alueellinen tasa-arvo – Sivu 35

Sote-säästöt – mitäs noiden suista?

Sote-lautakunta on tätä nykyä ”säästetään vaikkapa tästä”-onnenpyörä.

1.2.8 Suunnittelukauden 2019-2020 kehittämissuunnitelmat

Suunnitelmien jatkaminen koko suun terveydenhuollon toiminnan keskittämisestä Lohjan sairaalaan tiloihin uuteen yksikköön ja tämän toiminnallisuuden hyödyntäminen.

Ylläolevalla lauseella sote-lautakunta siis päättää Oinolan hammashoitolan lakkauttamisesta ja yhden reuna-alueen palvelun siirtymisestä 30 kilometrillä. Hammashoitola on koulun yhteydessä ja palvelee näin ollen suoraan lähes 450 lasta. Koululaisille suunnitellaan kyllä reppuhoitajan, eli kannettavan hoitoyksikön hoitajan vastaanottoa, eli siis sitä, että lasten hammastarkastukset suoritetaan reppuhoitajan toimesta. Samalla annetaan ristiriitaista signaalia siitä, kuinka tärkeää se vanhempien osallistuminen lasten hammasvastaanotolle on. Kun oikoja lakkautettiin Oinolassa, anteeksi toiminnot keskitettiin keskustaan, perusteltiin sitä mm sillä, että vanhempien tulee olla läsnä, jotta ovat kuulemassa samalla hoito-ohjeita, mutta nytkö niitä hoito-ohjeita ei enää tarvita? Ei. Ei niitä nyt enää tarvita. Kuulemma vasta silloin, kun pitää lähteä paikattavaksi keskustaan. Sitten, kun se vahinko on jo sattunut. Maito jo kaatunut pöydälle. Sitten saadaan hoito-ohjeita. Eikös se sitten ole vähän myöhäistä?

Lohjalla suun terveyden tilastot näyttävät, että suun terveyden tila huononee koko ajan. Eikö siinä tapauksessa pitäisi parantaa ennaltaehkäisevää työtä, eli ei ainakaan lakkauttaa toimintoja?

Tarvetta lakkauttaa selitetään käyntien vähenemisellä. Toki käynnit vähenevät, kun varatessa aikaa ohjataan Virkkalaan (yli 40 km).

Yhdenvertaiset hoitoon pääsyn perusteet lupaavat, että kaikilla olisi samat mahdollisuudet päästä hoitoon. Haja-asutusalueilla ei oikeasti bussit kulje ja matkat ovat pitkät verrattuna Lohjan eteläosaan. Kulkeminen on huonoa ja taksikulut pitkästä matkasta johtuen korkeat. KELA-taksi systeemi tökkii; odotusajat ovat olleet pitkiä 1,5 – 3 tuntia josko taksi tulee ollenkaan. Kohtuutonta! Kouluaikana taksit ovat koulukyytiajossa.

Oinolan hammashoitola on kohtuullisen matkan päässä Nummen ja Pusulan asukkaita ajatellen

Kannettava hoitoyksikkö on hyvä yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa. Ikäihmisten määrä lisääntyy koko ajan myös Lohjalla ja LOST 2018 strategia- mallin mukaan palvelut pitäisi olla lähellä asiakasta. Jatkossa yhä sairaammat hoidetaan kotona. Kotisairaanhoidon asiakkaalle tehdään hoitosuunnitelma, johon suunhoidon tulee sisältyä. Esim. Lahdessa kyseisestä moniammatillisesta yhteistyöstä on hyviä kokemuksia monen vuoden ajalta.

Liikkuva yksikkö maksaa 200-400 tuhatta ja lisäksi vuosittaiset käyttökulut + henkilökunta, siivous yms juoksevat asiat ja luonnollisesti hoitajalla on oltava ajokortti. Jo olemassa olevilla tiloilla pystytään tehokkuutta parantamaan ilman lisäkustannuksia. Ja koska kustannuksia pitää karsia niin silloin ei pidä niitä lisätä.

Hyvää suun terveyttä hoidetaan kotona hyvillä elämantavoilla. Vanhemmat ovat siinä avainasemassa, joten heidän mukana olo hoitokäynnillä on suotavaa. Liikkuvan hoitoyksikön mallissa vanhempien tavoittaminen olisi haasteellisempaa.

