Sentään pelkkiä leikkauksia ja lakkautuksia ei esitetä. Sote-lautakunta esittää mm
– Kotihoitoon yhden lähihoitajan vakanssin perustaminen, vuosilomasijaiskustannuksineen noin 50 000 euroa. Väestön ikääntyminen ja kotihoidon jatkuvasti kasvaneet asiakasmäärät edellyttävät lisäresursointia.
Tämä on hyvä lisäys.
Muutama muukin hyvä henkilökuntalisäys, mutta tällä kertaa puran tätä muutamalla epäkohdalla:
28/2016 Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille – kaupunginhallitus on palauttanut 4.6.2018 valmisteluun aloitteessa esitetyn pohjalta. Aikaisemman valmistelun pohjalta talousarviovaikutuksen arvioidaan olevan e-pillereiden osalta 116 784 euroa. Sote-lautakunta esitti, että aloite olisi loppuunkäsitelty, eikä maksutonta ehkäisyä tarjottaisi nuorille. Valtuusto esitti, että aloite olisi vielä vireillä.
Samaan aikaan muualla:
– Tampere: Maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille tamperelaisille
– Riihimäki: Maksutonta ehkäisyä entistä useammille – Riihimäen seutu nostaa ikärajaa ensimmäisenä Kanta-Hämeessä (ikäraja nousee 20 vuodesta 25 vuoteen)
Lohjan sote-lautakunnan esityslistan tekstin mukaan ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.
Sote-lautakunta ”säästää” siis sillä, ettei panosteta nuorten ehkäisyyn ja sitä kautta seksuaaliseen hyvinvointiin.
Lisäksi sote-lautakunta esittää säästöä hammashoidon keskittämisellä. Eli palvelu pois entisen Nummi-Pusulan alueelta. Korvataan se reppuhoitajalla, joka siis vain tarkistaa yli 400 koululaisen hampaat. Vanhempien ei tarvitse olla läsnä saadakseen hoito-ohjeita (vaikka sillä on tähän asti perusteltu aikaisempia päätöksiä ja siirtoja), hoito-ohjeita tarvitaa kuulemma vasta siinä tapauksessa, kun reikiä jo on (eikö se ole vähän myöhäistä jo?). Ennaltaehkäisy-puheet ovat vain puheita tässä kohtaa.
Sote-lautakunta on myös sitä mieltä, että omaishoidosta voi leikata.
Omaishoidon tuesta ei saisi leikata. Väitteet siitä, että ”toimenpide ei vaikuta moneen ja vain yksi aste tippuu pois” eivät pidä paikkaansa. Nämä leikkaukset vaikuttanevat pahiten lapsiperheisiin.
Jokainen uusi omaishoitosopimus säästää 30 000 euroa kaupungille.
Valtio on tänä vuonna myöntänyt kunnille 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa omaishoidon kehittämiseen. Lohjan kaupungille tämä tarkoittaa arviolta 640 000 euroa lisämäärärahaa omaishoidon tukemiseen. Tuki jatkuu vuosina 2019 ja 2020. Kaupunki saa lisäksi perhehoidon kehittämiseen lisämäärärahaa arviolta 170 000 euroa, mikä mm. mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita. Lohjalla tulee laatia toimenpiteet, joilla omaishoitoa vahvistetaan tähän tarkoitukseen saaduilla lisämäärärahoilla esitettyjen kriteeritiukennusten sijaan.
Nämä säästö-/tasapainottamisehdotukset on mietitty sote-lautakunnan asettamassa työryhmässä, johon kuului lautakunnan isommat ryhmät (kok, sdp, vas, vihr).
Olen muutaman kerran tämän kauden aikana ollut valtuustokokouksessa sijaistamassa ja jokaisessa olen käynyt myös puhumassa joko ryhmäpuheenvuoron jostain asiasta, käynyt tekemässä valtuustoaloitteen tai käyttämässä omaa puheenvuoroa ja äänestänyt oman mielipiteeni mukaan, oli ryhmän tai valtuuston enemmistö mitä mieltä tahansa aiheesta. Silti koen saavani ryhmän tuen.
Viime kokouksessa oli päätöksessä veroprosentit vuodelle 2019 ja kaavojen hyväksymisiä.
Laurentius-talon kaava hyväksyttiin äänin 39-12. Itse äänestin hyväksymistä vastaan. Perusteluni tälle on se, että Tytyrin koululaiset ovat terveissä tiloissa opiskelemassa, eikä heillä ole hengenhoppu päästä uusiin tiloihin. Mielummin suunnitellaan ja tehdään kunnolla ja perusteellisesti. Lisäksi kaava ei täytä valtuuston ja vetovoimalautakunnan aiemmin asettamia tavoitteita, mutta suurin syy kuitenkin mulle oli liikennejärjestelyt, niiden suunnittelu ja toteutus, joka vaikuttaa käyttäjien, pääasiassa lasten ja nuorten liikenneturvallisuuteen koulumatkalla. Päätös tehtiin myös erikoisessa järjestyksessä, ensin hyväksyttiin talo ja sen jälkeen vasta alueen kaava.
Veroprosentit 2019
Veroprosentit herättivät jonkin verran keskustelua. Suurin osa viranhaltijoiden pohjaesityksessä olleet veroprosentit menivät nuijakopautuksella, mutta rakentamattomien asuinrakentamiseen kaavoitettujen tonttien verotusprosentin nosto nykyisestä kolmesta prosentista kuuteen prosenttiin herätti keskustelua ja tunteitakin. Toisaalla nostoa perusteltiin sillä, että niin yksityiset kuin suuromistajat laittaisivat omistamiaan tontteja reippaammin myyntiin ja siten Lohjalle saataisiin mahdollisesti lisää asukkaita eli veronmaksajia. Toisaalla nykyisellään pitämisellä perusteltiin sillä, että jos veroja nostetaan, tulee sillä olla oikea vaikuttavuus, perusteliin myös sillä, että esimerkiksi ykstyisten tonttien kohdalla tontit eivät ole menneet kaupaksi ja veronnosto tässä kohtaa ei välttämättä ole se motivoiva tekijä. Veronkorotus voisi olla mielekkäämpää ja hyödyllisempää, jos kyseessä olisi tonttipula ja kysyntä olisi tarjontaa suurempaa. Silloinhan ko veronkorotus olisi oikein. Nyt viesti on ehkä ristiriitainen ja korjaustoimenpide kohdistuu väärin.
Laskelmien mukaan korotus kuuteen prosenttiin olisi tuonut 200 000 euron lisän. Kokoomuksen esittämällä ”kompromissilla”, 4,5 prosentin korotuksella korotus on noin 100 000 euron arvoinen.
Päätökseksi tuli korotus kolmesta prosentista 4,5 prosenttiin.
Kokouksessa käsiteltiin myös kahta hyvää aloitetta, kulttuuripassin / Kaikukortin käyttöönotosta. Päätösesitys oli jälleen virkamies/luottamusmiespäläpälää:
2. todeta valtuustoaloitteen kulttuuripassin/Kaikukortin käyttöönotosta loppuun käsitellyksi. ”
Valtuustossa ja lautakunnissa on ennenkin käyty keskustelua siitä, että ainakin päätösesitykset tulisi olla selkokielisiä ja niistä tulee käydä ilmi, mitä päätetään. Esittelytekstiäkin sai lukea muutaman kerran ennenkuin selvisi, mitä siinä päätettiin ja mille ajanjaksolle kortti otetaan käyttöön, eikä päätösesityksessä käynyt ilmi, että kaksi erillistä aloitetta oli yhdistetty. Kävin ärisemässä pöntössä.
Lohjan kaupunkistrategia
avoimuus – toimintamme ja päätöksentekomme ovat läpinäkyviä.
Toivoisi, että Lohjan kaupunkistrategian arvoista avoimuus näkyisi päätöksissämmekin, ainakin edes päätösesityksissä. Näitä päätösesityksiä oikeasti joku muukin lukee kuin vain valtuutetut ja virkamiehet, eivätkä hekään kaikki ymmärrä heti päätösesityksestä, mitä on päätetty tai mitä ollaan päättämässä. Toki päättämässä olevan on luettava koko esittelyteksti liitteineen, mutta päätös olisi hyvä löytää mahdollisimman heti. Se on avoimuutta. Olemme puhuneet tästä ennenkin.
