmaisen?

Vanhempien huoli on suuri, lapsilla on eriasteisia oireita ja sairastumisia. Toisille voi jäädä pysyviä vaurioita. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, kuten niin moneen kertaan olen sanonut aiemminkin. Kuinka kauan me voimme sairastuttaa lapsiamme?

Päiväkotilasten korvatulehduskierteitä on pidetty asiaankuuluvina ja niitä on vain kauhisteltu ja voivoteltu.

Ollaanko pysähdytty miettimään päiväkotien kohdalla kiinteistön kuntoa? Tänä päivänä ehkä pysähdytään herkemmin, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi.

Lohjalla on tutkittu viimeisen vuoden aikana viisi päiväkotia, joista Saukkolan päiväkoti viimeisimpänä. Muut tutkitut ovat olleet

  • Pusulan päiväkoti
  • Päiväkoti Eulaalia Karjalohjalla
  • Vieremän päiväkoti
  • Muijalan päiväkoti

Kaikkien näiden raportit löytyvät osoitteesta http://www.lohja.fi/default.asp?id_sivu=3208&alasivu=3208&kieli=246

Päiväkodit tarvitsevat rohkeita vanhempia, jotka tuovat ongelmille kasvot. Jotka tuovat todellisuuteen ja tietoisuuteemme ongelmien laajuuden.

Tässä Länsi-Uusimaan artikkeli Saukkolan päiväkodin tilanteesta vanhempien näkökulmasta.

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/623664-saukkolan-paivakodin-sisailma-huolestuttaa-vanhempia

Hyvä vanhemmat!

Haastattelussa vanhemmat kertovat pienten lastensa pitkittyneistä oireista, lääkitysten huolestuttavasta määrästä ja toiveestaan saada lapset terveeseen tilaan. Tällaista toivetta ei pitäisi edes joutua esittämään.

”– Nuorin lapsistani, hieman alle 2-vuotias, on ollut päiväkodin aloitettuaan lähes koko ajan kipeänä. Yskä alkoi kaksi kuukautta siitä, kun hän meni vuosi sitten päiväkotiin. Jokaisen flunssan jälkeen hänelle on jäänyt pitkä limainen yskä, joka on jatkunut viikkoja. Hän on joutunut syömään huolestuttavan paljon astmalääkkeitä ikäänsä ja kokoonsa nähden. Lääkäri suositteli, että ottaisin lapsen pois hoidosta. Nyt, kun hän on ollut lähes neljä viikkoa päiväkodista pois, astmalääkkeiden määrän on voinut puolittaa ja yskä on hävinnyt. Dramaattinen muutos. Lapsen terveys on tärkeinä, mutta taloudellisesti nykyinen tilanteemme on hankala, Koskela kertoo. ”

 

Saukkolan päiväkodin sisäilmaongelma – vanhempien kirjelmä

Saukkolan päiväkodin sisäilmaongelmat: Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat

Sitowise Oy:n toteuttamassa kosteus- ja sisäilmateknisessä tutkimuksessa Saukkolan päiväkodin tiloissa todettiin sisäilmaongelmia, joista kerrottiin lasten vanhemmille päiväkodissa 26.2.2018 järjestetyssä infotilaisuudessa. Saukkolan päiväkodissa on tällä hetkellä 56 lasta ja 12 hoitajaa.

Tutkimuksen mukaan mm.

