Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa ei olla valmiita luopumaan Ankkuritoiminnasta, jonka vaikuttavuus on tunnustettu niin paikallisesti kuin laajemmin viranomaisten yhteistyössä. Viime syksynä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue teki päätöksen siirtää sosiaalityöntekijät pois näiden kolmen kunnan yhteisestä Ankkuritiimistä. Tällä oli välitön vaikutus ennaltaehkäisevään työhön ja paine kasvoi etsivässä nuorisotyössä ja nuorten tukeminen vaarassa.
Tuon viranhaltijoiden päätöksen jälkeen toin aluevaltuuston tietoon Ankkuritoiminnan uhanalaisuuden Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella. Halusin varmistaa, ettei tärkeä ja tehokas työ nuorten hyväksi pääse katoamaan hallinnollisten ratkaisujen myötä. Tein myös kaupunginvaltuustoaloitteen, jossa esitin, että Lohja ryhtyisi selvittämään yhdessä Vihdin ja Karkkilan kanssa, miten toimintaa voitaisiin turvata omatoimisesti, jos hyvinvointialue ei enää kanna vastuutaan. Iloitsen siitä, että Vihdissä tehtiin pian vastaavanlainen aloite. Tässä näkyy vahva yhteinen tahtotila.
Ja nyt tämä tahtotila konkretisoituu. Lohja, Vihti ja Karkkila aikovat rakentaa kuntarajat ylittävän Ankkuritoiminnan mallin, jossa paikallisuus vahvistuu ja ennaltaehkäisevä työ saa jatkua. Lohjalle perustetaan uusi erityisnuorisotyöntekijän vakanssi ja jatkossa sekä Lohjassa että Vihdissä on omat työntekijänsä. Karkkilan osuus sovitaan erikseen. Tämä on erinomainen askel ja ennen kaikkea osoitus siitä, että kuntien päättäjät ja viranhaltijat ottavat vastuun siellä, missä hyvinvointialue on jättänyt aukon.
Kunnat edellyttävät myös, että erityisnuorisotyöntekijöillä on jatkossa paikkansa niissä yhteistyöryhmissä, joissa käsitellään Ankkuri-nuorten asioita yhdessä poliisin ja hyvinvointialueen kanssa. Tämä on tärkeä vaatimus, sillä ilman aitoa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa ei synny vaikuttavaa työtä.
Ankkuritoiminnan ydin on tukea nuorta ajoissa tilanteessa, jossa riski ajautua rikos- tai päihdekierteeseen on suuri, mutta vaikuttamisen mahdollisuus vielä olemassa. Ankkuritiimit ovat olleet korvaamaton osa tätä työtä. On rohkaisevaa nähdä, että Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa on tahtoa ja tekoja varmistaa, että tämä tuki ei katoa.
Toivon, että tämä paikallisten toimijoiden ratkaisu nähdään myös esimerkkinä koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella siitä, miten ennaltaehkäisevää työtä kannattaa tukea – ei purkaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen luottamuspaikoista on ”päästy sopuun”, kuten julkisuudessa lehdistötiedotteissa kerrotaan. On toki tärkeää, että puolueet sitoutuivat yhteiseen sopuun, mutta samalla on syytä muistaa, ettei kyse ollut mistään tasapainoisesta työnjaosta, joka olisi saavutettu neuvotteluin. Kyse oli paikkojen mekaanisesta jaosta puolueiden saamien äänimäärien mukaisessa suuruusjärjestyksessä.
Suurimpana puolueena kokoomus johti prosessia ja varasi itselleen keskeiset puheenjohtajuudet sekä huomattavan määrän jäsenpaikkoja aluehallitukseen ja lautakuntiin. Muiden puolueiden rooliksi jäi lähinnä hyväksyä vaalituloksen määräämä jako.
Tämä asettaa vastuunkannon painopisteen selvästi suurimman puolueen ja sen johdon harteille. Kun paikat jaetaan suoraan äänten perusteella, suurimman puolueen vastuulla on huolehtia myös lain edellyttämien sukupuolikiintiöiden toteutumisesta, eikä sysätä tätä velvoitetta pienempien ryhmien kannettavaksi. Näin on kuitenkin käytännössä tapahtunut, niin kokoomuksen kuin muidenkin suurten ryhmien toimesta.
