Kategoria-arkisto:arvokas vanhuus

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokous: strategioiden arviointia, hyvinvointia ja yhteistyötä

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan viimeisimmässä kokouksessa käsittelimme arviointia hyvinvointialueen strategioiden toteutumisesta, keskustelimme hyvinvointikertomuksesta ja -suunnitelmasta sekä käsittelimme oikaisuvaatimusta järjestöavustuksesta. Kokous herätti tärkeitä kysymyksiä siitä, kuinka hyvinvointialueen strategiset tavoitteet toteutuvat ja miten voimme varmistaa, että palvelut vastaavat asukkaiden tarpeisiin. 

Hyvinvointialueen strategioiden arviointi – tavoitteet ja todellisuus

Lautakunnan tehtävänä on arvioida hyvinvointialueen strategioita hallintosäännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa erityisesti palvelustrategian, pelastustoimen palvelutasopäätöksen ja yleisen hyvinvointialuestrategian toteutumisen arviointia. 

1. Hyvinvointialuestrategian toteutuminen

Strategia linjaa keskeisiksi tavoitteiksi: 

  • Asukkaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen 
  • Palvelujen järjestämisen kestävällä tavalla 
  • Hyvinvoivan ja houkuttelevan työyhteisön luomisen 
  • Tulosten saavuttamisen sujuvalla yhteistyöllä 

Arviointi:

Strategia on osoittanut suuntaa, mutta sen toteutumisen seurannassa on vielä kehitettävää. Esimerkiksi palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus eri alueilla vaativat tarkempaa analyysiä. Digipalvelut ja liikkuvat palvelut ovat edistyneet, mutta eivät vielä riittävästi kompensoi fyysisten lähipalveluiden vähenemistä. Tein lausuntoomme esityksiä, joista iso osa huomioitiinkin lausunnossamme. Olin nostanut lausuntoon esiin sen, että luottamushenkilöt tarvitsevat enemmän numeerista dataa päätöksenteon tueksi. Strategiset tavoitteet ja suuntaviivat ovat tärkeitä, mutta niiden toteutumista on seurattava konkreettisten mittareiden avulla. Palveluiden saatavuus, asiakastyytyväisyys, henkilöstön hyvinvointi ja taloudellinen tilanne ovat kaikki tekijöitä, joista on saatava selkeää ja ajantasaista tietoa, jotta voimme tehdä perusteltuja päätöksiä hyvinvointialueen kehittämiseksi.

Kehitysehdotukseni:

  • Strategian tavoitteille tarvitaan selkeämmät mittarit ja seurantajärjestelmä. 
  • Asiakaskokemuksen ja henkilöstön hyvinvoinnin vaikutuksia on seurattava tarkemmin. 

2. Palvelustrategian toteutuminen

Palvelustrategian keskeiset linjaukset: 

  • Ennaltaehkäisevän ja perustason palveluiden vahvistaminen 
  • Palveluverkon optimointi ja digitalisaation hyödyntäminen 
  • Talouden tasapainottaminen ja kustannustehokkuuden parantaminen 

Arviointini:

Talousarvion niukkuus rajoittaa strategian toteuttamista. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on tunnistettu, mutta sen resurssit eivät ole riittäviä ja nykyiset leikkaukset vaarantavat entisestään ennaltaehkäisevän työn. Digitalisaation lisääminen on hyvä suunta, mutta haavoittuvien ryhmien palveluiden heikentyminen on todellinen riski. 

Kehitysehdotukseni:

  • Ennaltaehkäisevän työn rahoitusta on vahvistettava, jotta raskaiden palveluiden tarve vähenee. 
  • Palveluverkon kehittämisessä on huomioitava alueellinen tasa-arvo ja saavutettavuus. 

3. Pelastustoimen palvelutasopäätöksen toteutuminen

Pelastustoimen tavoitteet: 

  • Turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittäminen 
  • Henkilöstöresurssien riittävyyden turvaaminen 
  • Palvelujen saavutettavuuden varmistaminen 

Arviointini:

Pelastustoimen palvelutaso on pysynyt kokonaisuutena hyvänä, mutta henkilöstön saatavuus ja rekrytointihaasteet ovat merkittäviä riskejä, valtakunnallisestikin. Resurssien riittävyys on varmistettava, jotta palvelut pysyvät yhdenvertaisina koko alueella. 

