Keskusta – Sivu 32 – Lotta Paakkunainen

Kaupunginhallituksen kokouksessa 14.3.2022

Kaupunginhallituksen kokouksessa käsiteltiin mm. kaksikielisyyden säilyttämistä Lohjan kaupungin toiminnassa, lahjoituksen tekemistä Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiölle, olympiavoittajan (Nelli Laitinen) palkitsemista ja Lohjan kaupungin osallistumista Ukrainan tukemiseen sekä valtuustoaloitetta erityislasten palveluiden parantamisesta.

Kaksikielisyyden säilyttämisestä saimme hyvän alustuksen ja lisää tietoa ja lisää tietoa tulemme saamaan vielä tulevassa valtuustoinfossa. Ennen kokousta oli pyydetty enemmän talouden lukuja, kustannuksia ja arvioita kokonaisvaikutuksista kaksi- tai yksikielisyydestä. Asiaa käsiteltiin siksi, että Lohja on vapaaehtoisesti kaksikielinen ja oikeusministeriö oli lähettänyt kirjeen, jonka mukaan vapaaehtoisesti kaksikielisen kunnan tulee tehdä valtuustoissaan päätös, mikäli mielivät olla jatkossakin kaksikielisiä kuntia. Asia tulee siis vielä valtuuston käsittelyyn.

Lahjoituksen tekemistä Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiölle käytiin vilkas keskustelu koulutusaloista, joita tuetaan, tai joille tehdään lahjoitus. Pohdintaa alojen tasa-arvosta, alojen arvostuksesta sekä tehtiin toive ohjeistuksen tekemisestä tulevaisuutta varten.

Olympiavoittajamme Nelli Laitinen palkitaan stipendillä kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Olemme Nellistä varsin ylpeitä.

Lohjan kaupungin osallistumista Ukrainan tukemiseen päätimme lähes keskustelutta. Jokaiselle meistä oli täysin selvää, että haluamme tukea ukrainalaisia.

Valtuustoaloitetta erityislasten palveluiden parantamisesta käsitellessämme tein vastaesityksen, että aloite laitettaisi uudelleen valmisteluun. Olin tehnyt alunperin aloitteen toukokuussa 2021. Vastauksessa aloitteeseeni kerrotaan, että tutkimus- ja kuntoutusryhmässä työskentelee lastenneurologi, puheterapeutti, fysioterapeutti, neuropsykologi, toimintaterapeutti sekä perheneuvolan psykologi tai perheneuvoja. Lisäksi kerrotaan, että Lohjalla on aktiivisesti koulutettu Nepsy -valmentajia neuropsykiatrisesti oireilevien lasten kuntoutuksen tukemiseksi. Tällä hetkellä koulutettuja valmentajia on laajasti eri työyksiköissä 15 ja Tulevaisuuden Sote -keskus ja Koulu kunnossa -hankkeiden kautta valmentajia tullaan kouluttamaan lisää. Koko Länsi-Uudenmaan tulevalla hyvinvointialueella tulee työskentelemään 50 nepsy-valmentajaa. Lohjalla ehkäisevien palvelujen rinnalla on vuonna 2019 käynnistetty Lapset SIB -ohjelma (johon pitää hakeutua, mutta kaikki kohderyhmässä eivät saa tietoa aiheesta). Syksyllä Perhekeskus Purjeessa avattiin Nepsy -neuvontapuhelin alle 18 -vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä muille ammattilaisille. Puhelimessa päivystää kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen ammattilaisia oman työnsä ohessa.

Esityslistalla päätösesityksenä oli, että aloite olisi tällä käsitelty loppuun. Tein tähän vastaesityksen. Sillä nämä eivät riitä.

Vastaesitys aloitteen uudelleenvalmistelusta.

Perustelut: Kaupunki on tehnyt hyviä muutoksia ja parannuksia palveluihin, mutta ne ovat edelleen riittämättömiä. Erityisperheiden palveluohjaus on riittämätöntä, neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koulussa on liian epätasalaatuista eri koulualueiden välillä. Kaikki perheet eivät ole tasa-arvoisia palvelujen saatavuudessa.

