Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu
Koulut alkavat tällä viikolla. Muistattehan olla liikenteessä tarkkoina, moni lapsi kulkee ensimmäisiä kertoja kouluun. On meidän aikuisten vastuulla, että se matka on turvallinen.
Päivien lyhentyessä näkyvyyskin alkaa pian olla huono varsinkin aamuisin.
Turvataan lastemme koulumatka ja ajetaan ihmisiksi.
Aiemmin koulumatkoista kirjoittamaani mm.:
Nykyinen translaki loukkaa sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia, kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Translain uudistuksen on arvioitu esiteltävän viikolla 34 (22.8. alkava viikko). Uudistusta valmisteltaessa Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti raportissaan (31.1.2020) vaihtoehtoja translakiuudistuksen toteuttamiseksi. Raportin mukaan nykyinen oikeustila altistaa transsukupuoliset ja muunsukupuoliset henkilöt syrjinnälle ja muille oikeudenloukkauksille, erityisesti yksityisyyden loukkauksille. Lisäksi työryhmä arvioi raportissaan alaikäisten transihmisten tilannetta. Työryhmä huomautti, ettei nykyinen hallitusohjelmakirjaus tunnista työryhmän havaitsemia haasteita alaikäisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Työryhmä esitti vaihtoehtona, että sukupuolen juridinen vahvistaminen voisi olla mahdollista 15 vuotta täyttäneille.
Kansallinen lapsistrategia toteutti lapsille ja nuorille kyselyn yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Translasten ja -nuorten perheet ry:n kanssa. Kyselyä on valmisteltiin yhdessä Seta ry:n, Pelastakaa Lapset ry:n, Trans ry:n ja Trasek ry:n kanssa. Kysely suunnattiin erityisesti 13-18 -vuotiaille nuorille, jotka ovat sukupuoliltaan moninaisia.
Uudistuksessa on tarkoitus säätää kokonaan uusi laki sukupuolen vahvistamisesta. Laissa säädettäisiin siitä, miten väestötietojärjestelmään merkityn sukupuolensa voi muuttaa vastaamaan sukupuoli-identiteettiään eli omaa kokemusta sukupuolestaan. Kuten nykyään, sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista vain täysi-ikäisille.
Vaikka nuoria on ns. kuultu, silti valmistellussa laissa edelleen esitetään, että sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista vain täysi-ikäisille. Hallituksen tulisikin arvioida uudelleen alaikäisten asema lakiuudistuksessa. Sukupuolen vahvistamisen lykkääntyminen jopa vuosilla heikentää transnuorten hyvinvointia huomattavasti. Mahdollisuus saada oikean sukupuolen mukaiset henkilöpaperit viivytyksettä helpottaisi lukuisten transnuorten elämää, vähentäisi syrjintää ja parantaisi nuorten hyvinvointia. Sukupuolen vahvistaminen alaikäisenä on mahdollista muun muassa Norjassa, Irlannissa ja Maltalla. Uusi nimilaki on jo vahvistanut alaikäisten oikeuksia, sillä 15-vuotiaasta alkaen etunimen voi muuttaa toisen sukupuolen mukaiseksi. Sukupuolen vahvistamista koskevan lain olisi luontevaa olla linjassa tämän kanssa.
Transnuori joutuu käymään suhteellisen perusteellisen tutkimuksen ennen varsinaisiin tutkimuksiin pääsyä. Nuorisopsykiatrian poliklinikalla käydään läpi nuoren mielialaa, keskustellaan ja arvioidaan, määrätään lääkitystä mielialaan ja esitetään terapiassa käymistä. Tämä kaikki sukupuolipoliklinikan vaatimuksesta. Nuorisopoliklinikalla voidaan kirjoittaa näiden jälkeen lähete tutkimuksiin. Lähetettä ei tietenkään ole pakko hyväksyä transpolilla.