Kehitysehdotukseni:

  • Henkilöstön rekrytointia on vahvistettava uusilla koulutus- ja palkkausmalleilla. 
  • Riskianalyysien perusteella on arvioitava, missä palvelutason parantaminen on välttämätöntä. 

Oikaisuvaatimus ja järjestöjen rooli hyvinvointityössä

Kokouksessa käsiteltiin Teen Challenge Finland ry:n oikaisuvaatimusta järjestöavustuksen epäämisestä. Tein vastaesityksen esitetylle päätökselle, mutta vedin sen pois kuultuani, että viranhaltijat ja järjestö käyvät keskustelua siitä, kuinka järjestön tärkeä työ voi jatkua. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten avoin vuoropuhelu voi johtaa ratkaisuihin, jotka tukevat järjestöjen merkittävää roolia hyvinvointialueen palveluverkostossa. 

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma – missä mennään?

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma vuosiraportti 2024 tarjoaa kattavan katsauksen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen HYTE-työhön ja sen tuloksiin. 

Keskeiset havainnot:

  • Ennaltaehkäisevä työ ja järjestöyhteistyö: Painotusta on vahvistettu, mutta resursointi on edelleen haaste. 
  • Tiedolla johtaminen: HYTE-kerroin ja kansallinen terveysindeksi tuovat dataa, mutta käytännön hyödyntämistä on kehitettävä. 
  • Osallisuus ja saavutettavuus: Esimerkiksi kohtaamispaikkatoiminta on parantanut palveluiden saavutettavuutta, mutta kielipalvelut vaativat lisäpanostusta. 
  • Lähisuhdeväkivallan ehkäisy: Turvakotien kapasiteetti on huolenaihe, ja lisäresursseja tarvitaan. 

Erityiset huomiot: vajaaravitsemus, lähisuhdeväkivaltatyö ja nuorisorikollisuus

Kokouksessa nousi esiin useita tärkeitä teemoja, joista erityisesti vajaaravitsemuksen, lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja nuorisorikollisuuden torjunnan kehityssuunnat herättivät huomiota. 

On ilahduttavaa, että ikääntyneiden vajaaravitsemus on edelleen nostettuna esiin hyvinvointikertomuksessa. Henkilöstön ravitsemusosaamista on kehitetty ja vajaaravitsemuksen hoitopolkua on selkeytetty. Ikääntyneiden ravitsemuksesta viestitään aktiivisesti, mutta edelleen tarvitaan parempaa seurantaa siitä, kuinka laaja ongelma vajaaravitsemus alueellamme on ja miten sitä voitaisiin tehokkaammin ehkäistä. 

Myös lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön on kiinnitetty huomiota, mikä on erittäin tärkeää. Turvakotien kapasiteetti on usein täynnä, ja tämä voi vaikeuttaa kriisitilanteessa apua tarvitsevien mahdollisuuksia saada suojaa. On tärkeää varmistaa, että resursseja kohdistetaan riittävästi tukipalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön. 

Kokouksessa viranhaltijat toivat esiin, että nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyssä on kehitetty uusia toimintamalleja. Esitin tähän liittyen kysymyksen ja nostin esiin Ankkuritoiminnan, jonka roolia halusin tarkentaa – onko kyse jostain täysin uudesta mallista vai Ankkuritoiminnan kehittämisestä? Vastauksena sain, että kyse on nimenomaan Ankkuritoiminnasta. Tätähän on tehty ja kehitetty jo pitkään, jo ennen hyvinvointialueen perustamista. 

Toivoisin, että asioista puhuttaisiin oikeilla nimillä, eikä luotaisi vaikutelmaa, että jokin jo olemassa oleva toimintamalli olisi täysin uusi. Ankkuritoiminta on monialainen yhteistyömalli, jossa eri viranomaiset tukevat rikoksilla oireilevia nuoria mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On tärkeää, että tämänkaltaisia vaikuttavia toimintamalleja kehitetään ja resursoidaan jatkossakin, jotta nuorten syrjäytymiskierre voidaan katkaista ajoissa. 

Kaiken kaikkiaan kokouksessa käsitellyt kehitystoimet ovat askel oikeaan suuntaan, mutta strategioiden vaikuttavuutta on seurattava tarkasti ja kehitettävä edelleen, jotta palvelut vastaavat alueen asukkaiden tarpeisiin. 

YT-neuvottelut ja hyvinvoinnin hinta – Onko suunta kestävä?

