Kategoria-arkisto:alueellinen tasa-arvo

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua

Näin kouluvuoden lähestyessä loppuaan ja kaupungin pohtiessa jälleen yhden koulun lakkautusta, alkaa keskustelu koulukyydeistä. Toisilla on vaikea uskoa sitä, että matkallisesti lyhyeen koulumatkaan voi mennä aikaa jopa yhteensä yli sen lain salliman 2,5 tuntia.

Lohja kuuluu niihin kuntiin, jotka lähtökohtaisesti laskevat koulumatkat niin, että laki sallii 2,5 tuntia kestoksi. Näinhän laki sallii, mutta Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan kunta, joka näin tekee saattaa toimia lainvastaisesti soveltaessaan yksioikoisesti perusopetuslain maksimiaikoja ja jättää muun lainsäädännön huomiotta.

Lehtola muistuttaa, että perusopetus on laissa määritelty lähipalveluksi ja se tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman lyhyitä.

Opetus on myös järjestettävä ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

— Herkässä kasvuiässä olevien pienten oppilaiden lisääntyvä istuttaminen 2,5 tuntia päivittäin koulukyydissä on edesvastuutonta. Tällainen ei ole lasten ihmisarvon mukaista, Lehtola sanoo. (https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/66d1abc1-245f-4040-9b22-a7dcd6cbfc37) (tässä haastattelussa kyse Etelä-Savon kouluverkosta)

 

Koulujen lakkautuslaskelmissa ei useinkaan osata tai haluta huomioida kyytikustannusten kasvua. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen kuljetushinta oppilasta kohden onkin kymmenessä vuodessa kasvanut 900 eurosta 1 600 euroon.

— Kun koulujen lakkautukset eivät tuottaneet toivottuja säätöjä, kunnat ovat säästösyistä optimoineet kuljetusreittejä. Reittien yhdistäminen tarkoittaa käytännössä oppilaiden koulumatkoihin kuluvan ajan pitenemistä entisestään.

Alakoululaisen koulumatka saa kestää päivässä korkeintaan 2,5 tuntia ja yläkoululaisella kolme tuntia.

 

Länsi-Uusimaa julkaisi 24.4.2018 mielipidekirjoitukseni aiheesta:

L-U 24.4.2018

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.

Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden. Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista.
Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.

Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.

Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?

JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?

Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.

Viime vuonna eskarilaiseni ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.

Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.

Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien. Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?

Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen lain salliman 2,5 tuntia päivässä. Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.

Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.

Lotta Paakkunainen

Puheenjohtaja

Lokova ry

 

Kylä on sitoutunut kuntaan – kuinka kunta sitoutuu kyläläisiin, kuntalaisiinsa?

No nyt on tutkittu. Karstun koululla tehtiin kattava sisäilma- ja kuntokartoitus.

Kuitenkin jotenkin se, että lautakunnan kokouksen esityslistalla mainitaan, ettei sisäilma vaikuta päätökseen, vei pohjaa ja vielä enemmän uskottavuutta kaupungin toimista ja vähän pontta myös sisäilmatutkimuksen kyseenalaistamiseen.
Karstulaiset ovat olleet todella aktiivisia ja paljon kuntaan ja päättäjiin yhteydessä. Se, jos mikä kertoo sitoutumisesta kylän ja kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Kuinka tällainen toiminta saataisi käännettyä voimavaraksi kaupungille? Ei ainakaan lyttäämällä, vaan kuuntelemalla.
Valtuusto teki viime kaudella päätöksen Lohjan kouluverkosta ja siinä yhteydessä myös Karstun koulun tulevaisuudesta. Valtuusto päätti, ettei koulua lakkauteta.
Tämän kauden aikana on kuullut sanottavan, että ”Karstu on nyt jatkoajalla”. Miten niin? Valtuusto päätti, että koulua ei lakkauteta.
Tällaisen päätöksen jälkeen sitä luulisi, että esimerkiksi tuntikehystä olisi sen päätöksen mukaan arvioitu ja laskettu niin, että se riittäisi, mutta ei. Jälleen on kuultu, kuinka pienten koulujen ylläpito kiristää tuntikehystä muualla.
Miksi tuntikehystä ei ole sitten tarpeeksi kaikille niiden päätösten perusteella, joita on jo tehty?
* Lohjalla tarvetta suuriin väistötilöihin monen koulun ja päiväkodin osalta
* Tilapäiset parakit kalliita. Koska Suomessa sisäilmaongelmat ovat laajoja, ovat tilaelementtien toimittajien markkinat ja hinnat ovat juuri niin korkeita, kuin he kehtaavat pyytää (ja kyllähän he kehtaavat)
* Siirretään osa oppilaista olemassa oleviin kouluihin, hyödynnetään myös kyläkouluja ja vielä toimintakuntoisia jo lopetettuja koulukiinteistöjä
Lohjalla on todella monta sisäilmaongelmaisten koulun tuomaa ongelmaa, esimerkiksi väistötilojen puute.
Karstun koulun lakkautusta on perusteltu myös sillä, että Roution koulussa on tilaa ja sillä, että Roution koulua suunnitellessa laskettiin myös karstun lapset sinne.
Tänä koulujen sisäilmaongelmien päivinä meidän tulisi katsoa jokainen vaihtoehto, kääntää joka kivi, että saamme lapsemme terveisiin kouluihin.
Karstun koulun lapset saavat olla terveessä koulussa, Roution lapset saavat olla terveessä koulussa.
Ojamon lapset tarvitsevat välitöntä väistöä, kuinka järkevää ja mielekästä voi olla sulkea tervettä koulua? Roution koululla on tilaa, kyllä ja siellä on tilaa enemmän, jos karstulaiset lapset eivät siirry sinne.
Karstun sisäilma pähkinänkuoressa
  • hiilidioksidipitoisuudet eivät nouse yli asumisterveysliiton suosituksia (1150 korkeampi kuin ulkoilmassa) -> ikkunatuuletus tuntien välillä suositellaan
  • Mikrobinäytteiden tulos tavanomainen, kerhotilassa otettu näyte ainoa, jossa viittaa vaurioon ja vahva viittaus vaurioon sekä tila 202 (eteinen) heikko viite vauriosta
  • Pah( esiintyy lähes kaikkialla epätäydellisen palamisen seurauksena, esiintyy yleensä puutavaran kyllästämisestä kreosiitilla ja tervapapereistahan sitä kreosiittia löytyi. Lopputuotoksen ei kuitenkaan todeta haihtuvat huoneenlämmössä. )tervapapereista otetuissa näytteissä oli korkeita pah-pitoisuuksia (ei voida suoraan sanoa olevan sisäilmahaitta)
  • Tvoc(haihtuvat orgaaniset yhdisteet)-pitoisuudet tavanomaisia
  • Hiiriä tavattu keittiössä (jopa 27 kpl 🙂 ) karkottaminen ääni on häiritsevä, oppimistiloissa ei saisi esiintyä
  • Poikien WC:ssä haisee öljy
  • Tyttöjen WC:ssä mikrobiperäinen haju
  • Mikrobinäytteiden otolla pyrittiin selvittämään mikrobien lajistoa, ei vaurioiden sijaintia
  • Luokan 101 lämmönjärjestelmä tulisi tarkistaa
  • Luokissa 17-23 astetta
  • Alakoulun ryömintatilan kissaluukkuja suljettu pysyvästi
Siinä olivat ne pahimmat. Eli ei saatu sisäilmatutkimuksilla koulua kiinni.
Toimenpide-ehdotuksia oli jonkun verran, mm talousrakennuksen peruskorjaus, mutta välttämättömät toimenpiteet eivät kustanna kaupungin ”laskemaa” 500 000 euroa. Sisäilmaraportissa todettiin, että koululla ei ole välitöntä sisäilmaongelmaa. Silti kaupungin kanta ainakin Länsi-Uusimaan mukaan oli, että koulussa on lievä sisäilmaongelma.
Olin valmistautunut vastaesitykseen jo lautakuntaan helmikuussa, mutta koska asiaa ei silloin käsitelty tulevan sisäilmatutkimuksen vuoksi, vastaesitys tullaan tekemään kaupunginhallituksen kokuksessa ja valtuustossa toukokuussa, kun Karstun koulun tulevaisuutta käsitellään. Esitys saattaa hieman vielä muuttua, mahdollisesti oppilasmäärän määrittelyllä.
Vastaesitys Karstu:
  • Koulu jatkaa toimintaansa ilman suurempia investointeja, vain välttämättömien yllä- ja kunnossapitotöiden tuella vuoteen 2025 (tai 2021)
  • Vanhempainyhdistys Pähkinä ry ja Karstu-Karkaliseura sitoutuvat kylän kehittämiseen ja uusien asukkaiden hankintaan. Asukkaiden ja koululaisten määrä tarkistetaan vuonna 2025
  • Luodaan yhteistyömalli, uusi toimintatapa Karstun koulun kehittämiseksi. Sovitaan kyläläisten roolista ja kunnan roolista, esim. (koulun ulkomaalaus yhteistyönä, kyläläisten talkootyöt)

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Olen keskustellut paljon kyläläisten ja koulun vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa ja he ovat sitoutuneet vastaesitykseni ehtoihin.

Kuinka kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat sitoutuneita kyläläisiin? Kuinka me kuntana olemme sitoutuneet kyläläisiin?

Varhaiskasvatus tutuksi – teemaviikko

 

VoudinpuistoSain kutsun Lastentarhanopettajaliiton ja Kuntaliiton järjestämällä teemaviikolla tutustua varhaiskasvatuksen arkeen. Kutsu tuli Kartononpuiston ja Voudinpuiston päiväkotien johtajalta ja mielelläni otin kutsun vastaan.

Lisää teemaviikosta https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2018/varhaiskasvatus-tutuksi-kuntapaattajille-teemaviikko-12-1632018

Kävin aluksi tutustumassa Kartanonpuiston päiväkotiin ja sain todella hienon ja hyvän tietopaketin heidän toimistaan, alueestaan ja päiväkodistaan.

Sen jälkeen sain opastuksen Voudinpuiston päiväkotiin ja lapset esittelivät jääkristallejaan, liukumäkeään ja juteltiin kivoista jutuista ja nimistämme. Molemmissa päiväkodeissa oltiin erittäin iloisia siitä, että otin kutsun vastaan ja he vastasivat mielellään kysymyksiini.

Se on selvää, että edelleen mielestäni varhaiskasvatuksessa tehdään maailman tärkeintä työtä, kuten olen todennut omien lasteni ollessa päivähoidossa. He ovat korvaamaton osa perheiden elämää, joskus jopa selkä- ja tukiranka.

Varhaiskasvatuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä, ellei tärkein, on olla lapselle läsnä. Näissä päiväkodeissa oli ihanaa nähdä, miten paljon lapset saivat syliä, kuinka aikuinen pysähtyi kuuntelemaan ja kuinka heidän vahvuuksiaan tuettiin. Toinen tärkeä varhaiskasvatuksen tehtävä on olla perheelle läsnä ja puuttua varhain ja lempeästi, jos huomaavat jotain erityistä, jotain jossa perhe tarvitsee tukea.

Tässä vaiheessa lapsen elämää lempeä puuttuminen on tärkeintä ennaltaehkäisyä ja voi vaikuttaa lapsen koko elämään ja minäkuvaan.

Tällä hetkellä osa nuoristamme on pahasti syrjäytymisvaarassa tai jo syrjäytyneet.

Ennaltaehkäisevä perhetyö jo lapsen ollessa hyvinkin pieni säästäisi pidemmällä ajanjaksolla myös yhteiskunnan varoja, saati sitten mitä se tarkoittaa nuoren elämässä.

Sanotaan, että yksi varhaiskasvatukseen laitettu euro tulee seitsemänkertaisena takaisin. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maksut-pois-ja-ilmaiseksi-varhaiskasvatus-vaikuttaa-ihmisen-elamaan-vuosikymmenia/

Kansainvälinen tutkimus on viime vuosikymmeninä korostanut voimakkaasti varhaiskasvatuksen tärkeyttä, jotta lapsi menestyisi myöhemmin koulussa ja ansiotyössä sekä saavuttaisi hyvän elämän. Esimerkiksi taloustieteen Nobelilla palkittu James Heckman on valtavan, monitieteisen tutkimusprojektinsa lopputuloksena päätynyt toteamaan, että mitä aiemmin lapsi ja varsinkin huono-osainen lapsi pääsee ammattitaitoisen kasvatuksen piiriin, sitä parempi. Mikään myöhempi koulutus ei kompensoi niitä menetyksiä, joita ensimmäisinä elinvuosina tapahtuu.

Samoja teemoja on tutkittu viime vuosina paljon eri maissa ja eri tieteenaloilla. Kunnollisen varhaiskasvatuksen on havaittu vaikuttavan ihmisen elämään vuosikymmenien ajan. Tulokset ilmenevät muun muassa parempana terveytenä, laajempana opiskeluna, korkeampina ansiotuloina ja vähäisempinä sosiaalisina ongelmina. Kasvatusinvestoinnin elinikäinen tuottavuus lasketaan huikeaksi.

Näiden tutkimustulosten vastaanottaminen on ollut Suomessa vaikeaa. Intohimoisesti talouteen suhtautuvat hallituksemmekin ovat enemmän kiinnostuneita varhaiskasvatuksen säästöistä kuin investoinnista kansakunnan tulevaisuuteen.

Monet ajattelevat vielä 2000-luvulla, että kuka tahansa neljätoistavuotias tyttö riittää lapsen hoitajaksi. 3–5-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen ei ole Suomessa sentään EU:n vähäisintä; vuonna 2012 takana olivat Kreikka, Kypros, Puola ja Slovakia.

Suomen erikoisuus on, että se maksaa vielä esikouluikäistenkin vanhemmille siitä, että palvelu jätetään käyttämättä. Tuskin ketään yllättää, että ulkopuolelle jää nimenomaan pienituloisten perheiden lapsia. Raha tänään käteen on vahva vaikuttaja. Mitä mittava sosiaalisen investoinnin laiminlyönti merkitsee Suomen tulevaisuudelle, sitä on kummastellut myös OECD.

Varhaiskasvatuksen seurauksia koskevien tutkimustulosten pitäisi mullistaa perinteinen ymmärryksemme koulutuksen maksuperusteista. Nimenomaan varhaiskasvatuksen tulisi olla ilmainen ja kaikkien saavutettavissa.

En tarkoita, etteikö muunkin koulutuksen maksuttomuus ole arvokasta. Maksuttomuus tasoittaa reilulla tavalla lähtökohtia, avaa yksilöille mahdollisuuksia, vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä ja tuottaa sosiaalista liikkuvuutta.

Järkevä valtio tarjoaisi noin kahden vuoden iästä lähtien, kouluikään asti, kaikille maksutonta puolipäiväistä varhaiskasvatusta. Sen sisältö muuntuisi vähitellen leikkimisestä kohti oppimista. Aivan erityisesti valtio pitäisi huolta siitä, että maahanmuuttajien sekä muiden haavoittuvassa sosiaalisessa asemassa olevien vanhempien lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen. Ei liikaa takamatkaa ennen kouluikää.

Puolipäiväinen esikoulu ei ole ratkaisu päivähoitokysymykseen. Päivähoitoa tarvitaan joka tapauksessa vanhempien työn tai opiskelun mahdollistamiseksi ja toisinaan kotikasvatuksen täydentämiseksi. Palvelusta laskutetaan nykyäänkin niiltä, jotka sitä tarvitsevat ja pystyvät siitä maksamaan.

Onko varhaiskasvatuksen tarjoaminen kaikille utopiaa, liian kallista? Tuskin, sillä Suomessa lastenhoidon kustannusten BKT-osuus on suunnilleen sama kuin Ranskassa, joka laittaa kaikki 3–5-vuotiaat esikouluun ja jossa pikkulasten päivähoito on paljon yleisempää kuin Suomessa.

Kirjoittaja Jorma Sipilä on Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin emeritusprofessori.