Nuori on jo käynyt kovan kamppailun itsensä kanssa, potee huonommuutta, mieliala on usein huonompi kuin ikätovereillaan ja läheisille kertominen on vakava kriisin ja kasvamisen paikka, kaikille osapuolille.
Nuori kokee myös muita vahvoja tunteita, kuten esimerkiksi pettymyksen tunteet nuorisopoliklinikalla, kun on käynyt vaaditulla hoito- ja arviointijaksolla saadakseen lähetteen sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle, odottamista, itsensä selittämistä uudestaan ja uudestaan. Pelkoa hylkäämisestä. Pelkoa lähetteen hylkäämisestä, pelkoa siitä, että häntä ei hyväksytä, hänen itsensä vuoksi.
Itsensä hyväksymisessä on mennyt kauan, ja kun on sinut itsensä kanssa, kamppailua siitä, että hänet hyväksytään.
Yhteiskunta ja kouluelämä on hyvin sukupuolittunutta, esimerkiksi vielä tänä päivänä joissain kouluissa jopa bussijonot on määritelty tyttö-poikajaoitteluilla (ihan oikeasti).
Henkilöllisyystodistukset, asuntohakemukset, tukihakemukset, kaikki kyselyt, lomakkeet, you name it, kaikissa kysytään sukupuolta.
Miksi sukupuolen ilmoittaminen on niin vakavaa toisille? Nyt tarkoitan nimenomaan cis-enemmistöä. Miksi se heille on tärkeää, miten joku toinen ilmoittaa oman sukupuolensa? Miksi vastustaa sitä, että toinen saa ilmoittaa sukupuolensa? Miksi se, että jollekin on tärkeää kertoa olevansa mies/nainen, kun vihdoin on sinut itsensä kanssa, on uhka heille, joille sukupuoli on aina ollut. Miksi on tärkeää vastustaa vapautta ja oikeutta olla itsensä ja kertoa se? Miksi on tärkeää vastustaa ihmisen minuutta ja hyvinvoinnin parantamista?
Miksi on tärkeää, että translain uudistus etenee ja että siinä oikeasti otetaan alaikäiset huomioon:
Etuja, joita sukupuolen juridisesta korjaamisesta on sitä tarvitseville alaikäisille:
Sukupuolen oikeudellisessa vahvistamisessa on alaikäisten kohdalla kyse ihmisoikeuksista. YK:n Lapsen oikeuksien sopimusta tulkitaan siten, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla on myös oikeus saada oma oikeudellinen sukupuolensa vahvistettua.
Nyt on myös tärkeää huomioida, että Translain kokonaisuudistus ei tarkoita sukupuolen korjaamiseen liittyvän kirurgian vaatimista alaikäisille.
Tärkeä huomio myös on, että vaikka puhumme kauniisti väestöpohjaisesta rintasyöpäseulonnasta, on trans- ja muunsukupuolisten henkilöiden osallistuminen jäänyt paitsioon. Meneillään oleva translain uudistaminen on erinomainen paikka edistää ihmisten yhdenvertaisuutta. Kansainvälisen arvion mukaan trans- ja muunsukupuoliseksi identifioituvien osuus maailman väestöstä on 0,1–2 prosentin välillä (Goodman ym. 2019). Suomessa lähetteiden määrä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin on 15 vuodessa lähes 20-kertaistunut. Eli asia koskee yhä kasvavaa osuutta väestöstä. Nykyinen käytäntö jättää siis transmiehet, eli sukupuoltaan mieheksi korjanneet, ilman tärkeää seulontaa, vaikka he yhä voivat sairastua kohdunkaula- tai rintasyöpään. Seulontaa tulisi tarjota ihmisten elinten ja niihin liittyvän syöpäriskin eikä juridisen sukupuolen perusteella (Sterling 2020).
Lähteet:
https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/translain-uudistamisessa-kuullaan-lasten-ja-nuorten-nakemyksia
Alaikäisten tutkimukset ja hoito
Puoluekokouksessa valittiin puolueelle johto seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi.