Erikoishammashoito on keskitetty Lohjan keskustaan, mikä on järkevää. Osaajia on vähän ja tarvetta harvemmin potilailla.
Asukkailla on valinnanvapaus, valita missä käy hoidossa. Suurin osa asukkaista on jo sen varmasti tehnyt reuna-alueilla. Myös naapurikunnissa on hoitojonot ja sinne ei pääse sen paremmin tai nopeammin, päinvastoin vrt .Karviainen, Espoo, Helsinki jne… Ja laskutus tulee kotikuntaan.
Asukkaat ovat ostaneet asuntonsa ennen tätä liittymistä Lohjaan ja useinmiten kriteereinä ovat olleet terveyskeskus, hammashoito, koulu, apteekki, kauppa ja kirkko jne. lähellä! Nämä palvelut halutaan säilyttää, koska se vaikuttaa myös maaseudun elävöittämiseen. Mikäli halutaan lisää asukkaita, palvelut pitää löytyä läheltä. Yleensä ottaen täällä maalla halutaan olla puhtaan luonnon keskellä palveluiden lähellä. Täällä tuotetaan ruokaa pöytiin ja puuta metsästä, myös teollisuutta on. Maaseutu täytyy pitää asuttuna ja toimivana.
Muutaman hammaslääkärin tai lääkärin kuljettaminen on halvempaa kuin ison väestömäärän.

TULEVAISUUDEN VISIO
Sote tulossa? Sen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut koko maassa. Palvelujen pitää olla lähellä palvelujen käyttäjiä ja sijaita lähellä useampia ihmisiä. ( Sote-uudistus, sosiaali-ja terveysministeriö)
LOHJA:n terveyskeskus ja hammashoito saman katon alle ja keskitetty välinehuolto. Tällöin palvelut lähes saman katon alta oheistoimintoineen.
Mikäli väestömäärä tulevaisuudessa kasvaisi rajusti voitaisiin tehdä uusi, isompi ”saman katon alla”- periaatteella toimiva keskus esim. Saukkolaan, jossa myös potentiaalia uusiin asuinalueisiin.

Lohjan omilta www-sivuilta napattua:

Koululaiset

Koululaisena pääset hammashoitoomme koko luokka-asteen kattavissa suun määräaikaistarkastuksissa. Kutsumme kaikki Lohjan alueen koulujen 1.-, 3.-, 5.- ja 8.-luokan oppilaat tarkastuksiin. Käynneillä keskustellaan mm. hampaidesi omahoidosta ja ravinnon merkityksestä suun terveyteen sekä suunnitellaan ehkäisevä hoito, mahdollinen korjaava hoito hammaslääkärillä sekä purennan kehityksen seuranta. Toivomme, että vanhempasi ovat mukana tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan.

Hinku-kuntana Lohjan toivoisi ajattelevan myös hammashoitolan lakkauttamisesta johtuvia ympäristövaikutuksia. Satojen perheiden ylimääräinen 60-90 kilometrin autolla ajamisen ympäristöhaitat tuskin on mitätön lisä.

Kun ajatellaan asian laajuutta ja vaikuttavuutta, onko tästä asiasta kysytty perheiltä? Onko tehty lapsivaikutusten arviointia? TUSKIN.

Tämä asia menee vielä valtuustoon ja toivon, että siellä ymmärrettäisi ennaltaehkäisyn ja reuna-alueidenkin lasten suunterveyden ja oikeuksien olevan tärkeät.

Saukkolan päiväkodin väistö tuo muutoksia koulun arkeen ja palautetta

Saukkolan päiväkodin lapset pääsevät pian väistöön Nummen yhtenäiskoulun tiloihin ja alueelle. Tämä on herättänyt keskustelua todella paljon puolesta ja vastaan.

Alunperinhän lautakunnan esityslistalla päätösesityksenä oli lasten hajasijoittaminen Muijalaan, Mäntynummelle tai Oinolaan. Perheiltä oli kysytty, mikä näistä vaihtoehdoista olisi se paras. Toisilla perheillä arjen sujuminen olisi voinut hankaloitua paljonkin. Vaikka aikuisille se koukkaus työmatkalla Muijalaan tai Mäntynummelle ei olisi ollut kynnyskysymys, olisi se lisännyt lasten autossa istumisaikaa tunnilla, lisännyt onnettomuusriskiä ja näinä päivinä, kun tiedostamme istumisen vaarat ja haitat, lasten ylimääräinen istuttaminen autossa ei ole lasten terveyden kannalta tarkoituksenmukaista eikä kyllä toivottavaakaan. Aikuisten ylimääräisestä ajamisesta ei ole kyse, se on tässä asiassa viimeisenä tärkeysjärjestyksessä.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päätti kokouksessaan 22.8.2018

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti

2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.

