Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehteen mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin 24.9.
Kirjoituksessani vaadin faktojen pohjalta käytyä keskustelua sote-uudistuksesta. Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt runsaasti keskustelua ja kritiikkiä. Kirjoituksessani korostan, että vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, on tärkeää pitää mielessä uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteet: kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä.
Haasteet ovat todellisia, mutta myös odotettuja. Myönnän, että uudistuksen alkutaival on ollut haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Muistutan kuitenkin, että tällaisia haasteita olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.
Hallituksen lisäbudjetti ei ole uusi raha.
Kritisoin myös hallituksen lupaamaa lisäbudjettia. Korostan, että kyseessä ei ole uusi satsaus, vaan lakisääteisiä eriä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Vaadin rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.
Palvelut lähelle ja yhteistyö tiivistymään.
Kirjoituksessani painotan, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.
Yhteistyö on avain onnistumiseen.
Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.
Tulevaisuus on rakentamista.
Uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.
Kirjoitukseni kokonaisuudessaan:
Sote-uudistus: faktojen pohjalta kohti kestävämpää tulevaisuutta
Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä. Vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, kuten kasvaneet hoitojonot ja taloudelliset paineet, on tärkeää tarkastella tilannetta faktojen valossa.
Uudistuksen alkutaipale on ollut vähintäänkin haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Näitä ongelmia olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.
On kuitenkin muistettava, että uudistus on vasta alkuvaiheessa. Mikään suuri muutos ei tapahdu hetkessä. Sote-uudistuksen tavoitteena on luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pitkällä aikavälillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aikaa, resursseja ja kaikkien osapuolten yhteistyötä.
Olisi myös syytä korostaa, että hallituksen lupaama lisäbudjetti ei ole mikään uusi satsaus, vaan se koostuu lakisääteisistä eristä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Tämä ei siis tuo lisäresursseja ongelmien ratkaisemiseksi, vaikka se siltä saattaakin julkisessa keskustelussa näyttää. Tällaisen harhaanjohtavan viestinnän sijaan tarvitaan rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka tukevat hyvinvointialueiden selviytymistä pitkällä aikavälillä.
Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.
Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.
On tärkeää muistaa, että uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.
Hallintosääntö luotiin nopealla aikataululla, jotta uusi toimintamalli saataisiin käyntiin. Tuolloin oli perusteltua keskittyä päätöksenteossa aluehallitukseen ja virkajohtoon. Nyt, kun toiminta on vakiintunut, on luontevaa lisätä lautakuntien roolia, kuten neuvottelutoimikunnan esityksessä hieman nyt lisättiinkin.
Aluehallituksen tehtäviä on kuitenkin siirretty vain vähän. Ryhmämme mielestä voitaisiin siirtää lisää tehtäviä lautakunnille ja erityisesti aluevaltuustolle.
Olemme käyneet ryhmässämme sekä muiden luottamushenkilöiden kesken keskustelua siitä, että on vaikea määritellä, mikä on ”merkittävä” muutos palveluihin, sillä alueemme ovat hyvin erilaisia. Raha ei aina ole paras mittari tarpeiden arvioinnissa.
Toivomme, että aluevaltuuston rooli korostuisi enemmän. Ehdotimme, että hallintosääntöön lisätään selkeämpi painotus palvelujen merkitykselle. Erityisesti haluamme, että kaikki pysyvät palvelujen heikennykset tai lakkautukset vaatisivat aluevaltuuston päätöksen.
Ehdotimme, että aluevaltuusto saisi ensisijaisen päätösvallan kaikissa merkittävissä palveluja koskevissa muutoksissa.
Aluehallituksen tehtävistä liikkumista tukevien palveluiden toimintaohjeesta päättäminen, perhehoidon palkkioiden periaatteista päättäminen ja palvelusetelin käyttöönotosta päättäminen voisivat siirtyä palvelut- ja resurssilautakunnalle.
Nämä olivat meille kynnyskysymyksiä hallintosääntömuutoksessa. Pysyimme neuvotteluissa mahdollisimman pitkään, koska uskomme, että yhteistyö on tärkeää.
Keskustan aluevaltuustoryhmä ei hyväksynyt esitystä päivitetystä hallintosäännöstä
Hallintosääntö on yksi tärkeimmistä hyvinvointialueen asiakirjoista. Se määrää päätöksentekoprosessista ja vastuunjaosta eri toimielinten ja viranhaltijoiden kesken.
Nyt esillä olevassa, päivitetyssä hallintosääntöluonnoksessa on monia erinomaisia muutoksia, joita Keskustassa voidaan kannattaa. Kynnyskysymykseksi nousee kuitenkin aluevaltuuston merkitys ja sille kuuluva asema päätöksenteossa.
Keskustan aluevaltuustoryhmä halusi selkeästi hallintosääntöön kirjattavaksi, että euromäärästä riippumatta palvelutason muutokset, eli palvelupisteiden lakkauttamiset tai perustamiset, pitää tuoda aluevaltuuston päätettäväksi.
Euromääräisesti vähäinen, pieni terveyspiste voi olla pienemmän paikkakunnan asukkaille merkityksellinen. Hyvinvointialueemme on laaja ja alueen sisällä on suuriakin eroja kuntien ja kaupunkien välillä.