Annika Saarikko jatkaa Keskustan puheenjohtajana. Hän voitti lauantain vaalissa vastaehdokkaansa Paavo Väyrysen äänin 1341-151. Yhteensä annetuista 1517 äänistä tyhjiä oli 25.
Keskustan varapuheenjohtajiksi valittiin Riikka Pakarinen, Petri Honkonen ja Markus Lohi. Ehdolla oli myös mm. keskustanuorten Aleksi Sandroos, joka saikin kunnioitettavan äänimäärän, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Onneksi Aleksilla on aikaa, veikkaan, että ei kauaa mene, kun häntä kuullaan johdossa.
Riikka Pirkkalainen jatkaa Keskustan puoluesihteerinä. Vastaehdokkaita ei Pirkkalaisella tälläkään kertaan ollut. Riikka on tehnyt erinomaista työtä puoluesihteerinä.
Puoluekokoukseen on jätetty 294 aloitetta. Aloitteista kuuluisin taitaa olla Hirvensalmen kunnallisjärjestön aloite ”Oikeenlaista kemiaa maaseudun poikamiehille”. Aloite tuntuu seksistiseltä ja naisia esineellistävältä. Puoluekokouksen vastaus on vähintäänkin samaa ja olen yllättynyt, että naisia ja tasa-arvon puolestapuhujia täynnä oleva vastaustyöryhmä vastaa yhtyvänsä aloitteeseen, mutta vastaukseen on saatu lisättyä toimivat internetyhteydet.
Julkisuudessa ei juuri ole nostettu muita aloitteita esille. Ylläoleva aloite sai kyllä huomiota, mutta muita aloitteita ei ole nostettu esiin. Kuten vaikkapa esimerkiksi Lohjan kunnallisjärjestön aloite: Vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoidon sisällyttäminen ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun (voit lukea aloitteen tästä), tai Keskustan Latvan paikallisyhdistyksen aloite: Nuorten työikäisten muistisairaiden huomioiminen hoivapalveluissa tai lukuisia muita hyviä aloitteita, jotka tähtäävät hyvinvoinnin paranemiseen.
Huomiotta on jäänyt myös erinomainen aloite Pohjois-Pohjanmaan Keskustanuorilta: Turvallisemman tilan periaatteet keskustan tapahtumiin. Tämä aloite tosin voisi olla laajempikin, koskien kaikkea toimintaa. Aloitteessa nostetaan huoli turvallisesta tilasta. He vaativat aloitteessaan Keskustalle ohjeet turvallisen tilan periaatteesta. Nämä sisältäisivät ohjeet yleiseen käyttäytymiseen ja toisten ihmisten kohtaamiseen sekä kunnioittamiseen. Periaatteissa pitää olla selkeät linjat pilkkaamisen ja syrjinnän estämiseen sekä siihen, miten yhdenvertaisuutta edistetään, annetaan tilaa kaikille osallistua keskusteluun sekä turvallinen tila, jossa kaikilla on mahdollisuus oppia ja pyytää myös huonoa käytöstään anteeksi. Turvallisemman tilan periaatteet voitaisiin laatia puolueelle esimerkiksi Suomen YK-liiton ohjeiden pohjalta. He peräänkuuluttavat sitä, että emme saisi Keskustassa vaientaa jo yhteiskunnassa vaiennettujen ääntä tai unohtaa aatesisarten ja -veljien oikeutta fyysiseen ja psyykkiseen koske-
mattomuuteen. Olemme entistä vahvempi ja luotettavampi puolue, kun emme häiritse tai kiusaa toisiamme.
Niin, tälle aloitteelle olisin toivonut enemmän huomiota. Tosin keskustallahan on (kuten muillakin puolueilla) häirintähuoneentaulu (kuinkahan moni sen on lukenut?), mutta tämä aloite voisi tuoda uutta potkua ja näkökulmaa sekä muistutuksen tärkeään aiheeseen.
