Aluevaltuuston 13.2.2024 kokouksessa hyvinvointisuunnitelma

Aluevaltuuston 13.2.2024 kokouksessa käsittelimme monia luottamushenkilöeroja (jälleen) sekä hyvinvointisuunnitelmaa.

Hyvinvointisuunnitelma tulisi aloittaa kattavalla analyysillä alueen nykytilanteesta. Nyt sitä ei kokonaisuudessa oikein ole, kuitenkin paikoitellen nykytilannetta on kuvattu. Hyvinvointisuunnitelma on hyvin ylätason suunnittelua, suunnitelmassa on hienoja suunnitelmia, raamit ovat kunnianhimoiset. Toivottavasti ne voidaan saavuttaa, vaikka nyt ei siltä näytä.

Silti yhtäkään ryhmäpuheenvuoroa ei käytetty! Yksittäisiä puheenvuoroja kyllä, jossa nostettiin epäkohtia esiin ja esitettiin toiveita, että tulevassa hyvinvointisuunnitelmassa näitä korjattaisi ja että vaikka hyvinvointisuunnitelmassa ei joitain asioita huomioitu, toivottiin toimenpiteitä kuitenkin. Sanottiinpa jopa, että seuraava valtuusto sitten päättää paremmasta hyvinvointisuunnitelmasta.

Kävin pitämässä puheenvuoron, sillä toivoin teknistä muutosta tekstiin. Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmassa on ilokseni nostettu esiin paljon puhumani vajaaravitsemus. Ikävä kyllä se hyvinvointisuunnitelmassa se oli kirjattuna aliravitsemukseksi, joka on tilana huomattavasti vaikeampihoitoinen. Vajaaravitsemusta tunnistettaessa ollaan ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa, joka on inhimillistä sekä taloudellista.

Puheenvuoroni:

Arvoisa puheenjohtaja, aluevaltuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat.

Hyvinvointisuunnitelma tulisi aloittaa kattavalla analyysillä alueen nykytilanteesta. Nyt sitä ei kokonaisuudessa oikein ole, kuitenkin paikoitellen nykytilannetta on kuvattu. Hyvinvointisuunnitelma on hyvin ylätason suunnittelua, hienoja suunnitelmia, raamit ovat kunnianhimoiset. Toivottavasti ne voidaan saavuttaa, vaikka nyt ei siltä näytä.

Haluaisin esittää teknisen muutoksen tekstiin, jos puheenjohtaja sallii. Hyvinvointisuunnitelman sivulla 71: Alueellisen hyvinvointisuunnitelman liite 3: Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelman lukuun 2, kappaleeseen 2, alakappaleeseen 2.4 Ravitsemus. Liitteen sivulle 4. Lauseeseen “Aliravitsemuksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen varhaisessa vaiheessa on keskeistä ikääntyneen toimintakyvyn ja mielen hyvinvoinnin tukemiseksi.” Tämän toivoisin korjattavan oikeaksi käsitteeksi joko vajaaravitsemus tai virheravitsemus. Vajaaravitsemusta ehkäistäessä olemme todellisuudessa varhaisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Aliravitsemus tilana on jo vaikeampi sekä pitkäaikaisempi hoitaa. Toimenpiteenä hyvinvointialueella on toteutettu vajaaravitsemuksen tunnistamista sekä lautakunnan kokouksessa puhuttu vajaaravitsemuksesta, joten oletan tämän olleen vain kirjoitusvirheen. Tarkennuksena hyvinvointisuunnitelmaan oikea termi olisi siis virheravitsemus.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on uranuurtaja vajaaravitsemuksen tunnistamisen huomioimisessa hyvinvointisuunnitelmassa sekä Lohjalla aloitetuissa ja hyvinvointialueella jatketuissa toimenpiteissä ja tästä olemme keskustan ryhmässä tyytyväisiä. Toivomme tämän olevan askel kohti Ruotsin mallia, jossa 1.11. 2022 voimaantulleen lain mukaan jokaisen Ruotsissa vanhuksia hoitavan on estettävä vajaaravitsemus panostaen ennaltaehkäisevään työhön, vajaravitsemuksen tunnistamiseen ja hoitamiseen.

Kiitos

Päätöksessä oli myös vastaus aloitteeseen jälkihuollon ikärajan säilyttäminen 25 vuotiaaksi. Keskustan ryhmä kannatti edelleen asiaa, vaikka kokoomus yritti päätöstä lähettää uudelleenvalmisteluun. Taloussovussa talousarviosta päätettäessämme olimme jo päättäneet säilyttää oikeuden jälkihuoltoon 25 vuotiaaseen saakkaa huolimatta lakimuutoksesta.

Presidentinvaalien toinen kierros 2024

Äänestin ensimmäisellä kierroksella Olli Rehniä. Arvostin vaaleissa ja edelleen arvostan hänessä mm. vakautta, kuuntelutaitoa, harkitsevuutta sekä ulkopoliittista osaamista. Olli on rauhanrakentajana arvostettu, taitava neuvottelija ja kriisien ratkoja. Inhimillinen ja ihmisoikeuksien vankka puolustaja. 

Näistä samoista syistä annan ääneni toisella kierroksella Pekka Haavistolle. 

Pekka itse sanoo: Presidentin tärkein tehtävä on varmistaa rauha ja Suomen turvallisuus. Presidentin vastuulla on myös se, että me suomalaiset voimme pitää päämme kylmänä ja sydämemme lämpimänä niin kotimaassa kuin maailmalla. 

#Haavisto2024 

Hyvää joulua

Jouluun liittyy paljon latausta. Moni odottaa paljon joulua ja odotukset ovat korkealla, miten ihanaa on olla yhdessä, naurua, hymyä, hyvää oloa ja mukavaa yhdessäoloa. Aina se ei toteudu.

Aina ei pysty tarjoamaan lapselleen sellaista joulua kuin itse toivoisi.

Muutama vuosi sitten kärsiessäni masennuksesta en kyennyt tekemään kotona joulua. Yritin kyllä, mutta en pystynyt siihen siinä määrin, mitä olisin toivonut. Tuolloin sain apua. Olen edelleenkin kiitollinen tälle ihmiselle, joka teki paljon töitä eteeni ja varsinkin lasteni eteen. Toki hän työkseen sitä teki ja tekee edelleen, mutta se miten aidosti, tiukallakin otteella ja lämmöllä hän työtään tekee, on ollut mulle asia, jota en lakkaa ajattelemasta. ”Olet edelleen tärkeä.” Sanoisin hänelle, jos voisin.

Tänä vuonna paketoin lahjan joulupuukeräykseen ja ajattelin sinua. Paketoidessani ajattelin myös häntä, joka oli paketoinut lahjan, jonka oma pieni poikani tuolloin sai. Toivon, että tästä lahjasta on iloa hänelle, jonka sen vastaanottaa ja toivon, että siitä on iloa myös hänen huoltajilleen.


Monet joulut ovat olleet minulle ja perheelleni mieleenpainuvia. Monestakin syystä. Tästä voit lukea enemmän hyvin mieliin jäävästä joulunajasta, jolloin emme tienneet tuleeko minulle joulua.

”Joulua on alkanut arvostaa eri tavalla kuin ennen. Olen usein miettinyt sitä, että iän tullessa ja varsinkin lasten jälkeen on joululle tullut eri tarkoitus kuin ennen, mutta kokemamme joulu, kun olin sairaalassa, tietämättömyys omasta tilasta ja kuolemanpelko, on tuonut aivan eri syvyyden jouluun.”

Isäni menehtyi 2017 jouluaatonaattona ja se on tuonut jälleen jouluun aivan oman sävynsä. Joulussa on paljon asioita, tuoksuja, perinteitä, mistä tulee isä mieleen. Ja edelleen vielä syvän surun.

Toivon kaikesta huolimatta ja ehkä juuri siksi hyvää joulua sinulle.

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa lehdessä: Turvaton joulu

Kirjoitin kolumnivuorollani joulun odotuksesta ja siitä, että kaikki eivät sitä aina välttämättä odota.

Turvaton joulu

Oman perheeni joulua valmistellessa minua ilahduttaa suunnattomasti tieto siitä, että kaikki, jo kotoa poismuuttaneetkin lapset puolisoineen ovat tulossa. Samalla omaa perhejouluani valmistellessa ajatukseni karkaavat heidän luokseen, joilla ei ehkä ole samankaltaista mitä odottaa. Joulu on lastenjuhla, mutta kaikkialla, kaikille se ei tunnu siltä. Kaikki lapset eivät odota joulua innolla.

Osa lapsista kokee jouluna entistä kovempaa hätää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Joskus aikuisen huoli ja ahdistus kasvavat niin isoiksi, ettei lapselle jää tilaa. Toisissa perheissä joululahjoihin tai -herkkuihin ei jää rahaa. Osattomuuden tunne voi kasvaa suureksi pienen kantaa ja aikuistuvilla nuorilla lähestyvä joulunajan yksinäisyys tai irrallisuuden tunne voi ahdistaa.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan joka kolmas lapsi joutuu kokemaan kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai altistumaan perheväkivallalle kotonaan Suomessa. Loma-ajat voivat olla väkivaltaisessa perheessä arkeakin rajumpaa aikaa, kun alkoholia kulutetaan. Vanhempien päihdeongelmasta Suomessa kärsii arviolta 70 000 lasta. Tilanteet voivat kärjistyä väkivallaksi tai sen uhaksi.

Liian moni lapsi ja nuori viettää tämänkin joulun turvattomassa kodissa, jossa joulun odotus on täynnä pelkoa. Turvattomassa kodissa kasvaminen jättää pitkät jäljet kasvavan lapsen elämään

Kun kotiin jääminen on väkivallan, uhkailun tai pelon takia mahdotonta tai vaarallista, apua saa turvakodista. Turvakodissa oleminen on asiakkaalle maksutonta. Noin 150 lasta ja aikuista viettää tämän joulun Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistysten 19 turvakodissa. Turvakodit päivystävät vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Apua on viisasta ja rohkeaa hakea. Jos alkaa pelottaa, jo silloin kannattaa hakea apua, eikä odottaa tilanteen kärjistymistä. Tietoa turvakodeista ja muista avun lähteistä löytyy Nettiturvakoti.fi.

Jokainen ansaitsee viettää joulun turvassa.

Kirjoittaja on alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.) sekä Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs.

Voit lukea kolumnin myös Länsi-Uusimaasta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6441746

Vuoden viimeinen kokousviikko

Vuoden viimeinen valtuustoviikko taisi olla vuoden kiireisin kokousviikko.

Maanantaina oli kaupunginvaltuuston valtuustoinfo ja valtuustoryhmän kokous. Ensimmäistä kertaa jätin valtuustoinfon väliin, sillä lapseni oli ollut edellisellä viikolla leikkauksessa ja lekottelimme yhdessä sohvalla.

Tiistaina oli aluevaltuuston kokous, jossa käsiteltiin mm. hyvinvointialueen talousarviota, investointiohjelmaa ja vastausta ryhmäni puolesta jättämääni aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Talousarviosta käytiin pari tuntia keskustelua, josta suurin osa koski 300 000 euron ”säästöä”. Keskustelua käytiin siitä, että lakkautetaanko Hangon vuodeosasto vai Tapiolan ja Espoon keskusten ikäihmisten palvelukeskukset. Kokoomus esitti, että vähennetään 0,3 miljoonaa euroa Hangon vuodeosastopaikkojen lakkauttamisella 1.9 alkaen ja näillä rahoilla turvataan Espoon ja Tapiolan ikäihmisten palvelukeskusten toiminta. Pidin jotenkin karmivana esitystä, että turvataan yhden alueen palveluja lakkauttamalla toisen alueen palveluja. Kannatin esitystä, että lisätään talousarvioon 300 000 euroa, jotta molempien tarvittavat palvelut säilyvät. Kävin myös pitämässä puheenvuoron talousarviosta.

Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Tämä on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin vähäiseen liikuntaan liittyvät kuolemat (3 %) ja yhtä paljon kuin tupakkaan ja alkoholiin liittyvät kuolemat yhteensä.

Puhuin ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta osaksi hoitopolkua koko hyvinvointialueella.

Esitin toivomuksen, että se huomioitaisi taloussuunnitelmassa.
Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouksessa käsiteltiin myös ryhmäni puolesta jättämääni aloitetta omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Pidin aloitteentekijänä puheenvuoron vastauksesta aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta Länsi-Uudemaan hyvinvointialueelle.

On harmillista, että hyvinvointialueelle ei nähdä tarpeelliseksi perustaa tärkeää omaishoidon neuvottelukuntaa.
Vastauksessa aloitteeseemme todetaan, kuten aloitteessakin, että omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevasta läheisestä esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna.


Esitin pontta, jonka aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti: aluevaltuusto toivoo omaishoitajayhdistyksien huomioimisen selvittämistä valmisteilla olevassa osallisuusohjelmassa.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkona käsiteltiin mm. hallintojohtajan viran perustamista, Lohja700-juhlavuoden päätöstä sekä lausuntoa vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Hallintojohtajan viran perustaminen on ollut hallinto-oikeudessa ja sitä on käsitelty kaupunginhallituksessa sekä henkilöstöjaostossa useita kertoja, toki myös lehtien palstoilla. Hallintojohtajan virkaan tehty valinta ei ole mennyt hallintosäännön mukaan ja tästä syystä asia piti hoitaa oikein. Eipä siinäkään onnistuttu, mutta se ei enemmistöä haittaa. Ei tosin valittajiakaan, sillä kokoukseen tehty vastaesitys, jota olin aikonut kannattaa, vedettiinkin pois. Ymmärrän sen toisaalta, sillä on tärkeää myös saada asiat eteenpäin. Perusteena vastaesityksen poisvedolle oli myös se, että asiaa tullaan käsittelemään jälleen kaupunginhallituksessa.

Kokouksessa oli pari jännää juttua. Ensimmäinen oli se, että kukaan, siis kukaan (ei edes tarkastuslautakunnasta) käynyt pitämässä puheenvuoroa lausunnosta vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Toinen, mikä on jännää, on se, että tällä hetkellä hallintojohtajan tehtäviä hoitaa siihen aikoinaan väärin valittu, mutta hän ei ole hallintojohtaja, vaan väliaikainen hallintojohtaja, silti esityslistoilla ja pöytäkirjassa hänen tittelinään on hallintojohtaja.

Lohja700-juhlavuoden päätöksestä ryhmäni esitti asiaa uudelleenvalmisteluun, sillä esitetty vaihtoehto Paloniemen huvimajan siirtäminen museon alueelle ei ollut mielestämme realistinen eikä edes hyvä vaihtoehto. Ryhmämme oli varttivaltuuston esittämän yläkoulujen pihojen parantamisen takana. Ryhmämme varapuheenjohtaja Hilkka Hyrkkö kävi pitämässä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron.

Torstaina oli tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokous, jossa päätettiin järjestöavustuksista. Kokouksessa käytiin tiukkaa ja laajaa keskustelua.

Esitin kysymyksiä liittyen omaishoitajien järjestöjen avustuksiin sekä Loistosetlementin tyttöjen talo-avustukseen. Tästä tein vastaesityksenkin, jonka hävisin.

Lautakunnan kokouksen aikana nostettiin esiin myös se, että lautakunnan tehtävänä on tehdä päätöksiä, ei keskustella. Itse pidän keskustelua yhtenä tärkeimmistä keinoista tehdä hyvä ja perusteltu päätös, varsinkin jos valmistelu ei ole ollut tarpeeksi tyhjentävä.

Kaupunginhallituksessa maanantaina olin varsinaisen jäsenemme ollessa estyneenä. Käsittelyssä oli mm. Ojamon kartanon kiinteistön luovuttaminen Lohjan kaupungille sekä investointituki Valon koneelle.

Ojamon kartanon vuosittaisista kustannuksista ei viranhaltijat osanneet kertoa, edes arvioita. Juoksevista kuluista kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja kertoi tulevan noin 30-50 000 vuodessa. Toki vanhassa kiinteistössä on kunnossapito- ja korjauskuluja tulossa lisää. Kartanon historiallisuuden vuoksi hallitus oli vastaanottamisen puolesta. Itse en niinkään, mutta en tehnyt vastaesitystä.

Investointituesta Valon koneelle tehtiin vastaesitys, että tukea ei myönnetä, sillä määrärahaa ei ole vielä tälle vuodelle. Kannatin esitystä. Totesin, että täällä ei jälleen olla köyhiä eikä kipeitä. Nuorille ei ole antaa rahaa, eikä ole varaa palkata koulunuorisotyöntekijöitä, mutta yrityksille voidaan antaa rahaa, jota ei edes ole. Yritystoiminta on tärkeää, itsekin olen yrittäjäperheestä ja olen yrittäjän vaimo, mutta tällä hetkellä määrärahaa ei ylimääräiselle 200 000 eurolle ole. Vastaesitys hävisi 11-2.

Arvovalintoja.

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2025-2026

Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron talsouarviosta vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2025-2026.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat, 

Tahdon tuoda esiin joitakin merkittäviä huolenaiheita liittyen Lohjan kaupungin talousarvioon vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2025-2026. On elintärkeää, että tarkastelemme näitä asiakirjoja kriittisesti ja otamme huomioon niiden pitkän aikavälin vaikutukset kaupunkilaisten elämään. 

Onko talousarvio linjassa kaupunkilaisten tarpeiden kanssa? Onko tehtyjen päätösten tarkoituksena palvella kaikkia kuntalaisia vai onko riskinä, että jotkut ryhmät jäävät varjoon? Kaupungin tulee olla tasapuolinen ja talousarvion olisi heijasteltava tätä periaatetta. 

Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa. 

Meidän tulee muistaa, että vaikka hyvinvointialue on aloittanut toimintansa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. 

