Länsi-Uusimaassa 25.8.2018 uutisoitiin kaupunginhallituksen vierailusta Järvenpäähän ja Hyvinkäälle.
Länsi-Uusimaa 25.8.2018
Tästä voisi kuvitella, että oppia saatiin vain sen tueksi, että Neidonkeidasta pitää parantaa ja siihen panostaa. On aivan yleistä, että kerrotaan vain ne itselle mieluisat asiat ja onhan Neidonkeitaan peruskorjaus edessä ja se on oiva hetki parantaa entisestään palvelua, mutta näinä päivinä, kun kouluja lakkautetaan säästöihin vedoten ja puhutaan ”vaikeidenkin päätösten” tekemisestä, voisi tätä vähän viivyttää.
Mites muut asiat? Mitä muuta opittiin? Kuten Hyvinkään lukio? Siitä ei varmaan sitten vierailulla puhuttu, vaikka epäilen kyllä, sillä Hyvinkäällä ovat hyvin ylpeitä rohkeudestaan rakentaa uusi lukio vanhan korjaamisen sijaan. Päätös perustuu siihen, että Hyvinkää on menettänyt opiskelijoita lähikunnille, joilla on uusia ja moderneja lukioita. Nuoret pääsääntöisesti haluavat uutta, Hyvinkäällä ymmärrettiin se ja he päättivät kuunnella nuoria.
Toisin kuin Lohjalla. Lohjalla nuorisovaltuusto lausui uuden lukiorakennuksen puolesta. Ja kappas, kantanne on kuultu.
Päätettiin nostalgiaan nojaten, että korjataan vaan. Se on niin ihana paikka. Eihän sitä voi millään purkaa, päätöstä tehtäessä meni uudelleen rakentaminen ja lakkautus ajatuksena vähän sekaisin.
On hienoa, että käydään tutustumassa muihin ja oppimassa muilta. Jos vaikka oikeasti opittaisi. Ja onhan meilläkin annettavaa.
Vaikka Lohja ei paistattele millään muotoa ylläolevassa Ylen jutussa, on Lohjalla kuitenkin hienosti ja rohkeasti lähdetty panostamaan sisäilmasta sairastuneiden ja oireilevien opiskelijoiden mahdollisuuksiin opiskella etänä ja verkossa ja pyritään luomaan mahdollisuuksia. On neuvoteltu ja pilotoidaan virtuaaliluokkahanketta, jossa nuori opiskelija on keskiössä. Näin olen saanut ymmärtää.
Jos sulla on toinen kokemus asiasta, kuulen sinua mielelläni.
On tärkeää, ettei kenenkään tulevaisuus kaadu sairastamiseen ja on hyvin tärkeää, ettei kenenkään tulevaisuus kaadu kaupungin kiinteistön sairastuttamiseen.
Infectio respiratoria inferior acuta non specificata
Seitsemän kuukauden diagnoosit. Vain yhdeltä lapselta.
Joukkohysteria alle viisivuotiaiden ryhmässä?
Nosebo alle viisivuotiaiden ryhmässä?
Joidenkin mielestä sisäilmaraportin mukaan ei ole ongelmaa. Tai se ei ole iso.
Lääkkeiden määrä on valtava, mitä Saukkolan päiväkodin lapset ovat joutuneet syömään.
”Astman voi onneksi hoitaa lääkkeillä”
Mitä kortisoni tekee kasvavalle lapselle?
”Lohjalla otetaan niin vakavasti sisäilmaongelmat,” . Kyllä,
Nyt tuntuu siltä, että on otettu vähän takapakkia ja vain rahan takia. Sitä tosin ei myönnetä. On myös kuultu puheita joukkohysteriasta ja nosebosta.
Lyseon keväisessä vanhempien tilaisuudessa oli ylilääkäri todennut, että ”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”. Tällä asenteella meillä hoitohenkilökunnan johto käsittelee asiaa ja sitä kautta myös kaupungin johtoporras alkaa toppuuttelemaan. Tämä on huolestuttavaa.
”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”
Näiden pohjalta aloin miettimään vastaesitystä lautakunnan kokoukseen.