Olen tiedustellut mihin puoluekokouksen aloitteet johtavat. No eipä varsinaisesta mihinkään. Aloite ei velvoita mihinkään puoluekokousta eikä toimijoita. Niistä voi kuulemma saada ideoita ja niitä voi käyttää paikallisessa toiminnassa ja muodostaa toimintalinjoja. Tässä olisi selkeä kehittämisen paikka. Aloitteiden merkityksen tulisi olla suurempi ja niiten tulisi johtaa toimenpiteisiin puolueen toiminnassa. Se voisi olla myös yksi tärkeä osa kannatuksen nousuun. Keskustalaiset itse mielellään puhuvat keskustasta kansanliikkeenä ja osallistavana puolueena. Noh, jos aloitteet eivät johda mihinkään, mikä on se näkyvä osa osallistamisesta ja kuulemisesta tai kansanliikkeestä? Aloitteiden oikea huomoiminen ja toimenpiteen toisivat jäsenille oikean kokemuksen siitä, että Keskusta edistää jäsenille tärkeää politiikkaa ja että he pystyvät vaikuttamaan puolueen linjaan.
Puoluekokous jatkuu vielä sunnuntain, jolloin keskustelemme vielä lisää aloitteista. Hyviä keskusteluja odotellessa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 17.5.2022 tehtiin historiaa, jälleen. Kokouksessa valittiin alueen ensimmäinen hyvinvointialuejohtaja. Johtajasopimus on viiden vuoden mittainen. Nykyinen muutosjohtaja Sanna Svahn oli yksi hakija seitsemän muun joukossa, joista aluehallitus ja valtuustoryhmät haastattelivat kolmea: Jan Tollet, Jukka Lindberg sekä Svahn. Valtuustoryhmien haastatteluihin ei kutsuttu varavaltuutettuja ja koen sen hieman kyseenalaisena. Olisi ollut hyvä, että varavaltuutettujakin olisi kutsuttu haastattelemaan, jotta olisi poissaolojen varalta ollut myös varavaltuutetulla vankempi tieto hakijoista.
Äänestyksessä ei tarvittu kuin yksi kierros, sillä Svahn sai äänten enemmistön.
Svahn on tehnyt valmistelutyörymän kanssa erinomaista, kiiteltyä työtä alueen rakentamisessa. Onhan se myös etu, että pohjatyö sekä mukana ollut henkilöstö on tuttua. Sannalla tuntuu olevan myös henkilöstön tuki takanaan.
Seuraavana kesäkuussa onkin strategiaseminaari, johon on kutsuttu aluevaltuutetut sekä lautakuntien varsinaiset jäsenet.
Pääsin jälleen aluevaltuuston kokoukseen varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä ja meiltä olikin tänään myös toinenkin varavaltuutettu läsnä, sillä varsinaisista valtuutetuista kaksi oli estyneenä.
Tällä viikolla on aktiivinen viikko: maanantaina valtuustoinfo, tiistaina hallinto- ja organisaatiotyöryhmän kokous sekä aluevaltuuston kokous, keskiviikkona kaupunginvaltuuston kokous. Torstaina tapaan ystäviä illallisella ja perjantaina teinin kanssa jääkiekko-otteluun seuraamaan teinin pikkuserkun otteita hyökkääjänä Saksan maajoukkueessa.
Maanantain valtuustoinfossa saamme katsauksen Maankäytön rakenteen ajan tilaan ja joukkoliikennetilanteeseen.
Tiistain Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston kokouksessa olemme päättämässä hallintosäännön tarkistamisesta sekä valitsemme hyvinvointialueellemme hyvinvointialuejohtajaa.