Keskustaryhmä kävi sisällään perusteellisen arvokeskustelun asiasta. Toisin kuin muut puolueet, Keskusta ei voinut hyväksyä neuvottelutulosta, jossa valtaa ei jaeta viranhaltijoilta ja aluehallitukselta laajemmalle päättäjien joukolle, käytännössä aluevaltuustolle.
Aluehallituksella ja virkajohdolla on nykyisellään liikaa päätösvaltaa. Keskittäminen oli perusteltua toiminnan alkuvaiheessa, nykytilanteessa se ei sitä enää ole. Valtaa ja vastuuta tulisi jakaa laajemmalle, jotta päätöksenteko olisi demokraattisempaa, edustuksellisempaa ja lähellä alueen asukkaita.
Laki hyvinvointialueesta (29.6.2021/611) määrää aluevaltuuston tehtävistä sekä asukkaiden osallisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Hyvinvointialueen asukkaat valitsevat vaaleissa edustajat aluevaltuustoon. Asukkaiden pitää voida olettaa, että Länsi-Uudellamaalla esimerkiksi palveluverkkoa koskevista lakkautuksista päättää aluevaltuusto, ei aluehallitus tai yksittäinen viranhaltija.
Keskustan neuvottelija Lotta Paakkunainen kertoo keskustaryhmän arvostavan käytyä keskustelua ja kaikkien osapuolten pyrkimystä sovun löytämiseen. Valitettavasti Keskusta ei voi hyväksyä nyt esitettyä hallintosääntöluonnosta. Toivottavasti esittämämme huolenaiheet otetaan jatkossa vakavasti.
Hyvinvointialueen asukkaat ja heille tarjottavat palvelut ovat tärkeimmät näkökulmat, jotka päätöksenteossa pitää huomioida. Haluamme Keskustassa varmistaa, että asukkaiden ääni ja palvelujen merkitys huomioidaan jatkossa entistä paremmin.
Kirjoitin Länsi-Uusimaa lehden Kirjoittajavieras-kolumniin ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta. Jälleen.
”On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin, lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.”
Hiljainen epidemia
Vajaaravitsemus on yksi suurimmista, mutta samalla aliarvioiduimmista terveysongelmista, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa. Sen vaikutukset ovat laajoja, ulottuen fyysisen hyvinvoinnin heikkenemisestä vakaviin taloudellisiin kustannuksiin. Huono ravitsemustila hidastaa sairauksista toipumista, vaikeuttaa haavojen paranemista ja lisää infektioherkkyyttä. Tämä puolestaan lisää kaatumisten ja murtumien riskiä, mikä heikentää ikäihmisten mahdollisuuksia säilyttää toimintakykynsä ja itsenäisyytensä.
Syyskuussa hallitus neuvottelee vuoden 2025 talousarviosta valtiovarainministeriön ehdotuksen pohjalta ja hyvinvointialueiden kasvavat menot ovat keskeisessä roolissa. Jälkikäteistarkastusten mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta noin 1,5 miljardia euroa. Tässä yhteydessä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyn ja hoidon merkitys korostuu entisestään. Hallitus on tietoinen mahdollisuudesta saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt panostamalla tehokkaaseen ravitsemushoitoon. Kysymys kuuluu, tarttuuko hallitus tähän mahdollisuuteen.
Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla.
On hälyttävää, että Suomessa vajaaravitsemukseen on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, vaikka sen vaikutukset ovat jopa laajemmat kuin lihavuuden. Tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä vajaaravitsemuksen kitkemiseksi.
Järjestelmällinen seulonta on olennaista vajaaravitsemuksen tunnistamiseksi ajoissa. Seulonnan tulisi olla osa ikäihmisten ja sairaalapotilaiden hoitoprosessia.
Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla niin sairaaloissa kuin avohoidossa. Tämä edellyttää ravitsemusterapeuttien määrän lisäämistä ja heidän roolinsa vahvistamista osana hoitotiimejä. Tehokas ravitsemushoito vaatii tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten, ravitsemusterapeuttien, ruokapalveluiden ja omaisten välillä. Tämä yhteistyö voi merkittävästi parantaa potilaiden ravitsemustilaa ja vähentää vajaaravitsemuksen riskiä.
On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.
Kirjoittaja on lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).
Kirjoittaessani pohdin ja surin jo etukäteen, että mitään ei tule tapahtumaan.
Onko hallitus valmis tarttumaan vajaaravitsemuksen tarjoamaan mahdollisuuteen?
Hallituksen neuvotellessa vuoden 2025 talousarviosta, hyvinvointialueiden kasvavat menot nousevat varmasti esille. Tässä yhteydessä on hälyttävää, että vajaaravitsemuksen aiheuttamat terveysongelmat, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa, ovat jääneet lähes huomiotta, vaikka niiden inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät.
On tiedossa, että tehokkaalla ravitsemushoidolla voidaan saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Kysymys kuuluukin, miksi hallitus ei ole tarttunut tähän mahdollisuuteen. Olisiko liian optimistista odottaa, että hallitus tunnustaisi vajaaravitsemuksen laajuuden ja ryhtyisi konkreettisiin toimiin sen kitkemiseksi? Jos tätä mahdollisuutta ei huomioida, voimme vain arvata, miten tämä laiminlyönti tulee näkymään tulevien vuosien terveysmenoissa ja ikäihmisten hyvinvoinnissa.
Ravitsemusneuvonnan saatavuuden varmistaminen, ravitsemusterapeuttien määrän lisääminen sekä seulonnan ottaminen osaksi hoitoprosessia ovat kaikki toimenpiteitä, joihin hallituksen tulisi välittömästi tarttua. Toimimalla nyt voisimme parantaa lukemattomien suomalaisten elämänlaatua ja säästää merkittävästi yhteiskunnan resursseja. On kyse sekä inhimillisestä että taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.
Käsittelimme kaupunginvaltuuston 19.6.2024 pidetyssä kokouksessa mm. vuoden 2023 tilinpäätöstä, arviointikertomusta, henkilöstökertomusta sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2026. Lisäksi käsittelimme useita aloitteita, mukaanlukien tekemääni aloitetta kouluvalmentajista.
Tilinpäätöksestä tiiviisti sen verran, että
Tilikauden tulos: Kaupungin tilikauden tulos oli positiivinen, mutta tavoiteylitys jäi kuitenkin maltilliseksi. Käyttötalousmenot ylittivät alkuperäisen talousarvion, erityisesti sivistystoimessa ja kaupunkirakenteessa. Tämä näkyi muun muassa kasvaneina henkilöstökuluina ja palvelujen ostojen määrässä.
Investoinnit: Kaupungin investointiohjelma eteni suunnitellusti, vaikka joissain hankkeissa oli poikkeamia kustannusarvioihin nähden. Esimerkiksi Laurentiustalon investointi ylitti budjetin, kun taas Virkkalan alueen päiväkodin tarveselvitys pysyi budjetissa.
Rahoitusasema: Kaupungin rahoitusasema pysyi vakaana, mutta velkaantumisasteen nousu jatkui investointien myötä. Rahoituslaskelma osoittaa, että kaupungin kassavaranto oli riittävä kattamaan toimintakulut ja investoinnit.
Toiminnan tehokkuus
Palvelutuotanto: Kaupungin palvelutuotannon tehokkuudessa oli vaihtelua. Esimerkiksi sivistystoimen osalta lukutaito- ja lukuinnostushankkeet etenivät hyvin, mutta muut tavoitteet, kuten tapahtumien määrän kasvattaminen, jäivät osittain toteutumatta.
Yhteistyö ja kumppanuudet: Kaupunki teki tiivistä yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa, mikä näkyi erityisesti kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan kehittämisessä. Myös strategisten tytäryhtiöiden tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti.
Haasteet ja riskit
Talouden tasapainottaminen: Vaikka tilikauden tulos oli positiivinen, kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii jatkossa tiukkaa menokuria ja uusia tulonlähteitä. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten hallinta on kriittistä.
Investointien hallinta: Suuret investointihankkeet, kuten koulujen ja päiväkotien rakentaminen, tuovat mukanaan riskejä kustannusten hallinnan ja aikataulujen suhteen. Näiden hankkeiden tarkka seuranta ja raportointi ovat välttämättömiä.
Tulevaisuuden näkymät
Väestökehitys ja palvelutarpeet: Väestön ikääntyminen ja muuttoliike vaikuttavat merkittävästi kaupungin palvelutarpeisiin. Tämä edellyttää joustavuutta ja ennakoivaa suunnittelua kaupungin palvelurakenteessa.
Kestävän kehityksen tavoitteet: Kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin, ja tulevaisuuden investoinnit suuntautuvat yhä enemmän energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen.
Lohjan kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös osoittaa, että tulevaisuuden haasteet vaativat tarkkaa talousjohtamista ja strategista suunnittelua. Investointien onnistunut toteutus ja palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen ovat avainasemassa kaupungin pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat
Keskustan valtuustoryhmä haluaa tuoda esille muutamia kriittisiä huomioita ja parannusehdotuksia, jotka pohjautuvat erityisesti työhyvinvointikyselyn tuloksiin ja sairauspoissaolojen sekä työterveysneuvotteluiden määriin.
Ensinnä, työhyvinvointikyselyn tulokset ovat sekä myönteisiä että huolestuttavia. On ilo nähdä, että vastausprosentti on noussut huomattavasti viime vuodesta, 39,8 prosentista 73,9 prosenttiin. Tämä kertoo siitä, että olemme onnistuneet lisäämään tietoisuutta ja kannustusta kyselyyn vastaamiseen. Kuitenkin, huolimatta korkeasta vastausprosentista, kyselyn tulokset paljastavat merkittäviä kehityskohteita työhyvinvoinnissa. Erityisesti työssä jaksaminen ja työilmapiiri nousivat esille alueina, joissa tarvitaan parannusta. Tämä korostaa tarvetta jatkaa ja tehostaa työhyvinvointitoimia sekä seurata näiden toimien vaikuttavuutta tarkasti.
Toiseksi, sairauspoissaolot ja työterveysneuvotteluiden määrät ovat huolestuttavan korkeita. Sairauspoissaolojen määrä on selvästi noussut, mikä viittaa siihen, että työntekijöidemme terveys ja työkyky ovat heikentyneet. Tämä ei ole hyväksyttävää ja meidän on löydettävä keinoja puuttua tähän nopeasti ja tehokkaasti. Työterveysneuvotteluiden määrän lisääntyminen viittaa siihen, että olemme oikealla tiellä varhaisen puuttumisen suhteen, mutta tämä ei riitä. Tarvitsemme konkreettisia toimia työolosuhteiden ja työterveyden parantamiseksi.
Kokonaisuudessaan henkilöstökertomus paljastaa tarpeen kehittää edelleen henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä tukevia toimenpiteitä. Ehdotan, että kaupunki panostaa entistä enemmän työhyvinvointiohjelmien kehittämiseen ja toimeenpanoon.
Työhyvinvointiryhmien toiminnan tehostaminen: Nykyiset työhyvinvointiryhmät ovat askel oikeaan suuntaan, mutta niiden toimintaa tulee laajentaa ja resursoida paremmin, jotta ne voivat tuottaa konkreettisia parannuksia työoloihin. Ennaltaehkäisevät terveysohjelmat: On tärkeää lisätä ennaltaehkäiseviä toimia, kuten säännöllisiä terveystarkastuksia ja hyvinvointiohjelmia, jotka auttavat tunnistamaan ja puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne johtavat sairauspoissaoloihin. Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Kehitetään ohjelmia ja käytäntöjä, jotka tukevat työn ja vapaa-ajan parempaa tasapainoa, kuten joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa myös nostaa esiin, että kaupungin pitää olla nykyistä näkyvämmin esillä erilaisissa rekrytapahtumissa kertomassa, millaisia töitä kaupungilla on tarjolla ja millaisia hyviä puolia julkisen sektorin työpaikoissa on. Tärkeää on myös olla aktiivisesti vuorovaikutuksessa kouluissa ja oppilaitoksissa, mitä kaikkia ammatteja ja ammattinimikkeitä kaupungilla on työnantajana tarjota.
Tärkeintä on, että emme tyydy nykytilaan, vaan pyrimme jatkuvasti parantamaan työolojamme ja henkilöstömme hyvinvointia. Tämä ei ainoastaan paranna työntekijöidemme elämänlaatua, vaan myös lisää kaupungin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta työnantajana.
Kiitos
Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2025-206 keskeisiä huomioita. Tavoitteita ja toimenpiteinä niihin mainitaan yhteistyö Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa: Tehdään yhteistyötä seniori-infon ja hyvinvointia edistävän toiminnan tiimin kanssa. Vastuutahoina toimivat konsernipalvelut, sivistys ja kaupunkirakenne. Tämä arvioidaan laadullisella itsearvioinnilla hyvinvointikertomuksen vuosiraporteissa. Järjestötoiminnan tukeminen: Hyvinvointiavustusten ja edullisten tai maksuttomien kokoustilojen tarjoaminen järjestöille. Mittareina ovat myönnettyjen avustusten ja tarjolla olevien kokoustilojen määrä.
Keväällä 2023 tehdyn hyvinvointikyselyn tulokset: Kyselyssä kartoitettiin ikääntyneiden asumista, terveydentilaa, arjen toimintoja, terveyskäyttäytymistä, vapaa-aikaa ja ihmissuhteita sekä muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Hyvinvointisuunnitelma on linjassa kaupungin strategian kanssa, joka painottaa esimerkiksi elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja palvelujen saavutettavuutta. Koulutus ja osallistuva budjetointi: Henkilöstön osaamista päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista vahvistetaan säännöllisillä koulutuksilla. Lisäksi toteutetaan osallistuvan budjetoinnin kokeilu ja tehdään suunnitelma jatkosta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Kiitän vastauksesta aloitteeseeni kouluvalmentajien palkkaamisesta. Haluan kuitenkin ilmaista tyytymättömyyteni siihen, että kaupunki ei lähde selvittämään kouluvalmentajien palkkaamisen mahdollisuutta.
On hienoa, että Lohja on saanut valtion erityisavustusta ja että kouluissa on koulunuorisotyöntekijöitä. Koulunuorisotyöntekijät tekevät erittäin arvokasta työtä tarjoamalla lapsille ja nuorille turvallisen aikuisen, joka kuuntelee, auttaa arjen ongelmissa ja tukee oppilaita. Heidän työnsä on osoittautunut tärkeäksi ja olen iloinen siitä, että tälle toiminnalle on haettu jatkoa.
Kuitenkin on tärkeää ymmärtää, että kouluvalmentaja tekee aivan erilaista työtä kuin koulunuorisotyöntekijä. Kouluvalmentaja keskittyy oppilaiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen niin akateemisesti kuin henkilökohtaisesti. Kouluvalmentajan rooli on toimia mentorina ja valmentajana, joka auttaa oppilaita asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita, kehittämään opiskelutaitoja ja löytämään motivaatiota opiskeluun. Tämä työ täydentäisi erinomaisesti koulunuorisotyöntekijöiden ja oppilashuollon toimintaa.
Tärkeintä on se, että oppilailla on mahdollisimman paljon turvallisia aikuisia ympärillä. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee ympärilleen tukiverkoston, joka koostuu erilaisista ammattilaisista, jotka voivat tarjota monipuolista tukea ja ohjausta. Kouluvalmentaja voisi tarjota oppilaille juuri sitä henkilökohtaista ja akateemista tukea, jota he tarvitsevat menestyäkseen sekä koulussa että elämässä.
Lisäksi haluan tuoda esiin huoleni siitä, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen nojaa usein hankkeisiin. Näitä hankkeita käynnistetään ja päätetään säännöllisesti, mikä herättää kysymyksen niiden pysyvyydestä ja pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Miten voimme tehdä tämän työn näkyväksi ja vaikuttavaksi, kun se perustuu jatkuvaan hankkeiden vaihteluun?
On tärkeää huomata, että vaikka koulunuorisotyöntekijät ovatkin arvokkaita, heidän työkuormansa on tällä hetkellä suuri. Kolme koulunuorisotyöntekijää kattaa kuusi yläkoulua, mikä tarkoittaa, että oppilasmäärät ovat suuria ja yksilöllinen tuki saattaa jäädä vähäiseksi. Kouluvalmentajien palkkaaminen voisi keventää koulunuorisotyöntekijöiden työtaakkaa ja tarjota oppilaille vieläkin paremman tukiverkoston.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, viranhaltijat, toivon, että Lohjallakin tulevassa nähdään kouluvalmentajien palkkaaminen ennaltaehkäisevänä ja hyvänä tapana tukea oppilaitamme. Lastemme ja nuortemme tulevaisuus on kiinni siitä, miten hyvin pystymme heitä tukemaan. Tarvitsemme lisää resursseja ja monipuolisempia ammattilaisia koulujemme arkeen. Kouluvalmentaja voisi olla ratkaiseva tekijä monen oppilaan elämässä.
Kiitos
Jätimme myös valtuustoaloitteen, jota olimme tehneet yhdessä Päivi Alanteen kanssa. Sovimme, että Päivi jättää aloitteen. Aloitteessa esitämme Leppäkorven alueelle osayleiskaavan selvittämistä. Nummi-Pusulan kunnan aikana osayleiskaavan valmistelu oli aloitettu, joten työtä on siitä hyvä jatkaa.
Valtuustoaloite selvityksestä osayleiskaavasta Leppäkorven alueelle
Keskustan valtuustoryhmä esittää osayleiskaavan selvittämistä Leppäkorven alueelle, joka rajoittuu 110-tien ja Somerontien välille.
Nummi-Pusulan kunta näki osayleiskaavan tarpeelliseksi, kun ranskalainen Areva kiinnostui alueesta 2006. Nyt norjalainen yhtiö on tehnyt 1300ha varauksen alueelle kaivostoimintaa varten. Alueella on paljon vakituisia asukkaita ja kesämökkiläisiä. Alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on merkittäviä luonto ja maisema-arvoja. Jatkuva huoli mahdollisesta kaivostoiminnasta haittaa alueen kehittymistä. Kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset tulee arvioida ja aluetta kehittää Lohjan kaupungin edun mukaisesti, kuntalaisia kuullen.
Kuntaliitoksen jälkeen osayleiskaava valitettavasti unohtui. Nyt on aika nostaa tämä tärkeä asia uudelleen esille ja viedä se eteenpäin.
Ympäristöarvot:
Leppäkorven alueella on merkittäviä luontoarvoja, jotka on tärkeä säilyttää.
Kaavoituksessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ympäristön kuormituksen minimointi.
Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä ja niitä on ehdottomasti vältettävä.
Aiemman työn hyödyntäminen:
Nummi-Pusulan kunnan aikaisemmin tekemä selvitystyö tarjoaa hyvän pohjan nykyisen selvityksen aloittamiselle ja jatkamiselle.
Valmistelun keskeytyminen kuntaliitoksen vuoksi ei poista tarvetta eikä vähennä aiemmin tunnistettuja mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi.
Kaupungin strategiset tavoitteet:
Osayleiskaavan laatiminen tukisi pitkän aikavälin strategisia tavoitteitamme, jotka painottavat kestävää kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia.
Alueen kaavoittaminen olisi linjassa strategisen maankäytön suunnitelmien kanssa.
Esitämme, että kaupunki käynnistää selvitystyön osayleiskaavan laatimiseksi Leppäkorven alueelle 110-tien ja Somerontien välille. Tämä selvitystyö sisältäisi:
Alueen nykytilan kartoituksen
Mahdollisten asuin- ja liiketoiminta-alueiden määrittelyn
Liikenne- ja infrastruktuurisuunnitelman
Ympäristövaikutusten arvioinnin
Tavoitteena on tuottaa kattava selvitys, joka toimii pohjana varsinaiselle osayleiskaavan laadinnalle ja varmistaa alueen suunnitelmallisen ja kestävän kehittämisen.
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa käsiteltiin 11.6.2024 hyvinvointialueen asukkaille erittäin tärkeää aihetta: palvelujen verkoston kehittämistä. Keskusta oli mukana neuvotteluissa viime metreille asti, mutta emme voineet sitoutua lopulliseen neuvottelutulokseen sen liian keskittävän luonteen vuoksi. Lisäksi moni linjaus jäi liian tulkinnanvaraiseksi ja palvelujen kuvaukset olivat epämääräisiä. Meille tärkeä lähipalvelulupaus ei toteutunut riittävästi.
Suun terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kouluilla tai niiden läheisyydessä sekä suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin/asumispalveluyksikköön.
Pienten, hyvin toimivien ja sekä asukkaiden että henkilökunnan suosimien ikäihmisten asumispalveluyksiköiden jatkaminen.
Valitettavasti kaikki Keskustan muutosesitykset äänestettiin nurin.
Eerikki Viljanen piti erinomaisen yhteenvetopuheenvuoron ja esitti toivomuspontena, että ”toimivia palveluyksiköitä ei lakkauteta tai ajeta alas ennen kuin niiden palveluiden saatavuus on varmistettu kohtuullisella etäisyydellä”.
Keskusta teki ryhmänä myös aluevaltuustoaloitteen Karjalohja-Sammatin lähipalvelujen turvaamisesta monituottajamallilla. Odotamme mielenkiinnolla, millaisen vastauksen siihen aikanaan saamme.
Tänään Keskusta puolusti hartiavoimin alueen lähipalveluja lupaustemme mukaisesti. Valitettavasti valtaosa ryhmistä ja aluevaltuutetuista ei nähnyt tätä tavoitetta puolustamisen arvoisena strategisena linjauksena. Jatkamme kuitenkin työtämme lähipalvelujen puolesta, sillä uskomme vahvasti niiden merkitykseen hyvinvointialueen asukkaille.
Lähipalvelut ovat Keskustalle sydämen asia. Olemme vakuuttuneita siitä, että lähellä tarjottavat palvelut parantavat asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua. Lähipalvelut ovat myös tärkeitä alueen elinvoimaisuuden ja työllisyyden kannalta.
Keskusta jatkaa taistelua lähipalvelujen puolesta kaikilla tasoilla. Teemme yhteistyötä asukkaiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa varmistaaksemme, että Länsi-Uudenmaan alueella on jatkossakin laadukkaita ja helposti saavutettavia lähipalveluita.
Olin valmistellut omat puheenvuoroni siten, että kahta vastaesitystä varten kaksi puheenvuoroa, mutta koska aluevaltuustossa on erilainen käytäntö kuin kaupunginvaltuustossa sain ohjeistusta viranhaltijalta, että voin toki pitää kaksi puheenvuoroa, toisen pituus on kolme minuuttia ja jatkopuheenvuoro on minuutin mittainen tai voisin pitää yhden puheenvuoron, joka olisi hieman pidempi. Tiivistin ja yhdistin puheenvuoroni ja esitin vastaesitykseni yhden puheenvuoron aikana.
Alkuperäisen suunnitelmani mukaan olisin avannut hieman enemmän vastaesityksiäni, avaan niitä siis tässä:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kuulijat ruudun takana
Lautakuntien, nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvoston sekä asukkaiden kannanottoja lukiessani heräsi kysymys: ovatko sopuun päässeet ryhmät tutustuneet näihin kannanottoihin lainkaan?
Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia kannanottoja tehneitä, erityisesti nuoria, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet ja tuoneet esille tärkeät näkökulmansa. Nuorten panos on korvaamaton ja heidän näkemyksensä antavat meille arvokasta tietoa päätöksentekomme tueksi.
Monessa lausunnossa käy ilmi, että esitysluonnoksessa ei ole avattu riittävästi muutoksia, siirtymisiä tai mitä mikäkin palvelu, kuten arviointiyksikkö tai korttelikehittäminen, tarkoittaa. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä ja vaikeuttaa päätöksentekoa sekä vähentää asukkaiden luottamusta prosessiin.
Näiden arvokkaiden mielipiteiden pohjalta teen seuraavan vastaesityksen:
Sen sijaan, että keskittyisimme palvelujen keskittämiseen, esitän, että koululaisten hammashoito toteutetaan edelleen koulun läheisyydessä. Lisäksi ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota heidän terveydentilansa ja hoitotasapainonsa varmistamiseksi. Suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin.
Hammashoidon palvelujen keskittäminen heikentää palvelujen saantia merkittävästi ja lisää erikoissairaanhoidon palvelujen käytön riskiä, kun hampaat jäävät hoitamatta. Väestön ikääntyessä ja perussairauksien hoitotasapainon heikentyessä riskit vakaville hoitamattomista suun tulehduksista johtuville tulehduksille kasvavat. Säännöllinen ja saavutettavissa oleva suun terveydenhuolto on olennainen osa yleistä terveyttä. Suun terveysongelmien ennaltaehkäisy ja oikea-aikainen hoito voivat vähentää muiden terveysongelmien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, riskiä. Tätä taustaa vasten suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen voi vähentää kustannusten nousua tulevaisuudessa liittyen mahdollisiin seurannaissairauksiin ja ilmiöihin.
Tämä lähestymistapa tukee lasten hyvinvointia ja varmistaa, että hammashoito on helposti saavutettavissa. Se vähentää myös lasten ja heidän perheidensä logistisia haasteita. Panostamalla ennaltaehkäisevään hoitoon koulussa voimme parantaa lasten suun terveyttä ja ehkäistä tulevia ongelmia.
Eli toistan vastaesitykseni: esitän, että koululaisten hammashoito toteutetaan edelleen koulun läheisyydessä. Lisäksi ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota heidän terveydentilansa ja hoitotasapainonsa varmistamiseksi. Suuhygienistien tekemät hampaiden kunnon tarkastukset ja hampaiden puhdistukset tulee ulottaa jokaiseen hoivakotiin.
Kiitos.
Puheenvuoro Aluevaltuuston Kokoukseen: Iltarusko ja Karkkilan Vuodeosasto
Hyvät valtuutetut,
Olemme keskustan aluevaltuustoryhmän kanssa kiertäneet laajaa hyvinvointialuettamme, tutustuneet eri palveluihin ja keskustelleet henkilöstön, asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa. Tämän kiertueen myötä olemme saaneet kattavan käsityksen alueemme tilasta. Meillä on upeita palveluja, mutta myös kehittämistä vaativia kohteita. On selvää, että osaava henkilöstömme on suuri voimavaramme, mutta samalla on huolestuttavaa, että suuri osa heistä kokee, ettei heitä kuulla.
Palvelujen verkoston kehittäminen edellyttää, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti. Pelkkä asioiden esittäminen Teams-kokouksissa ei riitä, eikä se korvaa aitoa kuulemista ja keskustelua. On tärkeää, että päätöksentekoprosessimme ovat läpinäkyviä ja osallistavia.
Missä tilanteessa ovat ikääntyneiden palveluasumisyksiköt ja vuodeosastot? Mitä päätöksiä on tehty ja mitä toteutettu ennen varsinaisten päätösten tekemistä? Onko palvelutarpeiden arviointi suoritettu aidosti ja onko pidemmän aikavälin järkevyyttä ja kustannustehokkuutta pohdittu riittävästi?
Näiden kysymysten pohjalta teen seuraavan vastaesityksen ikääntyneiden asumispalveluihin:
Esitän, että selvitetään Iltaruskon palveluasumisyksikön sekä muiden palveluasumisyksiköiden koko resurssin käyttöönottoa aidon tarpeen mukaan. Asiakasprofiilin kohdentaminen sellaisiin yksiköihin, joissa heidän arviointinsa, kuntoutus ja hoito onnistuvat osaamisen ja koulutustason mukaan, olisi kustannustehokasta ja järkevää.
Meidän tulee varmistaa, että resurssit kohdistetaan oikein ja että palvelut vastaavat alueemme asukkaiden tarpeisiin. Tämä edellyttää henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämistä ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä yhdessä heidän kanssaan.
Kiitos.
Tiivistettynä puheenvuoroni:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kuulijat ruudun takana,
Olen lukenut lautakuntien, nuorisovaltuuston, vanhus- ja vammaisneuvoston sekä asukkaiden kannanottoja ja kysyn, ovatko sopuun päässeet ryhmät tutustuneet näihin kannanottoihin? Haluan kiittää kaikkia kannanottoja tehneitä, erityisesti nuoria, heidän aktiivisesta osallistumisestaan. Nuorten näkemykset ovat meille arvokkaita.
Monet lausunnot tuovat esiin, että esitysluonnos ei riittävästi avaa muutoksia ja palveluja, kuten arviointiyksikköä tai korttelikehittämistä. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä ja vaikeuttaa päätöksentekoa, vähentäen asukkaiden luottamusta prosessiin.
Teen seuraavan vastaesityksen liitteen sivulle 20:
Koululaisten hammashoito toteutetaan koulun läheisyydessä.
Ikääntyneiden suunterveydenhuoltoon kiinnitetään erityistä huomiota. Suuhygienistien tarkastukset ja puhdistukset tulee ulottaa kaikkiin hoivakoteihin.
Hammashoidon keskittäminen heikentää palvelujen saantia ja lisää erikoissairaanhoidon riskiä. Säännöllinen ja saavutettavissa oleva suun terveydenhuolto on olennainen osa yleistä terveyttä. Ennaltaehkäisevä toiminta voi vähentää kustannuksia liittyen seurannaissairauksiin.
Olemme keskustan aluevaltuustoryhmän kanssa kiertäneet laajaa hyvinvointialuettamme ja keskustelleet henkilöstön ja asukkaiden kanssa. Meillä on upeita palveluja, mutta myös kehittämiskohteita. Osaava henkilöstömme on voimavaramme, mutta moni kokee, ettei heitä kuulla. Palvelujen kehittäminen edellyttää, että henkilöstön ääni kuuluu aidosti. Pelkkä Teams-kokous ei riitä.
Teen seuraavan vastaesityksen ikääntyneiden asumispalveluihin liitteen sivulle 31: Ehdotan, että selvitetään Iltaruskon palveluasumisyksikön ja muiden vastaavien yksiköiden resurssien käyttöönottoa aidon tarpeen mukaan. Asiakasprofiilin kohdentaminen sellaisiin yksiköihin, joissa heidän arviointinsa, kuntoutus ja hoito onnistuvat osaamisen ja koulutustason mukaan, olisi kustannustehokasta ja järkevää.
Meidän tulee varmistaa, että resurssit kohdistetaan oikein ja että palvelut vastaavat alueemme asukkaiden tarpeisiin. Tämä edellyttää henkilöstön asiantuntemuksen hyödyntämistä ja palvelujen jatkuvaa kehittämistä yhdessä heidän kanssaan.
Muistathan, että voit ottaa meihin yhteyttä, jos sinulla on kysyttävää tai haluat olla mukana tässä tärkeässä työssä.
Yhdessä voimme varmistaa, että Länsi-Uusimaan alueella on parhaat mahdolliset lähipalvelut kaikille asukkaille!
Kokouksessa muuten kävi myös niin, että minusta tuli kesken kokousta pöytäkirjantarkastaja, sillä toinen pöytäkirjantarkastajista oli pois kesken kokousta liian kauan.
Olin läsnä varajäsenenä varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä kaupunginhallituksen kokouksessa 27.5 ja 3.6. 2024. Tässä katsaus kaupunginhallituksen kokousten keskeisiin aiheisiin ja päätöksiin.
27.5.2024 Kokous
Jönsbölen kaavoitus Kokouksessa käsiteltiin Jönsbölen kaavoitusta. Vihreät esittivät asian palauttamista uudelleenvalmisteluun, mutta äänestys päättyi tiukasti 7-6 käsittelyn jatkamisen puolesta. Äänestin itse vastaesityksen puolesta. Lopulta päätös tehtiin alkuperäisen pohjaesityksen mukaisesti.
Tilinpäätöksen uudelleenkäsittely Tilinpäätös jouduttiin käsittelemään uudestaan havaittujen virheiden vuoksi. Helmikuussa 2021 käyttöön otettu uusi ohjelma konsernitilinpäätöstä varten aiheutti kiirettä ja osaamishaasteita. Vuoden 2021 ja 2022 tilinpäätöksissä ilmeni ongelmia, jotka korjattiin, mutta virheiden syitä ei selvitetty kunnolla. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä huomattiin, että kaikki tilit eivät summaudu oikein ja konsernitilinpäätöksen pohja oli laadittu virheellisesti.
Seuraavat Toimenpiteet:
Ohjelma käydään elokuussa läpi tili tililtä ja luodaan uudelleen.
Koeponnistetaan vuoden 2023 tilinpäätös.
Hankitaan asiantuntija-apua syksyn aikana.
Järjestetään koulutusta.
Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsauksessa käsiteltiin mm. Varttivaltuuston aloitetta, Länsiradan puheenjohtajiston tapaamista 3.6., Raaseporin, Kirkkonummen ja Lohjan te-yhteistyötä sekä kiskobussikokeilua vuosina 2025-2026.
Leppäkorven Kaivosvaraus Keskustelin Leppäkorven kaivosvarauksesta ja esitin useita kysymyksiä kaupungin kannasta ja toimista. Kaupunki valmistelee lausuntoa/valitusta asiasta ja selvittää, onko kaupunkia edes kuultu. Päätös on, että lausunto/valitus tulee olemaan kuntalaisten kannalla ja virheisiin tartutaan tarkasti.
Hallintojohtaja Hallintojohtajasta äänestettiin pohjaesityksen mukaisesti, joka jäi voimaan äänin 8-5. Äänestin itse valittajan puolesta.
3.6.2024 Kokous
Länsirataneuvottelut Saimme tiiviin katsauksen sen hetkisestä tilanteesta. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saapuu 4.6. kirjelmä, joka on esisopimuksen tapainen ja vaatii allekirjoitusta CEF-tuen hakemista varten. Työ Asemanseudun kehittämisestä taloudellisesta näkökulmasta etenee yhteistyössä Inspiran kanssa. VR on lähestynyt Hankoradan kuntia tiedustellen kiinnostusta tilapäisten asemien rakentamisesta Lohjan ja Vihdin alueille vuosille 2025-2027.
Perämäen Syyteasia Perämäki ilmoitti saaneensa tiedon, että hänen syyteasiansa on siirtynyt syyttäjän harkintaan.
Leppäkorven Kaivosasia Leppäkorven kaivosvarauksen osalta varaaja on saanut etusijan muihin yrityksiin nähden. Lupaa malmin etsintään ei ole saatu, eikä kunnalla ole valitusoikeutta, koska päätös ei kohdistu suoraan kuntaan. Jos yritys hakee lupaa, kuuleminen tapahtuu ja kaupungilla on valitusoikeus. Mahdollinen valitus tehdään tilanteen edetessä.
Ikääntyneiden Hyvinvointisuunnitelma Vuonna 2022 ikääntyneiden (65 vuotta täyttäneiden) osuus väestöstä oli 25,8 %. Vuoteen 2030 mennessä osuuden ennustetaan nousevan yli 30 %. Lohjalla kaatumis- ja putoamistapauksia oli 329,5 tapausta 10 000 ikäistään kohden. Lonkkamurtumien osuus on pysynyt maan keskiarvon tasolla (0,6-0,7 %).
Yli 75-vuotiaista lohjalaisista yli 90 % asui kotona. Pienituloisuutta osoittava täyttä kansaneläkettä saaneiden osuus oli 0,9 %, mikä on selvästi alle maan keskitason (1,7 %). Omaishoidon tukea saaneiden osuus 75 vuotta täyttäneistä oli 3,6 %.
Kyselyyn vastanneiden toiveet:
Ulkoilu- ja lenkkikavereita tai muuta yksinäisyyttä ehkäisevää toimintaa.
Ilmaisia tai edullisia liikunta- ja kulttuuriharrastuksia sekä kuljetuksia harrastuspaikoille.
Siivous- ja pihatyöapua.
Vapaaehtoisapua omaishoitajien tueksi.
Vanhusneuvolaa, josta voisi saada apua terveyshuoliin.
Saukkolan Päiväkodin Myynti Saukkolan päiväkodin myynnistä käytiin keskustelua. Esitykset vaihtelivat tontin myymisestä ja purkamisesta teollisuuskäyttöön, sen pitämisestä kunnallisen toiminnan käytössä, aina uuden päiväkodin rakentamiseen tontille. Lopulta kaupunginhallitus päätti, että Saukkolan päiväkotikiinteistöä ei myydä, vaan tontin jatkokäyttöä valmistellaan.
Muut Päätökset
Karstu myytiin päätöksen mukaan.
Kaupunginhallituksen edustajaksi TE-lautakuntaan valittiin Maittila, varajäsenenä Junnila.
Valtuustokokous siirrettiin pidettäväksi 19.6. aikataulullisista syistä.
Lotta Paakkunainen 