Muita oireita on runsaasti: otsassa kipua, yskä on limainen ja valitti rintakipua. Nielun kitakaari punoittava, nielu katteeton (tarkoittaa, että ei epäillä A-ryhmän streptokokkia eli ”angiinaa”/tonsilliittia). Nenä hieman tukkoinen, limakalvot turpeahkot tai nenästä runsaasti kirkasta eritettä. Oikealla leuan alla ja vasemmalla kaulalla yksittäiset pienet imusolmukkeet palpoituu eli ovat suurentuneet, mikä kertoo immunologisesta vasteesta. Elimistössä on siis käynnissä puolustustila, mutta aiheuttaja on tuntematon.(!)
Lapset sairastavat ja oireilevat. Eivät luonnollisesti kaikki, mutta oireilijoita ja sairastajia on monta. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.
Ymmärrän hyvin muutamien ylimääräisten kymmenien kilometrien lisäyksen työmatkaan lisäävän arjen hankaluutta. Se lisää myös liikenneturvallisuuden riskejä, työpäivien pitenemistä ja lasten päivien pitenemistä ja tänä aikana, kun tiedämme istumisen vaaroista, en kovin innoissani ole siitä, että lapset istuisivat tunnin enemmän autossa kuin aiemmin. Jos Saukkolan kiinteistöstä luovutaan kokonaan, millä tavalla se vaikuttaa Nummen alueen varhaiskasvatuksen tilaan, jos alueella ei ole päiväkotia, edes väliaikaisesti? Mitä jos pian Lohjan kaupungintalolla saadaan niinkin hieno ajatus päähän, että eipä siellä ole vähään aikaan ollut päiväkotia ollenkaan, eipä siellä siis sitä tarvita jatkossakaan. Lohjalle tai Pusulaan vaan kaikki. Tätä skenariota tukee myös kaupungin into antaa Nummen varhaiskasvatus kokonaisuudessaan yksityiselle toimijalle. Tällöin Nummi olisi ainoa kaupunginosa Lohjalla, jossa ei ole omana toimintana varhaiskasvatusta. Palvelusetelillä ostettuna kyllä.
Väistötilanne on vaikea. Tilaelementtejä ei saa, koko Suomessa on vakava tilanne, ja jos saa tilaelementtejä, on täysin toimittajan markkinat, joten hinnatkin ovat pilvissä. Koska lasten terveydellä ei ole leikkiminen, kunnat maksavat.
Lohjalla on viranhaltijat tehneet paljon töitä, jotta on löydetty ratkaisuja, mietitty mahdottomiltakin tuntuvia vaihtoehtoja ja loppujen lopuksi ehdotettu hajasijoitusta. Se ei ole ideaali ratkaisu, mutta se nähdään tällä hetkellä ainoana toteuttamiskelpoiselta. On myös kysytty, jos olisi ideoita, vinkkejä, jotta saisi lisää vaihtoehtoja tutkittavaksi ja pohdittavaksi.
Olen esittänyt kahta eri mahdollisuutta tutkittavaksi.
Koisjärven koulun kiinteistöt ja Nummen vanhan kunnantalon.
Ongelmia molemmissa kohteissa on, mutta Koisjärven kohdalla ne voivat olla pahempia, sillä ne tuntuvat enemmän asenteellisilta ongelmilta.
Nummen vanha kunnantalo on yksityisessä omistuksessa, mutta omistaja ei tainnut tietää, mitä osti. Talo on ollut tyhjillään monta vuotta ennen kauppoja ja tyhjillään se on ollut myös kauppojen jälkeen. Se on iso kysymys, onko talon sisäilma kunnossa, mutta helposti tutkittavissa.
Etu vanhassa kunnantalossa olisi myös se, että Niilonpitti on tien toisella puolella. Päiväkoti ja palvelukoti voisivat järjestää yhdessä tapahtumia, toimintaa ja ruokailukin voisi ehkä Niilonpirtillä onnistua, ainakin jossain määrin.
Omistaja olisi oikein halukas vuokraamaan kunnalle tilan. Edullisesti.
Koisjärven koulu onkin sitten se iso ongelma tässä. Ongelman siitä tekee sen, että sinne EI HALUTA mennä.