Kartanonpuisto

Sain hyvin paljon evästyksiä ja terveisiä eteenpäin vietäväksi. Kiitos vielä ihanasta kutsusta ja mielettämän kivasta ja mielenkiintoisesta päivästä!

Saukkolan päiväkodin sisäilma tutkittu

Päiväkotilasten korvatulehduskierteitä on pidetty asiaankuuluvina ja niitä on vain kauhisteltu ja voivoteltu.

Ollaanko pysähdytty miettimään päiväkotien kohdalla kiinteistön kuntoa? Tänä päivänä ehkä pysähdytään herkemmin, mutta ei kuitenkaan vielä tarpeeksi.

Lohjalla on tutkittu viimeisen vuoden aikana viisi päiväkotia, joista Saukkolan päiväkoti viimeisimpänä. Muut tutkitut ovat olleet

  • Pusulan päiväkoti
  • Päiväkoti Eulaalia Karjalohjalla
  • Vieremän päiväkoti
  • Muijalan päiväkoti

Kaikkien näiden raportit löytyvät osoitteesta https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/sisailma-asiat/

En pystynyt osallistumaan Saukkolan päiväkodin sisäilmainfoon, mutta olen tutustunut kuntoraporttiin.

Tässä lyhyesti siitä. Toki tämä on tosi pikainen ja lyhyt katsaus, enkä ole itsekään lukenut vielä toistamiseen raporttia, kuten yleensä teen raporttien kanssa. Luon yleissilmäyksen, luen analyysit ja luen raportin. Lukiessani teen muistiinpanoja ja sen jälkeen luen vielä uudestaan.

Tulosten perusteella muovimatto ja liima-aines on reagoinut kemiallisesti kosteuden kanssa ja kaikkien näytteiden 2-etyyli-1-heksanoli arvot ylittivät viitearvot. Kohonneilla pitoisuuksilla saattaa olla sisäilmaa heikentävä vaikutus. Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu rakennuksen salaojitusta. Salaojien puuttumien tai tukkeutuminen lisää alapohjarakenteiden kosteusrasitusta.

Päiväkodin molemmat ilmanvaihtokoneet ovat kokonaisuutena sellaisia, etteivät ne sovellu kunnolla päiväkotikäyttöön. Tämä johtuu ilmanvaihtokoneen rakenteesta. Ilmanvaihtokoneen piippu toimii vuorotellen ulko- ja jäteilmakanavana, jolloin ilmavirrat pääsevät sekoittumaan. Piipussa sijaitseva massalämmönsiirrin toimiin lämmöntalteenottona, joka lämmittää ulkoilmaa ennen tuloilmapuhallinta ja lämmityspatteria. Vuorottelukäyttö aiheuttaa ilmanvaihtokoneen pintojen kondensoitumista. Ilmanvaihtokoneen piippua ei ole varustettu sääsuojalla, joka mahdollistaa lumi- ja vesisateen pääsyn säleikön kautta ilmanvaihtokoneeseen. Tämä lisää ilmanvaihtokoneen kosteuskuormitusta selkeästi. Ilmanvaihtokanaviston lämmöneristyksessä havaittiin puutteita yläpohjaan asennetuissa ilmanvaihtokanavissa.

Ilmanvaihtokoneen lämmityspatterien lämpötila oli säädetty kokemusperäisesti korkealle. Kovemmilla pakkasilla ilmanvaihtokoneiden tuloilman lämmitys on todennäköisesti riittämätöntä. Tilojen lämpötilan havaittiin aistinvaraisesti ja olosuhdemittauksilla olevan osassa tiloja viileä. Tutkimusten tulosten perusteella on havaittavissa, että tilojen lämpötila laskee alhaiseksi pakkasten kiristyessä, vaikkei pakkasjakso olisi pitkä. Tilojen lämpötilaan vaikuttaa mahdollisesti rakennuksen lämmitysjärjestelmä ja useat eri lämmönjakomuodot.

Toimenpide-ehdotuksia oli paljon, mm.

  •  muovimatot suositellaan purettavan koko rakennuksen osalta
  • lattiat voidaan pinnoittaa höyryä läpäisevällä pinnoitteella (ennen pinnoittamista varmistettava betonin kunto mahdollisten VOC-yhdisteiden varalta FLEC/BULK-mittauksin)
  • mahdolliset salaojat suositellaan paikannettavan ja mahdolliset tarkastuskaivot suositellaan jätettävän maapinnan yläpuolella. Lisäksi salaojat suositellaan huuhdeltavan ja kuvattavan. Mikäli salaojia ei havaita, suositellaan salaojat rakennettavan, jolloin saadaan vähennettyä alapohjan kosteusrasitusta. (ei siis tiedetä, onko salaojia ollenkaan, vaikka piirustukset ovat olleet käytössä ja vaikka tuon ikäisessä kiinteistössä pitäisi olla salaojat)
  • sadevesien ohjauksen parantaminen sekä pihan profilointi
  • vanhan puolen ulkovuorauksen tuuletuksen lisääminen (vaatii ulkoverhouslaudoituksen purkua)
  • alajuoksun ja sokkelin välisen villan poistaminen
  • aluskate suositellaan uusittavan koko rakennuksen osalta. Asianmukaisesti tehdyllä aluskatteella saadaan estettyä mahdolliset vesivuodot. Aluskatteen uusiminen vaatii katemateriaalin purkamista
  • katon korjauksen yhteydessä suositellaan harjatuuletuksen parantamista
  • Lämmitysjärjestelmä suositellaan tarkistettavaksi
  • vaihtoehtoisesti suositellaan uusimaan rakennuksen lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan.

Kiireelliset toimet:

  • suositellaan poistamaan vaurioitunut vaneri ja korvaamaan poistettu vaneri uudella sekä puhdistamaan kone kauttaaltaan
  • suositellaan poistamaan vanhan puolen ilmanvaihtokoneen kuitulähteet ja korvaamaan ne uudella. Uusi eriste suositellaan pinnoitettavaksi
  • suositellaan nykyisten ulko- ja jäteilmasäleikön uusimista ja sääsuojan rakentamista mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaan piippuun. Säleikköjen taustat piipun puolella suositellaan varustettavaksi suojaverkolla
  • suositellaan tehtäväksi ilmanvaihdon suunnitelmat siten, että tiloihin toteutetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto huomioiden tilojen käyttö ja henkilömäärä. Muutostyö vaatii LVI-suunnittelua
  • ilmanvaihtokoneet suositellaan vaihdettavaksi
  • ilmanvaihdon osalta suositellaan selvitettäväksi mahdollisuus käyttää nykyistä kanavistoa
  • pääte-elimet suositellaan vaihdettavaksi tilatyyppeihin paremmin soveltuvaksi huomioiden veto ja äänitekninen näkökulma.

Pyysin pari vuotta sitten kaupunkia tutkimaan Saukkolan päiväkodin sisäilman. Kerroin huoleni heille siitä, että joka syksy ja kevät talo seisoo vesilätäkössä ja jokaisella kovemmalla sateella vesi seisoo talon seinustalla ja huomautin siitä, että joka maanantai eteisessä haisee viemäri. Hyvä, että vihdoin tutkitaan, mutta sen olisi voinut tehdä jo pari vuotta aiemmin, mutta onhan se tietenkin ihan kiva seurata lasten vesileikkejä talon vierustalla.

Päiväkotikiinteistö on 27 ja laajennusosa 21 vuotta vanhoja ja nyt jo tiensä päässä. Ihan uskomatonta välinpitämättömyyttä ja laadutonta rakentamista.

Tällä hetkellä tilanne on se, että lapset tarvitsevat väistöä. Joko niin, että tarvitaan pikainen laastarisaneeraus, jonka aikana tutkitaan vaihtoehtoja, tai niin, että tilaelementtejä tulee lisää. Tosin, Koisjärven koulu on tyhjänä, sinne voisi mennä nopeastikin. Ei tarvitsisi lasten altistua enää kauaa. Ellei kaupunki ole jo ehtinyt sitäkin kiinteistöä pilaamaan.