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on jälleen aloitettu yhteistoimintaneuvottelut, jotka tällä kertaa koskevat asumispalveluiden esihenkilöitä. Aluehallitus on päättänyt toimista, jotka voivat johtaa useisiin irtisanomisiin. Päätöksiä perustellaan taloudellisilla tavoitteilla, mutta niiden inhimilliset seuraukset jäävät vaille riittävää huomiota.

Hyvinvointialueille asetettu tiukka alijäämän kattamisvaatimus tekee joillekin päättäjille tunteen, että se pakottaa päättäjät tekemään nopeita ja kovia ratkaisuja. Tätä mantraa he myös hokevat. Tästä tulemme maksamaan kovan hinnan kuitenkin pitkällä aikavälillä. Tilanne, jossa henkilöstöä vähennetään samaan aikaan, kun tarve hoivalle ja tuelle kasvaa jatkuvasti, on kestämätön. Ihmiset tarvitsevat hoitoa, lastensuojelu tarvitsee osaavia tekijöitä, ja ikääntyneet sekä omaishoitajat tarvitsevat tukea. Nämä eivät ole kustannuseriä, joista voidaan leikata ilman vakavia seurauksia.

Vaikka taloudelliset realiteetit ohjaavat päätöksentekoa, nykyinen lähestymistapa on lyhytnäköinen. Säästöt voivat johtaa palveluiden heikkenemiseen, mikä puolestaan kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kun ennaltaehkäisevä hoito ja palvelut rapautuvat, ongelmat kasaantuvat ja muuttuvat raskaammiksi ja kalliimmiksi ratkaista.

Hyvinvointialueiden tulee toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Aluehallitus ja virkajohto eivät voi tehdä päätöksiä vain talouden näkökulmasta, vaan niiden on huomioitava myös asukkaiden hyvinvointi ja palveluiden laatu. Jos alijäämän kattamisen paine johtaa epäinhimillisiin ratkaisuihin, on syytä kyseenalaistaa koko järjestelmän toimivuus.

Onko meillä varaa maksaa tämä hinta? Kysymys ei ole vain taloudesta, vaan siitä, millaisena yhteiskuntana haluamme tulevaisuudessa elää.

Kirjoitin aiheesta mielipidekirjoituksen, voit lukea sen alta:

Aluehallituksen päätökset uhkaavat palveluiden inhimillisyyttä 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on jälleen aloitettu yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat asumispalveluiden esihenkilöitä. https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/8260005

Aluehallitus on päättänyt toimista, jotka voivat johtaa useisiin irtisanomisiin. Päätöksiä perustellaan taloudellisilla tavoitteilla, mutta niiden inhimilliset seuraukset jäävät vaille huomiota. 

Hyvinvointialueille asetettu tiukka alijäämän kattamisvaatimus pakottaa päättäjät tekemään nopeita ja kovia ratkaisuja, joiden hintaa maksamme pitkään. Aluehallitus ja virkajohdon linjaukset tarkoittavat käytännössä sitä, että henkilöstöä vähennetään tilanteessa, jossa tarve hoivalle ja tuelle kasvaa jatkuvasti. Ihmiset tarvitsevat hoitoa, lastensuojelu tarvitsee osaavia tekijöitä, ja ikääntyneet sekä omaishoitajat tarvitsevat tukea. Nämä eivät ole kustannuseriä, joista voidaan leikata ilman vakavia seurauksia. 

On ymmärrettävää, että talouden realiteetit ohjaavat päätöksentekoa, mutta nykyinen lähestymistapa on kestämätön. Lyhytnäköiset säästöt voivat johtaa palveluiden heikkenemiseen, mikä puolestaan kasvattaa kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kun ennaltaehkäisevä hoito ja palvelut rapautuvat, ongelmat kasaantuvat ja muuttuvat raskaammiksi ja kalliimmiksi ratkaista. 

Hyvinvointialueiden tulee toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Aluehallitus ja virkajohto eivät voi tehdä päätöksiä vain talouden näkökulmasta, vaan niiden on huomioitava myös asukkaiden hyvinvointi ja palveluiden laatu. Jos alijäämän kattamisen paine johtaa epäinhimillisiin ratkaisuihin, on syytä kyseenalaistaa koko järjestelmän toimivuus. 

Lotta Paakkunainen 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu (kesk.) 

