Paukut väärään paikkaan – ennustamaton ongelma

Järnefeltin rakenne- ja sisäilmatutkimuksen raportti on surullista luettavaa. Surulliseksi sen tekee se, että se herättää kummastusta ja hämmennystä. Näytteiden vähäisyys, tutkimus tuntui hieman kesken jätetyltä. Vielä surullisempaa on, että siitä on kymmenen kuukautta, kun tämä raportti julkaistiin. Nyt ollaan teettämässä uutta, ”kattavaa. Nyt tehdään kunnolla” no miksi ei heti tilattu kattavaa?

Kaikkein surullisinta on se, että lapset ovat edelleen siellä koulussa. Ja tulevat olemaan, kun me tutkimme, vertaamme kyniemme mittoja, puhumme ja olemme myönteisiä ja iloisia siitä, että Lohjan asenne on muuttunut parempaan. Ja puhumme vielä lisää.

Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat.

”Sisäilman laatuun heikentävästi vaikuttavat tekijät suositellaan korjattavaksi systemaattisesti viimeistään ilman- vaihdon perusparantamistöiden yhteydessä (liittymätiiveydet, läpivientitiiveydet sekä avoimet villapinnat suositellaan poistettavaksi). H-osan vss-tilassa sijaitsevien luokkahuonetilojen lattioiden kosteusvauriot suositellaan korjaamaan kiireellisemmin.

Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.”

KYSYMYKSIÄ:

Onko viime kevään raportissa olleita toimenpide-ehdotuksia toteutettu?

Vaikkakin korjaustoimenpiteet eivät yleensä ehdi ajoissa, jos oireet ovat jo alkaneet. Jos on tehty, mitä on tehty, kun on huomattu, että eipä auttanut ei. Ollaan palaveerattu. Ollaan seurattu tilannetta.

Valtuustoinfossa esitettiin, että (ja tämä on suora lainaus) JÄRNEFELTISSÄ ON ENNUSTAMATON SISÄILMAONGELMA.

Siis mitä? Ai nykyäänkään niitä ennustetaan? ja Btw, mikä yllätys (eikö sitä sanaa enää uskalleta käyttää sisäilmaongelmista?) tämä on? Ennustamaton? Eikö enää oikeasti keksitä oikeita ratkaisuja, yritetään hienostella asiaankuulumattomilla kuvaavilla sanoilla. ENNUSTAMATON?

Miten voidaan sanoa sisäilmaogelmasta ennustamaton?

Ulkoseinien lämmöneristeistä otettiin 14 materiaalinäytettä mikrobianalyysiin. Pääosa näytepisteistä kohdennettiin D-osalle, mikä on koettu ongelmallisimmaksi rakennuksenosaksi. Lisäksi A-B osalta tutkittiin kosteusteknisesti riskialtteimpia alueita, joissa aiemmin on ollut sokkeliosalla kosteusvaurioita. Tutkimuspisteistä neljä kohdennettiin vanhan osan sokkeliosuuksille.

Materiaalinäytteissä neljässä (4/14) ei ollut viitettä mikrobivaurioista.

Väännän rautalankaa: kymmenessä (10) siis oli.

Verrataanpa näytteiden määrää :

  • Mäntynummi 80 näytettä
  • Hyrsylä 11 näytettä
  • Tytyri 5 (myöhemmin toki otettiin enemmän, kun herättiin)

Tässä kohtaa herää pakostikin kysymys, mitä nämä Järnefeltin tutkimukset ovat maksaneet ja miksi niistä on maksettu?

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi: kosteusvauriorakennuksista otetuissa näytteissä ovat mm. Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjan suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla? Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle.

Onko tehty reklamaatio? Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Järnefeltin tilanne on vakava. Ristin koululla on oireiltu vuosia. Tytyri kuulostaa jälleen tutulta.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Onko raportissa olleet toimenpide-ehdotukset aiheuttaneet toimenpiteitä? Tarveselvityksen mukaan on:

v. 2017 korjaustöille osoitettu 374 000 €:n määräraha, jolla on tehty sisäilmatutkimus, sisäilmakorjaustöitä D- ja H-siivissä, iv-järjestelmän saneeraussuunnittelua, poistumisvalojärjestelmän korjaustyöt. Määrärahat tulevat käytetyiksi.