Koisjärven koulu lakkautettiin 2013
Koisjärven koulun oven avattuaan vastaan tulee viileä ilma, toki ilma haisee tunkkaiselta ja pölyiseltä, mutta niin haisee joka paikassa, jossa ovi on ollut kauemmin kiinni.
Luokkatila, jossa lämpöpatteri, josta huomautettu
Päiväkodin vanhemmille oli annettu lupa käydä katsomassa koulua, oli kehoitettukin ja kävin erään vanhemman puolesta, joka ei pystynyt käymään.
Liikuntasali
Liikuntasali
En luonnollisestikaan väitä, että koulu olisi nykyaikaisiin vaatimuksiin täydellinen. Kiinteistöt ovat olleet kiinni vuosia, piha kasvaa rikkaruohoa ja koivua ja ymmärrän kyllä, että kun on tietty taso ja tietyt standardit, missä ja minkä kanssa on totuttu tekemään töitä, on vaikeaa kuvitella lähtevänsä vanhaan hirsikouluun pitämään päiväkotia muutaman kilometrin päähän paikasta, jossa on ennen ollut. On selvää, että muutos olisi iso. Parannusta nykyiseen tulisi sillä, että sisäilma olisi parempi.
Koisjärven koulun kiipeilyteline
Koisjärven koulun ”alakoulu”
Koisjärven koulun takapihaa
Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat.
Koisjärven koulun alakoulun tilassa mahtuisi hyvin olemaan pienet lapset, päärakennuksessa, varsinaisessa koulussa, isommat. Toki kaikki mahtuisivat hyvin päärakennukseenkin, mutta päivärytmejä ja tilan hyvää käyttöä ajatellen, voisi molempien rakennusten käyttö olla järkevää.
Koisjärven koulu
Kummassakaan vaihtoehdossa ei päästäisi täysin nollabudjetilla, mutta missä päästäisi? Siivous ennen lasten tuloa ja muutostöitä jonkin verran varmasti olisi tehtävä, mutta miksi esimerkiksi Koisjärven vanha hirsikoulu ei sopisi, kun uutta rakentava yrittäjä kehuu rakentavansa hirsipäiväkodin?
Koisjärven koulu
Lattiaa pidettiin epäsopivana lapsille
Väliaikaisena ratkaisuna näkisin vanhemmille ja työntekijöille helpompana jomman kumman näistä vaihtoehdoista kuin hajasijoittamisen. Työntekijöiden työyhteisö hajoaa hajasijoituksessa, lapsiperheiden arjesta saattaa tulla hankalampaa hajasijoituspaikkojen ollessa hyvin paljon kauempana.
Vastaesitystäni varten kävin siis tutkimassa paikkoja, katsoin kartasta vaihtoehtoisia reittejä, puhuin tunteja puhelimessa viranhaltijoiden kanssa, kiinteistöjen omistajien kanssa, rakennusalan asiantuntijoiden kanssa ja keskustelin vanhempien kanssa.
Kävin vanhempien infossa parin vanhemman kutsumana ja katselin Saukkolan päiväkotia ”sillä silmällä”. Omat lapseni ovat olleet siellä hoidossa ja eskarsissa, silloin kun siellä oli eskari. Nuorimmaiseni ollessa siellä hoidossa esitin toiveen, että tutkisivat kiinteistön. Siihen meni kolme vuotta.
Vanhempien infossa käynti oli hyvä käynti, kuulin huolia ja pystyin osallistumaan keskusteluun ja pystyin viranhaltijan kanssa käymään hyvää keskustelua sen pohjalta.
Ennen varsinaista kokousta on ryhmäkokoukset ja koska lautakunnassa edustan yksin ryhmääni, olen istunut isommassa ryhmässä mukana. Olin tehnyt kuusi eri vaihtoehtoista vastaesitystä, jotka kaikki olin etukäteen laittanut ryhmän puheenjohtajalle tiedoksi. Keskustelimme pitkään ja minut kutsuttiin toisenkin ryhmän kokoukseen kertomaan näkemyksistäni ja keskustelemaan aiheesta.
Tämä lautakunta on todella upea. Halutaan tehdä yhteistyötä, halutaan keskustella ja punnita asioita.
