Kävin kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.11.023 pitämässä ryhmämme puheenvuoron jälleen kerran aloitteiden käsittelystä.
Ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat
Puheenvuoro koskeekin jälleen kerran yleensä ottaen aloitteiden käsittelyä.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa huomauttaa tässä vaiheessa, kuten Vihreiden ryhmä tässä edellä, että tässä kokouksessa käsiteltävä vanhin aloite on vuodelta 2018. Ja tämä on kuntalaisaloite. Todella hävettää edes sanoa ajankohtaa, jolloin aloite on tehty ja jolla kuntalaisaloitetta käsitellään. Kuntalaisaloite saa odottaa vuosia, kun samassa kokouksessa käsitellään viime kokouksessamme jätettyä valtuustoaloitetta asuntomessuista, kuten valtuutettu Skaffari edellä mainitsi. On ikävää nähdä aivan konkreettisesti tärkeysjärjestys ja miten tai millä ajoituksella aloitteita käsitellään. Voikin kysyä, millä perusteilla aloitteita laitetaan eteenpäin?
Aloitteita käsitellessä on myös erittäin tärkeää se, millä tavalla aloitteesta kirjoitetaan, kuinka käsittely kirjataan ja miten päätösesitys on kirjattu. Tästäkin on erittäin usein puhuttu ja esimerkiksi valtuutettu Saukkola on tämän usein nostanut keskusteluun ansiokkaasti. Silti mitään ei tapahdu. Ainakaan niin nopeasti kuin valtuustoaloitetta asuntomessuista. Erityisesti varttivaltuuston, nuorisovaltuuston ja kuntalaisaloitteiden päätöksiä seurataan ja niiden päätösesityksestä tulee saada selville helposti ja selkeästi, mitä aloitteesta päätetään, mihin toimenpiteisiin aloite on johtanut tai johtaa.
Kaikkia näitä tämän kokousillan aloitteita tarkastellessa voisi ajatella, että viranhaltijat ovat kuormittuneet aloitteista, eikä käsittelyaikaa yksinkertaisesti ole. Toisaalta moni aloite aiheensa vuoksi on siirtynyt hyvinvointialueelle ja moni aloite on aikojen muuttuessa tullut tarpeettomaksi. Toki kaikki nämä olisi voitu käsitellä jo aiemmin, kun ne vielä kuuluivat kaupungin toimialaan. Tätä perustelen sillä, että toisia aloitteita toimeenpannaan jo kuukausissa, kuten esimerkiksi aloite ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ottamiseksi osaksi hoitopolkua, se aloite esitettiin 2021 elokuun kokouksessa ja käsiteltiin loppuun vuoden 2022 tammikuun kokouksessa, eli viidessä kuukaudessa merkittävin toimenpitein ja siitä on tullut osa hyvinvointialueen toimintaa. Tai kuten asuntomessualoite käsiteltiin viikoissa. Mikä määrittää, mitä aloitteita käsitellään heti, mitä aloitteita taas seisotetaan pöydällä? Mitä aloitteita viivytetään ja miksi? Mille aloitteelle voisi heti tehdä joitain? Pitäisikö ripeämmin myös toimia kehitettäessä aloitteiden käsittelyä?
Tekisi mieleni sanoa myös, että toisaalta myös meidän luottamushenkilöiden olisi ehkä hyvä pohtia mitä aloitteita tehdään. Toisia asioita voi edistää ilman aloitteitakin. Mutta en halua tuoda tälle liikaa huomiota, sillä osalle meistä luottamushenkilöistä on sanottu, että kaikki tiedustelut ja viestintä pitää käyttää ryhmien puheenjohtajien kautta.
Puheenvuoro on kirjoitettuna hieman erilainen, sillä Vihreiden Laura Skaffari kävi pitämässä lähes samankaltaisen puheen juuri ennen minua ja improvisoin hieman. Tuota yllä olevaa kursiivilla kirjoitettua minun ei ollut tarkoitus edes sanoa.
Hymyily johtuu Skaffarin ja minun puheiden samankaltaisuudesta.
Olen ollut aluevaltuustossa keskustan ensimmäisenä varavaltuutettuna tähän asti, päässyt muutamaa kokousta vaille kaikkiin kokouksiin. Tiistaina 24.10.2023 kokouksessa valtuusto myönsi Riikka Pakariselle eron ja minusta tuli varsinainen aluevaltuutettu.
Kokouksessa edellä mainitun eron lisäksi päätettävänä olivat palvelustrategia sekä pelastustoimen palvelutasopäätös. Siitä kävin pitämässä jopa puheenvuoronkin ja sanoin lisäksi pari sanaa asukkaiden osallistamisesta palvelustrategiaa valmistellessa.
Puheenvuoroni (ensimmäinen ja viimeinen varavaltuutettuna):
Puheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat.
Pelastustoimen palvelupäätösluonnos näyttää samalta, mitä vuosia. Suurimpana muutoksena sana hyvinvointialue.
Pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksen kohta 4.2.2.3 kerrotaan pelastustoimen minimivahvuudeksi 58 henkilöä. Seuraavassa kappaleessa kuitenkin jo homma saadaan vesitettyä seuraavalla lauseella:
“Tarvittaessa henkilöstövoimavarojen määrää ja laatua muutetaan
pelastuslaitoksen sisäisen ohjeistuksen mukaisesti.”
Tämä tarkoittaa sitä, että vahvuuden ollessa alle tuon minimin eli 58, asialle ei tehdä mitään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jostain, ehkäpä jopa kolmesta paloautosta puuttuu yksi palomies. Tämä taas tarkoittaa yksikön huomattavasti pienempää toimintakykyä.
Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on sisäinen ohjeistus, jonka mukaan ylitöihin ei oteta, ennen kuin minimivahvuus on yli kolme miestä miinuksella.
Tänä vuonna niitä päiviä, kun edes minivahvuus on saavutettu, on vähemmän ja enemmän niitä päiviä, kun yksiköitä on ajettu ”vajaalla”.
Osasyynä on myös ensihoitopalvelut eli ambulanssit, jonka sairaanhoitopiiri ostaa pelastuslaitokselta. Jos ambulanssista puuttuu työntekijä/tekijöitä otetaan paloautosta palomies ambulanssiin.
Sairaanhoitopiirin sopimuksessa on määritelty ettei ambulanssissa voi olla vajetta henkilökunnasta, mutta paloautostahan voi puuttua, koska pelastuslaitos valvoo itse itseään ja näin ollen ei määrää itselleen sanktiota riittämättömästä henkilökunnasta paloautossa.
Pelastustoimen palvelupäätösluonnoksessa vedotaan myös pelastajapulaan. Tämä on valtakunnallinen haaste, mutta kuten aiemmin jo mainitsin, usein tuo miehistövaje syntyy ambulanssihenkilökunnan vajeesta ja tuo vaje olisi helpommin täytettävissä rekrytoinnilla, koska työttömiä ensihoitajia on saatavilla.
Vai pitäisikö sairaanhoitopiirin järjestää itsenäisesti ensihoitopalvelut? Tällöin saataisiin alueelle tasavertaiset ja yhdenmukaiset palvelut. Ja varmasti pelastuslaitos voisi olla avustamassa tätä, esimerkiksi tarjoamalla tilat ja koulutusta.
Tällä hetkellä esimerkiksi Lohjalla on ensihoidon kenttäjohtaja sairaanhoitopiirin palkkalistoilla, kun taas Espoossa samaa työtä tekevä ensihoidon kenttäjohtaja on pelastuslaitoksen palkkalistoilla.
Pystymmekö vastaamaan strategioidemme arvoihin ja tavoitteisiin? Palvelutasotarpeeseen? Kahden viimeisen vuoden aikana ei päästy tästä näkökulmasta.
Muutama sana vielä palvelustrategian osallistamisesta. Arvostamme hyvinvointijohtajan vahvaa osallistamiseen panostamista, asukkaiden osallistamista ja uusia keinoja osallistaa. Haluan kuitenkin kysyä: Jos alueen 480 675 asukkaasta tavoitetaan hyvinvointipelillä 980 asukasta, tai kirjoitushaasteeseen kirjoittaa 40, tai yli sata palvelujen käyttäjää haastatellaan ryhmissä, kuinka onnistuneena voidaan pitää tavoitettavuutta? Otanta toki varmasti oli hyvä.
Kävin pitämässä ryhmämme puheenvuoron 11.10.2023 kaupunginvaltuustonkokouksessa Järnefeltin yhtenäiskoulun liikuntahallin ja Tennarin lisämäärärahapäätöspykälässä. Olin yllättynyt, ettei isommilla ryhmillä ollut sanottavaa, heillä on aina jotain sanottavaa. Olin puheenvuoron valmistelussa valmistautunut siihen. Ryhmäpuheenvuorot pidetään ryhmien kokojärjestyksessä ja keskustan ollessa pieni ryhmä, yleensä puheenvuoromme ovat viimeisten joukossa. Tällä kertaa olin ensimmäisenä. Voit lukea ryhmäpuheenvuoron alta, tai katsoa videolta lopusta.
Ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat
Tässä on jo käytetty tuohtuneita puheenvuoroja kustannuksista ja niiden karkaamisesta.
Saimme valtuustoinfossa hyvää, avartavaa ja hämmentävääkin kuvaa nykytilanteesta. Yhtenä syynä kustannusten karkaamisesta on esitetty sitä, että IV-laitteiston ikää ei oltu huomioitu, toisena sitä, että ei oltu tehty saneerausosan korjaussuunnitelmia, joka siis kuuluu tällaisiin hankkeisiin. Lohjalla on ihan historiaa hankkeiden kustannuksista ja niiden karkaamisista sekä monenlaisista muista hankkeita haastavista käänteistä. Tämän vuoksi Keskustan valtuustoryhmän puolesta totean, en haluaisi, siitä harvemmin on hyötyä, mutta totean kuitenkin, mitä me sanoimme. Toistamme samoja asioita, vaikka emme aina haluaisi. Silti toistamme, jos kertaus vaikka olisikin opintojen äiti. Olemme muistuttaneet ja tuoneet esiin useammin kuin kerran varoituksen ja epäilyksen sanoja kustannuksista sekä arviointien osumisista. Aina ei raaka-aineiden ja materiaalien hintojen korotukset ole olleet ilmiselviä syitä kustannusten karkaamisissa, kuten nyt on.
Lohjallahan ollaan johdonmukaisia myös muutenkin. Esimerkiksi siinä, että Järnefeltin liikuntasalia on odotettu. On odotettu aivan liian kauan. Aivan kuten Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalia aikanaan. Nummen yhtenäiskoulun peruskorjauksen yhteydessä liikuntasalia saatiin odottaa vuosia. Liikuntatunnit oppilaat kävelivät. Toki luovat liikunnanopettajat keksivät uusia keinoja liikuttaa, mutta rajoitteista se oli. Kuten nyt Järnefeltin osalta. Onneksi tällä kertaa viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä tuntuu kiinnostavan lasten liikuttaminen enemmän kuin silloin.
Entä Tennari?
Miltä näyttää Mäntynummen liikuntasali? Pysyykö Lohjan johdonmukaisuus? Me keskustan valtuustoryhmässä tässä kohtaa toivomme, ettei.
Keskustan valtuustoryhmä ei kuitenkaan halua pureutua tähän enempää, siitä on jo puhuttu ja toivottavasti vihdoin myös opittu ja muistetaan tulevissa hankkeissa.
julkisten tilojen rakentaminen on kaiken aikaa ja kaikkialla samankaltaisessa tilanteessa kuin Lohjan liikuntahallit. Suomessa käytännössä miltei kaikki vastaavat hankkeet ovat julkisen sektorin hankkeita. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että rakentajat käyttävät tätä röyhkeästi hyväkseen. Siksi rakennuttajan, tässä tapauksessa Lohjan kaupungin, pitäisi olla entistä tarkemmin määritellessään rakentamisen ja korjausrakentamisen tarpeita.