  • päiväkodin molemmat ilmanvaihtokoneet ovat sellaisia, etteivät ne sovellu kunnolla päiväkotikäyttöön.
  • Ilmanvaihtokoneen piippu toimii vuorotellen ulko- ja jäteilmakanavana, jolloin ilmavirrat pääsevät sekoittumaan.
  • Ilmamäärien mittauksissa havaittiin puutteita eikä ilmanvaihto ole riittävä rakennuksessa oleskelevien henkilöiden määrään nähden.
  • Ilman sekoittuminen tutkituissa tiloissa oli pääosin puutteellista.
  • Tulosten mukaan tilat ovat alipaineiset ympärivuorokautisesti. Tämä mahdollistaa epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan rakenteissa olevien epätiiveyksien kautta eli ilman virtaussuunta on ulkoa sisään päin.
  • Päiväkodin alapohjassa ei havaittu kapillaarikatkoa tai kapillaarikerrosta. Näin ollen alapuolelta nouseva kosteus tiivistyy muovimaton alapintaan, koska muovimatto ei läpäise vesihöyryä.
  • Muovimatto ja liima-aines on reagoinut kemiallisesti kosteuden kanssa ja kaikkien näytteiden 2-etyyli-1-heksanoli arvot ylittivät viitearvot.
  • Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu rakennuksen salaojitusta. Salaojien puuttuminen tai tukkeutuminen lisää alapohjarakenteiden kosteusrasitusta.
  • Ulkoseinän höyrynsulku ei ole täysin tiivis ja mahdolliset ulkoseinien epäpuhtaudet voivat kulkeutua rakennuksen sisäilmaan.
  • Vanhan puolen ulkoseinien tuuletus havaittiin puutteelliseksi. Nykyistä seinärakennetta voidaan pitää riskirakenteena.
  • Sokkelirakenne havaittiin paikoin matalaksi, mikä saattaa lisätä ulkoseinien kosteusrasitusta.
  • Yläpohjan kartoituksen yhteydessä havaittiin aistinvaraisesti aluskatteessa sekä runkorakenteissa runsaasti kosteuden aiheuttamia jälkiä, mikrobivaurioita ja lisäksi aluskate on paikoin revennyt.
  • Aluskatteen vaurioiden kautta mahdolliset vesivuodot pääsevät yläpohjan lämmöneristeeseen vaurioittaen sitä.
  • Höyrynsulkumuovi havaittiin epätiiviiksi läpivientien kohdalta. Rakennuksen ollessa alipaineinen on mahdollista, että mahdolliset yläpohjan eristetilan epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan ja saattavat heikentää sisäilman laatua.
  • Päiväkodista otetuista näytteistä löydettiin mm. cladosporiumia, joka on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa.
  • Näytteistä löydettiin myös Aspercillus penicilloidesia. Aspergillus-suvun homeet ovat yleisiä kosteusvauriorakennuksissa. Cladosporium ja aspergilluslajit ovat allergisoivia.

Korjataanko vai rakennetaanko uusi?

Meille vanhemmille ja huoltajille on tiedotettu, että akuuteimmat korjaustoimenpiteet päiväkodissa tehdään tulevaan kesään mennessä. Lohjan kaupungin Hyvinvointi-toimiala aloittaa välittömästi tarveselvityksen, jonka tiimoilta ensimmäinen tapaaminen on 13.3. Tarveselvitys viedään kesäkuun valtuustoon, jossa päätetään, korjataanko nykyiset tilat vai rakennetaanko uusi päiväkoti.

Mikäli päiväkoti korjataan, tapahtuu siirto väistötiloihin lokakuussa 2018. Jos valtuusto päättää, että Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti, jatkuu päivähoito uuden päiväkodin valmistumiseen asti nykyisissä sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Koska lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja mahdollisen uuden päiväkodin valmistumisajankohta venynee vähintäänkin ensi vuoteen, todennäköisesti pidemmälle, me Saukkolan päiväkotia käyvien lasten vanhemmat ja huoltajat olemme erittäin huolissamme lastemme jatkuvasta altistumisesta epäterveelliselle sisäilmalle. Jotta altistuminen saataisiin mahdollisimman pian katkaistua, toivoisimme, että väistötilat saataisiin käyttöön nopealla aikataululla.

26.2. pidetyssä tilaisuudessa yhtenä väistötilavaihtoehtona esiin nousi esimerkiksi Koisjärven koulu.

Jokainen uusi päivä sisäilmaltaan epäterveessä päiväkodissa on liikaa, koska lapset ja hoitajat altistuvat lisää. Myös hoitajat oireilevat, mutta heitä on kielletty puhumasta asiasta vanhempien kanssa. Mikäli valtuusto päätyy uuden päiväkodin rakentamiseen, haluaisimme myös korostaa, että alueella on kasvava tarve ilta- tai vuorohoitoa tarjoavalle päiväkodille, jollainen puuttuu entisen Nummi-Pusulan alueelta kokonaan. Vanhempien vuorotyöt ovat monessa perheessä arkipäivää ja aiheuttavat lastenhoidon suhteen erikoisjärjestelyjä, koska alueella ei ole tarjolla päivähoitoa kuin kello 17.30 asti. Ilta- tai vuorohoitoa tarjoava päiväkoti lisäisi alueen kilpailukykyä lapsiperheiden asuinpaikkavaihtoehtona.