Varsinaisessa kokouksessakin Saukkolan päiväkodin väistöstä käytiin pitkää keskustelua. Harmittavaa esityslistassa oli mm se, että kaikkia mainittuja liitteitä ei ollut, osa tuli vasta kokousta edeltävänä päivänä ja esimerkiksi Koisjärven koulun kunnosta annettiin ehkä erheellisesti väärää tietoa ja osa tiedosta oli vanhentunutta. Sisäilmaraportti vuodelta 2008 ei ole käypä asiakirja enää. Eikä kaikkea pyydettyä tietoa ollut saatu. Nämä voisivat olla syitä siirtää asia uudelleenvalmisteluun, mutta väistöä ei voi odottaa yhtään ylimääräistä kuukautta. Päätösesityksenä oli lasten hajasijoittaminen Muijalaan, Mäntynummelle tai Oinolaan. Perheiltä oli kysytty, mikä näistä vaihtoehdoista olisi se paras. Toisilla perheillä arjen sujuminen olisi voinut hankaloitua paljonkin. Vaikka aikuisille se koukkaus työmatkalla Muijalaan tai Mäntynummelle ei olisi ollut kynnyskysymys, olisi se lisännyt lasten autossa istumisaikaa tunnilla.
Alueen perheiden ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja perheiden arjen sujuvuuden vuoksi ja käytyjen keskustelujen vuoksi vastaesitykseni loppujen lopuksi oli:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:
1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti
2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.
Vastaesitys sai taakseen enemmistön, 8-5.
Nyt odotetaan toteuttamista. Toivottavasti ei kauaa.
Syksyn ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin monia asioita, mutta Saukkolan päiväkodin tilanne puhutti eniten.
Käytin puheenvuoron aiheessa:
Saukkolan päiväkodin tilanne on jo meille kaikille tuttu. Päiväkotiin ei oteta uusia lapsia, vakavimmin oireilevia on otettu kotihoitoon, vanhemman jäädessä pois töistä ja toiset lapset joutuvat käyttämään eri lääkkeitä isojakin määriä. Kaikki lapset eivät oireile ja toisille perheille onkin ollut järkytys nähdä, mitä tapahtuu, olla seuraajana, kun oman, oireettoman lapsen päiväkoti menee alta. Tieto siitä, että vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, ei ole tavoittanut kaikkia perheitä.
Mutta se, että päiväkotikiinteistö on sairas, ei ole oikeutus kiireellä tehtävään päätökseen uudisrakennuksesta, tai siitä, miten se toteutetaan, vaan sen pitäisi olla meille kimmoke siihen, että tehdään hyvin, kaikki vaihtoehdot punnittuna ja tutkittuna ja ajan kanssa mietitynä, mutta ennenkaikkea ajan kanssa toteutettuna, ettei jouduta jälleen pian samaan tilanteeseen.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Saukkolan päiväkodin väistöstä ensi viikolla, nyt me emme päätä väistöstä. Me päätämme alueen pitkäikäisestä, tulevienkin lasten päiväkodista ja alueen perheiden arjesta. Investointi on pitkälle ajalle.
Päätöksiä tehtäessä on tärkeää myös tietää päätösten seuraukset, ja on tärkeää ajatella niitä seurauksia. Esimerkiksi jos esikoululaiset siirretään Nummen yhtenäiskoulun alakoulukiinteistöön, tuo se paineita siirtää 5-6 luokalaiset yläkoulukiinteistöön, sillä alakoulukiinteistö on nyt jo liian täynnä, eikä yläkoulu ole vielä 10 vuotiaiden paikka.
Siksi kannatan esitystä uudelleenvalmistelusta. Valtuusto päätti yksimielisesti lähettää Saukkolan päiväkodin tulevaisuuden uudelleenvalmisteluun. Toivottavasti palaa kunnollisena esityksenä ja otsikkokin oikeanlaisena.
Aloite opiskelijoiden bussilipun hinnan alentaminen
Kuntalainen oli tehnyt aloitteen opiskelijoiden bussilipun hinnan alentamisesta. Aloite oli jo käynyt palvelutuotantolautakunnassa ja nyt oli valtuustokäsittelyn vuoro. Aloitetta esitettiin loppuunkäsitellyksi. Esitin aloitetta edelleen vireilläolevaksi.