Lastensuojeluun ohjataan edelleen lapsia ja nuoria, joiden palvelutarve on neuropsykiatrisessa kuntoutuksessa. Nuorisopsykiatrian (HUS) ja kaupungin neuropsykiatrin jonot ovat kestämättömät ja erityisperheet (neurovähemmistö) jäävät vielä liian moni ilman oikea-aikaista apua. Valmistelussa tulee huomioida: Käypä hoito -suositus, vahvempi panostus neuropsykiatristen haasteiden tunnistamisen koulutukseen ja palvelunohjaukseen. Valmistelussa tulee myös huomioida kuinka neurovähemmistöperheet saavat tietoa palveluista ja palvelujen saavutettavuus.

Hallitus hyväksyi yksimielisesti esitykseni.

Ilmastowebinaari lohjalaisille lapsille ja nuorille

Ilmastowebinaari lohjalaisille lapsille ja nuorille järjestettiin 11.3 ja voi että mikä tilaisuus se olikaan!

Tilaisuuden idea lähti Mäntynummen yhtenäiskoululta, apulaisrehtorin, biologian ja maantiedon lehtorin sekä oppilaskunnan ideariihestä. Koulun oli tarkoitus järjestää oppilailleen ilmastoseminaari, mutta he joutuivat ikävä kyllä perumaan tilaisuuden.

Oppilaskunta oli tehnyt paljon töitä tilaisuuden hyväksi ja olivat järjestäneet jo upeat asiantuntijat luennoimaan ja olisi ollut todella harmi, jos se kaikki upea työ olisi mennyt hukkaan.

Sain kuulla tästä ja olin yhteydessä kaupungin sivistysjohtajaan, joka piti koulun ideaa todella hyvänä. Ilmastowebinaari järjestyikin sillä puhelulla koko kaupungin peruskoulun ja toisen asteen oppilaille. Jokainen koulu sai tiedon tilaisuudesta ja kutsun osallistua.

Olin ajatellut, että oma panokseni olisi ollut vain upean idean siirtäminen kaupungin haltuun, mutta pääsin mukaan juontamaan ja sainpa pari kysymystäkin esittää.

Ilmastowebinaarin painopisteenä ei ollut niinkään yleinen syyllistäminen, tai negaation kautta, vaan asiaa lähestyttiin lapsen ja nuoren näkökulmasta ja mitä itse voisi tehdä. Asiaa tarkasteltiin myös terveyden ja ympäristön näkökulmasta, kokonaisuutta pohtien.

Asiantuntijoina oli kaksi nuorta tutkijaa, Helsingin yliopistolta sekä Luonnonvarakeskuksesta ja he puhuivat erinomaisesti ja ymmärrettävästi.

Yhtenä tärkeänä osana omaa ratkaisua voisi olla planetaarinen ruokavalio oman maan/maanosan/asuinalueen raaka-aineperustaisena. Kotimaisia ravitsemussuosituksia päivitetään parhaillaan ja päivitystyö on valmiina loppuvuodesta, ilmeisesti.

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja saimme paljon mietittävää, ratkaisuesityksiä ja uutta tietoa.

Toivottavasti ensi vuonna Mäntynummi jatkaa tätä erinomaista webinaari-ideaansa!

Keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan näkemys ensi kokouksesta – kuule

Sain haastateltavakseni keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan Eerikki Viljasen.

Hyvinvointialueiden aluevaltuustot ovat nyt maaliskuun alussa aloitelleet kauttaan ja niin aloitti myös Länsi-Uudenmaan aluevaltuustokin ja kysyin Eerikiltä perinteisen urheilutoimittajan peruskysymyksen: miltä nyt tuntuu?

Kuule Eerikin haastattelu:

Ensimmäinen aluevaltuustokokous

Eilen oli ensimmäinen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustokokous. Ensimmäisenä varavaltuutettuna sain hälytyksen erään varsinaisen valtuutettumme sairastuttua.