Hyvinvointialuejohtajaa valitessa aluehallituksen puheenjohtajisto on valinnut haastatteluun kolme hakijaa, joita haastattelivat HR-valmistelujohtaja ja Espoon kaupungin rekrytointipäällikkö. Puheenjohtajisto on haastatellut, kuten myös valtuutetut (ei valtuustoryhmät eikä varavaltuutetut) nämä kolme hakijaa ja kutsuivat heidät henkilöarviointiin. Hallitus ei esitä paremmuusjärjestystä, vaan valtuusto äänestää omien näkemysten mukaan näiden kolmen kesken. Hakijoiden hakemusasiakirjat, henkilöarviot sekä hakijoiden ansiovertailu ovat valtuutettujen tutustuttavissa ennen kokousta ja kokouksen aikana aluevaltuuston sihteerillä. Näin varavaltuutettuna en ole päässyt haastatteluihin mukaan, enkä tutustumaan materiaaleihin etukäteen. Olen aika pitkälle sen varassa, mitä ryhmämme valtuutetut ovat kertoneet ja heidän arvioihinsa tulee luottamani. Toki voin käydä tutustumassa materiaaleihin ennen kokousta, mutta kuinka syvällisesti sen voin tehdä ennen kokousta?
Keskiviikon kaupunginvaltuuston kokouksessa käsittelemme ensimmäistä neljännesvuosikatsausta 2022, tulevia kokouspäiviä, muutamia aloitteita sekä muutamia eroja luottamustehtävistä.
Neljännesvuosikatsauksesta haluan nostaa esiin toimintakulut, joissa ostopalvelut ovat huomattavat, n. 53%. Tästä huomattava osa on lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ostopalvelut, joissa toimialalle budjetoiduista ostopalvelujen ostoista on käytetty tässä vaiheessa vuotta 41,3%, toki näissä ostoissa AINA loppuvuodesta ja seuraavan vuoden alussa realisoituu ostojen todellinen määrä.
Loppuviikosta odotankin rennompaa, ainakin iltamenojen suhteen, sillä torstaina tapaan ystäviä illallisen puitteissa ja perjantaina teinin kanssa onkin jääkiekkomatsi.
Keskustan Uudenmaan piirin vuosikokous teki esitykset puoluevaltuuston jäseniksi kaudelle 2022-2024. Piirin esityksessä haluttiin huomioida koko Uudenmaan edustavuus. Puoluevaltuustoon esitetään kahta jäsentä Itä-Uudeltamaalta, kahta Keski-Uudeltamaalta, kahta Länsi-Uudeltamaalta, kahta pääkaupunkiseudulta sekä yhtä Uudenmaan Keskustanuorten esittämää henkilöä.
Puoluevaltuutetut eivät toimi yksinään, vaan edustavat Uudenmaan, toivottavasti mahdollisimman yhtenäistä, ääntä puolueen ylimmässä päättävässä elimessä. Vaikka maakuntamme on väkimäärältään suurin, olemme meidän puoluekoneistossamme varsin pieni tekijä ja vain yhtenäisenä joukkueena voimme vaikuttaa puolueen linjaan.
Länsi-Uudeltamaalta esitetään minua puoluevaltuuston jäseneksi. Kiitän lämpimästi luottamuksesta.
Puolevaltuuston jäseniksi 2022-2024 esitetään:
•Sinikka Ekonen, Mäntsälä
•Juuso Jaakola-Siimes, Nurmijärvi
•Inna Kallioinen, Kerava/nuoret
•Outi Lankia, Porvoo
•Mikko Lasanen, Vihti
•Hannu Maliniemi, Sipoo
•Lotta Paakkunainen, Lohja
•Terhi Sundström, Espoo
•Jussi Vähäkangas, Vantaa
ja varajäseniksi 2022-2024 (sisääntulojärjestyksessä)
1. Tea Nieminen, Pornainen
2. Tommi Virtanen, Espoo
3. Kirsi Ferin, Lohja
4. Sonja Kouvo, Vantaa
5. Jukka Penttilä, Loviisa
6. Taina Ketvel, Tuusula
7. Sirkku Uljas, Myrskylä
8. Eerikki Viljanen, Vihti
9. Jouko Jokinen, Hyvinkää
Puoluekokousedustajien valinnat vahvistetaan Keskustan puoluekokouksessa Lappeerannassa 10.-12.6.2022.
Lotta Paakkunainen