Perustelin alennuksen tarvetta alueiden ja opiskelijoiden tasavertaisuudella, syrjimättömyydellä, nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä ja liikennöinnin todennäköisellä lisääntymisellä. Mm. reuna-alueilta, esimerkiksi Nummen ja Pusulan alueilta joudutaan kulkemaan muualle toisen asteen opintoihin ja se voi olla toisille perheille liian suuri taloudellinen taakka, eikä Kelan koulumatkatuki välttämättä riitä kaikille. Jos kaupunki tukee kaupunkinsa opiskelijoita alennuslipulla, voi kaupunki hakea Kelan koulumatkatuen opiskelijan sijaan.
Pääasiassa koulumatkakustannuksia aiheutuu haja-asutusalueella vanhempiensa luona asuville opiskelijoille, joiden opintotuki on määrältään alhaisempi kuin itsenäisesti asuvien opintotuki. Koulumatkojen kustantaminen on tällöin riippuvaista myös vanhempien taloudellisista edellytyksistä. Toinen tyypillinen ryhmä, jolle kertyy matkakustannuksia, ovat opiskelijat, jotka perhesyistä asuvat eri paikkakunnalla kuin oppilaitos sijaitsee. Alennetun opiskelijamatkalipun myötä näiden ryhmien opiskelumahdollisuudet olisivat nykyistä tasa-arvoisemmat suhteessa niihin, joilla on mahdollisuus asua oppilaitoksen läheisyydessä ilman merkittäviä päivittäisiä matkakustannuksia.
Kaupunki voisi neuvotella liikennöitsijöiden ja matkalippujen myyjien kanssa ehdoista, joilla matkalippuja myydään opiskelijoille alennettuun hintaan.
Esitykseni ei saanut kannatusta. Ei minkäänlaista.
Eipä auta kuin leuka rintaan ja miten se menikään. Ensi viikolla on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous ja siellä on jälleen monia kiperiäkin kysymyksiä ja itse tulen ottamaan kokouksen asialistan ulkopuolelta koulukyydit puheeksi.
Kerroin tässä kirjoituksessani esittäneeni kysymyksen kaupungille koulujen ilmanvaihdosta kesän aikana ja toiveeni, että ilmanvaihto käynnistettäisi reilusti ennen koulujen alkua.
Ilokseni sainkin vastauksen, että ilmanvaihto ei ole ollut missään kiinni kokonaan missään vaiheessa ja uudiskohteissa sekä saneerauskohteisa ilmanvaihto on ollut kokoajan käynnissä. Toisaalta toiselta viranhaltijalta sain vastauksen, että toisissa kohteissa ilmanvaihto on ollut puoliteholla tai jaksottaisella käytöllä. Koulujen alkaessa alkaa taas normaalikäyttö.
Kiitin vastauksesta.
Olisin ehkä toivonut tyhjentävämpää vastausta, tai että vastaus olisi ollut ”ilmanvaihtoa tehostetaan viikkoa ennen koulujen alkua ja myös pölyhaittasiivous toimitetaan ennen koulujen alkua.
Poitiivista tosin on se, että missään ei ole ilmanvaihto ollut kokonan pois käytöstä.
Koulujen pian taas alkaessa toivon, että kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat ovat hereillä. Todennäköisesti ilmanvaihto on ollut loman ajan kiinni ja olisikin tärkeää käynnistää ilmanvaihto tarpeeksi ajoissa ennen koulujen alkua ja myös siivota ilmanvaihdon avaamisesta koituvat pölyhaitat pois ennenkuin koululaiset aloittavat koulun. Olen esittänyt asiasta kysymyksen kaupungille ja odottelen vastausta. Näin lomien aikaan voi olettaa, että vastauksen saaminen kestää hetken, mutta sain tiedon, että asiasta tietävä tullee vastaamaan. Vielä sitä ei ole tullut.
Lohjalla haetaan ratkaisuja talouden tasapainottamiseen ja sisäilmaongelmien tuomaan talousahdinkoon, yhtenä ratkaisuna asiaan on aurinkoenergiankin käytön lisääminen. Suunta vaikuttaisi hyvältä.
Olen ollut yhteydessä kaupunkiin myös hybridisuodatinten hyödyistä ja Lohjalla onkin nyt alkamassa syksyllä hybridisuodattimien kokeilu.