Mielestäni ensimmäisen varavaltuutetun tehtävä on olla valmiina, jos kutsu kävisi. Tarkoittaen siis, että kalenterissa on aina kokoukset merkittynä ja esityslistaan ja materiaaliin tutustuttu ja valtuustoryhmän keskusteluihin osallistuttu. Ryhmän sihteerinä keskusteluihin osallistuminen on luonnollisesti jatkuvaa. Meidän ryhmällämme on erittäin hyvä ryhmähenki ja käymme paljon keskusteluja kokousten välilläkin. Ensimmäiseen valtuustokokousta edeltävään ryhmäkokoukseenkin pystyi osallistumaan lähes jokainen ryhmään kuuluva.

Kokous pidettiin Dipolissa ja puitteet olivatkin tilanteen historiallisuuteen sopivat.

Pitää kyllä sanoa, että Lohja voitti tarjoilut 6-0

Varsinainen valtuustokokous sujui hyvin, toisaalta ihmettelin kokouksen levottomuutta. Moni nousi paikaltaan esimerkiksi vastatakseen puheluun, tai haetaan kahvia/vesipulloa kesken toisten puheenvuorojen. Varmasti on ollut hyviä syitä.

Ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin hallintosääntöä, jonka aikana käytettiinkin eniten puheenvuoroja. Muutamia muutoksia tehtiin, mutta pääsääntöisesti yksimielisesti hyväksyttiin hallintosäännön ensimmäinen luonnos. Hallintosääntöön palataan vielä kesäkuussa ja marraskuussa, jolloin tarkastellaan vielä mm. toimielinten toimivaltaa.

Hallintosäännöstä käytiin yksi äänestys ja se koski ryhmärahaa. Ryhmäraha oli jo puolueiden välillä neuvoteltu syksyllä ja siitä oli käyty jo silloin kovia keskusteluja. Sitä ei ole tarkoitettu esim. vaalirahoitukseen, vaan ryhmien hyvinvointialuetyöhön ja sen työn tukemiseen ja kehittämiseen. Ryhmärahan käyttöä toivottavasti tullaan valvomaan tarkkaan.

Päätös tehtiin myös hyvinvointijohtajan viran perustamisesta, johon hallitus paneutuukin nyt ensimmäisenä. Aikataulu on tiukka, kesäkuun valtuustokokouksessa olisi tarkoitus valita henkilö tähän tehtävään.

Toimielinpaikoista oli käyty jo neuvottelut ja paikkajaot päätettiinkin nyt yksimielisesti. Minä sain merkittävän lautakuntapaikan tulevaisuus- ja kehittämislautakunnassa. Tälle lautakunnalle kuuluu mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtävät.

Kuvassa Lotta Paakkunainen, Eerikki Viljanen ja Marjut Frantsi-Lankia

Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 26.2.2022: Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa

Kirjoitin tällä kertaa Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissani psykiatrisesta hoidosta ja hoitotakuusta.

Nuoria on psykiatrisessa jonossa enemmän kuin koskaan. Nuorisopsykiatrian poliklinikoiden viesti on karu: potilaita on paljon, ja määrä vain kasvaa. Osa suurista sairaanhoitopiireistä sanoo koronapandemian lisänneen nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilua entisestään. (yle: https://yle.fi/uutiset/3-11899434)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja tällä hetkellä noin joka kymmenes uusimaalainen nuori on nuorisopsykiatrian potilaana.

Olen tehnyt valtuustoaloitteet erityislasten palvelujen parantamiseksi (19.5.2021) https://lottapaakkunainen.com/2021/05/20/valtuustoaloite-erityislasten-palvelujen-parantamiseksi-19-5-2021/ sekä jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa (11.12.2019) https://lottapaakkunainen.com/2019/12/11/valtuustoaloite-jokaiselle-lohjan-koulualueelle-palkataan-psykiatrian-sairaanhoitaja-osaksi-kouluterveydenhuoltoa/ mm. yllämainituista syistä. Lapsemme ja nuoremme tarvitsevat ennaltaehkäisevää tukea ja oireiden tunnistamista.