Luottamuksen rakentaminen hyvinvointialueilla vaatii tekoja

Helmikuun alussa julkaistu KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitys nosti esiin huolestuttavan ilmiön: kansalaisten luottamus hyvinvointialueiden päätöksentekoon ja palveluihin on heikkoa. Tämä ei tullut yllätyksenä. Selvityksen mukaan vain joka neljäs uskoo aluevaltuuston voivan vaikuttaa palveluihin – ja juuri tähän epäkohtaan tartuin mielipidekirjoituksessani.

Luottamus ei synny tyhjästä, vaan se vaatii avoimuutta, osallistamista ja läpinäkyvyyttä. Valitettavasti päätöksenteon rakenteet, tiedonkulun puutteet ja aluevaltuuston heikko asema ovat esteitä, jotka syövät ihmisten uskoa järjestelmään. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella päätösten taustoista kerrotaan niukasti, valtuuston rooli on rajattu ja arviointi perustuu usein subjektiivisiin, sanallisiin raportteihin ilman selkeitä numeerisia mittareita.

Näiden epäkohtien esiin nostaminen ei ole pelkkää kritiikkiä, vaan ennen kaikkea halua parantaa järjestelmää. Hyvinvointialueiden tulevaisuus riippuu siitä, miten ne onnistuvat lunastamaan asukkaiden luottamuksen. Tämä tarkoittaa tiedonkulun parantamista, päätöksenteon avaamista ja valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista. Ilman muutosta luottamuspula vain syvenee – ja se on kestävässä päätöksenteossa liian kallis hinta maksettavaksi.

Mielipidekirjoitukseni on julkaistu Länsi-Uusimaassa ja Suomenmaassa 4.2.2025:

Lukijalta: Luottamuspula hyvinvointialueisiin – mistä se johtuu?

Luottamuspula hyvinvointialueisiin – mistä se johtuu?

Helmikuun alussa julkaistun KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen mukaan kansalaisten luottamus hyvinvointialueiden päätöksentekoon ja palveluihin on heikkoa. Tulokset eivät yllätä: vain joka neljäs luottaa aluevaltuuston kykyyn vaikuttaa palveluihin. Luottamuksen puutteen taustalla on useita tekijöitä, joista keskeisiä ovat päätöksenteon rakenteet sekä avoimuuden ja tiedonkulun puute.

Aluevaltuuston kokoukset ja päätösten taustat saavat vain vähän julkisuutta, mikä heikentää asukkaiden mahdollisuuksia seurata ja ymmärtää hyvinvointialueella tehtyjen ratkaisujen perusteita. Kun tietoa ei ole helposti saatavilla, syntyy helposti tunne, että päätökset tehdään suljettujen ovien takana ilman asukkaiden etua ajatellen. Näin ainakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Toinen keskeinen ongelma on Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston rajallinen vaikutusvalta. Tuore hallintosääntö on vahvistanut linjaa, jossa merkittävin päätösvalta keskittyy aluehallitukselle ja virkajohdolle, kun taas valtuuston rooli jää heikoksi. Valtuutetuille ei myöskään tarjota riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi, eikä enemmistö sitä edes aktiivisesti vaadi.

Lisäksi lautakuntien arviointi perustuu pitkälti sanallisiin raportteihin ilman numeerisia mittareita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viranhaltijat arvioivat itse omaa toimintaansa ilman objektiivista, mitattavaa tietoa palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Tämä heikentää mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja lisää kansalaisten epäluottamusta.

Hyvinvointialueiden toiminnan on oltava läpinäkyvää ja osallistavaa, jotta luottamus niihin voi kasvaa. Tiedonkulkua on parannettava, valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia vahvistettava ja kansalaisten oikeus saada tietoa turvattava. Ilman näitä muutoksia luottamuspula syvenee entisestään.

Lotta Paakkunainen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu (kesk.)

Rakkaus, huijaus ja herkkäuskoisuus digitaalisella aikakaudella

Viime päivinä ranskalaisnaisen surullinen tarina ”Brad Pittin” nimissä tehdystä romanssihuijauksesta on levinnyt laajalle maailman medioissa. Kyseessä on klassinen tapaus, jossa huijarit hyödyntävät kuuluisuuden mainetta ja digitaalisia työkaluja pettääkseen hyväuskoisia ihmisiä. Tämä tapaus herättää monia kysymyksiä rakkaudesta, herkkäuskoisuudesta ja digitaalisesta huijaamisesta.