Hybridisuodattimien tuomasta taloudellisesta hyödystä on jo hyvää näyttöä esimerkiksi Laitilasta, jossa vaihdettiin vanhanaikaisten ilmansuodattimien tilalle n. 40% alhaisemmalla vastuksella toimiva hybridisuodatin. He saavuttivat tällä toimenpiteellä kaupungintaloon 16% säästön. Lohjan kohdalla samalla kaavalla summa olisi 96 000 €
Hinku-kunta Laitilan tulosten perusteella CO2-päästöt vähenivät~4,5 kg yhtä ilmansuodatinta kohti. Suomessa käytetään n. 450 000 kpl kertakäyttöistä ilmansuodatinta, päästövähennys olisi~2000 tn.
Suodatuksen tarkoitus on poistaa ilmasta haitalliset hiukkaset. Mitoitus ilmamäärä yhtä suodatinta kohti on n. 1 m3/sekunnissa.
Kiljavan sairaalaan tehdyn saneerauksen yhteydessä vaihdettiin ilmansuodattimet, ja tällä toimenpiteellä he saavuttivat 9 000 euron vuosittaisen säästön. Tästä lisää tietoa: http://aircleantech.fi/index.php/fi/quinx-ii-edut
Hinku-Foorumi julkaisee sivustoa, jolla pääsee seuraamaan esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden energiakorjausten tuomista säästöjä ja päästövähennyksiä:
Kummassakin esimerkissä oleellisin on taloudellinen hyöty. Lisäbonus on puhdas sisäilma ja CO2-jäljen pudotus. Myös Lohja on Hinku-kunta ja kuten ylläolevista käy ilmi, eivät hinku ja sisäilmahankkeet sulje toisiaan pois.
No nyt on tutkittu. Karstun koululla tehtiin kattava sisäilma- ja kuntokartoitus.
Kuitenkin jotenkin se, että lautakunnan kokouksen esityslistalla mainitaan, ettei sisäilma vaikuta päätökseen, vei pohjaa ja vielä enemmän uskottavuutta kaupungin toimista ja vähän pontta myös sisäilmatutkimuksen kyseenalaistamiseen.
Karstulaiset ovat olleet todella aktiivisia ja paljon kuntaan ja päättäjiin yhteydessä. Se, jos mikä kertoo sitoutumisesta kylän ja kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Kuinka tällainen toiminta saataisi käännettyä voimavaraksi kaupungille? Ei ainakaan lyttäämällä, vaan kuuntelemalla.
Valtuusto teki viime kaudella päätöksen Lohjan kouluverkosta ja siinä yhteydessä myös Karstun koulun tulevaisuudesta. Valtuusto päätti, ettei koulua lakkauteta.
Tämän kauden aikana on kuullut sanottavan, että ”Karstu on nyt jatkoajalla”. Miten niin? Valtuusto päätti, että koulua ei lakkauteta.
Tällaisen päätöksen jälkeen sitä luulisi, että esimerkiksi tuntikehystä olisi sen päätöksen mukaan arvioitu ja laskettu niin, että se riittäisi, mutta ei. Jälleen on kuultu, kuinka pienten koulujen ylläpito kiristää tuntikehystä muualla.
Miksi tuntikehystä ei ole sitten tarpeeksi kaikille niiden päätösten perusteella, joita on jo tehty?
* Lohjalla tarvetta suuriin väistötilöihin monen koulun ja päiväkodin osalta
* Tilapäiset parakit kalliita. Koska Suomessa sisäilmaongelmat ovat laajoja, ovat tilaelementtien toimittajien markkinat ja hinnat ovat juuri niin korkeita, kuin he kehtaavat pyytää (ja kyllähän he kehtaavat)
* Siirretään osa oppilaista olemassa oleviin kouluihin, hyödynnetään myös kyläkouluja ja vielä toimintakuntoisia jo lopetettuja koulukiinteistöjä
Lohjalla on todella monta sisäilmaongelmaisten koulun tuomaa ongelmaa, esimerkiksi väistötilojen puute.
Karstun koulun lakkautusta on perusteltu myös sillä, että Roution koulussa on tilaa ja sillä, että Roution koulua suunnitellessa laskettiin myös karstun lapset sinne.