”Tutkimustulosten perusteella sisäilman laatuun vaikuttaa erityisesti erilaiset korvaus – / vuotoilmareitit, joiden kautta voi sekoittua ilmaa ja mahdollisia epäpuhtauksia huonetiloihin päin (mm lattialiittymät, ikkunaliittymät, pilariliittymät, erilaiset läpiviennit). Sisäilman laatuun vaikuttavat haittatekijät suositellaan korjattavaksi kokonaisvaltaisesti ja kaikki toimenpiteet vaativat erillistä korjaussuunnittelua.”

Yhdyn erään sairastuneen lapsen isän sanoihin:

Haluaisin mielelläni kuulla Lohjan tavoitteita siitä, miten vuosien vähättelyn, pimittämisen, syyllistämisen ja vaikenemisen takia terveytensä menettäneiden ihmisten arkea halutaan tukea.

http://nummentie.blogspot.fi/2015/04/tytyri-jokainen-paiva-on-liikaa.html

Kappas, kaupunki totesi, että Järnefeltissä on ”ennustamaton sisäilmaongelma”

http://nummentie.blogspot.fi/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Vaikka suurena vaarana jälleen on, että minut leimataan paniikinlietsojaksi, kuten Tytyrin aikaan, tai että syytetään siitä, että en ole tarpeeksi myönteinen, niin olin aikeissa sanoa, että nyt pistetään paukkuja väärään kohteeseen, mutta toteankin, että paukut ovat loppu. Ne on jo laitettu vääriin paikkoihin vuosia.

Ja meidän lapsemme maksavat siitä kalliimman hinnan kuin me.

Ojamon ja Ristin koulujen ennustamattomia sisäilmaongelmia odotellessa.

Viimeiset penkkarit Nummella

Abit. Meidän rakkaat nuoremme. Teissä lepää meidän toiveemme ja te olette ne jo täydellisesti lunastaneet. 🙂

Nummella oli eilen viimeiset penkinpainajaiset ja he olivat todella panostaneet siihen, karkkeja myöten. Elämä edessä ja itsetunto ja -luottamus kohdillaan!

 

Vaikka te, ihanat nuoret, menette kuten teidän pitääkin, täysillä eteenpäin, aion minä vielä niin usein kuin mahdollista, tarrata menneeseen. Mutta vain sen osalta, että aion muistuttaa teistä ja meidän lukiostamme.

Mä toivon teille menestystä ja onnea tulevaan!

 

Onnea palkituille!

Nummen upeat, kunnimerkkiensä arvoiset naiset. Paljon onnea Marjaana Sirkiä, Birgitta Virolainen ja Raili Nissinen!

Oli suuri kunnia saada olla varajäsenenä valtuuston kokouksessa, jonka alussa palkittiin ja huomioitiin nämä upeat oman alansa kiistattomat ammattilaiset.

Marjaana, Birgitta ja Raili ovat jokainen antaneet oman panoksensa Lohjan hyvinvointialan kehitykselle ja he ovat omalla kovalla työllään vaikuttaneet hyvin monen nummilaisen, pusulalaisen ja lohjalaisen elämään. Kiitos siitä heille

Valtuustoaloite sisäilmaoireiden seurantajärjestelmästä terveydenhoitajien työkaluksi

Koska hengitystieoireet ovat tavanomaisia väestössä, eikä oireilu itsessään ole suora osoitus kosteusvauriosta ja lukuisat muut sisäilman haittatekijät, kuten liian lämmin ja kuiva sisäilma, ilmanvaihdon ongelmat, allergeenit, tupakansavu ja mineraalikuidut sekä yksilöllinen herkkyys voivat vaikuttaa oireiluun. Esimerkiksi astmaa sairastavat henkilöt voivat saada herkemmin oireita kosteusvauriorakennuksissa kuin terveet henkilöt. Mikäli oireilun epäillään liittyvän tiettyyn rakennukseen tai tilaan, tulee rakennus tutkia mahdollisten teknisten ongelmien tai epäpuhtauslähteiden toteamiseksi ja poistamiseksi. Havaitut kosteus- ja homevauriot tulee aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan, jotta voidaan vähentää terveyshaittoja ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin Suomessa koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 – 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä.  Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessa, että Lohjalla (kehitetään ja) otetaan käyttöön aktiivinen oireseuranta terveydenhoitajien työkaluksi kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja edellytämme kaupunginhallitukselta pikaisia toimia tämän edistämiseksi.

14.2.2018  Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Ryhmäpuheenvuoroni valtuustossa

Valtuustokokouksessa 14.2.2018 käsiteltiin mm Lohjan lukion opetuksen järjestäminen syksyllä 2018 – väistötilojen lisäkustannuksia, Rauhalan ja Järnefeltin koulujen sekä Ojamon monitoimijatalon tarveselvitystä.

Pidin ryhmäpuheenvuoron lyseon ja Rauhalan ja Järnefeltin koulujen tarveselvitys-kohdissa.

Ryhmäpuheenvuoro Lukio

Monelle lukiolaiselle ja heidän perheilleen lyseon kunto on melkoinen shokki; onko tämä ohimenevää, miten tämä vaikuttaa jatko-opintoihin, harrastuksiin, työelämään, ihmissuhteisiin, asumiseen? Vaikuttaa. Toisilla koko loppuelämän.

Onneksi toisen asteen koulutuksessa verkko- ja etäopiskelu on monelle oppilaitokselle jo vakiintunut toimintatapa ja tarjolla on verkko-opetukseen perustuvia verkkolukioita, iltalukioita ja kaksoistutkintomahdollisuuksia. Vaihtoehtoja on, toiset perheet ovat joutuneet äänestämään jaloilla tai valitsemaan koulun kauempaa kuusikin kertaa.

Vaikka me Keskustassa olemme tyytyväisiä siihen, miten Lohjalla on otettu huima harppaus asenteessa ja toiminnassa sisäilma-asioissa, en aio nyt toistaa muiden kiitoksia ja kehuja, vaikka luonnollisesti kiitoksenkin paikka on. Mutta on myös muistuttaminen paikka. Kehittyä ja parantaa ei voi, jos tarttuu vain kiitoksiin ja myönteisyyteen. Tulee muistaa, että väärässä kohdassa säästäminen tulee kalliiksi toisessa päässä. Suunnitelmat lyseon väistön kestosta pikaisena, on lyhytnäköistä. Väistön kesto lyhyenä säästöjen vuoksi on hyvin lyhytnäköistä. Tilaelementit kaikkine perustamis-, tontti-, ja vuokrakuluineen tulevat kalliiksi. Se talousarvioon aiemmin arvoitu 600 000 euron sisäilmaongelmien vararahasto oli ihan kiva idea.

Lyseon väistötilana olisi voitu käyttää edullisempaakin ja nopeampaa vaihtoehtoa: Nummen lukion tiloja olemassaolevana resurssina. Fasiliteetit olisivat siis jo valmiina. Nummella on tälläkin hetkellä tilaelementtejä, jotka suunnitelmien mukaan vapautuvat elokuussa. Tietenkään kaikki reilu 700 oppilasta ei olis mahtuneet Nummelle, mutta osa olisi voitu sijoittaa Sammattiin. Hajasijoitus tuskin olisi ollut opiskelijoille suuri ongelma eikä käytännönjärjestelytkään olisivat olleet yhtään sen suurempi ongelma kuin moni muukaan uudelleenjärjestely. Oppilaat, joilla on haasteita olisivat hyötyneet Nummen pienen lukion resursseista.

Lyseon väistön aikana tulee muistaa, että nopeasti ei tule hyvää. Emme varmasti halua toistaa samoja virheitä, mitä on tehty ja parasta olisi suunnitella kunnolla ja toteuttaa hyvin ja ajan kanssa. Me Keskustan valtuustoryhmässä olemme keskustelleet siitä, että kun opiskelijat ovat väistössä terveissä tiloissa, on meillä aikaa tarkastella lyseon rakennuksen tulevaisuutta.

Nyt tärkeintä on nuorten terveys. Keskustan valtuustoryhmä on esityksen kannalla.

Ryhmäpuheenvuoro Rauhala/Järneflet:

Järnefeltin koulun korjauksiin laajennusten kanssa on tarveselvityksen mukaan käytetty 7 177 000 euroa ja niiden lisäksi vielä salaojitukset ja muut, joiden kustannuksia ei selvityksessä ole mainittu.