Huijauksen monet kasvot

Romanssihuijaukset ovat yleistyneet huolestuttavasti ja tekijät käyttävät yhä kehittyneempiä keinoja manipuloidakseen uhrejaan. Ranskalaisnaisen tapauksessa huijarit käyttivät tekoälyn luomia kuvia ja viestejä saadakseen hänet uskomaan, että oli suhteessa Brad Pittin kanssa. Tämä ei ole vain yksittäinen tapaus, vaan osa laajempaa ilmiötä, jossa julkkisten nimissä huijataan ihmisiä ympäri maailmaa.

Rakkauden huijauksen psykologinen mekanismi

Romanssihuijauksen psykologinen kaava on häkellyttävän tehokas. Aluksi huijari profiloi uhrinsa ja valitsee parhaan lähestymistavan, oli kyse sitten empatiasta tai yksinäisyydestä. Tämän jälkeen rakennetaan vahva tunneside ja luodaan uskottava tarina, joka saa uhrin uskomaan vilpittömästi suhteen aitouteen. Lopulta pyydetään rahaa, usein vetoamalla taloudellisiin vaikeuksiin tai terveyshuoliin.

Yhteiskunnan rooli ja vastuu

On helppo nauraa tarinalle ja leimata uhrit hyväuskoisiksi, mutta asiantuntijat muistuttavat, että kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi. Rakkaus ja tunnesiteet voivat sokaista ihmisen, ja taitava huijari osaa käyttää tätä hyväkseen. Tärkeämpää kuin syytellä uhreja, on ymmärtää ilmiön laajuus ja pohtia, miten voimme suojella itseämme ja läheisiämme.

Mitä voimme oppia?

Ranskalaisnaisen tarina opettaa meille, että digitaalisen aikakauden huijaukset ovat monimutkaisia ja kehittyneitä. On tärkeää olla valppaana ja tunnistaa varoitusmerkit. Yhteiskuntana meidän on tuettava huijauksen uhreja ja edistettävä digitaalista lukutaitoa, jotta voimme paremmin suojautua tämänkaltaisilta petoksilta.

Lopuksi

Vaikka romanssihuijaukset voivat tuntua kaukaisilta ja uskomattomilta, ne ovat todellisuutta monille ihmisille. Emme voi vain nauraa ja tuomita, vaan meidän on osoitettava empatiaa ja ymmärrystä. Digitaalisen aikakauden haasteet vaativat meiltä kaikkia valppautta ja vastuullisuutta. Tyhmintä olisi nauraa, sillä jokainen meistä voi olla seuraava uhri.

Tukea ja neuvoja voit löytää täältä:

https://www.op.fi/turvallinen-asiointi/verkkorikollisuus/rakkaushuijaus

https://nettideittiturva.fi/tietoa/tietoa-romanssihuijauksista/

https://www.riku.fi/nettihuijaus/rakkauspetos-eli-romanssihuijaus

Karjalohja-​Sammatin lääkäri on voitto asukkaille – mutta muistutamme tärkeästä periaatteesta

Kirjoitin aluevaltuustoryhmämme puolesta mielipidekirjoituksen Länsi-Uusimaa-lehteen Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelujen tulevaisuuden uudesta mahdollisuudesta.

Olemme Keskustan aluevaltuustoryhmässä erittäin tyytyvisiä siihen, että Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelut näyttävät vihdoin valoisammilta. Tämä on merkittävä voitto alueen asukkaille, jotka ovat määrätietoisesti taistelleet terveyspalveluidensa puolesta. Vaikka esityksemme monituottajamallista ei saanutkaan käsittelyä, olemme iloisia, että ratkaisu on linjassa sen kanssa, mitä olemme aina ajaneet.

On kuitenkin tärkeää pohtia, miksi alkuperäinen palveluverkkopäätöksemme ei saanut laajempaa tukea. Ainoastaan Keskusta ja muutama aluevaltuutettu äänestivät alueemme palvelujen puolesta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka muut puolueet suhtautuvat haja-asutusalueiden palveluihin. Mielestämme tämä kertoo siitä, että haja-asutusalueiden palvelut eivät aina saa ansaitsemaansa huomiota ja tukea. Toivomme, että erityisesti Kokoomus jatkaa työtä alueemme palvelujen turvaamiseksi myös vaalien jälkeen, vaikka suuntaus on usein ollut palveluiden keskittämiseen. Keskittäminen voi johtaa siihen, että haja-asutusalueilla asuvien ihmisten pääsy peruspalveluihin vaikeutuu, mikä puolestaan voi lisätä alueiden eriarvoisuutta.