Haluamme kiittää teknistä johtajaa ajantasaisista katsauksista ja näiden kiitosten myötä Keskustan valtuustoryhmä haluaa luottaa siihen, että paremmat ajat, suunnitelmat ja hankkeet sekä toteutukset ovat edessä.
Keskustan valtuustoryhmä on pykälien 7 ja 8 päätösesitysten takana, mutta vain siksi, että nämä on saatava valmiiksi. Ja tämänkin sanomme aivan liian usein.
Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron hallintosääntömuutoksesta, sillä olin hallintosääntö- ja organisaatiotyöryhmän jäsenenä. Olin puhunut samasta asiasta aiemminkin, mutta nyt oli uusia muutoksia. Montaa sanaa en sanonut. Mitä sitä koko puheenvuoroaikaa käyttämään, jos ei ole sanottavaa enempää.
Kokousvaatetuksestani sen verran, että tulin suoraan töistä. Minulla oli vaihtovaatteet mukana, mutta olimme ryhmämme puheenjohtajan kanssa päättäneet pukeutua farkkuihin ja ns rennosti vastalauseena erään valtuutetun lehtihaastatteluun, jossa hän moitti reuna-alueiden luottamushenkilöitä valittajiksi ja valtuuston arvoa vähätteleviksi. Emme kuulemma edes pukeudu valtuuston vaatimaa kunnioitusta mukaillen. Pidimme sitä valitettavana, törkeänä ja uskomattomana lausuntona.
Kävin pitämässä ryhmämme ryhmäpuheenvuoron valtuustokokouksessa 14.6.2023 vuoden 2022 tilinpäätöksestä.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Tavoitteenamme on ollut, että lapsivaikutusten arvioinnista tulisi rutiini jokaisessa päätöksessä. Vielä siihen ei ole päästy ja tarkastuslautakunta onkin arviointikertomuksessaan todennut, että lapsivaikutusten arviointi on tehty merkittävimmissä päätöksissä. Tarkastuslautakunta pohtii arviointikertomuksessaan, että ei ole selvää, onko esimerkiksi Järnfeltin liikuntasalin viivästyminen sellainen merkittävä päätös, josta arviointi olisi pitänyt tehdä.
Talouden toteutumisessa haluan myös minä nostaa esiin sen, että ostopalveluissa, kuten AINA aiemminkin on kasvua, sitä on jälleen jopa edelliseen vuoteen. Lastensuojelun ylitys yli kolme miljoonaa, oppilashuollon henkilöstöresurssien ylitys 200 000 e, sotepalvelujen osto 2,1 miljoonaa, hoitotarvikkeiden ylitys yli 667 000 euroa. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tulosalue ylitti toimintakatteensa talousarvion 4,1 miljoonalla. Näppärämpi varmaankin nyt voisi sanoa, että kaikki näistä eivät tule enää näkymään seuraavassa tilinpäätöksessä.
Nyt pitää muistaa, että nämä eivät ole pelkkiä euroja.
Perheet ja lapset joutuvat usein jonottamaan tai odottamaan peruspalveluihin pääsyä tai ne eivät ole riittävät/ tarpeenmukaiset.
Tulevaisuuteen ja jopa tähänkin hetkeen katsottaessa meidän tulee muistaa, että näillä kuluilla on merkitys- ja näihin me pystymme edelleen vaikuttamaan.
Näitä ylityksiä katsoessa ja hyväksyessä tulee muistaa ja huomioida, että kaupungin tästä eteenpäin tärkein tehtävä on huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Se näkyy tulevassa tilinpäätöksessä. Emme voi katsoa pelkästään taakse, meidän tulee ajatella myös eteenpäin ja oppia tekemistämme.
Meillä ei ole varaa enempään huteihin, kuten: kappas, kauhakuormaaja, hupsista epäonnistuneita tai ei-onnistuneita rekryjä, eh, elinvoima jätti hakematta lisämäärärahaa pikkusumman, 1.6 miljoonaa. Näihin tämän kaltaisiin meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.
Vaikka olemmekin saaneet selityksen elinvoiman lisämäärärahan tarpeelle, olisi se pitänyt ajoissa hoitaa. Ja haluan vielä lisätä, että toistaiseksi vielä yleensä siihen aikaan vuodesta näillä leveysasteilla sataa lunta. Yksi tilinpäätöksen hulvattomimmista lauseista onkin “Liikenneväylien kunnossapito maksoi arvioitua enemmän johtuen lumisesta talvesta, kustannusten ylitys n. 1,3 milj. Euroa.” Muutenhan tilinpäätös ei ole hulvaton.
Haluan myös ääneen sanoa, että Lohjan kaupungin tulisi sopeuttaa talouttaan vuosina 2024-2027 pysyvästi noin 10-15 miljoonalla eurolla.
Vuoden aikana kaupunginhallitus lausui 3 kertaa eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetyistä kanteluista Lohjan kaupungin viranhaltijoiden toiminnassa.
Vuodelle 2021 kirjattu pysyvien vastaavien myyntivoitto 4,7 milj. euroa sisälsi Nummentie 6:n ja Harjun koulun välisen kiinteistöjen vaihdon myyntivoiton – tämä tulee näkymään tämän vuoden tilinpäätöksessä. Voitto valuu tappioksi, kuten keskusta varoittelikin. Se on jo nähtävissä.
Onko “Helpompi pyytää anteeksi kuin lupa”-mentaliteesta tullut talon tapa?
Asukasmäärästä ja sen ennusteista voi myös löytää harmaareunuksen, sillä elokuussa on muuttopiikki poismuuttajissa nuorten lähtiessä muualle opiskelemaan. Hyvä nuoret! Elämästä pitääkin ottaa mahdollisimman paljon irti ja lähteä hakemaan kokemuksia ja näkemystä. Harmi vain, että suurin osa lähteneistä ei tule takaisin.
Talouteemme suuresti vaikuttava tekijä on henkilöstö. Meidän tulee panostaa rekrytointeihin ja työhyvinvointiin. Rekryissä tavataan erikoisesti valitella sitä, että ei saada henkilöstöä, syitä tähän on monia. Valittelu kuitenkin on turhaa, jos ajoitus on huono tai väärä. Esim rehtoreita ja erityisopettajia ei vaan voi alkaa rekrytoimaan väärään aikaan lukuvuotta. Tämä on kyllä tiedossa rekrytoijilla.
Lisäksi asettamistamme tavoitteista huolimatta henkilöstön sairaspoissaolot lisääntyivät viime vuoteen nähden.
Jotta puheenvuoromme ei olisi pelkkää valittamista, kuten ei koko vuoden 2022 tilinpäätöskään ole, haluan tuoda todella hienon ja upean onnistumisen esiin, kuten valtuutettu Eräpolku aiemmassa puheenvuorossaan ja vielä huomauttaa ja kiittää, että ikääntyneiden tulosalueella on tehty merkittävää kehittämistyötä vuoden 2022 aikana, esimerkkinä vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja sen hyvinvointialueelle käyttöönoton. Tällä tuodaan paljon hyvinvointia ikääntyneelle sekä säästöjä kunnalle ja hyvinvointialueelle.
Kiitos talousjohtajalle ja vielä erityinen kiitos talousjohtaja Lindroosille Investointiosan hankekohtaiset kustannukset taulukosta. niiden hankkeiden osalta, joiden kustannukset jakaantuvat useammalle tilikaudelle sekä lukijaystävällisyydestä.
Näillä saatesanoilla keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen.
Sain muuten puheenvuoroni jälkeen valtuustokokouksen aikana sähköpostia johtavalta viranhaltijalta liittyen puheenvuorooni. Ei ollut kiittelevä.
Kaupunginvaltuustokokouksessa 19.4.2023 sai jälleen todeta, että hallintosääntöä ei tunneta tai siitä ei välitetä, puhetta ei haluta kuulla, jos se ei tule oikealta taholta ja kohteliaisuus ja toisten arvostaminen on yliarvostettua.
Kokouksessa käytiin paljon keskustelua joukkoliikenteen kehittämisestä ja sen aikana kävi ilmi, että toiset pitävät itseään tärkeämpinä kuin toisia, se tuodaan myös puheenvuoroissa hyvin esiin. On harmillista, että unohdetaan, että kaikki valtuutetut ovat samanarvoisella mandaatilla kuntalaisia edustamassa ja heidän puolestaan luottamustoimessa.
Joukkoliikennetyöryhmä sai hyvin valmistellun työnsä päätökseen lähes vuosi sitten ja sen jälkeen ollut avoimesti kaikkien valtuutettujen sekä kaupunginhallituksen jäsenten luettavissa ja käytössä. Selvityksessä esitetään, että Lohja lisäisi huomattavasti joukkoliikennettä eri puolille laajaa kuntaa. Ehdotetut vuorot ja vuorovälit ovat esityksessä nähtävillä. Työryhmän esitys, jonka päättävä lautakunta ja viranhaltijat yksimielisesti näkivät parhaaksi ratkaisuksi, perustuu yhteistyöhön vastuuorganisaatio ELYn sekä naapurikuntiemme, Vihti, Karkkila, Inkoo, kanssa. Joukkoliikenne ja sen kehittäminen on ollut ensisijainen kehityskohde kaikissa aluetoimikuntien ja kuntalaisten vastauksissa kaupungin kyselyissä sekä kyläsuunnitelmissa.
Kuntalaiset halusivat parempaa ja toimivampaa joukkoliikennettä! On jännä juttu, miten hallitus ja valtuusto tyrmäsi omien, itse työryhmään nimittämiensä edustajien näkemyksen, sillä työryhmässä ja päättäneessä lautakunnassa on edustus eri puolueissa. Eikö puolueet kuitenkaan tuekaan omia valintojaan?
Hallituksen kokouksessa kokoomus, demarit, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto tekivät ihan ikioman vastaesityksen, johon eivät olleet kysyneet mielipidettä tai tukea alan asiantuntijoilta. Elyn edustaja kuullessaan esityksestä totesi kylmiltään heti, ettei ole edes varma pystyykö lainkaan toteuttamaan tuollaista.
Varmaan ELYn edustajan kommentin vuoksi valtuustoon tuotiin vähän erilainen esitys, joka kuitenkin on vieläkin ilman asiantuntemusta tehty. Tämä hallintosäännön vastainen, kuntalaisille kallis, todennäköisesti toteutumiskelvoton esitys voitti äänestyksessä.
Meillä on Lohjalla päättäjiä, jotka ovat täysin erkaantuneet arjesta.
Ikävää oli huomata, että on oikeasti todellisuutta se, että kokousmateriaaleihin ei ole tutustuttu ja sen kuuli todella monesta puheenvuorosta.
Päivi Alanne kävi pitämässä meiltä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron joukkoliikenteen tasavertaisen kehittämisen puolesta, ikävä kyllä enemmistö valtuustosta oli sitä mieltä, että hallintosäännön vastainen ja epätasa-arvoinen päätös on ihan hyvä. Ryhmämme jätti tästä eriävän mielipiteen vihreiden valtuustoryhmän kanssa.
Ikkalan koulun lakkautuspykälässä kävin minä pitämässä ryhmämme puheenvuoron.
Ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Todistamme pandemian jälkeistä landemiaa, edelleen. Yhä useampi perhe haaveilee väljyydestä, tilasta, kodista ja koulusta lähellä luontoa. Ikkalassa on muuten työpaikkojen määrä kasvanut, asukkaat ovat aktiivisia ja kylä eloisa, vielä.
Koululakkautuksia on perusteltu ikäluokkien pienenemisellä ja säästösyillä. Samalla ajanjaksolla koulukoot ovat kasvaneet selvästi eli ikäluokat eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin kouluja on lakkautettu. Perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista ja koko Suomessa perusopetusmenot per oppilas ovat kasvaneet selvästi eniten verrattuna muihin koulutusasteisiin.
Marraskuussa 2022 julkaistiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointi peruskoulujen lakkautusten vaikutuksista ensimmäistä kertaa kansallisesti. Arvioinnissa kävi ilmi, että kunnissa tehtävien muutosten vaikutuksia arvioidaan kuitenkin melko vähän, eikä henkilöstöllä ole usein siihen osaamista. Arvioinnissa kävi myös ilmi, että määritelmät oppilaan edusta voivat olla hyvin erilaisia ja keskenään päinvastaisiakin tilanteesta riippuen.
Kouluverkkomuutoksilla voi Karvin arvioinnin tulosten mukaan osaltaan olla kuntiin negatiivisia elinvoimavaikutuksia. Tällaisia ovat muun muassa lisääntyvä lähtömuutto, heikko työllisyys- ja työpaikkakehitys sekä koulutusmenojen odotettua heikompi kehitys. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että suuria kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa elinvoiman tila on jo valmiiksi haastava. Lakkautukset kohdistuvatkin usein alueille, joiden kehitys on jo ennen lakkautusta heikompaa. Kouluverkkomuutokset eivät vaikuta siis ratkaisevan elinvoiman tilaa, vaan pahimmillaan heikentävät sitä entisestään.
Arvioinnissa nostetaan myös esiin, että lakkautukset vaikuttavat lannistavasti nuorten perheiden muuttohalukkuuteen.
Aikavälillä 2011–2018 suljettiin 518 koulua Suomessa, joista kuusikymmentäkuusi prosenttia sijaitsi maaseudulla. Koululakkautuksia tehneet kunnat menettivät maaseutualueilla enemmän väkimäärästään verrattuna kuntiin, joissa ei ollut koululakkautuksia.
Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan, Nummentaustan, Karstun, Nummenkylän, Pullin, Rauhalan ja Maksjoen koulut ja nyt on jälleen kerran Ikkalan koulun vuoro. Tätä on jatkunut vuodesta 2015.
Ikkalan kuulemisista ei ollut muistioita hallituksen kokoukseen, mutta tänne valtuustoon ne ovat löytyneet. Läsnäololistat puuttuivat kuulemisista, kaikki halukkaat eivät pystyneet osallistumaan kuulemisiin, itse esimerkiksi yritin etänä päästä tilaisuuteen, mutta linkki ei toiminut.
Koulujen lakkautuksissa on se jännä puoli myös, että se ei vaikuta ainoastaan lakkautettavaan kouluun, vaan myös vastaanottavaan sekä muihin alueen lähikouluihin sekä asukkaisiin, kauppoihin, posteihin, yms yrityksiin.
Se, että Ikkalan koulun oppilaat siirtyvät mahdollisesti Karkkilaan, vaikuttaa myös taloudellisesti kaupunkiimme kotikuntamaksujen siirtyessä oppilaiden mukana. Oppilaiden siirtyminen Karkkilaan saattaa vaikuttaa myös Nummen yhtenäiskouluun ja Sammatin kouluun.
Keskustan valtuustoryhmä on vuosia todennut, että Lohjalla tulisi olla monimuotoinen kouluverkko, jossa on sekä isoja että pieniä lähikouluja. Kaikille oppijoille ei iso koulu sovi, eikä kaikille oppijoille sovi pieni koulu.
Kaupungissamme on pitkään ollut ongelma siinä, että puhutaan isosta kuvasta, mutta sitä ei kuitenkaan nähdä, tai osata katsoa.
Keskustan valtuustoryhmä ei kannata pohjaesitystä.
Äänestin Hannele Maittilan uudelleenvalmisteluesityksen puolesta, se hävittiin. Kävin myös kannattamassa Ana Maria Gutierrez Soraisen tekemää vastaesitystä, että koulua ei lakkauteta. Sekin hävittiin.
Joukkoliikennepykälässä moni kävi puhumassa taloudenpidosta ja huonosta taloudesta, sillä puolustellen sitä, että joukkoliikenteeseen sijoittaminen nyt kaataa Lohjan talouden. Talouspykälässä ei kukaan puhunut mitään taloudesta. Ei kukaan.
Lotta Paakkunainen 