Edellisen rakenne- ja sisäilmatutkimuksen perusteella, siis sen, mikä tehtiin kymmenen kuukautta sitten, tehdyt korjaukset eivät ole auttaneet. Olivatko ne toimenpide-ehdotusten mukaisia korjauksia? Joka tapauksessa ne maksoivat 374 000 euroa. Ei auttanut vuoden 2011 tehdyt korjaukset, eikä sitä edellisetkään. Ihanko oikeasti edelleen kuvitellaan, että sisäilmaongelmat lähtevät muutamalla sadalla tuhannella, kun niitä on vuosia ollut. Nämä eivät ole tulleet yllätyksenä.

Tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

Koulussa on oireiltu vuosia ja kaupunki on tilannut tutkimuksen, josta suurin osa tehdään pintakosteusmittareilla ja Kaupunki on tämän tutkimuksen hyväksynyt. Veronmaksajana vaatisin reklamaatioita tutkimuksen tehneelle taholle. Ei, vaan mielummin teetetään uusi tutkimus ja annetaan lasten oireilla vielä lisää. Tämän kymmenen kuukautta sitten tehdyn tutkimuksen on muuten tehnyt sama henkilö, joka teki lyseon tutkimuksen nyt. Eri yrityksen palveluksessa.

Kuulostaa TYTYRILTÄ: seurataan vielä vähän, ollaan hissukseen.

Olemme oppineet, mutta olemmeko oppineet tarpeeksi ja tarpeeksi nopeasti?

Jälleen on yksi koulu, jossa on liian kauan lapset ja henkilökunta oireilleet.

Järnefeltin ennustamaton sisäilmaongelma tulee saada poistettua ja lasten tulee päästä terveisiin tiloihin.

Vihreät olivat tehneet todella hyvän vastaesityksen Rauhala/Järnefeltin kohdalla ja lautakunnassa olin äänestänytkin esityksen puolesta. He esittivät koko Etelä-Lohjan palvelualueen verkkoselvitystä, siihen olisi alueen koulujen lisäksi kuulunut päiväkodit, nuorisopalvelut, kaikki alueen palvelut. Mitä palveluja on, mitä puuttuu, mitä on liikaa, kunnon selvitys. Jouduin todella miettimään kantaani. Esitys on mielestäni todella hyvä ja kannatettava, mutta tällä kertaa vaa’assa painoi Järtsin lapset. Tällä hetkellä koulun tilanne on paha ja selvitys viivästyttäisi Järnefeltin toimia.

Lautakunnassa meille painotettiin, että se ei viivästytä, mutta jälkikäteen tuli ilmi, että viivästys olisi välttämätön.

Karstun koulusta lisäselvityksiä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous oli 6.2.2018 ja sitä ennen olivat karstulaiset luovuttamassa vetoomustaan koulun puolesta lautakunnalle. Sen vastaanotti lautakunnan puheenjohtajisto.

Itse ikävä kyllä myöhästyin vetoomuksen luovutuksesta, mutta mielenosoittajia ehdin kuulla ja keskustella heidän kanssaan.

Paikalla oli todella paljon kyläläisiä, kymmeniä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 60. En siitä luvusta tiedä, mutta kyläläisiä oli todella paljon. Koulun puolesta käytettiin monta puheenvuoroa ja lautakunnan puheenjohtaja puhui hyvin ja vilpittömän oloisesti.

Mielenosoitus Karstun koulun puolesta 6.2.2018
Karstulaiset osoittivat, että koulu on kylän sydän

Vaikka koulun asia otettiin lautakunnan listalta tästä kokouksesta pois, keskustelimme hetken ennen kokousta aiheesta. Siitä olimme samaa mieltä, että toivomme tarpeeksi, täsmällistä ja ennenkaikkea tarkistettua ja hyvin valmisteltua sekä mahdollisimman paljon (eli riittävää) tietoa, jotta voimme tehdä päätöksen koulun tulevaisuudesta. Sisäilmatutkimus on yksi niistä. JOS tutkimuksessa löytyy jotain ja jos saamme säilytettyä koulun, tiedämme, mitä korjata. Ja jos ei tarvitse mitään korjata, vielä parempi.