Omalääkärimalli, joka on tulossa käyttöön, on mielenkiintoinen kokeilu. On tärkeää seurata sen toteutumista tarkasti ja varmistaa, että se takaa riittävät terveyspalvelut kaikille alueen asukkaille. Tämä malli voisi olla ratkaiseva erityisesti niille, joilla on erityistarpeita, ja siksi saavutettavuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Erityistarpeisten asukkaiden palvelujen varmistaminen on elintärkeää, jotta he voivat saada tarvitsemansa hoidon ajoissa ja mahdollisimman lähellä kotiaan. Näin vähennämme myös terveyseroja ja edistämme tasa-arvoa palveluiden saatavuudessa.

Tämä tapaus on osoitus siitä, kuinka tärkeää on avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko aluevaltuustossa. Asukkaat ansaitsevat luottaa siihen, että heidän edustajansa kuuntelevat heidän huoliaan ja tekevät päätöksiä alueen parasta ajatellen. Hyvinvointialueen päätöksenteon on oltava osallistavaa ja avointa, eikä sitä saa pohjata henkilökohtaisiin suhteisiin tai medianäkyvyyteen. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä periaatteita demokratian toimivuudelle ja asukkaiden luottamuksen saavuttamiselle.

Tarvitsemme poliittista selkärankaa ja johdonmukaisuutta. Kaikkien aluevaltuutettujen työ ansaitsee tulla kuulluksi, ja päätösten tulee perustua alueen asukkaiden todellisiin tarpeisiin. Politiikassa on kyse ihmisten arjen parantamisesta, ja siksi on elintärkeää, että asukkaiden tarpeet ovat aina etusijalla.

Toivomme, että Karjalohja-Sammatin tapaus toimii innoittajana muille haja-asutusalueille. On tärkeää, että jokaisella alueella on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut riippumatta asuinpaikastaan. Näin voimme turvata kaikkien kansalaisten oikeuden peruspalveluihin ja edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa.

Voit lukea mielipidekirjoituksen alta tai 14.1.2025 julkaisusta Länsi-Uusimaasta:

Karjalohja-​Sammatin lääkäri on voitto asukkaille – mutta muistutamme tärkeästä periaatteesta

Keskustan aluevaltuustoryhmässä olemme tyytyväisiä, että Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelujen tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämä on voitto alueen asukkaille, jotka ovat taistelleet määrätietoisesti terveyspalveluiden puolesta. Keskustan aluevaltuustoryhmän aloite monituottajamallista jäi käsittelemättä, mutta on hienoa, että on mahdollista päätyä ratkaisuun, joka on linjassa sen kanssa, mitä olemme aina esittäneet.

On kuitenkin syytä pohtia, miksi alkuperäinen esityksemme palveluverkkopäätöstä tehtäessä ei saanut tukea. Vain keskusta ja muutama aluevaltuutettu äänestivät alueemme palvelujen puolesta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten muut puolueet suhtautuvat haja-asutusalueiden palveluihin. Toivomme, että erityisesti kokoomus jatkaa työtä alueemme palvelujen turvaamiseksi myös vaalien jälkeen, vaikka taipumusta onkin ollut keskittämiseen.

Omalääkärimalli on mielenkiintoinen kokeilu ja onkin tärkeää seurata sen toteutumista tarkasti. Toivomme, että malli toimii hyvin käytännössä ja että se takaa alueen asukkaille riittävät terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. On myös tärkeää varmistaa, että omalääkäri on saavutettavissa kaikille, myös niille, joilla on erityistarpeita.

Tämä tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on, että aluevaltuuston päätöksiä tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heidän edustajansa ottavat heidän huolensa vakavasti ja että päätökset tehdään alueen parasta ajatellen. Hyvinvointialueen päätöksenteon on oltava osallistavaa ja avointa. Päätöksiä ei voi pohjata siihen, kuka sattuu tuntemaan oikeat henkilöt tai kenen näkemys saa eniten palstatilaa.

Tarvitsemme nyt poliittista selkärankaa ja johdonmukaisuutta. Kaikkien aluevaltuutettujen tekemä työ ansaitsee tulla kuulluksi.