Tänä koulujen sisäilmaongelmien päivinä meidän tulisi katsoa jokainen vaihtoehto, kääntää joka kivi, että saamme lapsemme terveisiin kouluihin.
Karstun koulun lapset saavat olla terveessä koulussa, Roution lapset saavat olla terveessä koulussa.
Ojamon lapset tarvitsevat välitöntä väistöä, kuinka järkevää ja mielekästä voi olla sulkea tervettä koulua? Roution koululla on tilaa, kyllä ja siellä on tilaa enemmän, jos karstulaiset lapset eivät siirry sinne.
Karstun sisäilma pähkinänkuoressa
hiilidioksidipitoisuudet eivät nouse yli asumisterveysliiton suosituksia (1150 korkeampi kuin ulkoilmassa) -> ikkunatuuletus tuntien välillä suositellaan
Mikrobinäytteiden tulos tavanomainen, kerhotilassa otettu näyte ainoa, jossa viittaa vaurioon ja vahva viittaus vaurioon sekä tila 202 (eteinen) heikko viite vauriosta
Pah( esiintyy lähes kaikkialla epätäydellisen palamisen seurauksena, esiintyy yleensä puutavaran kyllästämisestä kreosiitilla ja tervapapereistahan sitä kreosiittia löytyi. Lopputuotoksen ei kuitenkaan todeta haihtuvat huoneenlämmössä. )tervapapereista otetuissa näytteissä oli korkeita pah-pitoisuuksia (ei voida suoraan sanoa olevan sisäilmahaitta)
Hiiriä tavattu keittiössä (jopa 27 kpl 🙂 ) karkottaminen ääni on häiritsevä, oppimistiloissa ei saisi esiintyä
Poikien WC:ssä haisee öljy
Tyttöjen WC:ssä mikrobiperäinen haju
Mikrobinäytteiden otolla pyrittiin selvittämään mikrobien lajistoa, ei vaurioiden sijaintia
Luokan 101 lämmönjärjestelmä tulisi tarkistaa
Luokissa 17-23 astetta
Alakoulun ryömintatilan kissaluukkuja suljettu pysyvästi
Siinä olivat ne pahimmat. Eli ei saatu sisäilmatutkimuksilla koulua kiinni.
Toimenpide-ehdotuksia oli jonkun verran, mm talousrakennuksen peruskorjaus, mutta välttämättömät toimenpiteet eivät kustanna kaupungin ”laskemaa” 500 000 euroa. Sisäilmaraportissa todettiin, että koululla ei ole välitöntä sisäilmaongelmaa. Silti kaupungin kanta ainakin Länsi-Uusimaan mukaan oli, että koulussa on lievä sisäilmaongelma.
Olin valmistautunut vastaesitykseen jo lautakuntaan helmikuussa, mutta koska asiaa ei silloin käsitelty tulevan sisäilmatutkimuksen vuoksi, vastaesitys tullaan tekemään kaupunginhallituksen kokuksessa ja valtuustossa toukokuussa, kun Karstun koulun tulevaisuutta käsitellään. Esitys saattaa hieman vielä muuttua, mahdollisesti oppilasmäärän määrittelyllä.
Vastaesitys Karstu:
Koulu jatkaa toimintaansa ilman suurempia investointeja, vain välttämättömien yllä- ja kunnossapitotöiden tuella vuoteen 2025 (tai 2021)
Vanhempainyhdistys Pähkinä ry ja Karstu-Karkaliseura sitoutuvat kylän kehittämiseen ja uusien asukkaiden hankintaan. Asukkaiden ja koululaisten määrä tarkistetaan vuonna 2025
Luodaan yhteistyömalli, uusi toimintatapa Karstun koulun kehittämiseksi. Sovitaan kyläläisten roolista ja kunnan roolista, esim. (koulun ulkomaalaus yhteistyönä, kyläläisten talkootyöt)
Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret
Olen keskustellut paljon kyläläisten ja koulun vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa ja he ovat sitoutuneet vastaesitykseni ehtoihin.
Kuinka kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat sitoutuneita kyläläisiin? Kuinka me kuntana olemme sitoutuneet kyläläisiin?
Lotta Paakkunainen 