Vastaesitykselläni olisi vielä parempi pohja ja kyläläisten ja vanhempainyhdistyksen sekä aluetoimikunnan kannanottoja lukiessa näkee, että kyläläiset olisivat valmiit sitoutumaan. Nämä kannanotot voi käydä lukemassa http://www.karstukarkaliseura.fi/default.asp

Vastaesitys Karstu:
  • Koulu jatkaa toimintaansa ilman suurempia investointeja, vain välttämättömien yllä- ja kunnossapitotöiden tuella vuoteen 2025 (tai 2021)
  • Vanhempainyhdistys Pähkinä ry ja Karstu-Karkaliseura sitoutuvat kylän kehittämiseen ja uusien asukkaiden hankintaan. Asukkaiden ja koululaisten määrä tarkistetaan vuonna 2025
  • Luodaan yhteistyömalli, uusi toimintatapa Karstun koulun kehittämiseksi. Sovitaan kyläläisten roolista ja kunnan roolista, esim.( koulun ulkomaalaus yhteistyönä, kyläläisten talkootyöt)
  • Iltapäiväkerhoa toteutetaan yhteistyössä.

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Ennen sisäilmatutkimusten tekoa on syytä muistaa toimittaa yläpintojen siivous. Lohjalla on työturvallisuuden vuoksi säädetty, että siistijät eivät saa siivota pintoja, jotka ovat  180 cm:n yläpuolella, joten niitä pintoja varten perustettiin Hyrsylän aikaan yläpintasiivoustyöryhmä. Toivottavasti se työryhmä on toiminnassa edelleen. Toki asiantunteva sisäilmatutkija ja mikrobinäytteiden analysoija tunnistavatkin, mikä johtuu pölystä ja mikä jostain muusta, on kuitenkin parempi, että jätetään spekulointi- ja tulkintavara pois. Jos kaupunki ehtii saamaan tälle talvelle sisäilmatutkimukset, hyvä, sillä tutkimukset tulee tehdä talvella ja sen jälkeen pitääkin odottaa jatkotutkimuksia. Jos siis jotain löytyy.

Tällä kertaa toivon todella, että tutkimusten tulokset analysoi ammattilainen, kuten nyt onkin monen tutkimuksen kohdalla ollut ja ettei viranhaltijat anna ristiriitaisia lausuntoja, kuten esim Hyrsylässä. Tällöinhän terveystarkastaja totesi, ettei akuuttia
sulkemistarvetta Hyrsylän koulun tiloissa ole, työympäristöterveyspäällikkö (ei terveyshaittaa) ja työterveyslääkäri (olisi hyvä, jos ko tiloja ei käytettäisi ennen korjausta) antoivat täysin vastakkaisia lausuntoja. Silloin luonnollisesti kuunneltiin sitä, jonka lausunto oli tarkoituksenmukaisin. Nythän koulu on myyty maininnalla ”pieni sisäilmaepäily”

Hyrsylän koulun 5-6 luokka
Hyrsylän koulu

Tällä kertaa todennäköisesti ei ole sitä pelkoa. Lautakunnalla tuntuu oikeasti olevan tahto tehdä asioita hyvin ja huolella sekä järkevästi ja ennenkaikkea oikein. Toki edellisilläkin kausilla näin on ollut, mutta nyt meillä (toivottavasti) on oppi viime kauden järkyttävistä ylilyönneistä ja, noh, virheistä.

Kiire tulee jälleen päätöksen kanssa. Kun ajatellaan sisäilmatutkimuksia, ei niitä voi tehdä hutiloiden eikä kellon kanssa ja tutkimusten analyysi tulee olla päätöstä tehtäessä. Nyt on jo helmikuu ja päätösesitys olisi oltava valtuustossa toukokuussa. Se tarkoittanee sitä, että lautakunta istuu huhtikuussa mahdollisesti ylimääräisen kokouksen, asianaan vain Karstun koulu. Toivottavasti siihen mennessä koulun selvitys ei olisi enää luonnos, kuten se on tähän asti ollut ja toivottavasti saamme siihen mennessä tarpeeksi tietoa. Vielä sitä ei ole tarjottu.

Minäkö yksin bussin
Mielenosoitus Karstun koulun puolesta