Asiaa tutkittuaan koululla huomasivat, että yhtenäiskoululle mahtuisi kaikki, varsinkin jos tilaelementti voidaan pitää väistön ajan, muutenhan tilaelementti poistuisi käytöstä, kun esikoululaiset siirtyvät alakoulun tiloihin. Tästä olivat jo edellisen kauden kasvatus- ja opetuslautakunta ja kaupunginvaltuusto tehneet päätöksen, nyt sitä vain nopeutettiin, jotta saatiin väistö toteutumaan.

Muutoksia koulun arkeen tulee. Koulu tiedotti vanhempia, että nelosluokkalaiset siirtyvät yläkoulun kiinteistöön ja toinen tokaluokka muuttaa yläkertaan. Tällä päiväkodin väistöllä on luonnollisesti myös koulun alueella liikennöintiin lisäävä vaikutus.

Olen saanut paljon yhteydenottoja niin päiväkotilasten vanhemmilta kuin koulun vanhemmilta. Osa viesteistä ei ole edes painokelpoisia.

Ymmärrän molempien huolia omista lapsistaan. Meillä tokaluokkalainen siirtyy myös päiväkotilasten väistön vuoksi. Hän tosin siirtyy vain alakerroksesta ylimpään, mutta se on silti iso muutos lapselle, joka ei pysty käsittelemään kovinkaan hyvin muutoksia, tai jolla kestää kauan muutosten käsittely.

Nelosluokkalainen ei vielä kuulu yläkouluun. Ei kuulu vielä viitos- eikä kuutosluokkalainenkaan. Pyysin silti, että voisiko harkita sitä, että viidesluokkalaiset siirtyisivät. Oma tyttäreni on viidennellä. Siihen sain hyvät perusteet, miksi sitä ei koettu hyväksi ja tässä luotan kasvatus- ja opetusalan ammattilaisiin. Silti toivoisin tyttäreni luokan siirtyvän. Nummen yhtenäiskoulun yläkoulun kiinteistön peruskorjaus on juuri valmistunut ja koulussa on terveellinen oppimisympäristö. Saukkolan päiväkodissa sitä ylellisyyttä ei ole.

Olin saanut aiemmin todella paljon viestejä päiväkodin vanhemmilta lasten oireista, kysymyksiä, mitä voi tehdä, kertomuksia lasten sairasteluista, oireista, hirveitä lääkelistoja. Vanhempien luvalla olin listannut erään lapsen diagnooseja edelliseen kirjoitukseeni aiheesta (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/23/vihdoin-saukkolan-paivakodin-lapset-vaistoon-taustaa-vastaesityksen-teosta/) ja tätä vasten seison esitykseni takana, vaikka esitykseni jälkeen toimintatapa väistön suhteen muuttuikin. Yhdenkään, varsinkaan pienen lapsen, ei tulisi joutua olemaan sairastuttavissa tiloissa. Ei yhdenkään.

Minulle on myös annettu kaikkivaltiaan rooli tässä tapauksessa. Sitä en tietenkään ole, mutta minä tein vastaesityksen. Minä tosiaan sen tein. Yksin en päättänyt, päätös syntyi äänin 8-5. Minä tein vastaesityksen, sillä koin sen velvollisuudekseni asuinaluettani kohtaan ja sairastuneita ja oireilevia lapsia kohtaan. Minä tein vastaesityksen ja kannan vastuuni.

Kiitän moninaisesta palautteesta. Ja olen onnellinen, että pian päiväkodin lapset pääsevät terveempään ympäristöön.

Ihan sama, kantanne on kuultu Mäntynummi ja sen koulut

Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.

Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.

Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esitti 12.6. vaihtoehtoa 3. Eli ei lakkautettaisi kouluja. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Lautakuntaa tuki palvelutuotantolautakunta päätöksellään 29.8. vastaesityksellään.
Hauskaa tai oikeastaan huonoa hallintoa tämän lautakunnan esityslistalla näkyi ainakin siinä, että esityksessä lautakunnan esittelijä ei tuntunut muistavan, mikä lautakunta päättää opetuksesta. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/)

Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.

Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.

Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.

Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.

Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.

Miten koulu alkaa voi vaikuttaa koko kouluvuoteen

Koulun aloittaminen pitkän kesäloman jälkeen ei kaikille ole helppoa. Toisille lomilta paluu on ihana, tosi kiva asia ja toiset juoksevat innoissaan kouluun. Toiset ei. Toisille lomalta paluu voi olla vaikeampaa ja ehkä vähän ahdistavaa. Kaupunkikaan ei välttämättä tee koulun aloittamista helpommaksi.

Koulupäivä alkaa koulumatkasta ja koulupäivän sujuvuuden vuoksi olisi hyvä, jos se heti alkuun olisi mahdollisimman sujuva, ainakin lapselle. Koulumatkasta keskusteltaessa saa usein, ellei aina, kaupungilta vastauksen, johon liittyy lauseet: ”vastuu on vanhemmilla” ”pitää harjoitella etukäteen”

Totta. Mutta esimerkiksi kuinka harjoitella eukäteen, jos tie on ollut poikki koko kesän?

Tai reuna-alueilla linja-autolla kouluun kulkemisharjoittelua, busseja saattaa kulkea kesällä jopa kokonaista kolme vuoroa ja kotiin pääsyä saa odottaa nelisen tuntia?

Logistiikkakeskuskaan ei auta. Monella vanhemmalla on ihmettelemistä wilmaan tulleissa kuljetustiedotteissa tänäkin vuonna. Tiedotteessa on koulun alkamis- ja päättymisajat, kyllä, mutta linja-auton tai taksin tuloaikana on 00:00.

Entä sitten se johdonmukaisuus tai yhdenvertaisuus, tasavertaisuus, mitä näitä nyt on? Esimerkkinä, jos vitosluokkalaisella on 2,9 km pysäkille, se ei kuitenkaan oikeuta kaikilla taksikyytiin sinne pysäkille, mutta jos kuudesluokkalaisella on 2,5km matkaa, saa hän kyydin. Ekaluokkalainen kuskataan kouluun asti taksilla, mutta eskarilainen laitetaan kotimatkalle bussiin ja odotetaan, että hän tietää ja muistaa, millä pysäkillä jää pois.

Koulua aloittaessa, varsinkin uuteen kouluun mentäessä lapsen jännitystä ei helpota se, ettei tiedä edes, mihin ovelle koululla menee. Tässä helpottaisi ennen koulujen alkua lähetettävä infokirje tai vastaava.

Kouluilla on hyvin kirjavia käytäntöjä ohjeistuksessa ja tähän pitäisi saada muutos aikaan. Jokaisella koululla pitäisi olla sama ohjeistus, tietenkin omaan kouluun ja alueeseen sopiva, mutta samat käytännöt, mitä ilmoittaa uusille koululaisille ja koulua jatkaville. Ja ohje, että yleensäkin pitää ilmoittaa ja antaa ohjeita perheille ja koululaisille.

Hyvä olisi ohje myös siitä, että koulun pitäisi olla kaikille kiva paikka. Koulu voi olla toisille ainoa paikka, jossa saa lämpimän ruuan. Koulu on toisille ainoa paikka, jossa voisi olla turvallisesti, jossa on turvallisia aikuisia. Ei pilata sitä.

Olen Lokovan puheenjohtajana nyt saanut paljon viestejä kiusaamisista, yksinjäämisistä, koulun aloittamisen vaikeudesta esimerkiksi juuri ylläolevista syistä ja lasten pahoinvoinnista. Halusimme Lokovassa tehdä asialle jotain. Olen känyt viime kevään ja nyt alkusyksyn neuvotteluja uudenlaisesta konseptista, jota toivottavasti päästään pilotoimaan meidän koulullamme ja jos seurannassa nähdään, että se on tuottanut tulosta ja ollut parempaa vastetta kuin ennen, levitetään se seuraavaan kouluun Lohjalla ja jaetaan tietoa muillekin. Pian lisää, kun saadaan kaikki nappiin! #mäenkiusaa #mäenjätäyksin

Vihdoin Saukkolan päiväkodin lapset väistöön – taustaa vastaesityksen teosta

H10.0	Limaismärkäinen sidekalvotulehdus
J22	Infectio respiratoria inferior acuta non specificata
J06.9	Määrittämätön akuutti ylähengitystieinfektio
J02.9	Määrittämätön akuutti nielutulehdus
H66.0	Akuutti märkäinen välikorvan tulehdus