 

Terve sisäilma on jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus

Osalla Saukkolan päiväkodissa hoidossa olevista lapsista on jatkuvasti silmä-, nenä-, keuhko- ja korvaoireita: astmaa, korvatulehduksia, poskiontelontulehduksia, jatkuvaa yskää, hengityksen rohinaa, keuhkokuumeita, infektiokierteitä, ihottumaa, väsymystä, päänsärkyä, pahoinvointia, lämpöilyä, ylivilkkautta ja niin edelleen.

Osalla lapsista oireilu on alkanut tai pahentunut Saukkolan päiväkodissa ja nämä asiat pystytään lasten lukemattomien lääkärikäyntien perusteella helposti todistamaan. Osalla lapsista oireet helpottavat, kun he ovat olleet pidemmän aikaa pois päiväkodista. Pahimmat ongelmat Saukkolan päiväkodissa vaivaavat kaikkein pienimpien eli 1-3 -vuotiaiden Peukaloisten puolta. Juurikin nämä pienimmät ovat myös niitä, jotka konttaavat lattioilla ja hengittävät mm. muovimattojen hajoamishöyryjä keuhkoihinsa. Epäterveestä sisäilmasta johtuen perusterveet lapset syövät suuret määrät lääkkeitä, koska heidän elimistössään on käynnissä jatkuva puolustustila näkymätöntä taudinaiheuttajaa eli epätervettä sisäilmaa vastaan. Jatkuva antibioottien syöminen alentaa lasten oman immuunipuolustusjärjestelmän kyvyn taistella taudinaiheuttajia vastaan lähelle nollaa. Lisäksi esimerkiksi astmalääkkeissä käytetty kortisoni hidastaa lasten pituuskasvua. Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS).

Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää. Terve sisäilma on jokaisen lapsen ja aikuisen oikeus. Jokaisella on oikeus sisäilmaltaan terveelliseen toimintaympäristöön. Huonosta sisäilmasta sairastuneita ja oireilevia on Suomessa useita tuhansia. Vuosittain home- ja kosteusvaurioille altistuu 100 000–200 000 lasta ja nuorta. Kerran saatu altistus ja terveyshaitta saattaa vaikuttaa koko loppuelämään. Meidän Saukkolan päiväkodissa olevien lasten vanhempien ja huoltajien huoli lastemme terveydestä on valtavan suuri. Oli lapsi minkäikäinen tahansa, kun hän aloittaa päiväkotipolkunsa, hän ansaitsee ja tarvitsee terveen päiväkodin. On huolestuttavaa, jos lapsen terveyden edelle menevät eurot.

Yllä oleva teksti on päiväkodin vanhempien kirjelmä lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan jäsenille, valtuutetuille, kaupunginhallituksen jäsenille sekä asiasta vastaaville viranhaltijoille. Toimitin kirjelmän lautakunnan jäsenille vanhempien toiveesta.

Olen miettinyt päiväkodin lapsia ja heidän perheitään, varsinkin heitä, jotka eivät voi olla enää päiväkodin tiloissa siksi, että tila on sairastuttanut heidät.

Jokainen päivä on liikaa. Lokakuuhun on noin 214 vuorokautta. Toki osan tästä ajasta ollaan kotona, lomalla, pois päiväkodista, mutta se ei voi olla lähtökohta, että osan ajasta ollaan terveessä ympäristössä, lasten pitäisi saada olla terveessä tilassa kokoajan.

Ja jos käy, kuten yleensä, eli väistö tai uuden tilan käyttöönotto viivästyy, 214 vuorokautta on pian 250, 365…. jokainen päivä on liikaa. Jokainen päivä altistutaan.

Kaikki lapset eivät voi olla Saukkolan päiväkodin tiloissa.

Pahimmat ongelmat ovat pienten, eli 1-3 vuotiaiden puolella. Juuri siellä puolella, jotka ovat kaikkein alttiimpia, joilla riski sairastua on suurin. Joilla mahdollisuus elinikäisiin vaurioihin on valtavin.

 

Lapset tarvitsevat väistöä pian. Eikä vasta 214 vuorokauden kuluttua.

56 lasta odottaa