Strategiatyöryhmä korosti työssään sitä, että hyväksytty strategia antaa tärkeät suuntaviivat kaupungin toiminnalle ja näin ollen tietysti myös talousarviolle.  

Keskustan ryhmä ajoi voimakkaasti ajatusta siitä, että strategiassa täytyy näkyä ja kuulua Lohjan maaseutumaisten osien kehittäminen asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Nämä ajatukset eivät kuitenkaan saaneet riittävää kannatusta muilta ryhmiltä.  

Tämä näkyy nyt selvästi ensi vuoden talousarviossa ja lähivuosien taloussuunnittelussa: Lohja kehittää kaupunkikeskustaa ja nauhataajamaksi kutsuttuja kohteita, mutta ei maaseutua.  
Me olemme edelleen sitä mieltä, että tämä on menetetty mahdollisuus 

Taloussuunnitelman on oltava realistinen. Liian usein olemme nähneet suunnitelmia, jotka perustuvat optimistisiin oletuksiin ja toiveajatteluun. Tällainen lähestymistapa voi johtaa vakaviin ongelmiin, kuten todellisuus onkin jo osoittanut aiemminkin. Toivon, että kaupungin taloussuunnitelmassa on riittävästi pelivaraa muuttuviin tilanteisiin ja että se perustuu realistisiin arvioihin tulevaisuuden haasteista. 

Tähän ajatukseen nostan talousarvioon nostetun puutteen heti esille: Varhaiskasvatuksen lasten määrän kasvulle tai alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvua varten ei talousarviossa ole erikseen varattu määrärahaa. Varhaiskasvatuksessa syntyvyyden lasku ei ole vaikuttanut resurssitarpeeseen, koska alle kolmevuotiaiden suhteellinen osuus varhaiskasvatuksessa on noussut ja Lohjalle on muuttanut 0-6 –vuotiaita lapsia. Alle kolmevuotiaiden lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen on noussut. 

Kovasti kaupungissamme pidetään sanaparista veto- ja pitovoima myös henkilöstöstä puhuttaessa. On tärkeää huomioida työssäjaksaminen ja sen tukeminen. Talousarviossa nostetaankin useaan otteeseen nämä asiat esiin. Puhutaan henkilöstön kelpoisuudesta, mutta koulutuksesta ja koulutusten päivittämisestä ei juuri puhuta. Pari vuotta sitten esitimme nepsyvalmennuskoulutuksen lisäämistä talousarvioon, onko se edelleen talousarvion sisällä? Koulutus on kallista, mutta kallista on koulutus, jota ei käytetä ja kalleinta on kaikilla mittareilla, jos ei kouluteta. 

Haluamme korostaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä päätöksenteossa. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää, miten heidän verorahansa käytetään ja luottamushenkilöillä on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tieto oikea-aikaisesti. 

Keskustan valtuustoryhmässä me haluamme nostaa esiin, että meillä on paljon syytä juhlaan ja paljon syytä miettiä, mitä ja miten juhlitaan. Pitkin vuotta on tullut suunnittelemattomia purkauksia, yhtäkkisiä juhlia, vai vaikuttaako se vain siltä avoimuuden puuttuessa? Talousarviosta luimme, että Lohja-juhlaan on 50 000 euron määrärahavaraus. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että tämä kyseinen raha käytettäisi Lohja700-teemassa lasten ja iäkkäiden hyväksi. 

Odotimme näkevämme ensi vuoden talousarviossa nuorisotyöntekijöiden palkkaamisen kouluihin, mutta harmiksemme sitä ei siinä oltu huomioitu. 

Lopuksi, kehotan kaikkia valtuutettuja pohtimaan tarkkaan, miten nämä päätökset vaikuttavat kaupunkilaisten arkeen. Meillä on vastuu varmistaa, että päätökset ovat perusteltuja ja että ne palvelevat kaupungin pitkän aikavälin etua. Emme saa unohtaa, miksi olemme täällä.  

Kiitos. 

Kävin kannattamassa Vihreiden valtuutettu Melingin vastaesitystä koulunuorisotyöntekijöiden palkkaamisesta. Kannatuspuheenvuorossani totesin näin: Kannatan valtuutettu Melingin esitystä, hänen perustelujensa sekä valtuutettu Nybäckin perustelujen lisäksi haluan muistuttaa, että meidän tulee panostaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Koulunuorisotyöntekijöiden läsnäolo voi tarjota nuorille erittäin tärkeitä korjaavia ja korvaavia kokemuksia sekä vähentää koulupahoinvointia.

Erinomainen esitys hävisi äänin 29-22.