Kirjoittajavieras-kolumnini:

Psykiatrinen hoito ei ole lainvaatimassa minimitasossa

Hoitotakuu tarkoittaa, että potilaalle on taattu oikeus päästä kiireettömään hoitoon laissa annetun määräajan kuluessa. Psykiatrinen hoito kuuluu hoitotakuun piirin. Hoitotakuu ei koske potilaan akuuttia vaivaa, sillä kiireellistä hoitoa tulee saada välittömästi. Psykiatrisessa hoidossa potilas saa kiireellistä hoitoa käytännössä vain psykoosin ja itsemurhavaaran perusteella.

Hoitotakuun mukaan lähetteestä kolmessa viikossa tulisi saada aika erikoissairaanhoitoon. Psykiatrisen hoidon tapauksessa tämä voi kestää aikuisilla vuoden ja jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arvioita tai tutkimuksia, on ne lain mukaan tehtävä kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta. Erikoissairaanhoito tulee aloittaa kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen arvioinnista. Psykiatrista hoitoa kaipaavan on siis yleensä odotettava kuukausia ennen varsinaisen hoidon aloittamista.

Nuorten psykiatrinen hoito on pahoin ruuhkautunut, hoitoon tai tutkimuksiin pääsyä voi joutua odottamaan kuukausia. Yhdeksi keinoksi nuorten kasvavaan mielenterveyshätään on pohdittu lyhytterapiaa. Koulujen opiskeluhuollon antama lyhytterapia voi lievittää nuorten masennusta. Tämä ilmeni HUS:n, Espoon kaupungin ja THL:n yhteisessä tutkimuksessa (2015). Kokeilu tuotti hyviä tuloksia lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa. Tutkimuksesta on jo tovi ja asia on edelleen puhumisen tasolla.

Johtopäätökseni tänään on, että maailma on tehty terveille ja vahvoille, kriisittömille ja ikuisesti eläville. Lapsi/nuori: Älä siis traumaudu esim. koulukiusaamisesta, älä sairastu psyykkisesti ja herranen aika, jos sattuu olemaan perintötekijät sillä tavalla vinossa, että oireilusi johtuukin neuropsykiatrisesta haasteesta, niin älä. Voi olla onnesta kiinni, tunnistetaanko neuropsykiatrinen oireilusi ajoissa saadaksesi diagnoosia ja oikea-aikaista apua ja kuntoutusta, joka auttaisi sinua ja läheisiäsi ymmärtämään. Lastensuojelusta voit saada apua, joka sekään ei ole oikea taho, sillä heilläkään ei ole keinoja auttaa, paitsi sijoittamalla lapsi/nuori laitokseen.

Maaliskuussa on ensimmäiset aluevaltuustojen kokoukset. Saatetaan psykiatrinen hoito Suomessa edes lain vaatimalle minimitasolle. Nähdään lapset ja nuoret. Nähdään hätä! Nähdään mielenterveys- ja päihdesairaat sairaina, jotka tarvitsevat apua, mieluiten nopeasti. Nähdään kokonaisuus. Ei tehdä heillä politiikkaa, varsinkaan talouspolitiikkaa.

Kirjoittaja on äiti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varavaltuutettu

Espoo myös kehittämään ikääntyneiden vajaaravitsemuksen hoidonpolkua!

Lohjalla tekemäni aloite Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seurannan ottamiseksi osaksi hoitopolkua on jälleen ottanut ison askeleen kohti toteutumistaan suuremminkin, eli koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta, Espoon hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan käsiteltyä asiaa 15.2.2022.

On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.

Iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä on olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. Vajaaravitsemus maksaa Suomen terveydenhuollolle vuodessa yli 600 miljoonaa euroa. Kustannuksia kerryttävät erityisesti pitkittynyt ja komplisoitunut sairaala- tai laitoshoito sekä toipumisen pitkittyminen.

Muistutimme ensimmäisessä aluevaltuuston seminaarissakin ryhmän esittelypuheenvuorossammekin muita ryhmiä siitä, että säästöjä hyvinvoinnissa voi syntyä uusilla, inhimillisillä, hyivnvointia parantavilla ja pieniltäkin tuntuvilla keinoilla.

Aiemmin aiheesta kirjoittamaani: