Äiti, älä huoli. Kyllä sä muistat surra

Lapsen oikeuksien päivä on tärkeä päivä.

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla. Päivä saatiin nimettyä lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuodesta 2002 Suomen UNICEFin aloitteesta.

Pyry olisi sinä päivänä täyttänyt kaksi vuotta. Marraskuun loppupuolella minut aina valtaa pieni paino, suru tulee sisään. Se vaan tulee aina pyytämättä, muistamatta. Tämä on joka vuotinen tunne. Pyry on ajatuksissa joka päivä, tämä murskaava tunne valtaa pahiten aina näihin aikoihin ja vuodenvaihteessa, Pyryn kuolinpäivänä.

Vanhan kansan mukaan marraskuu on kuoleman kuukausi. Mä vihaan marraskuuta. Tai oikeastaan pelkään. Olen lähes viikon ajan kokenut ahdistusta ja pelkoa huomisen päivän johdosta ja huomaan keränneeni itselleni näihin aikoihin ihan hirveän määrän tekemistä, jotta unohtaisin. Jotta en muistaisi surra. Äläpä huoli, äiti. Kyllä sä muistat surra. Itkeminen alkoi jo aiemmin ja tänäänkin sitä on riittänyt.

Tänään olisi Pyryn syntymäpäivä. Ihana, rakas, poikamme, Pyry. Pyry William Olavi. Jyri oli aina halunnut antaa pojalleen nimeksi Pyry. William tuli Jyrin isältä ja Olavi minun isäni mukaan. Olimme avomieheni kanssa toivoneet ja odottaneet raskautta. Raskausaikani ei ollut helppo. Kipuja ja sairaalakäyntejä. Mieheni isä toimi vaimonsa omaishoitajana ja jotta hän pääsi välillä vapaalle huilaamaan, kävin auttamassa anoppiani. Eräs hoitojakso piti viettää sairaalassa, sillä hänen vointinsa alkoi heikkenemään hetkellisesti. Muuten raskausaikani oli varmasti kuten monella muullakin ensisynnyttäjällä. Täynnä jännitystä ja odottamista. Synnyttämisestä oli auvoiset odotukset ja suunnittelin synnyttäväni ilman kivunlievitystä (hullu). Oli niin paljon kaikkia upeita mahdollisuuksia tarjolla kylpyammeesta lähtien. Synnytys meni kuten meni. Kivunlievitys oli pakko ottaa 20 tunnin jälkeen, en olisi jaksanut enää. Kivun vuoksi oksentelin ja väsyin. Ilokaasulla aloitettiin ja se sai oksentamaan enemmän. Kätilöopiskelija sai osansa siitä suihkusta. Epiduraali oli ihana helpotus ja sen jälkeen alkoi synnytys sujumaan. 23 tunnin jälkeen saimme ihana pojan. Poika oli hiljaa. Ja minä huolestuin. Kätilöopiskelija sai pojan virkoamaan viskomalla kylmää vettä hänen päälleen. Kotiin veimme lääkärin mukaan ”täydellisen terveen pojan”. Neuvolassa ihmettelin vauvan sinisiä kynnenalusia. ”ihan normaalia” totesi terveydenhoitaja (jota minun ei tarvinnut enää nähdä seuraavan lapsen neuvolakäynneillä)

Näihin sanoihin olen turvannut, kun naistenklinikalta lähdin synnytettyäni kuusi vuotta myöhemmin ”täydellisen terveen tytön”, kun olin pyytänyt sydänseurantaa. Alan ”guru” totesi minulle vauvan kotiinmenotarkastuksessa, että tyttäreni on täydellisen terve, ei tarvita seurantaa. Totesin, että näin minulle todettiin myös kuusi vuotta sitten. Totesin lisäksi, että kuusi viikkoa sen lausunnon jälkeen täydellisen terve poikani menehtyi syliini.

Tälle lapselleni sain seurannan. Ja leikattava sydänvika löytyi, toisin kuin Pyryn sydänvika, joka löydettiin vasta ruumiinavauksessa. Viisi viikkoa, melkein kuusi viikkoa Pyry meillä oli. Uudenvuoden aamuna, klo 9.21 Pyry menehtyi syliini. Yritin elvyttää, Jyri yritti elvyttää, Medi-Heli tuli, mitään ei ollut tehtävissä. Pyryllä löydettiin ruumiinavauksessa HLHS. Sydämen vasemman kammion hypoplasia. Eli vasen kammio ja eteinen olivat kehittymättömiä, käytännössä puuttuivat. Lääkäri ”lohdutti” sanomalla, että sairasta lastahan tässä surraan. Ihan sama, meille hän oli terve ja meille hän oli meidän rakas lapsemme.

Kaikenlaisia sammakoita olemme joutuneet kuuntelemaan ja ymmrtämään. Ihmiset eivät aina osaa kohdata surua, varsinkaan tällaista surua. Muistan erään lääkärin todenneen minulle kysyttyään kuinka vanhana Pyry menehtyi, että ”voi voi, siinä ajassa ehtii kiintyäkin siihen lapseen” ????? Totesin hänelle katkerana ja tyynenä, että ” hän mikään koiranpentu ollut. Kyllä siihen lapseen kiintyy jo raskaanaollessa”.

Minulla on iso, iso määrä valokuvia Pyryn odotus- ja vauva-ajasta. Ne odottavat vieläkin valokuvakansioon laittamista. Saimme hautastoimistolta kauniin muistolaatan, joka laitettiin väliaikaiseen ristiin. Olin ajatellut kiinnittää sen valokuvakansion päälle. En ole tehnyt sitäkään. Aika kuluu, mutta se ei paranna haavoja. Se tekee niistä arpia. Ja niiden kanssa pitää elää, niiden kanssa oppii elämään. Ne myös kestää paremmin kuin haavat. Päivääkään ei mene, ettetkö olisi ajatuksissani, päivääkään ei ole mennyt, ettenkö sinua kaipaisi. Suru on syvällä, kaipaus on ikuinen. Jokainen päivä olen kauempana sinusta, jokainen päivä olen lähempänä sinua. Jokainen päivä olen selviytynyt. Alussa suruni oli murskata minut. En ikinä uskonut, että aika kuluu, että jaksaisin olla.

Jokainen päivä.

Olen onnellinen siitä, että jälkeesi tuli neljä eläväistä, jotka ovat pitäneet minua elämänsyrjässä kiinni, joiden vuoksi muistan elää, joiden vuoksi muistan rakastaa, joiden vuoksi olen.

Aborttilaki muuttuu

Eduskunta äänesti aborttilain muutoksesta 27.10.2022. Muutoksen myötä raskaudenkeskeytykseen ei enää tarvita kahden lääkärin lausuntoa ja 12. raskausviikkoon asti riittää raskaana olevan oma pyyntö. Eduskunta äänesti muutoksen puolesta 125-41 (yksi tyhjä, 32 poissa).

Uudistuksen taustalla on kansalaisaloite, joka keräsi vaadittavat 50 000 allekirjoitusta syksyllä 2020. Kansalaisaloitteen taustalla oli kampanja nimeltä Oma tahto 2020 ja tämän uudistuksen puolesta teki moni paljon töitä, monet kansalaisjärjestöt, naisjärjestöt. Vaikka itse kansalaisaloite hylättiinkin, vanhentunutta lakia uudistettiin ja siihen sisällytetään nyt kansalaisaloitteen keskeinen muutos eli oikeus raskauden keskeyttämiseen raskaana olevan omaan pyyntöön perustuen kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka. Myös vaatimus kahden lääkärin lausunnosta on poistumassa.

Eduskunta hyväksyi myös lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää välittömästi valmistelun raskauden keskeyttämisestä annetun lain laajemmasta kokonaisuudistuksesta tavalla, joka edelleen vahvistaa raskaana olevan itsemääräämisoikeutta.

Itse otin kantaa edellisenä päivän twitterissä lakimuutoksen puolesta ja otin ilolla vastaan eduskunnan äänestystuloksen. Tämä tärkeä iso muutos.

Keskustasta aborttilain uudistamista vastaan äänesti neljä kansanedustajaa ja tyhjää äänesti yksi. Suurin osa keskustan eduskuntaryhmästä äänesti kuitenkin muutoksen puolesta. Perussuomalaisista vastaan äänesti selvä enemmistö: 31 kansanedustajaa. Kristillisdemokraattien koko eduskuntaryhmä äänesti vastaan.

Vastaan äänestäneitäitä oli monia, mutta silti pääuutisissa on keskustan neljä vastaan äänestänyttä nostettu uutisaiheeksi. Toki se, että on hallituspuolueesta, nostaa valiokunnan esitystä vastaan äänestäneen painoarvoa. Toisaalta aborttilaki on alun perin kansalaisaloite eikä hallituksen esitys, joten hallituspuolueen jäsen voi katsoa, että koska asiaa ei ole linjattu hallitusohjelmassa, on päätettävä asia erityyppinen, eikä koske hallitusvastuuta.

Vastaan äänestivät:

Perussuomalaiset: Sanna Antikainen, Juho Eerola, Ritva Elomaa, Jussi Halla-aho, Petri Huru, Olli Immonen, Vilhelm Junnila, Toimi Kankaanniemi, Ari Koponen, Jari Koskela, Jouni Kotiaho, Sheikki Laakso, Rami Lehto, Mikko Lundén, Leena Meri, Juha Mäenpää, Jani Mäkelä, Jukka Mäkynen, Mika Niikko, Mauri Peltokangas, Sakari Puisto, Riikka Purra, Lulu Ranne, Mari Rantanen, Jari Ronkainen, Sami Savio, Jenna Simula, Ville Tavio, Veikko Vallin, Ville Vähämäki ja Jussi Wihonen.

KD: Sari Essayah, Antero Laukkanen, Päivi Räsänen, Sari Tanus ja Peter Östman.

Keskusta: Pekka Aittakumpu, Mikko Kinnunen, Markus Lohi ja Ari Torniainen.

Valta kuuluu kansalle: Ano Turtiainen.

Poissa:
sdp:
al-Taee Hussein, Eskelinen Seppo, Kari Mika, Kiljunen Anneli, Mäkinen Riitta, Mäkisalo-Ropponen Merja, Salonen Kristiina, Skinnari Ville, Tuppurainen Tytti
ps: Juuso Kaisa, Niemi Veijo, Slunga-Poutsalo Riikka, Tynkkynen Sebastian,

kok: Autto Heikki, Kaleva Atte, Koulumies Terhi, Marttinen Matias, Mykkänen Kai, Risikko Paula, Vestman Heikki

vihr: Koponen Noora, Petelius Pirkka-Pekka

rkp: Bergqvist Sandra, Blomqvist Thomas, Löfström Mats

sekä Wille Rydman

Keskustan edustajista poissa olivat työmatkalla Japanissa oleva puolustusministeri Antti Kaikkonen, Hannakaisa Heikkinen, Hanna Huttunen, Katri Kulmuni, Jari Leppä ja Juha Sipilä.

Poissaoloon voi aina olla erilaisia syitä, esimerkiksi työmatka tai sairastuminen, tai omien arvojen vastaan äänestämisen tuska.

Vastaan äänestivät keskustasta Pekka Aittakumpu, Ari Torniainen, Markus Lohi ja Mikko Kinnunen. Tyhjää äänesti Hanna-Leena Mattila.

Translaissa on kyse ihmisoikeuksista, ei ideologiasta

Hallitus antoi esityksensä uudeksi translaiksi 22. syyskuuta 2022. Esityksessä on paljon hyvää, esimerkiksi se, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen juridiseksi vahvistamiseksi, poistuu. Ensi vuodesta alkaen transihmiset pystyisivät muuttamaan väestötietojen sukupuolimerkinnän yksinkertaisemmin kirjallisella hakemuksella.

Esitykseen on kuitenkin jäänyt vakavia puutteita. Sukupuolen juridinen vahvistaminen ei jatkossakaan olisi mahdollista alle 18-vuotiaille. Tämä loukkaa räikeästi translasten ja -nuorten ihmisoikeuksia.

Sukupuolen juridisen vahvistamisen mahdollisuus vähentäisi transnuorten itsemurhariskiä, parantaa psyykkistä hyvinvointia ja voisi suojata negatiivisilta ennakkoluuloilta.

Lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa lokakuun alussa. Keskustelussa oli useita vihamielisiä puheenvuoroja, joissa kaikuivat kansainvälisesti tutut virheargumentit. Ne ovat tietoisia yrityksiä heikentää transihmisten oikeuksien toteutumista.

Translaissa on kyse ihmisoikeuksista, ei ideologiasta!

Esimerkiksi Norja, Islanti ja Tanska ovat uusineet translakejaan itsemääräämisoikeuteen perustuviksi. Tämän jälkeen ei ole ollut väärinkäytöksiä, vaan ainoastaan kasvua sukupuolivähemmistöjen mahdollisuuksissa osallistua yhteiskuntaan.

Julkisuudessa liikkuu paljon virheellisiä ja ihmisoikeusvastaisia väittämiä transihmisistä ja heidän oikeuksistaan. Niillä konservatiiviset voimat pyrkivät hämmentämään ja häiritsemään päätöksentekoa.

Vihamielisten puheenvuorojen ja kommenttien lukeminen voi olla raskasta etenkin ihmisille, joiden oikeudet ja arvon puheenvuorot suoraan kyseenalaistavat.

Jos et ole vielä allekirjoittanut Amnestyn vetoomusta, käythän allekirjoittamassa nyt. Minä olen allekirjoittanut sen, sillä haluan olla rakentamassa maailmaa, jossa jokainen lapsi ja nuori saa elää vapaasti juuri sellaisena kuin on.

Vetoomuksessa vaaditaan, että Suomen päättäjät noudattavat asiaa koskevia kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja. Niiden mukaan sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee olla mahdollista iästä riippumatta.

Allekirjoittamaan tästä:

https://www.amnesty.fi/vetoomukset/marinin-hallitus-ja-eduskunta-alkaa-pettako-translapsia-ja-nuoria/

Ojamolla pidettiin huolta lauantaina

Kävimme lauantaina lasteni kanssa Ojamolla PidäHuolta Avustukset ry:n järjestämässä tapahtumassa. Tapahtumassa oli kirppis, islanninhevosia ja 100 litraa makkarakeittoa. Saapuessamme keitto oli jo loppu, mutta ihanaa kakkua oli vielä. Keitto ja kakku olivat yhdistyksen perustajan, Laila Janhusen tekemiä.

PidäHuolta Avustukset ry on lohjalainen, sitoutumaton yhdistys, joka auttaa vähävaraisia. Yksi sen tärkeimmistä toimintamuodoista on ruokajakelu yhdistyksen toimitiloissa neljä kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin kello 11–15. Yhdistys jakaa hävikkiruokaa, jota haetaan arkipäivisin Klaukkalan Citymarketista, viikonloppuisin Lohjan Citymarketista. Jakopäivinä ruokakassin hakee 50–140 eri ikäistä ihmistä. Viikonloppuisin hakijoita voi olla 180.

Yhdistys on perustettu maaliskuussa 2020. Yhdistyksen toimintaa pyörittää muutaman vapaaehtoisen tiimi. Lisäksi yhdistyksellä on kaksi työkokeilussa olevaa työllistettyä. Oman toimitilan yhdistys sai Ojamon liikekeskuksesta vappuna 2020. Siellä on kirpputori, josta voi ostaa esimerkiksi pestyjä ja puhtaita vaatteita, kenkiä ja kodin tavaraa. Kirpputorin tuotto ohjataan yhdistyksen toimintaan.

Jouluna yhdistys pääsee järjestämään jouluruokailun kaupungin tarjoamissa tiloissa. Siitä varmasti lisää tietoa lähempänä, esimerkiksi yhdistyksen fb-sivulla: https://www.facebook.com/pidahuoltaavustukset/

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/5357180

Lohjan synnytysosasto on tärkeä koko alueelle

Lohjan sairaalan synnytysosasto ei ole vain lohjalaisille tärkeä. Se on tärkeä koko Uudellemaalle, ei ainoastaan läntiselle, vaan myös itäiselle Uudellemaalle, Helsingille sekä Varsinais-Suomelle. Jos Lohjan sairaalan synnytystoiminta suljetaan, mihin synnyttäjät menevät? Ruuhkautuneelle Naistenklinikalle? Hyvinkäälle? Tyksiin? Lohjalle halutaan synnyttämään muualtakin kuin lähiseuduilta. Mikä viesti annetaan onnistuneelle toiminnalle, onnistuneelle toiminnan nostolle, jos sellainen nyt lakkautetaan? Minkä viestin muut vastaavat saavat? Kannattaako edes yrittää parantaa ja kehittää toimintaa, jos kiitos ja palkinto on tämä?

Länsi-Uudemanan hyvinvointialue on laaja ja etäisyydet ovat pitkiä. Hangosta Jorvin sairaalaan on noin 120 kilometriä ja Hangosta Hyvinkään sairaalaan on 145 kilometriä. Uudellamaalla tämä välimatka ei ole lyhyt.

HUS on toukokuussa 2021 ehdottanut sote-uudistuksen rahoituspohjaan neljää muutosta (https://www.hus.fi/ajankohtaista/hus-ehdottaa-neljaa-keskeista-korjausta-sote-rahoitusmalliin):

HUS ehdottaa sote-uudistuksen rahoituspohjaan seuraavat muutokset:

  1. Sairausluokkia lisätään ja laajennetaan niin, että mukaan lasketaan todelliset isoja kustannuksia aiheuttavat sairaudet tilastollisten sairauksien aiheuttamien kustannusten lisäksi.
  2. Tarvekertoimissa huomioidaan nykyistä paremmin alueiden erityispiirteitä, kuten esimerkiksi väestön ja kustannustason muutoksista tai maahanmuutosta aiheutuvia kustannustekijöitä.
  3. Käytettyjen keskimääräisten kustannusten sijaan käytetään alueellisia kustannuksia siten, että tehokkuudesta riippumattomat kustannuserot tulevat huomioiduksi.
  4. Opetusta ja tutkimusta koskeva rahoitus irrotetaan tarvevakiointikertoimilla jaettavasta rahoituksesta omaksi erillisrahoituksekseen.               

HUSin mukaan hyvinvointialueiden tarvekertoimien pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa. Nykyisellään malli vaarantaa uusmaalaisten yhdenvertaisuuden.

Lohjan synnytysosaston lakkauttaminenko parantaa yhdenvertaisuutta?

Pohdinpa tässä, kuten varmaan aika moni muukin, että mihin euroja halutaan laittaa? Mikä on järkevää? Otetaanpa esimerkiksi Apotti (jonka piti säästää aikaa, rahaa ja tuoda lisäarvoa henkilöstölle):

Apotti-potilastietojärjestelmän kaavaillut rahalliset säästöt it-kuluihin eivät ole toteutuneet. Tilannetta selitetään muun muassa arviota suuremmalla käyttäjämäärällä.

Paljonko apotti maksoi?

Tivin vuonna 2019 tietopyynnöllä haltuunsa saamasta, aiemmin salassa pidetystä Apotti Oy:n kustannusarviosta kävi ilmi, että vuosien 2016–2021 kustannusarvio oli kasvanut 199 miljoonalla eurolla alkuperäiseen ennusteeseen verrattuna. Kymmenen vuoden kokonaiskustannukset olivat siis nousseet 774 miljoonaan euroon. Summa jakautuu kaikkien Apotin käyttäjien maksettavaksi. Husin maksettava osuus oli alun perin 48 prosenttia. (https://www.tivi.fi/uutiset/apotti-nosti-husin-it-kuluja-pysyvasti-yli-50-miljoonalla-vuodessa-kuulostaa-aika-oudolta/9e4b2dc1-e589-4fad-a6f5-710063edcdc5)

Nyt ollaan jälleen sulkemassa Lohjalla erittäin kiitettyä, arvostettua ja toimivaa synnytysosastoa.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/4889133

Minulla itselläni on kokemusta kuudesta synnytyksestä: olen itse synnyttänyt Hyvinkäällää kaksi kertaa, Naistenklinikalla kerran ja Lohjalla kahdesti. Doulana olin kerran Jorvissa. Kaikkein paras (jos synnytyksestä kokemuksena voi niin sanoa) synnytyskokemus on ilman muuta ollut Lohjalla. Sain yksilöllistä hoitoa, selkeitä ohjeita, empatiaa, erilaisia vaihtoehtoja synnyttää ja kätilö oli synnytyksessä mukana (tämä ei joka sairaalassa ole ollut itsestään selvää).

HUSin ja Lohjan tärkeä sekä tunnettu avain on meidän synnytysosastomme. Toimittaja Sari Lamminaho sanoi hyvin: ”Maallikkona voi kysyä, että jos Jorvissa, Naistenklinikalla ja Hyvinkäällä on jo nyt ruuhkaa, mitä järkeä yhden synnyttäjien keskuudessa suositun yksikön lakkauttamisessa on – tai miten entisestään venyvät välimatkat vaikuttavat potilasturvallisuuteen.” (https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4998613)

Uraanikaivosvaraus Lohjalla

Kirjoitin mielipidekirjoituksen Länsi-Uusimaahan Nummelle jälleen haetusta uraanikaivosvarauksesta. Aika ajoin tämä esiintymä herättää toimijoissa kiinnostusta. Mielipidekirjoitukseni julkaistiin 6.9.2022 Länsi-Uusimaassa (https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4990169).

Uraanikaivosvaraus Lohjalla

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain perusteella 24.8.2022 hyväksynyt alkuvuodesta 2022 perustetun kansainvälinen yrityksen varausilmoituksen. Yritystä Suomessa edustaa tilitoimisto. Alueella arvellaan aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan mm. litiumia, tinaa, tantaalia, kuparia ja uraania.

Aika ajoin nousee kiinnostus Nummen esiintymään, 1990-luvulla Palmotussa olevaa uraaniesiintymää tutkittiin EU:n yhteistyöhankkeella, jota koordinoi Geologian tutkimuskeskus. Tämän jälkeen ranskalainen yritys haki valtausta, se hylättiin vuonna 2007.

Kaivoksissa käytetään paljon vettä, joka on pumpattava pois. Jos jotakin sattuu ja saastunut vesi leviää jätealtaista pintavesiin, Lohjan Nummelta on Karjaanjoen myötä yhteys Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kautta Itämerelle asti. Mahdollisen kaivoksen välittömään vaikutuspiiriin joutuvat luonnollisesti asukkaat, maanviljelijät ja mökkiläiset. Länsi-Uudellamaalla se voi pahimmillaan vaikuttaa ainakin sadantuhannen ihmisen elämään.

Arvioimani lukumäärä perustuu alueiden asukasmäärään, joita alueella on noin 75 000. Kaikki aiemmin mainitsemani alueet ovat myös mökkipaikkakuntia, Tilastokeskuksen mukaan mökkivaltaisempien kuntien top10:ssä. Eli mökkiläisiä yhteensä mahdollisesti on noin 22 000. Toki jos lasketaan vaikutusalueeksi vesien liikkuminen ja kuljettaminen, voi määrä kasvaa suuremmaksikin.

Työllisyyshyötyjä kaivoksen toiminnalla on, jos kaivos aloittaa toimintansa. Talvivaarahan oli huomattava työllistäjä ennen konkurssiaan. KTM:n mukaan Suomessa ei ole tarpeeksi suuria esiintymiä, jotta niitä kannattaisi louhia.

Tulee pohtia myös alueiden asukkaita. Pitkään alueella asuneet, elinkeinonsa maasta saavat ja heidän lapsensa. Miten mahdollinen kaivos vaikuttaa alueen elinvoimaan ja vetovoimaan? Alueen asukkaat, ne jotka elinkeinonsa siitä saavat, tai asuntovelalliset eivät voi muuttaa pois, mutta heidän lapsensa muuttavat ja todennäköisyys, että palaavat kaivoksen naapuriin, on häviävän pieni. Alueet autioituvat.

Kaivostoiminta vaikuttaa aina ympäristöön. Ympäristön vaikutusarvioinneissa huomioidaan uraanin ja sen hajoamistuotteiden keskeiset tavat levitä ympäristöön puhdistettujen prosessivesien ja mahdollisten vuotojen kautta vesistöön sekä ilman kautta joko kaasumaisena radonina tai pölyn mukana. Päästöjen seurauksena yhdisteitä voi päätyä niille altistuneiden kasvien ja eläinten kautta ravintoketjuun ja edelleen ihmisiin.

Kuinka arvotamme hyödyt ja haitat on tietenkin jokaisen meidän omassa arvomaailmassamme ja painotamme niissä usein eri asioita. Itse arvotan puhtaan ilman, veden ja puhtaan ruuan perusoikeuksina ja perusarvoina, joita haluan olevan vielä lapsillemme ja heidän lapsilleen.

Varaus ja kaivoksen mahdollisuus eivät ole imagovaltti paikkakunnalle ja sen olemassa oleville yritystoiminnoille.

Lotta Paakkunainen

Lohja

Valitusaikaa asiaan on 30.9 ja valittaminen maksaa 270 euroa. Valittaminen on jokaisen oikeus, mutta hinnoittelulla siitä tehdään harvemman oikeus.