J00	Akuutti nenän ja nenänielun tulehdus
H66.0	Akuutti märkäinen välikorvan tulehdus
J02	Akuutti nielutulehdus
R50.8	Muu määritetty kuume
J06.9	Määrittämätön akuutti ylähengitystieinfektio
J06.89	Muu useissa kohdissa esiintyvä akuutti ylähengitystieinfektio
H66.1	Pitkäaikainen märkäinen välikorvan ja korvatorven tulehdus
H66	Märkäinen tai määrittämätön välikorvan tulehdus
J22	Infectio respiratoria inferior acuta non specificata

Seitsemän kuukauden diagnoosit. Vain yhdeltä lapselta.

Joukkohysteria alle viisivuotiaiden ryhmässä?

Nosebo alle viisivuotiaiden ryhmässä?

Joidenkin mielestä sisäilmaraportin mukaan ei ole ongelmaa. Tai se ei ole iso.

Lääkkeiden määrä on valtava, mitä Saukkolan päiväkodin lapset ovat joutuneet syömään.

”Astman voi onneksi hoitaa lääkkeillä”

Mitä kortisoni tekee kasvavalle lapselle?

”Lohjalla otetaan niin vakavasti sisäilmaongelmat,” . Kyllä,

Nyt tuntuu siltä, että on otettu vähän takapakkia ja vain rahan takia. Sitä tosin ei myönnetä. On myös kuultu puheita joukkohysteriasta ja nosebosta.

Lyseon keväisessä vanhempien tilaisuudessa oli ylilääkäri todennut, että ”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”. Tällä asenteella meillä hoitohenkilökunnan johto käsittelee asiaa ja sitä kautta myös kaupungin johtoporras alkaa toppuuttelemaan. Tämä on huolestuttavaa.

”ei kukaan lyseossa opiskelun vuoksi sairastu. Oireet häviää, kun pääsee pois”

Näiden pohjalta aloin miettimään vastaesitystä lautakunnan kokoukseen.

Muita oireita on runsaasti: otsassa kipua, yskä on limainen ja valitti rintakipua. Nielun kitakaari punoittava, nielu katteeton (tarkoittaa, että ei epäillä A-ryhmän streptokokkia eli ”angiinaa”/tonsilliittia). Nenä hieman tukkoinen, limakalvot turpeahkot tai nenästä runsaasti kirkasta eritettä. Oikealla leuan alla ja vasemmalla kaulalla yksittäiset pienet imusolmukkeet palpoituu eli ovat suurentuneet, mikä kertoo immunologisesta vasteesta. Elimistössä on siis käynnissä puolustustila, mutta aiheuttaja on tuntematon.(!)

Lapset sairastavat ja oireilevat. Eivät luonnollisesti kaikki, mutta oireilijoita ja sairastajia on monta. Vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat.

Ymmärrän hyvin muutamien ylimääräisten kymmenien kilometrien lisäyksen työmatkaan lisäävän arjen hankaluutta. Se lisää myös liikenneturvallisuuden riskejä, työpäivien pitenemistä ja lasten päivien pitenemistä ja tänä aikana, kun tiedämme istumisen vaaroista, en kovin innoissani ole siitä, että lapset istuisivat tunnin enemmän autossa kuin aiemmin. Jos Saukkolan kiinteistöstä luovutaan kokonaan, millä tavalla se vaikuttaa Nummen alueen varhaiskasvatuksen tilaan, jos alueella ei ole päiväkotia, edes väliaikaisesti? Mitä jos pian Lohjan kaupungintalolla saadaan niinkin hieno ajatus päähän, että eipä siellä ole vähään aikaan ollut päiväkotia ollenkaan, eipä siellä siis sitä tarvita jatkossakaan. Lohjalle tai Pusulaan vaan kaikki. Tätä skenariota tukee myös kaupungin into antaa Nummen varhaiskasvatus kokonaisuudessaan yksityiselle toimijalle. Tällöin Nummi olisi ainoa kaupunginosa Lohjalla, jossa ei ole omana toimintana varhaiskasvatusta. Palvelusetelillä ostettuna kyllä.

Väistötilanne on vaikea. Tilaelementtejä ei saa, koko Suomessa on vakava tilanne, ja jos saa tilaelementtejä, on täysin toimittajan markkinat, joten hinnatkin ovat pilvissä. Koska lasten terveydellä ei ole leikkiminen, kunnat maksavat.

Lohjalla on viranhaltijat tehneet paljon töitä, jotta on löydetty ratkaisuja, mietitty mahdottomiltakin tuntuvia vaihtoehtoja ja loppujen lopuksi ehdotettu hajasijoitusta. Se ei ole ideaali ratkaisu, mutta se nähdään tällä hetkellä ainoana toteuttamiskelpoiselta. On myös kysytty, jos olisi ideoita, vinkkejä, jotta saisi lisää vaihtoehtoja tutkittavaksi ja pohdittavaksi.

Olen esittänyt kahta eri mahdollisuutta tutkittavaksi.

Koisjärven koulun kiinteistöt ja Nummen vanhan kunnantalon.

Ongelmia molemmissa kohteissa on, mutta Koisjärven kohdalla ne voivat olla pahempia, sillä ne tuntuvat enemmän asenteellisilta ongelmilta.

Nummen vanha kunnantalo on yksityisessä omistuksessa, mutta omistaja ei tainnut tietää, mitä osti. Talo on ollut tyhjillään monta vuotta ennen kauppoja ja tyhjillään se on ollut myös kauppojen jälkeen. Se on iso kysymys, onko talon sisäilma kunnossa, mutta helposti tutkittavissa.

Etu vanhassa kunnantalossa olisi myös se, että Niilonpitti on tien toisella puolella. Päiväkoti ja palvelukoti voisivat järjestää yhdessä tapahtumia, toimintaa ja ruokailukin voisi ehkä Niilonpirtillä onnistua, ainakin jossain määrin.

Omistaja olisi oikein halukas vuokraamaan kunnalle tilan. Edullisesti.

Koisjärven koulu onkin sitten se iso ongelma tässä. Ongelman siitä tekee sen, että sinne EI HALUTA mennä.

Koisjärven koulun oven avattuaan vastaan tulee viileä ilma, toki ilma haisee tunkkaiselta ja pölyiseltä, mutta niin haisee joka paikassa, jossa ovi on ollut kauemmin kiinni.

Ensimmäinen luokkahuone — Luokkatila, jossa lämpöpatteri, josta huomautettu

Päiväkodin vanhemmille oli annettu lupa käydä katsomassa koulua, oli kehoitettukin ja kävin erään vanhemman puolesta, joka ei pystynyt käymään.

Liikuntasali

En luonnollisestikaan väitä, että koulu olisi nykyaikaisiin vaatimuksiin täydellinen. Kiinteistöt ovat olleet kiinni vuosia, piha kasvaa rikkaruohoa ja koivua ja ymmärrän kyllä, että kun on tietty taso ja tietyt standardit, missä ja minkä kanssa on totuttu tekemään töitä, on vaikeaa kuvitella lähtevänsä vanhaan hirsikouluun pitämään päiväkotia muutaman kilometrin päähän paikasta, jossa on ennen ollut. On selvää, että muutos olisi iso. Parannusta nykyiseen tulisi sillä, että sisäilma olisi parempi.

Koisjärven koulun kiipeilyteline

Koisjärven koulun ”alakoulu”

Koisjärven koulun takapihaa

Kaikki eivät oireile, mutta kaikki altistuvat.

Koisjärven koulun alakoulun tilassa mahtuisi hyvin olemaan pienet lapset, päärakennuksessa, varsinaisessa koulussa, isommat. Toki kaikki mahtuisivat hyvin päärakennukseenkin, mutta päivärytmejä ja tilan hyvää käyttöä ajatellen, voisi molempien rakennusten käyttö olla järkevää.

Kummassakaan vaihtoehdossa ei päästäisi täysin nollabudjetilla, mutta missä päästäisi? Siivous ennen lasten tuloa ja muutostöitä jonkin verran varmasti olisi tehtävä, mutta miksi esimerkiksi Koisjärven vanha hirsikoulu ei sopisi, kun uutta rakentava yrittäjä kehuu rakentavansa hirsipäiväkodin?

Koisjärven koulu

Lattiaa pidettiin epäsopivana lapsille

Väliaikaisena ratkaisuna näkisin vanhemmille ja työntekijöille helpompana jomman kumman näistä vaihtoehdoista kuin hajasijoittamisen. Työntekijöiden työyhteisö hajoaa hajasijoituksessa, lapsiperheiden arjesta saattaa tulla hankalampaa hajasijoituspaikkojen ollessa hyvin paljon kauempana.