Demokratia ja vastuullinen hallinto edellyttävät paitsi vaalituloksen kunnioittamista myös lain ja tasa-arvon toteutumisen varmistamista kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Demokratia edellyttää avoimuutta ja siksi on syytä sanoa asiat niin kuin ne ovat.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.4.2025 pidin oman puheenvuoron, kun käsittelimme Varttivaltuuston tekemää aloitetta. Kyseessä ei ollut mikä tahansa aloite, vaan sen olivat laatineet 5.–6.-luokkalaiset nuoret ja aiheena oli oppilashuollon palveluiden saatavuus. Toisin sanoen se, saavatko lapset ja nuoret apua silloin, kun he sitä tarvitsevat.
Tässä puheenvuoroni kokonaisuudessaan:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Haluan kiittää Varttivaltuustoa ja erityisesti 5.–6.-luokkalaisia nuoria tästä tärkeästä aloitteesta. He ovat nostaneet esiin erittäin ajankohtaisen ja huolestuttavan ilmiön eli sen, ettei oppilashuollon palveluja aina tavoiteta silloin, kun niitä tarvittaisiin.
Vaikka opiskeluhuoltopalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueen vastuulle, meillä kunnassa on yhä tärkeä rooli kuntalaistemme hyvinvoinnin edistämisessä ja lasten kohdalla myös erityinen vastuu. Se, että oppilailla on huoli palveluiden saatavuudesta, kertoo siitä, että viestit eivät aina kohtaa arjen todellisuutta. Meidän aikuisten tehtävä on ottaa tämä huoli vakavasti.
On hienoa, että opiskeluhuollon saavutettavuutta seurataan kyselyin ja että Lohjan sivistystoimi tekee yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa ohjausryhmien kautta. Tästä huolimatta on selvää, että nykyiset rakenteet eivät riitä varmistamaan palveluiden tavoitettavuutta kaikissa tilanteissa.
Siksi esitän, että tämä aloite saatetaan virallisesti tiedoksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevaisuus- ja kehittämislautakunnalle, joka vastaa hyvinvointialueen strategisesta kehittämisestä ja yhteistyön valvonnasta. On tärkeää, että tämä lasten viesti ei jää vain paikalliseen käsittelyyn, vaan että se saavuttaa myös sen tahon, jolla on mahdollisuus vaikuttaa resurssien kohdentamiseen ja toiminnan kehittämiseen koko alueella.
Toivon, että tämä aloite toimii esimerkkinä siitä, kuinka lapset ja nuoret voivat osallistua aidosti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja että me aikuiset vastaamme siihen vastuullisesti ja toiminnallisesti.
Kiitos.
Miksi tämä puheenvuoro oli tärkeä?
Varttivaltuusto on lasten ja nuorten oma vaikuttamisen kanava ja juuri siksi sen viestit ansaitsevat tulla kuulluiksi. Kun lapsi kertoo, että hän ei tiedä, mistä saa apua tai ettei apua ole saatavilla silloin kun sitä tarvitaan, se ei ole pieni asia. Se on hälytysmerkki.
On totta, että oppilashuollon järjestäminen kuuluu nyt hyvinvointialueille. Mutta lasten arki rakentuu kunnissa, eli kouluissa, iltapäiväkerhoissa, liikuntaharrastuksissa, perheiden arjessa. Meillä on edelleen vastuu katsoa kokonaisuutta ja välittää viestit sinne, missä asioihin voidaan vaikuttaa.
Siksi toin kokouksessa esiin tarpeen viedä tämä aloite eteenpäin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevaisuus- ja kehittämislautakunnalle. Se on paikka, jossa alueen palveluiden kehittämistä ohjataan ja jossa voidaan arvioida, miten resursseja ja toimintamalleja voidaan parantaa.
Lapsilla on oikeus tulla kuulluiksi
Toivon, että tämä aloite ja sen käsittely ovat myös esimerkki siitä, miten aidosti voimme lisätä lasten ja nuorten osallisuutta päätöksenteossa. Heillä ei ole äänioikeutta vaaleissa, mutta heillä on oikeus tulla kuulluiksi. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tämä oikeus toteutuu. Ei vain juhlapuheissa, vaan käytännön toimissa.
Kun lapset puhuvat, meidän pitää kuunnella. Ja sen jälkeen toimia.
Pidin kaupunginvaltuuston kokouksessa ryhmämme puheenvuoron Lohjan kaupungin vaikutusten ennakkoarvioinnin käsikirjan käyttöönotosta. Tämä puheenvuoro oli minulle tärkeä, koska kyse ei ole vain hallinnollisesta mallista tai yhdestä dokumentista, vaan kyse on tavasta, jolla suhtaudumme päätöksenteon seurauksiin ja kuntalaisten hyvinvointiin.
Puhuin valtuustossa näin:
”Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokousta seuraavat, Päätöksiä valmistellessa ja tehdessä on tärkeää pysähtyä miettimään, mihin kaikkeen päätös lopulta vaikuttaa. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on siihen erinomainen työkalu. Se auttaa meitä tarkastelemaan päätösten vaikutuksia laaja-alaisesti, kuntalaisten hyvinvointiin, talouteen, ympäristöön, palveluihin ja erityisesti niihin ihmisryhmiin, jotka eivät aina muuten tule riittävästi huomioiduiksi.”
Olen iloinen siitä, että Lohjalla on nyt oma EVA-malli ja sen tueksi laadittu käsikirja. Ne eivät ole pelkkiä paperituotteita, vaan mahdollisuus muuttaa toimintakulttuuria. Näiden avulla voimme tehdä tietoon pohjautuvia, oikeudenmukaisempia ja avoimempia päätöksiä.
Ymmärrän hyvin sen kritiikin, että tämä työ olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Itse muistan elävästi vuoden 2015 kouluverkkopäätökset, jolloin lapsivaikutusten arvioinnin tarpeesta kyllä puhuttiin, mutta meillä ei vielä ollut kunnollisia välineitä tai vakiintunutta tapaa arvioida päätösten vaikutuksia lapsiin. Nyt tilanne on toinen. Nyt meillä on välineet ja vastuu.
Erityiskiitokseni haluan osoittaa Maarit Lindmanille, jonka asiantuntemus ja sinnikkyys ovat olleet ratkaisevia lapsivaikutusten arvioinnin edistämisessä Lohjalla. Hän on myös pitänyt huolta siitä, että luottamushenkilöt ovat päässeet ymmärtämään arviointien merkityksen ja yhteyden lapsiystävällisen kunnan tavoitteisiin.
Olen itse saanut olla mukana Lapsiystävällinen kunta -koordinaatiotyöryhmässä, jossa tätä työtä on tehty suurella sydämellä. Työryhmässä on ollut mukana viranhaltijoita, nuorisovaltuusto, LOKOVA ry:n edustaja sekä luottamushenkilöitä. Tämä moninäkökulmaisuus on ollut vahvuus, ja keskustelut ovat olleet aidosti rakentavia. Olen vaikuttunut ryhmän motivaatiosta ja halusta edistää lasten ja nuorten osallisuutta Lohjalla.
Kiitos myös Sanna Kie Kettuselle ja Johanna Repolalle panoksesta tämän mallin eteen. Ilman sitoutunutta valmistelua ei synny hyviä työkaluja – eikä niiden käyttö arjessa onnistu ilman jatkuvaa tukea ja muistutusta siitä, miksi tällä on väliä.
Lopuksi halusin valtuustossa nostaa esiin erään ilmiön, josta puhutaan liian usein vain kabineteissa:
”Lohjalla on toisinaan ikävä vastakkainasettelun tunnelma – maaseudun, reuna-alueiden ja kaupungin välillä. Luottamushenkilötyössäkin se näkyy ja täällä valtuuston puhujapöntöstäkin se kuuluu toisinaan puheissa. Se on kuluttavaa ja turhaa. Meillä on yhteinen Lohja ja tämä malli on yksi tapa rakentaa siltoja sen sijaan, että kaivamme juopia.”
Kun arvioimme vaikutuksia monipuolisesti ja avoimesti, voimme nähdä toistemme näkökulmat paremmin. Silloin on helpompi löytää yhteisiä ratkaisuja, sellaisia, jotka eivät erottele vaan yhdistävät.
Uuden valtuuston ja viranhaltijoiden vastuulle jää nyt huolehtia siitä, että EVA ei jää pelkäksi paperiksi. Se tulee juurruttaa osaksi päätöksentekoa, niin että se näkyy arjessa ja tuntuu selkäytimessä asti.
Meidän tehtävämme on rakentaa siltoja ja tämä käsikirja on siihen erinomainen työkalu.
Sain kutsun vierailla Lohjan Klubitalolla kertomassa aluevaaleista – mistä hyvinvointialueilla päätetään, miten päätöksiä tehdään ja miksi äänestäminen on tärkeää. Tilaisuuden aluksi esittelin itseni ja kerroin omasta taustastani, siitä työstä, jota olen jo tehnyt aluevaltuustossa sekä siitä, miten haluaisin jatkaa työtäni alueen palveluiden parantamiseksi.