Saukkolan päiväkotia ja sen tulevaisuutta mietittäessä ehdottaisin vanhojen suunnitelmien esiin kaivamisesta ja Oinolan monitoimijatalon laajentamista aidoksi monitoimija-alueeksi, jossa uudisrakennuksena tulisi päiväkoti-neuvola koulun alueelle. Kuntien liitossopimukseenhan oli yhtenä pykälänä laitettu, että Oinolaan rakennetaan uusi päiväkoti. Lohjan valtuusto äänesti kahdesti sitä vastaan.

 

 

Tässä linkki vielä itse raporttiin:

http://www.lohja.fi/Liitetiedostot/180221%20Nummenp%E4%E4ntie%208_tutkimusraportti_liitteineen.pdf#page34

 

Tässä Länsi-Uusimaan artikkeli aiheesta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/613660-lohjan-uusin-sisailmaongelmakohde-on-saukkolan-paivakoti-700-000-euron-remontti-tai

Jutussa kerrotaan kehitysjohtaja Soinion kertovan, että

Henkilökunnan sairastelusta on tietoa ja henkilökunta on kertonut, että pieni osa lapsista oireilee täällä

Voi olla, että tuo lause on jälleen vanhempia rauhoittaakseen sanottu. Ja tätä en sano moittiakseni, en todellakaan. Soinio on tehnyt hyvää työtä kartoittaessaan kiinteistöjä ja ottaessaan sisäilmaongelmat haltuun. Ainakin hän yrittää.

”Pieni osa lapsista”. Tässä kohtaa voisin kuitenkin sanoa, että kuinka paljon kotona ollaan tietoisia sisäilmaongelmista tai niiden oireista? Usein päiväkotilapsistahan sanotaan, että ”ensimmäinen puoli vuotta on sairastelua”, sitten todetaan, että ”kaikenlaista on liikkeellä”, sen jälkeen sanotaan, että ”lomien jälkeen alkaa taas sairastelukierre, kunnes tasaantuu”. Korvatulehduksista on tullut niin tavallisia, että niitä ei osata yhdistää sisäilmaongelmaan. Veikkaan, että lapsista enemmän kuin pieni osa oireilee.

Kuinka paljon nämä voivat vaikuttaa lasten oireiluun? Meillä on vajaa kaksivuotias menossa keuhkojen tähystykseen siksi, että hän on koko ajan kipeä, tiedusteli eräs äiti.(L-U 27.2.2018)

 

 

Viimeiset penkkarit Nummella

Abit. Meidän rakkaat nuoremme. Teissä lepää meidän toiveemme ja te olette ne jo täydellisesti lunastaneet. 🙂

Nummella oli eilen viimeiset penkinpainajaiset ja he olivat todella panostaneet siihen, karkkeja myöten. Elämä edessä ja itsetunto ja -luottamus kohdillaan!

Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018
Viimeiset penkkarit Nummella 2018

 

Vaikka te, ihanat nuoret, menette kuten teidän pitääkin, täysillä eteenpäin, aion minä vielä niin usein kuin mahdollista, tarrata menneeseen. Mutta vain sen osalta, että aion muistuttaa teistä ja meidän lukiostamme.

Mä toivon teille menestystä ja onnea tulevaan!

 

Onnea palkituille!

Nummen palkittu Marjaana Sirkiä
Nummen palkittu Birgitta Virolainen
Nummen palkittu Raili Nissinen

Nummen upeat, kunnimerkkiensä arvoiset naiset. Paljon onnea Marjaana Sirkiä, Birgitta Virolainen ja Raili Nissinen!

Oli suuri kunnia saada olla varajäsenenä valtuuston kokouksessa, jonka alussa palkittiin ja huomioitiin nämä upeat oman alansa kiistattomat ammattilaiset.

Marjaana, Birgitta ja Raili ovat jokainen antaneet oman panoksensa Lohjan hyvinvointialan kehitykselle ja he ovat omalla kovalla työllään vaikuttaneet hyvin monen nummilaisen, pusulalaisen ja lohjalaisen elämään. Kiitos siitä heille