Toivomme, että Karjalohja-Sammatin esimerkki toimii innoittajana muillekin haja-asutusalueille. On tärkeää, että jokaisella alueella on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut riippumatta siitä, missä asuu.

Keskustan aluevaltuustoryhmän puolesta kirjoittava Lotta Paakkunainen on aluevaltuutettu

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8206459

Vuosi 2024  vastuun kantamista ja tulevaisuuden puolustamista



Vuosi 2024 oli politiikan saralla täynnä toimintaa, haasteita ja myös syvää vastuuntuntoa. Vaikka päätöksenteossa oli paljon vaikeita hetkiä, pysyin linjassani: hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja lasten sekä perheiden etu ovat aina etusijalla. Vuosi koostui intensiivisistä kokouksista, alueellisten palvelujen puolustamisesta, ja selkeästä viestistä siitä, että päätösten vaikutuksia ei saa unohtaa.

Lastensuojelun kriisi ja ennaltaehkäisevä työ
Vuoden alusta lähtien jatkoin puhumista lastensuojelun syvenevästä kriisistä. Helmikuussa kirjoitin, kuinka resurssipula vaarantaa lasten turvallisuuden ja peräänkuulutin konkreettisia toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Myös ennaltaehkäisevän työn merkitystä korostin useissa yhteyksissä – sen leikkaaminen on paitsi lyhytnäköistä, myös taloudellisesti kestämätöntä. Valitettavasti poliittisissa neuvotteluissa prioriteetit eivät aina kohdanneet, mutta jatkoin sinnikkäästi vaikutustyötäni.

Lohjan sairaalan synnytysosaston puolustaminen
Kesällä Lohjan synnytysosaston sulkemispäätös oli monien mielissä. Nostin tämän esiin niin aluevaltuustossa kuin kolumneissani. Vaadin tasa-arvoisempaa palveluiden saatavuutta ja tein kantelun tasa-arvovaltuutetulle. On täysin kohtuutonta, että synnytysoikeus määrittyy asuinpaikan perusteella. Taistelu oikeudenmukaisuuden puolesta jatkuu.

Lähipalvelut ja sote-uudistuksen demokratiavaje
Hyvinvointialueen asukkaiden parissa heräsi vuonna 2024 suurta huolta, erityisesti lähipalveluiden osalta. Olin aktiivisesti mukana puolustamassa palvelujen saavutettavuutta ja vastustin leikkauksia, jotka kohdistuvat heikossa asemassa oleviin. Demokratiavaje päätöksenteossa oli toinen iso teema; päätöksentekoon osallistuvien ääntä ei aina kuunneltu, mikä heikentää luottamusta järjestelmään.

Koulut, nuoret ja ennaltaehkäisevät palvelut
Koulunuorisotyön vakinaistaminen Lohjalla oli yksi konkreettisista aloitteistani, jotka toivat esiin pitkäjänteisen työn merkityksen. Korostin myös kouluverkkoon liittyvien päätösten perusteellista vaikutusten arviointia. Nuoriso on tulevaisuus, ja heidän tukensa varmistaminen vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä.

Vuoden kohokohtia ja pettymyksiä
Olin mukana useissa merkittävissä kokouksissa, vierailin perhekeskuksissa ja alueen palvelupisteissä ja tapasin niin päättäjiä kuin kuntalaisia, asukkaita. Erityisen tärkeää oli nostaa keskusteluun omaishoitajien asema sekä vanhuspalveluiden ongelmat. Pettymykset liittyivät etenkin siihen, kuinka säästöt ajoivat liian usein perustarpeiden ja -palveluiden edelle.

Katse vuoteen 2025
Vuoden lopussa tunnelmat olivat kaksijakoiset. Toisaalta tuntui, että taisteluja hävittiin, mutta samalla uskon, että jokainen teko ja jokainen puheenvuoro rakensi pohjaa oikeudenmukaisemmalle tulevaisuudelle. Vuosi 2024 opetti paljon – päätöksentekoon tarvitaan aina enemmän ihmisläheisyyttä ja arvopohjaista johtamista. Tulevaisuus on avoin, mutta otan sen vastaan rohkeasti ja määrätietoisesti.

Kiitän kaikkia yhteistyöstä ja tuesta kuluneena vuonna. Jatketaan yhdessä työtä paremman huomisen puolesta!