Olisiko siinä voinut lukea lisäksi ”että se merkitsee tiedoksi Sami Mälkin aloitteen vammaisten kulttuuripassista osana kulttuuripassin / Kaikukortin toimeenpanoa ja kulttuuripassi/Kaikukortin käyttöönottoa siten, että sitä voitaisiin kokeilla kulttuuripassi-kokeiluna aikavälillä 1.1. – 30.6.2019 ja kulttuuri-liikuntapassikokeiluna 1.7. – 31.12.2019;
entä mihin katosi päätöksessä viitatusta vetovoimalautakunnan päätöksestä lanupen lisäys lisäys: ”Mikäli toimintaa ei tietyin kriteerein ole mahdollista kohdentaa kaikkiin vähävaraisiin kuntalaisiin iästä riippumatta, esitetään ensisijaiseksi kohderyhmäksi alle 21-vuotiaita lapsia ja nuoria.”?
Päätöstekstissä mainitaan, että järjestelmänä kulttuuri- liikuntapassin pitää olla selkeä, helposti saatavilla ja mahdollisimman vähän viranomaisorganisaatiota kuormittava.
Olisi kaikille hyödyllistä, että päätöstekstimmekin olisi sitä.
Kulttuuri kuuluu kaikille ja kulttuuripassi varmasti tuo iloa heille, jotka sitä tarvitsevat ja tulevat käyttämään.
Lohjalla sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan viime keväänä (2018), että sote- ja maakunta uudistuksen alla ole aiheellista aloittaa maksuttoman ehkäisyn tarjoamista aloitteen mukaisesti; sekä esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite on loppuun käsitelty. Hallitus päätti kuitenkin pitää aloitteen vireillä, kuten myös valtuusto.
Maksuton ehkäisy etenee tällä hetkellä monessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Rovaniemellä on tämän vuoden alusta lähtien tarjottu kaikki ehkäisymuodot maksutta alle 25-vuotiaille. Lohjan pitäisi olla nuorten kaupunki. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille tukisi kaupungin visiota, mutta ennen kaikkea se olisi panostus tulevaisuuteen, nuorten terveyteen ja antaisi mahdollisuuden eriarvoistumisen vähentämiseen. Ja viimeksi Turku päätti (valtuusto 12.11.2018), että alle 25 vuotiaat tulevat saamaan ilmaisen ehkäisyn. Tampere taas tarjoaa ensimmäiset kuusi ehkäisykuukautta asukkailleen iästä riippumatta. Lisäksi pitkäaikaisen ehkäisyvälineen, esimerkiksi kierukan, saa synnytyksen tai raskauden keskeytyksen jälkeen. (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3904490/Suurten+kaupunkien+nuorista+vain+osalle+tarjolla+maksuton+ehkaisy)
Lohjan mukaan
Laajojen kansainvälisten ja myös suomalaisten tutkimusten mukaan maksuton ehkäisy säästää kustannuksia. Erityisesti ns. pitkävaikutteiset ehkäisymenetelmät (kapselit, kierukat) ovat kustannustehokkaimpia. Lyhytvaikutteisten menetelmien käyttäjillä suunnittelemattoman raskauden riski on kymmenkertainen pitkävaikutteisiin verrattuna, vaikka ehkäisy olisi maksutonta. 15-24-vuotiaiden ryhmässä suunnittelematon raskaus selittyy yli 80 prosentissa ehkäisyn käyttövirheellä.
Huolimatta THL:n suosituksista maksuton ehkäisy ei ole nykyisellään lakisääteistä palvelua. Tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakuntauudistukseen liittyy lähtökohtaisesti mekanismi, joka kannustaa kuntaa hillitsemään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ennen tulevaa uudistusta. Kunta hyötyy näistä kustannuksia hillitsevistä toimenpiteistä merkittävästi tulevaisuudessa.
Ja koska ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.
Toivoisin jo vähän inhimillisyyttä ja laajakatseista ajattelua sote- ja maakuntauudistuksen odottelun tekosyiden sijaan. Upeaa, että kaupunginhallitus ja valtuusto ovat päättäneet pitää aloitteen vielä vireillä.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa tiistaina oli Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraportti. Tarkoittaa suomeksi siis sitä, että lautakunta tekee esityksen kaupunginhallitukselle siitä, mitä koulujen tulevaisuus voisi olla.
Järnefeltin koulu on vuosia kärsinyt sisäilmaongelmista ja niitä on tutkittu ja korjailtu vuosia ja viime valtuustokaudella valtuusto päätti kouluverkkopäätöksessään 25.10 2015, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirretään Järnefeltin kouluun ja Maksjoen koulu lakkautetaan ja lapset siirretään Rauhalan kouluun. Näin ei ole vielä tapahtunut, koska vastaanottavat koulut (Rauhala ja Järnefelt) eivät ole kasvatus- ja opetuslautakunnan vaatimassa kunnossa.
Nyt teemme siis päätöksiä näiden pohjalta. Ja vihdoin myös sen pohjalta, että Järnefeltin lapset tarvitsevat terveen tilan.
Esitysehdotuksessa on todella hieno ajatus takana ja siinä esitetään, että
lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;
Esittää kaupunginhallitukselle, että rakennuksen suunnittelussa hyödynnetään sellaisia moduliratkaisuja, jotka ovat toteutettavissa nopealla aikataululla.
Palvelutuotantolautakunta päätti edellisessä kokouksessaan äänestyksen jälkeen
esittää kaupunginhallitukselle, että Rauhalan ja Järnefeltin koulujen
hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehto 2:n mukaisesti, jossa Järnefeltin koulu peruskorjataan ja laajennetaan 700 oppilaan yhtenäiskouluksi.
Lautakuntien kokousten välisenä aikana on tullut lisätietoja ja esittelijä oli päättänyt vaihtaa esityksen tulokulmaa sen vuoksi.
Olin muuten tyytyväinen esittelijän päätösesitykseen, mutta toivoin lisäyksiä:
Esitys päätökseen lisättäväksi:
Kohtaan 2:
2. esittää kaupunginhallitukselle, että hankesuunnittelua jatketaan vaihtoehdon kolme mukaisesti siten, että rakennetaan uusi 0-9 luokkien yhtenäinen peruskoulu ja monitoimijatalo; selvitettäisi hirsirakentamisen mahdollisuutta ja suunnittelussa sekä toteuttamisessa oltaisi erityisen tarkkoja materiaalien kanssa. Lisäksi erillisiä, koko moduulin kattavia tai 3-4 luokkahuoneen kattavia iv-laitteita isojen, koko koulun kattavien sijaan. Suunnittelussa varaudutaan ratkaisemaan myös alueen varhaiskasvatuksen tilakysymykset samalle kampukselle, jotka voidaan toteuttaa vaiheittain;
Toivomani lisäykset tummennetulla. Lisäykset hyväksyttiin yksimielisesti.
Lokova otti kantaa alueen palveluverkkoon ja opetukseen:
Kannanotto koskien Etelä-Lohjan alueen palveluverkkoa ja opetuksen järjestämistä
Lohjan koulujen vanhemmat Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta esittävät kannanottonaan, että Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.
Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa.
Oppilaille kuuluu terveellinen oppimisympäristö, joka ei altista heitä hengityselinsairauksille. Lasten ja nuorten terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön tulee olla koulu- ja päiväkotiverkkoselvitysten ylimmäinen prioriteetti, sillä altistuminen vaikuttaa henkilön koko tulevaisuuteen, työkykyyn ja hyvinvointiin. Sisäilmaongelmien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat jo nähtävissä sekä kansanterveydessä että kansantaloudessa.
Haluamme nostaa esiin myös kysymyksen siitä, kumpi on järkevämpää, vanhan korjaaminen epävarmoin tuloksin vai uuden rakentaminen, varsinkin jos kustannukset ovat samat. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että remontteja joudutaan tekemään useita eivätkä ongelmat välttämättä poistu, joten remontointi voi aikaa myöden tulla kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen
Lokova ry:n tavoitteena on terveellinen oppimisympäristö, jossa on otettu huomioon alueen yhtenäisyys, sekä pitkäjänteinen ja kustannustehokas toiminta. On tärkeää huomioida lasten ja nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja asuinalueen vetovoiman kehittäminen. Yksi tärkeimmistä näkökulmista on, että alueen kokonaisuus varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähtien otetaan huomioon.
Järnefeltin yläkoulualueeseen kuuluvat Karjalohjan koulu, Maksjoen koulu, Rauhalan koulu, Ristin koulu ja Järnefeltin koulu. Lokova ry esittää, että alueellista palveluverkkoa rakennettaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon esimerkiksi koulujen sijoittuminen alueeseen nähden siten, että välimatkat kouluun ovat alueen joka puolelta kohtuulliset.
Kouluverkkosuunnittelussa on siten otettava huomioon myös oppilaiden sijoittuminen alueelle. Varsinkin uuden rakentamisessa tulee ottaa huomioon sekä alueen että koko Lohjan tarpeet esimerkiksi liikunta- ja harrastetilojen osalta. Liikuntatilojen tulee esimerkiksi monitoimijataloissa olla tarpeeksi suuret ja materiaalien sellaiset, että ne mahdollistavat mahdollisimman monen lajin ja jopa SM-tason pelaamisen. Tämä nostaa niin alueen kuin Lohjankin vetovoimaa.
Koulua tulee siis tarkastella kokonaisuutena. Koulu sisältää kasvatuksen ja oppimisen lisäksi myös muita lapsille ja nuorille tärkeitä ulottuvuuksia. Esimerkiksi kuinka oppilaille taataan yhdenvertainen pääsy koulun puitteissa tarjottaviin palveluihin, kuinka koulu tarjoaa lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvuun ja kehittymiseen, itseään, koulua ja yhteiskuntaa laajemmin koskevaan vaikuttamiseen sekä osallisuuteen.
Nuorten osalta olisi erityisen tärkeää huomioida nuorisotilojen rakentaminen ja sijoittaminen siten, että ne ovat mahdollisimman monen alueen nuoren tavoitettavissa. Tältä osin esimerkiksi koulun keskeisellä sijainnilla on suuri vaikutus. Tällä voidaan estää syrjäytymistä ja luodaan toimivaa ja toiminnallista alueverkostoa. Toimivat nuorisotilat ja nuorison huomioon ottaminen myös ehkäisevät ilkivaltaa kaupungin omistamissa kiinteistöissä ja tuovat osaltaan kustannustehokuutta kaupungin toimintaan. Mahdollisten yhtenäiskoulujen ja monitoimijatalojen osalta tulee myös huomioida alueen asukkaiden mahdollisuus käyttää tiloja esimerkiksi iltaisin, jotta tilojen käyttöaste on mahdollisimman suuri. Tilojen käyttäminen kouluaikojen ulkopuolella luo yhteisöllisyyttä ja alueellisuutta.
Resurssien kohdentamisen ja rakenteellisten seikkojen huomioimisen lisäksi on tärkeä edistää koko kouluhenkilökunnan ja oppilaiden ihmisoikeuksia kunnioittavaa asenneilmapiiriä.
Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta huomauttavat myös, että väestöennusteet eri palveluverkkoalueiden oppilasmääristä ovat vain ennusteita, eikä niitä tule käyttää itseään toteuttavina. Väestöennusteissa on otettava huomioon myös se, kuinka hyvin aluerajat noudattavat esimerkiksi oppilaaksiottoalueiden rajoja. Esimerkiksi pienen koulun lakkauttaminen tuo automaattisesti lakkauttamista kannattavia lukuja, kun osa perheistä muuttaa pois, eikä uusia perheitä välttämättä muuta alueelle, koska siellä ei ole kouluja.
Väistötilanteissa asiaa tulisi ajatella laajemmin ja koko Lohjan kannalta. On tarkoituksenmukaista tutkia, missä kouluissa on resurssit ja tilaa ottaa oppilaita vastaan, ottaen huomioon pedagogiset, sosiaaliset, taloudelliset ja muut mahdolliset vaikutukset. Vastaanottavan koulun osalta tulee olla etukäteen tehdyt laskelmat ja mittaukset siitä, miten paljon oppilaita vastaanottava koulu voi ottaa ilmanvaihdon toimivuuden kannalta, eikä pelkästään neliöiden perusteella. Lisäksi palveluverkkoa ja opetuksen suunnittelua järjestettäessä tulee ottaa huomioon vanhempien osallistaminen ja yhteistyömahdollisuus palveluverkkotarkastelun prosessin kehittämisessä.
Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikunta toivovat nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kaupungin eri tahojen kanssa. Lokova ry ja Etelä-Lohjan aluetoimikuntakatsovat, että avoin yhteistyö palvelu- ja kouluverkkoasioissa on sekä kaupungin, että sen asukkaiden, eli kaikkien osapuolten etu. Samalla toteutuu Unicefin Lapsiystävällinen kunta -hankkeen tunnusmerkit, joita Lohja on ilmoittanut edustavansa. Yhteistyöllä mm. Lokovan, aluetoimikuntien ja kaupungin kesken palvelu- ja kouluverkkoa voidaan toteuttaa siten, että Lohjaa kehitetään vieläkin paremmaksi paikaksi asua, kouluttautua, työskennellä ja kuluttaa.
Koulut, koululaisten perheet eivätkä koululaiset saa vieläkään koulurauhaa Lohjalla. Ikkalan koulu on seuraavana, jälleen, uhan alla.
Tällä kertaa asiaa käsitelläänkin niin päin, että vanhemmat keskustelevat asiasta ensin, viikko sen jälkeen lautakunta käsittelee, otetaanko koulu selvityksen alle.
Erikoista tilanteesta tekee sen, että lautakunta ei käsittele ENSIN selvitetäänkö vai ei. Kokeillaan uutta lähestymistä. Vaikutetaan vanhempien kautta, tehdään selväksi etukäteen, että tilanne on nyt tämä.
Vuosien ja vuosien kyläkoulujahti jatkuu.
Lakkauttamispäätöstä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon
perusopetuslain pykälä 6, jonka mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman lyhyitä.
Lokova on ottanut kantaa toistuvasti viitaten samaan.
Perusopetuslain (6 §) mukaan opetus pitää kunnissa järjestää lapsen iän ja kehityskausien mukaan mahdollisimman lähellä ja turvallisesti.
…
Kaikessa lasta ja koulua koskevassa päätöksenteossa tulisi aina tehdä hyvin valmisteltu lapsivaikutusarvio, selvittää kaikki mahdolliset heijastus- ja kustannusvaikutukset myös muihin toimialoihin, arvioida koulun muuta merkitystä ja hyötyä alueen lapsille, aikuisille ja vanhuksille. Näin voidaan määrittää koulun elinkelpoisuus sekä tosiasialliset kustannusvaikutukset. Lohjalla opetuksen järjestämisten uudelleenarvioinneissa uutena ajattelumallina voisi olla jokin vaihtoehtoinen tapa, esimerkiksi aidosti monimuotoinen kouluverkko, jossa olisi tilaa niin suurille, keskikokoisille kuin pienillekin kouluille. Lähipalvelujen karsinta ja palvelujen tehostaminen vaikuttaa merkittävästi lasten arkeen esimerkiksi koulumatkan vuoksi pidentyneiden päivien muodossa. (Lähde: Lokova ry)
Aikataulu käsittelyssä on jälleen todella pikainen:
– 6.11.2018 on pidetty Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnan sekä Pusulan aluetoimikunnan edustajien ja virkamiesten kanssa tiedotus- ja keskustelutilaisuus mahdollisesta koulun lakkauttamisprosessista ja vaikuttamismahdollisuuksista
– 13.11.2018 lasten, nuorten ja perheiden lautakunta tekee päätöksen mahdollisesta Ikkalan koulun lakkauttamisen /toiminnan järjestämisen selvityksen laatimisesta
– yleinen kuulemisaika Ikkalan tilanteesta on 19.11.2018 – 16.1.2018, jonka aikana saapuneet kannanotot ehtivät tammikuun lautakunnan käsittelyyn., Myös kaikki muut mahdollisesti myöhemmin tulevat kannanotot otetaan mukaan niin pitkään, kuin asia on vireillä päätöksenteossa: Erikseen pyydetään kannanottoja Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta, Pusulan aluetoimikunnalta, Lohjan rehtorit ry:ltä, LOOP ry:ltä, Nuorisovaltuustolta ja LOKOVAlta.
– 28.11.2018 klo 18.00 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla
– 16.1.2019 avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Ikkalan koululla, jossa esitellään selvitysluonnosta
– 30.1.2019 Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittely ja päätösesitys kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle
– 25.2.2019 kaupunginhallituksen käsittely ja päätösesitys valtuustolle
– 13.3.2019 kaupunginvaltuusto päättää asiasta
Asiassa pyydetään monelta kannanottoa ja lausuntoa, mikä on tietenkin hyvä. Unohdettu on kuitenkin kokonaan vastaanottava koulu, Pusula, ja heidän vanhempainyhdistyksensä. Heitä ei varmaan tarvitse sitten kuulla ollenkaan. Eihän se vaikuta vastaanottavaan kouluun eikä lapsiin millään tavalla.
Todennäköisesti Pusulan vanhemmat on epähuomiossa jätetty kutsumatta tilaisuuteen ja se tullaan varmasti korjaamaan, mutta molemmat koulut olisi hyvä huomioida heti. Kuuleminen ei ole aitoa eikä laajaa, jos ns kuullaan vain yhtä osallista, tai jos vain viedään tietoa yhteen suuntaan.
Se, mikä ihmetyttää tässä Ikkalan koulun selvityksen tarpeellisuudessa on, että noin kaksi kuukautta sitten otimme pois lakkautusesityksen lautakunnan talousarvioluonnoksesta ja se, että alueiden (Pusula ja Ikkala) lapsimäärien ennustetaan vähenevät vuoden 2023 jälkeen. Miksi kiire tehdä nyt selvitys ja ensi syksynä jo lakkauttaa koulu? Tai siis ”yhdistää koulut”.
Olemme saaneet Ikkalan koulun vanhempaintoimikunnalta ja Ikkalan kyläyhdistykseltä hyvät kannanotot ja niissä pohditaan samaa sekä luonnollisesti otetaan kantaa vahvasti koulun säilymisen puolesta. Ikkalan vanhempaintoimikunnan kannanotto tukee ajatuksiani siitä, että selvitys olisi aiheellinen vasta vuonna 2023, tai sen jälkeen. Pusulan vanhempien kanta olisi hyödyllistä myös kuulla.
Jos Ikkalan koulu lakkautetaan, tulee välimatkoista toisille lapsille todella pitkiä. Esimerkiksi Kärkölän kirkolta Ikkalan koululle on 24 kilometriä. Ikkalan koululta Pusulan kouluun on noin 11 kilometriä. Suorinta tietä kirkolta Pusulan koululle on 19 kilometriä, mutta silloin ei Ikkalan lapsia oteta kyytiin, joten se siitä lyhyemmästä reitistä.
Matka Kärkölästä Pusulan kouluun Ikkalan kautta
Kartan laskurin mukaan koulumatka suuntaansa olisi 34 minuuttia. No eipä se kohtuuttomalta tunnu, voisi ajatella. Kartan aika-arvio ei ikävä kyllä pidä paikkaansa, jos ajatellaan lasten kuljettamista, kyytiin ottamista ja muita liikkuvia osia. Jos Lohjalla 8 kilometrin matkaan saa puolitoista tuntia kulumaan, voi suoraan arvioida, että yli 30 kilometrin matka ei mene reilussa puolessa tunnissa.
Koulumatkat ovat herättäneet vuosia kovia keskusteluja Lohjalla, aina ei mene ihan nappiin. Allaolevissa muutama aiempi kirjoitukseni aiheesta.
Länsi-uusimaassa ollut mielipidekirjoitukseni viime vuodelta:
Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.
Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista. Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.
Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä
vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.
Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.
Kun nuorimmaiseni oli eskarilaisen, hänen ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.
Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.
Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien.
Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?
Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen
lain salliman 2,5 tuntia päivässä.
Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.
Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.
Lotta Paakkunainen
Puheenjohtaja
Lokova ry
En kannata Ikkalan koulun lakkautusta, tai edes selvitystä siitä.
Lohjan Vihreät teki hyvän aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys kriteereistä.
Olen usein peräänkuuluttanut sitä, että päätöksiä tehdessä tulee miettiä niiden seurauksia ja ymmärtää, mihin päätökset johtavat.
Lautakunnan lapsiasiahenkilönä päätin käydä itse katsomassa, mitä on tapahtunut päätöksen jälkeen, minkälaisiin ratkaisuihin viranhaltijoiden puolesta on päädytty toteutettaessa päätöstä ja ennenkaikkea, päätin kysyä lapsilta, mitä he ajattelevat, miten käytäntö heidän mielestään sujuu.
Tässä tapauksessa on kyseessä Saukkolan päiväkodin sisäilmaongelmaisen päiväkodin väistön seuraukset.
Lautakuntahan päätti minun vastaesityksestäni, että
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:
1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti
2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.
Päiväkotilasten väistö terveisiin tiloihin toteutettiin niin, että neljäsluokkalaiset sen seurauksena siirtyivät yläkoulukiinteistöön.
Aamulla lapset kerääntyvät alakoulun pihalle, odottavat opettajaa
siirtyvät opettajan kanssa kouluun omasta sisäänkäynnistä
ensimmäinen ja toinen tunti yhteen pienellä hengähdystauolla
välitunnit alakoulun pihalla
ruokailu alakoululla
kielitunti, käsityötunti ja liikuntatunti alakoululla (toisinaan liikka yläkoululla)
Toisen nelosluokan naulakko
Olen saanut hyvin paljon palautetta koululaisten vanhemmilta, eikä kaikki ollut kiittävää, ymmärrän sen hyvin. Muutoksia ei ole helppo aina käsitellä, varsinkaan, kun se koskee omaa lasta, vaikka se tarkoittaisikin sitä, että toiset, pienemmät lapset pääsevät sairastuttavista tiloista terveempiin tiloihin, sitä ei välttämättä muisteta ajatella.
Kimmokkeena eräästä palautteesta päätin, että minun olisi itse hyvin tärkeä käydä koululla tarkistamassa, kuinka nelosten siirto yläkoulun kiinteistöön on sujunut ja mitä lapset itse ajattelevat. Onko vanhempien palaute vain omaa muutosten vastustamista, ovatko vain koululaisten vanhemmat itse sitä mieltä, että lasten ei pidä siirtyä yläkoululle, vai ovatko he keskustelleet lastensa kanssa asenteetta ja kysyneet lapsilta itseltään.
Varmasti vanhemmat ovat keskustelleet, mutta halusin myös itse nähdä ja kuulla, jotta voin myös viedä terveiset lautakunnalle. Ja jotta voisin oppia tekemään ehkä vielä parempia vastaesityksiä ja päätöksiä lasten ehdoilla.
Nelosluokkalaisen repputavaroiden säilytyslokero
Juttelin lasten kanssa pitkän tovin ja lapset listasivat tosi hienosti hyviä ja huonoja puolia. Molemmissa luokissa tuli suunnilleen samat asiat esiin. Molemmissa puhuimme myös asian vierestäkin vähän.
Pienet asiat ovat tärkeitä
pyörivät tuolit. Se tuli molemmissa luokissa aivan ensimmäisenä parhaana puolena, toisessa luokassa se tosin sanottiin myös vähän huononakin, sillä keskittyminen vähän häiriintyy ja ääneen lukiessa lukijan ääni katoaa, kun pyörii tuolissa.
isompi luokka
parempia kouluvälineitä
hienompi luokka
isompi taulu
enemmän tilaa
paremmat pöydät (uudet, ei pulpettimainen)
aamunavauksen musiikki, sekin toisaalta sanottiin myös huonona puolena, ei pysty keskittymään
näkee sisaruksen
isot ikkunat
ikkunasta hieno maisema
paremmat vessat
Toki lapset näkivät huonojakin puolia
kaikki eivät saa säädettyä tuoleja alas
kirjat vääntyvät säilytyskoreissa (johon yksi oppilas keksi samantien ratkaisun: laitetaan kirjat pystyyn)
ravaaminen yläkoulun ja alakoulun välillä
kuuluu tuhmia sanoja
yläkoululaiset rämppäävät luokan ovea ja toisinaan kiusaavat (toisella luokalla todettiin, ettei yläkoululaisista ole vaivaa)
ei omia naulakoita (on tulossa)
projekteja eikä muita töitä voi jättää kesken, sillä luokka ei ole oma kotiluokka, vaan on yläkoululaisten käytössä iltapäivisin
koska ei kotiluokka ja yläkoululaiset käyttää, on pöytiä ja tuoleja siirrelty
pidempi matka taksille – joskus tullut myöhästymisiä kyydistä, koska ei ole päässyt aiemmin tunnilta
lyhyemmät tunnit, koska siirtymisiin menee aikaa
ruokailu alakoulussa
Tässä vain muutama kommentti lapsilta. Luokkien välillä oli pientä eroa, mutta suurin osa kuitenkin samansuuntaisia ja moni asia kuin samasta suusta.
Toiseen luokkaan olin sopinut käynnin ja toiseen luokkaan pyydettiin, kun huomattiin minun olevan menossa. Lasten kanssa oli hauska jutella ja loppujen lopuksi aikaa meni todella paljon. He kertoivat reilusti ja innokkaasti oman mielipiteensä ja miten on käytännöt menneet. Lupasin lapsille viedä terveiset eteenpäin lautakunnalle. Sain myös muita terveisiä, jotka lupasin nekin viedä oikeille tahoille eteenpäin ja sen olenkin jo tehnyt.
Lotta Paakkunainen 