Vastaesitystäni varten kävin siis tutkimassa paikkoja, katsoin kartasta vaihtoehtoisia reittejä, puhuin tunteja puhelimessa viranhaltijoiden kanssa, kiinteistöjen omistajien kanssa, rakennusalan asiantuntijoiden kanssa ja keskustelin vanhempien kanssa.

Kävin vanhempien infossa parin vanhemman kutsumana ja katselin Saukkolan päiväkotia ”sillä silmällä”. Omat lapseni ovat olleet siellä hoidossa ja eskarsissa, silloin kun siellä oli eskari. Nuorimmaiseni ollessa siellä hoidossa esitin toiveen, että tutkisivat kiinteistön. Siihen meni kolme vuotta.

Vanhempien infossa käynti oli hyvä käynti, kuulin huolia ja pystyin osallistumaan keskusteluun ja pystyin viranhaltijan kanssa käymään hyvää keskustelua sen pohjalta.

Ennen varsinaista kokousta on ryhmäkokoukset ja koska lautakunnassa edustan yksin ryhmääni, olen istunut isommassa ryhmässä mukana. Olin tehnyt kuusi eri vaihtoehtoista vastaesitystä, jotka kaikki olin etukäteen laittanut ryhmän puheenjohtajalle tiedoksi. Keskustelimme pitkään ja minut kutsuttiin toisenkin ryhmän kokoukseen kertomaan näkemyksistäni ja keskustelemaan aiheesta.

Tämä lautakunta on todella upea. Halutaan tehdä yhteistyötä, halutaan keskustella ja punnita asioita.

Varsinaisessa kokouksessakin Saukkolan päiväkodin väistöstä käytiin pitkää keskustelua. Harmittavaa esityslistassa oli mm se, että kaikkia mainittuja liitteitä ei ollut, osa tuli vasta kokousta edeltävänä päivänä ja esimerkiksi Koisjärven koulun kunnosta annettiin ehkä erheellisesti väärää tietoa ja osa tiedosta oli vanhentunutta. Sisäilmaraportti vuodelta 2008 ei ole käypä asiakirja enää. Eikä kaikkea pyydettyä tietoa ollut saatu. Nämä voisivat olla syitä siirtää asia uudelleenvalmisteluun, mutta väistöä ei voi odottaa yhtään ylimääräistä kuukautta. Päätösesityksenä oli lasten hajasijoittaminen Muijalaan, Mäntynummelle tai Oinolaan. Perheiltä oli kysytty, mikä näistä vaihtoehdoista olisi se paras. Toisilla perheillä arjen sujuminen olisi voinut hankaloitua paljonkin. Vaikka aikuisille se koukkaus työmatkalla Muijalaan tai Mäntynummelle ei olisi ollut kynnyskysymys, olisi se lisännyt lasten autossa istumisaikaa tunnilla.

Alueen perheiden ja erityisesti lasten hyvinvoinnin ja perheiden arjen sujuvuuden vuoksi ja käytyjen keskustelujen vuoksi vastaesitykseni loppujen lopuksi oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

1. Siirtää Saukkolan päiväkodin lapset Nummen ja Pusulan alueen päiväkoteihin tai perhepäivähoitoon, kunnes Nummen alueella on toimiva ja asianmukainen päiväkoti

2. siirtää esioppilaita, jotka ovat vain esiopetuksessa, Oinolan päiväkodin tiloista viereiseen Tähtitaloon.

Vastaesitys sai taakseen enemmistön, 8-5.

Nyt odotetaan toteuttamista. Toivottavasti ei kauaa.

Syksyn ensimmäinen valtuustokokous

Syksyn ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin monia asioita, mutta Saukkolan päiväkodin tilanne puhutti eniten.

Käytin puheenvuoron aiheessa:

Saukkolan päiväkodin tilanne on jo meille kaikille tuttu. Päiväkotiin ei oteta uusia lapsia, vakavimmin oireilevia on otettu kotihoitoon, vanhemman jäädessä pois töistä ja toiset lapset joutuvat käyttämään eri lääkkeitä isojakin määriä. Kaikki lapset eivät oireile ja toisille perheille onkin ollut järkytys nähdä, mitä tapahtuu, olla seuraajana, kun oman, oireettoman lapsen päiväkoti menee alta. Tieto siitä, että vaikka kaikki eivät oireile, kaikki altistuvat, ei ole tavoittanut kaikkia perheitä.