Keskustelu oli vilkasta ja kysymyksiä tuli monipuolisesti eri aiheista. Kävimme läpi, miten päätöksenteko hyvinvointialueella toimii: aluevaltuusto päättää strategisista linjauksista ja talousarviosta, mutta aluehallitus ja virkajohto tekevät päätökset palveluverkosta ja monista ihmisille tärkeistä asioista – usein jopa ohittaen aluevaltuuston päätökset. Lautakunnat eivät käytännössä tee päätöksiä, lukuun ottamatta tulevaisuus- ja kehittämislautakuntaa, joka vastaa järjestöavustuksista. Keskusta on esittänyt muutosta tähän niin, että valtaa siirrettäisiin enemmän aluevaltuustolle ja lautakunnille.
Luonnollisesti nostin esiin myös Lohjan Klubitalolle merkittävän päätöksen, joka tehtiin tulevaisuus- ja kehittämislautakunnassa järjestöavustuksista. Pohjaesityksenä oli, ettei Lohjan Klubitalolle myönnettäisi heidän hakemaansa 5000 euroa, vaikka summa on heidän toiminnalleen elintärkeä. Tein kokouksessa vastaesityksen, että Klubitalolle myönnetään kyseinen summa. Tällaisessa päätöksenteossa on aina esitettävä, mistä raha otetaan, joten ehdotin, että vastaavanlaista toimintaa harjoittavalta järjestöltä, joka oli hakenut 100 000 euroa ja oli saamassa koko summan, vähennettäisiin 5000 euroa. Asiasta äänestettiin, ja vastaesitykseni voitti selvin numeroin 12–1.
Keskustassa olemme vastustaneet leikkauksia lastensuojeluun ja omaishoitoon sekä vastustaneet palvelujen heikentämistä ja lakkautuksia. Aluevaalit eivät ole vain hallinnollisia vaaleja, vaan niillä päätetään suoraan siitä, miten ihmisten hyvinvointipalvelut toteutetaan. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, millaiset arvot ja linjaukset ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa.
Oli ilo huomata, kuinka aktiivista ja keskustelevaa väkeä Klubitalolla oli! Toivottavasti osasin vastata kysymyksiin riittävän kattavasti. Kiitos kutsusta ja antoisasta keskustelusta – demokratia toimii parhaiten, kun jokainen osallistuu!
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 25.2.2025 nostin esiin tärkeän aiheen: ikääntyvien hyvinvoinnin edistämisen matalan kynnyksen varhaisella tuella. Jätin valtuustoaloitteen, joka tukee tiistain aluevaltuustokokouksessa ryhmämme tekemää aloitetta samasta aiheesta.
Ikääntyvien hyvinvoinnin tukeminen on yhteiskunnallinen kysymys, johon on tartuttava ajoissa. Lohjan väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan palvelurakennetta kevennetään ja palvelukriteerit tiukentuvat. Monet ikääntyneet ovat vaarassa jäädä yksin ja ilman riittävää tukea. Teknologian ja digipalveluiden kehitys ei aina vastaa kaikkien tarpeisiin, sillä moni ikääntyneistä kaipaa kasvokkaista ohjausta ja toimintaa.
Aloitteessani esitän palveluohjaajien ja koordinaattoreiden verkoston perustamista. Sen tavoitteena olisi aktivoida ikäihmisiä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti sekä tarjota virikkeitä, vertaistukea ja osallistumismahdollisuuksia. Verkoston resursoinnista ja toimintamallin koordinoinnista voisivat vastata kaupunki ja hyvinvointialue yhdessä. Toimintamalli perustuisi ennaltaehkäisevään työhön ja yhteistyöhön järjestöjen, vapaaehtoisten ja vanhusneuvostojen kanssa.
Aloitteen esikuvana toimii Kirkkonummen Veikkolassa pitkään toiminut BB-toimintamalli, joka on onnistuneesti tukenut ikääntyneiden toimintakykyä ja vähentänyt yksinäisyyttä. Samantyyppinen toimintamalli Lohjalla voisi auttaa ikääntyviä säilyttämään itsenäisyytensä ja hyvinvointinsa pidempään, viivästyttää raskaampien palveluiden tarvetta sekä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta.
Toivon, että kaupunki näkee ennaltaehkäisevän työn arvon ja tarttuu tähän mahdollisuuteen. Ikäystävällinen Lohja on kaupunki, jossa jokainen voi elää arvokasta ja aktiivista elämää läpi elämänkaaren.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 25.2.2025 nostin esiin tärkeän aiheen: ikääntyvien hyvinvoinnin edistämisen matalan kynnyksen varhaisella tuella. Jätin valtuustoaloitteen, joka tukee tiistain aluevaltuustokokouksessa ryhmämme tekemää aloitetta samasta aiheesta.
Ikääntyvien hyvinvoinnin tukeminen on yhteiskunnallinen kysymys, johon on tartuttava ajoissa. Lohjan väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan palvelurakennetta kevennetään ja palvelukriteerit tiukentuvat. Monet ikääntyneet ovat vaarassa jäädä yksin ja ilman riittävää tukea. Teknologian ja digipalveluiden kehitys ei aina vastaa kaikkien tarpeisiin, sillä moni ikääntyneistä kaipaa kasvokkaista ohjausta ja toimintaa.
Aloitteessani esitän palveluohjaajien ja koordinaattoreiden verkoston perustamista. Sen tavoitteena olisi aktivoida ikäihmisiä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti sekä tarjota virikkeitä, vertaistukea ja osallistumismahdollisuuksia. Verkoston resursoinnista ja toimintamallin koordinoinnista voisivat vastata kaupunki ja hyvinvointialue yhdessä. Toimintamalli perustuisi ennaltaehkäisevään työhön ja yhteistyöhön järjestöjen, vapaaehtoisten ja vanhusneuvostojen kanssa.
Aloitteen esikuvana toimii Kirkkonummen Veikkolassa pitkään toiminut BB-toimintamalli, joka on onnistuneesti tukenut ikääntyneiden toimintakykyä ja vähentänyt yksinäisyyttä. Samantyyppinen toimintamalli Lohjalla voisi auttaa ikääntyviä säilyttämään itsenäisyytensä ja hyvinvointinsa pidempään, viivästyttää raskaampien palveluiden tarvetta sekä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta.
Toivon, että kaupunki näkee ennaltaehkäisevän työn arvon ja tarttuu tähän mahdollisuuteen. Ikäystävällinen Lohja on kaupunki, jossa jokainen voi elää arvokasta ja aktiivista elämää läpi elämänkaaren.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa 25.2.2025 nostin esiin tärkeän aiheen: ikääntyvien hyvinvoinnin edistämisen matalan kynnyksen varhaisella tuella. Jätin valtuustoaloitteen, joka tukee tiistain aluevaltuustokokouksessa ryhmämme tekemää aloitetta samasta aiheesta.
Ikääntyvien hyvinvoinnin tukeminen on yhteiskunnallinen kysymys, johon on tartuttava ajoissa. Lohjan väestö ikääntyy, mutta samaan aikaan palvelurakennetta kevennetään ja palvelukriteerit tiukentuvat. Monet ikääntyneet ovat vaarassa jäädä yksin ja ilman riittävää tukea. Teknologian ja digipalveluiden kehitys ei aina vastaa kaikkien tarpeisiin, sillä moni ikääntyneistä kaipaa kasvokkaista ohjausta ja toimintaa.
Aloitteessani esitän palveluohjaajien ja koordinaattoreiden verkoston perustamista. Sen tavoitteena olisi aktivoida ikäihmisiä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti sekä tarjota virikkeitä, vertaistukea ja osallistumismahdollisuuksia. Verkoston resursoinnista ja toimintamallin koordinoinnista voisivat vastata kaupunki ja hyvinvointialue yhdessä. Toimintamalli perustuisi ennaltaehkäisevään työhön ja yhteistyöhön järjestöjen, vapaaehtoisten ja vanhusneuvostojen kanssa.
Aloitteen esikuvana toimii Kirkkonummen Veikkolassa pitkään toiminut BB-toimintamalli, joka on onnistuneesti tukenut ikääntyneiden toimintakykyä ja vähentänyt yksinäisyyttä. Samantyyppinen toimintamalli Lohjalla voisi auttaa ikääntyviä säilyttämään itsenäisyytensä ja hyvinvointinsa pidempään, viivästyttää raskaampien palveluiden tarvetta sekä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta.
Toivon, että kaupunki näkee ennaltaehkäisevän työn arvon ja tarttuu tähän mahdollisuuteen. Ikäystävällinen Lohja on kaupunki, jossa jokainen voi elää arvokasta ja aktiivista elämää läpi elämänkaaren.
Lotta Paakkunainen 