Mutta se, että päiväkotikiinteistö on sairas, ei ole oikeutus kiireellä tehtävään päätökseen uudisrakennuksesta, tai siitä, miten se toteutetaan, vaan sen pitäisi olla meille kimmoke siihen, että tehdään hyvin, kaikki vaihtoehdot punnittuna ja tutkittuna ja ajan kanssa mietitynä, mutta ennenkaikkea ajan kanssa toteutettuna, ettei jouduta jälleen pian samaan tilanteeseen.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää Saukkolan päiväkodin väistöstä ensi viikolla, nyt me emme päätä väistöstä. Me päätämme alueen pitkäikäisestä, tulevienkin lasten päiväkodista ja alueen perheiden arjesta. Investointi on pitkälle ajalle.

Päätöksiä tehtäessä on tärkeää myös tietää päätösten seuraukset, ja on tärkeää ajatella niitä seurauksia. Esimerkiksi jos esikoululaiset siirretään Nummen yhtenäiskoulun alakoulukiinteistöön, tuo se paineita siirtää 5-6 luokalaiset yläkoulukiinteistöön, sillä alakoulukiinteistö on nyt jo liian täynnä, eikä yläkoulu ole vielä 10 vuotiaiden paikka.

Siksi kannatan esitystä uudelleenvalmistelusta. Valtuusto päätti yksimielisesti lähettää Saukkolan päiväkodin tulevaisuuden uudelleenvalmisteluun. Toivottavasti palaa kunnollisena esityksenä ja otsikkokin oikeanlaisena.

Aloite opiskelijoiden bussilipun hinnan alentaminen

Kuntalainen oli tehnyt aloitteen opiskelijoiden bussilipun hinnan alentamisesta. Aloite oli jo käynyt palvelutuotantolautakunnassa ja nyt oli valtuustokäsittelyn vuoro. Aloitetta esitettiin loppuunkäsitellyksi. Esitin aloitetta edelleen vireilläolevaksi.

Perustelin alennuksen tarvetta alueiden ja opiskelijoiden tasavertaisuudella, syrjimättömyydellä, nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä ja liikennöinnin todennäköisellä lisääntymisellä. Mm. reuna-alueilta, esimerkiksi Nummen ja Pusulan alueilta joudutaan kulkemaan muualle toisen asteen opintoihin ja se voi olla toisille perheille liian suuri taloudellinen taakka, eikä Kelan koulumatkatuki välttämättä riitä kaikille. Jos kaupunki tukee kaupunkinsa opiskelijoita alennuslipulla, voi kaupunki hakea Kelan koulumatkatuen opiskelijan sijaan.

Pääasiassa koulumatkakustannuksia aiheutuu haja-asutusalueella vanhempiensa luona asuville opiskelijoille, joiden opintotuki on määrältään alhaisempi kuin itsenäisesti asuvien opintotuki. Koulumatkojen kustantaminen on tällöin riippuvaista myös vanhempien taloudellisista edellytyksistä. Toinen tyypillinen ryhmä, jolle kertyy matkakustannuksia, ovat opiskelijat, jotka perhesyistä asuvat eri paikkakunnalla kuin oppilaitos sijaitsee. Alennetun opiskelijamatkalipun myötä näiden ryhmien opiskelumahdollisuudet olisivat nykyistä tasa-arvoisemmat suhteessa niihin, joilla on mahdollisuus asua oppilaitoksen läheisyydessä ilman merkittäviä päivittäisiä matkakustannuksia.

Kaupunki voisi neuvotella liikennöitsijöiden ja matkalippujen myyjien kanssa ehdoista, joilla matkalippuja myydään opiskelijoille alennettuun hintaan.

Esitykseni ei saanut kannatusta. Ei minkäänlaista.

Eipä auta kuin leuka rintaan ja miten se menikään. Ensi viikolla on lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokous ja siellä on jälleen monia kiperiäkin kysymyksiä ja itse tulen ottamaan kokouksen asialistan ulkopuolelta koulukyydit puheeksi.

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Aloite opiskelijoiden bussilipun hinnan alentaminen

Jaa tämä: