Kategoria-arkisto:koulu

Järnefeltin koulun väistöä saadaan odottaa

Palvelutuotantolautakunta käsitteli kokouksessaan 25.10.2018 Järnefeltin koulun tilannetta. Paitsi ettei käsitellyt. Kokouksessa käsiteltiin Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraporttia. Luulisi, että väliraportti olisi otettu käsittelyyn koulun vakavan tilanteen vuoksi, mutta ei. Väistöä ei käsitelty. Käsiteltiin tulevaisuutta. Lapset ja henkilökunta siis jatkavat työskentelyään sairaassa talossa. Ilmoitettuja oireilijoita on erikoisen vähän, mutta se voi selittyä monellakin tavalla. Ei osata epäillä sisäilmaa oireiden aiheuttajaksi, sillä murrosiässä voi oireet usein pistää esimerkiksi murrosiän, liian valvomisen tai liiallisen ruutuajan tai pelaamisen piikkiin. Lokovalle tulleiden tiedustelujen ja yhteydenottojen perusteella voisin sanoa, että oireilijoita on enemmän kuin se muutama. Olisi ihan ensiarvoisen tärkeää, että kodit saisivat tietoa oireista ja ennen kaikkea tietoa, mitä tehdä ja miten edetä.

Sisäilmaoireet
Yleisimpiä oireita ovat:

  • Silmä-, nuha- ja astmaoireet
  • Infektiokierre
  • Ihottumat
  • Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily
  • ylivilkkaus

Koska oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan. Mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa, mutta ilman ilmoituksia hälytyskellot eivät voi soida.
Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia tai monikemikaaliherkkyyden (MCS). Kaikki sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa olevat eivät  sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

(ote sivustani: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/)

Sivulla on myös vinkkejä siitä, mitä voisi tehdä, jos epäilee lapsensa oireilevan sisäilman vuoksi ja kehen ottaa yhteyttä.

 

Tuntuu, että nyt pyritään väistelemään ja ohjataan ajatuksia muualle. Koulun tulevaisuutta tulee käsitellä, mutta nykyhetki on akuutti. Oireilevat lapset ovat akuutti, oireileva henkilökunta on akuutti. Ensin tulee käsitellä väistö ja järjestää se, sen jälkeen voidaan miettiä, miltä koulun tulevaisuus näyttää.

Jälleen tässäkin asiassa kummittelee taustalla kouluverkkoselvitys. Katsotaanpa vuoden 2015 selvitystä:

ote kouluverkkoselvityksestä vuodelta 2015:

Monitoimijatalo- ja kampusajattelua viedään eteenpäin silloin, kun toiminnolle on riittävä väestöpohja. Koulukampuksille keskitetään myös muita palveluja mahdollisuuksien mukaan siten, että tilat ovat mahdollisimman tehokkaasti käytössä ja palvelevat alueen asukkaita. Ensisijaisesti huomioidaan, että kiinteistöjen kuntoa, terveyttä ja korjausvelkaa tarkastellaan. Koulurakennuksen tulee olla kunnossa ennen kuin siihen siirretään lisää oppilaita / uusia toimintoja. Lautakunta pyytää tilapalveluilta 15 vuoden suunnitelmaa kustannusarvioineen (sis. korjaukset ja kunnossapito) kouluverkon saattamisesta tavoiteltavaan 75 % tekniseen kuntotasoon. Vuosikorjauksiin pitää varata rahaa, jatkuvasti. Korjausvelka on kurottava umpeen sivistystoimen käyttämien kiinteistöjen osalta. Kiinteistömassan hallinnointi pitää olla pro-aktiivista, eikä reaktiivista – ei sisäilmayllätyksiä.”

samasta selvityksestä:

Kuva 14. Koulut, joiden tekninen kunto alle on 75 %, oppilassiirtoja tehdään näihin vasta sen jälkeen, kun koulujen tekninen kunto on yli 75 %.
Rakennuksen nimi  V     hum2   KLA     Kvelka €  Pkatarve € Pptarve €

Ojamon koulu       1977    6 176    71 %    457 823

Pusulan koulu                    2 345     70 %    245 679

Perttilän koulu     1992     3 333      62 %    858 737

Rauhalan koulu   1960      1 337      38 %    1 056 542  1 480 134  2 327 319 Korjausvelka (tavoitekunto 75 %) tarvittava investointi  2 618 780        Peruskorjaukseen (tavoitekunto 90 %) tarvittava investointi  1 480 134

(vaikka Ojamon koulun kuntoisuus oli alle vaaditun, siirrettiin Neitsytlinnan koulun toiminnot sinne)

Tuo siis vuodelta 2015.

Olen aika-ajoin kirjoittanut Järnefeltin tilanteesta,

http://nummentie.blogspot.com/2016/01/lohjalla-tehdaan-pitkajanteista.html

Koulujen kuntoisuuspisteytyksestä: http://nummentie.blogspot.com/p/lohjan-koulut.html

http://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/02/21/koulujen-kunto-on-heikko-yllatytaan-viela-lisaa/

Ylläolevassa kirjoituksessa kerron, kuinka

Edellisen tutkimuksen tekijät kirjoittivat, että Tutkimustulosten perusteella suosittelemme korjausten hankesuunnittelun käynnistämistä, jonka yhteydessä mietitään laajempina kokonaisuuksina myös mahdollisia muita korjaus / parannustarpeita rakennusten ja järjestelmien ikä huomioiden.

Silti Järnefeltin ilmanvaihdon peruskorjausta on viivästetty odottamaan kiinteistön kokonaisarviota.

Puhutaanpa siitä tutkimuksesta hetki:

Merkkisavukokeilla on todettu, että tilat ovat alipaineiset, jolloin alapohjassa ja ulkorakenteissa olevat mikrobit pääsevät rakennuksen sisäilmaan.

Mesofiilisiä bakteereja ja aktinobakteereja löytyi monesta näytteestä kohtalaisesti tai runsaasti. Cladosporiumia esiintyi runsaasti. Cladosporium on yleisin ulkohome Suomessa. Se voi alkaa kasvaa kosteusvaurioituneissa rakenteissa ja esiintyä myös sisätiloissa. Cladosporium on allergisoiva. Mahdollisia toksiinintuottajamikrobejakin löytyi, esimerkiksi Aspergillus sydowii ja streptomyces

Alapohjankin suhteellinen kosteus oli huomattava

Järnefeltissä oli otettu ainoastaan 14 näytettä rakenteista ja raportista käy ilmi, että suurin osa havainnoista tuntui olevan aistinvaraisesti ja PINTAKOSTEUSMITTAREILLA tehtyä.

ja viimeisin https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/10/16/jarnefeltin-koulun-sisailmaongelma/

Kuvittelin noin vuosi sitten, että nyt alkaa tapahtumaan: https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/29/viranhaltijat-ottaneet-tosissaan-jarnefeltin-koulun-tilanteen/

Olen tyytyväinen siihen, että viranhaltijat ovat tosissaan koulun kohdalla ja ovat teettäneet tutkimuksia ja tehneet esityksiä koulun kunnon parantamiseksi.

Koulua on viime vuosien aikana korjattu yli viidellä miljoonalla eurolla, eikä ongelmia ole saatu poistettua. Toivon, että nyt on osattu tutkia ja löydetty oikeat ratkaisut.

Surullinen huokaus. Vuosi ylläolevan jälkeen joudun toteamaan, ettei ole.

Kaikissa luokkatiloissa ei ilmeisesti oireilla, osaväistö voisi olla mahdollista. Nyt olisi pitänyt päättää koulun lasten väistöstä. First things first.

Palvelutuotantolautakunta päätyi äänin 7-6 esittämään, että Järnefeltin koulu korjattaisi. Ei tiedetä, miksi koulussa oireillaan, mutta korjataan silti. Lapset saavat odottaa, altistua ja sairastua. Jokainen päivä on liikaa.

Mulla olisi ehdotus.

Israelin puolustusvoimien panssaroitu Caterpillar D9R
Puskutraktori on maansiirtokone, jossa on pystysuora levymäinen puskuterä.[1]

Ensimmäinen nykyaikainen puskutraktori rakennettiin Yhdysvalloissa vuonna 1923. Tavallisia ja panssaroituja puskutraktoreita on ollut myös sotilaskäytössä. Arkikielessä puskutraktoria tai telaketjutraktoria kutsutaan myös katerpillareiksi (erään niitä valmistavan yrityksen nimestä Caterpillar).  (Lähde:wikipedia)

Ainoa, joka koulun korjaa.

 

 

 

Järnefeltin koulun sisäilmaongelma ajaa alueen kouluverkkoselvitykseen?

Luimme 15.10.2018 Länsi-Uusimaasta (https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/712064-etela-lohjan-kouluverkosta-kolme-vaihtoehtoa-jarnefeltista-voi-tulla-alueen-koulut), että Järnefeltin koulun sisäilmatilanne on huolestuttava.

Mä en enää tiedä, mitä sanoa. HALOO! Huokaisen syvään.

Lehdessä kerrotaan myös, että Järnefeltin koulussa on tehty kaksi sisäilmatutkimusta.

Aha.

Järnefeltissä on tehty tutkimuksia ja toimenpiteitä ainakin vuodesta 2010.

Järnefelt lyhyesti
Tapaus Järnefelt 2010

 

Koulussa on tehty korjauksia, sen jälkeen seurattiin, tehtiin lisää korjauksia, seurattiin, oireilut jatkuivat, seurattiin, tehtiin lisää korjauksia. Sisäilmatyöryhmä päätti 9.12.2011, että laitetaan koulu seurantaan, sillä haitoista ei kantaudu enää viestejä.

  • Sisäilmatyöryhmän raportti vuodelta 2011 kertoo näin:

Koko Järnefeltin koulun korjausprosessin aikana sisäilmatyöryhmä oli toimintakykyinen. Näin vaikeitten asioiden korjaamisessa kukaan ei voi toimia yksin. Kaikkien osapuolten asiantuntemusta tarvittiin. Lopullisen korjauksen ja käytännön toiminnan hoiti Lohjan kaupungin tilapalvelut yhdessä sisäilmaryhmän jäsenten asiantuntemuksen sekä rakennusalan ammattilaisten avulla.

(sööttiä, paitsi että ongelmia ei kuitenkaan ole saatu korjattua)

 

  • Airkosin raportti 28.5.2015
”Mineraalivillaogelmat ja niiden korjaaminen sekä vahtimestarin tilan hajuongelman korjaaminen”
Tämän raportin mukaan on täsmäkorjattu muutamia osia koulusta tiivistämällä, peitelaudoilla ja kemikaaleilla puhdistamalla.

Kouluverkon vaikuttajaraati lausui alueiden johtokunnan kokouksessa syyskuussa 2015 kouluverkon selvityksestä Järnefeltin alueen suunnitelmista näin:

Rauhala, 5-6 lk siirto Järnefeltin yläkouluun
Järnefeltillä ei ole vapaita opetustiloja ilman investointeja, Järnefeltin sisäilmatilanne on selvitettävä ensin. 5-6. luokkalaisten integroituminen yläkouluun on sosiaalisesti haastavaa, Tutkimusten mukaan kehityspsykologisesti 5.-6. ja 7.-9.luokkalaiset kuuluvat eri ikävaiheisiin. Vitos-kutoset elävät vielä lapsuutta jossa leikeillä on vielä keskeinen merkitys ja seiska-ysit elävät suurta muutosta niin fyysisessä, psyykkisessä, sosiaalisessa kuin seksuaalisessa kehityksessä (http://www.nousiainen.fi/dynasty/kokous/20132575-3-8.PDF):
Ruotsinkielen opetus on mahdollista järjestää myös Rauhalassa
samalla tavalla kuin tällä hetkellä opetetaan englantia
  • A-insinöörien tekemä sisäilma-, rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus toukokuussa 2017 (btw, A-insinöörit tekee jälleen tutkimuksen)
Löydöksissä oli runsaasti kosteusvaurioindikaattorimikrobeja, kuten cladosporiumia ja aspergillus sydowii’a
joista esim. Hengitysliiton sivuilla kerrotaan

Rakennuksessa esiintyvät mikrobit ovat yleensä ulkoilmalle tavanomaisia Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeita sekä pieniä määriä kosteusvauriomikrobeja kuten esimerkiksi Aspergillus Versicolor tai Streptomyces-suvun aktinobakteereja (sädesieni).

Rakennuksen mikrobikanta muuttuu kosteusvaurion vaikutuksesta. Ensimmäisenä kasvavat nopeakasvuiset Penicillium-, Cladosporium- ja Aspergillus-suvun homeet. Kosteusvaurion jatkuessa alkaa kosteusvauriomikrobien (esim. Aspergillus Versicolor, Streptomyces-bakteeri, Trichoderma) kasvu.

Rakennusten kosteissa tiloissa voi kasvaa erilaisia hiivoja. Hiivakasvustoja esiintyy pääosin homesienten yhteydessä. Yleensä hiivat vaativat kasvaakseen korkeita kosteuspitoisuuksia ja hieman korkeampia lämpötiloja kuin homesienet.

Lahottajasienten kasvu rakennuksen puumateriaaleissa mahdollistuu, jos kosteusvaurio jatkuu pitkään ja materiaalin kosteuspitoisuus on suuri. Rakennusten yleisimmät lahottajasienet ovat ruskolahottajia. (lähde: https://www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/kosteus-ja-homevauriot/nain-homevaurio-syntyy/mikrobit)

  • Fcg:n tekemä Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus 3.5.2018

Tehdyt tutkimukset on suoritettu pääosin aistinvaraisin havainnoin, pintakosteuskartoituksin, rakenteisiin tehtyjen rakenneavausten, rakenteista otettujen mikrobinäyteanalyysien, materiaalien bulkemissionäytteiden ja sisäilman VOC-emissionäytteiden avulla.

…

Rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten, aistinvaraisten havaintojen ja näyteanalyysien perusteella voidaan todeta, että sisäilman laatuun rakennusteknisesti vaikuttavina haittatekijöinä voidaan pitää paikallisia mikrobivaurioita sekä epätiiviiden rakenneliitosten ja läpivientien kautta tapahtuvia ilmavuotoja rakenteista sisäilmaan päin. Epätiiviiden rakenneliittymien kautta sekoittui hajuja ja mahdollisia epäpuhtauksia sisäilmaan päin. Todettuja ilmavuotoreittejä ovat mm. vanhimpien rakennuksenosien erilaiset liittymät laajennusosiin sekä yleisesti ulkovaipparakenteiden ja maanvaraisten lattioiden liittymät sekä epätiiviit kanaalien tarkastusluukut. Alakattorakenteden päällä on rakentamis- ja saneerausvaiheiden aikaista pölykertymää ja pinnoittamattomia mineraalikuitulähteitä. Tutkimustulosten perusteella suositellaan kokonaisuuksina arvioimaan hankkeena ns. sisäilmakorjausten laajuus, tilapintojen päivittämisen tarve sekä laajempana kokonaisuutena tulee arvioida jatkossa tiettyjen kosteusteknisesti riskialttiiden rakenneratkaisujen uusimista, vaikka niissä ei tutkimushetken tulosten perusteella esiinny vaurioita.

 

Järnefeltin korjauksiin on syksyyn 2017 mennessä käytetty viisi miljoonaa euroa, eikä vieläkään kiinteistö ole terve, lapset oireilevat, mutta jatkavat koulunkäyntiä.  Lisää tutkimuksia on tilattu ja nyt kuulemma kattavia. Miksi kattavia ei ole heti tilattu?

Luen sisäilmatyöryhmän raporttia Järnefeltistä vuodelta 2011 ja huomaan, että joissakin asioissa Lohja todellakin on jymähtänyt paikalleen:

Kyseinen sisäilmaongelma oli alusta alkaen erittäin raskas tilahallinnolle hoidettavaksi, koska ongelmasta ei ollut ennakkoon mitään tiedotettavaa. Yksinkertaisesti ei ollut tiedossa, että koulussa ”muhii” sisäilmaongelma.

ja

Korjaukset jatkuivat ja sisäilmaryhmä kokoontui jälleen 08.04.2011. Järnefeltin koulu oli laajimpana asiana esillä. Tilanne huolestutti kaikkien jäsenten mieltä, koska paineet henkilökunnan suunnalta olivat hyvinkin voimakkaita. Työntekijät halusivat tietää tarkalleen, minkälaisia sisäilmaongelmia kiinteistöstä tulee esiin ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat terveyteen.

Se siitä historiasta. Huomattavaa on, että historiaa koulun sisäilmaongelmalla on pitkälti, ei edelleenkään olla syystä tietoisia, mutta siltikään ongelmaa ei ratkaista sillä, että seurataan, sitä on jo tehty.

Itse en ole rakennusalan ammattilainen, eikä ole iso osa heistäkään, jotka päätöksiä aiheesta tulee tekemään. Mä toivoisin, että kaupunki löytäisi ammattilaisen, toivoisin, että kaupunki osaisi tilata oikeanlaisen tutkimuksen, että löydämme oikean ratkaisun.

Mun ratkaisu näillä asiakirjojen lukemisella, oppilaiden oireiluilla, perheiden yhteydenotoilla, ajalla, mitä tähän on käytetty, on puskutraktori.

Mutta, koska siihen ei varmaan heti kaupungilla eikä päättäjillä ole halua on mulla teille toinen ratkaisu, jos te ette millään löydä sitä vikaa (tai siis kun ette ole löytäneet), mikä Järnefeltin koulua vaivaa, ottakaa yhteys ammattilaiseen, joka sen vian löytää ja sen perusteella antaa toimenpidesuosituksensa. Voin nimetä heti yhden. Henkilö, joka on jokaisen vakuutusyhtiön hyväksymä tekijä. Eikä ole kytköksissä kaupunkiin.
Järnefeltin koulu syksyllä 2017

Sisäilmatyöryhmä on jo suositellut oireilujen vuoksi, että pieni osa koulun väestä siirrettäisiin väistötiloihin.

Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan väistötilaratkaisuun ei haluta suin päin mennä.

– Seurataan tilannetta. Tarkoitus on tehdä koululla tilakohtaista seurantaa ja odotetaan myös niitä sisäilmatutkimusten tuloksia.

– Väistötilojen hankinta alkaa olla jo vähän kestämättömällä tasolla. Joitakin tiloja joudumme varmasti ottamaan siellä pois käytöstä, mutta yritämme selvitä toistaiseksi ilman kalliita väistötilaratkaisuja.

Etelä-Lohjan koulujen palveluverkon tulevaisuus tulee palvelutuotantolautakuntaan 25. lokakuuta. (Lähde: L-U 15.10.2018)

Rauhalan ja Järnefeltin tarveselvitys on  ollut käsittelyssä Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa 1.11.2017, palvelutuotantolautakunnassa 29.11.2017, kaupunginhallituksessa 5.2.2018 ja kaupunginvaltuustossa 14.2.2018. Valtuusto päätti asiasta, että
Rauhalan ja Järnefeltin koulujen hankesuunnittelua jatketaan
tarveselvityksen pohjalta, Järnefeltin koulun kuntotutkimus huomioiden.
Alueen muiden alakoulujen (Ristin koulu, Karjalohjan koulu ja Merituulen
Koulu (Inkoo) oppilasmäärien kehitys huomioidaan kokonaisuuden
tarkastelussa.
Päätös ei ole palveluverkkoselvitys, kuten nyt on näköjään suunnitteilla:

Lohja tekee syksyn aikana linjauksen Etelä-Lohjan tulevasta kouluverkosta.

Hyvinvointijohtaja Katri Kalskeen mukaan Järnefeltin ja Rauhalan koulujen hankesuunnittelun väliraportissa on oppilasmääräkehitykseen perustuen kolme vaihtoehtoa kouluverkoksi.

– Ensimmäinen on nykyisen verkkopäätöksen mukainen eli Rauhalaan jäisivät eskari sekä 1.–4. luokat, 5.–6. luokat menisivät Järnefeltiin.

– Kakkosvaihtoehdossa koko Rauhala siirtyy Järnefeltiin, jolloin siitä tulee yhtenäiskoulu Mäntynummen tapaan.

Oppilaat mahtuvat Järnefeltiin pienellä lisärakentamisella.

– Siitä tulisi monitoimitajatalon kaltainen.

Kolmas vaihtoehto mahduttaisi Järnefeltiin Rauhalan lisäksi myös Ristin koulun. (Lähde: L-U 15.10.2018)

Aiheesta aiemmin kirjoittamaani:

https://nummentie.blogspot.com/2016/10/paras-laake-sisailmaongelmaan-on.html

https://nummentie.blogspot.com/2016/10/lohjan-kouluverkon-kiinteistojen-kunto.html

 

https://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2017/11/29/viranhaltijat-ottaneet-tosissaan-jarnefeltin-koulun-tilanteen/

Ehkä sitten, kun tilanne on räjähtänyt käsistä

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarvioseminaarissa esiteltiin lautakunnalle kaupungin surkeita talouslukuja ja säästötavoitteita. Toki niistä on puhuttu pidemmän aikaa.

Talousarvioesityksessä oli mukana muutamalla rivillä Ikkalan koulun lakkautus. Mä en pidä tällaisesta toiminnasta. Koulujen lakkautus tulee tehdä oikean prosessin kautta ja se, että koulun lakkautuksesta mahdollisesti tulevat säästöt esitetään etukäteen talousarviossa, ei ole sitä. En todellakaan halua enää ikinä tehdä samaa virhettä, minkä tein Karstun koulun kanssa. Uskoin viranhaltijoiden ja kokeneempien luottamushenkilöiden sanaan siitä, että ei se mitään tarkoita, että se säästö on huomioitu laskelmassa. Juu, eipä tosiaan. Karstun koulun kohdallapa vaan sanottiin, että ”talousarviossa ei ole varattu koululle rahaa”. Kallis oppi ja olen edelleen sitä todella pahoillani.

Olimme ennen lautakunnan seminaarin jälkeistä kokousta kuulleet, että talousarvion esittelijä olisi poistanut Ikkalan koulun lakkautuksen talousarvioesityksestään, mutta aineistossa se edelleen oli. Niinkuin pitikin. Esityslista ja talousarvioesitys oli jo julkaistu, eikä sitä saa enää julkaisun jälkeen muuttaa ennen käsittelyä. Jos viranhaltija olisi muuttanut asiakirjaa, olisiko hän syyllistynyt virkavirheeseen? Huonoa hallintoa se ainakin olisi ollut.

Kokouksen aikana Ikkalan koulun lakkautus poistettiin talousarvioesityksestä lautakunnan yhteisestä tahtotilasta.

Äitikin pääsi hyppimään

Lohjan talousluvut on surkeaa luettavaa ja jokainen lautakunta joutuu nipistämään ja säästämään isojakin lovia. Itselle moni säästettävä kohde on hyvin epämieluisa, enkä pysty moniakaan itsellenikään hyväksyttämään, mutta nämä päätökset olivat ne, joiden takana on oltava.

Kuten sen, että tuntikehyksestä nipistettiin 0,5 prosenttia. Tästä kyllä en muista olleen puhetta talousarvioseminaarissa tai aineistossa ennen kokousta. Tämä kohta lisättiin viranhalijoiden mukaan ”koska Ikkala päätettiin säästää”. Erikoista oli kuitenkin se, että  se oli lisätty jälkikäteen seminaariaineistoon, seminaarin aikana sitä ei siis siinä ollut. Ei ole mikään ihme, jos ei pysy asioissa mukana, jos näitä asiakirjoja ja esityslistoja muutellaan sen jälkeen, kun  ne on julkaistu. Aina pitäisi olla maininta lisäyksistä tai poistoista.

Kokouksen esityslistalla oli jälleen puutoksia, liitelistalla mainittiin liitteenä ”Talousarvion valmistelun lähtötilanne”, no sitä ei ollut. Toki olimme käyneet sen läpi talousarvioseminaarissa, mutta eikö liitteen pidä olla mukana, jos se mainitaan? Kyllä mielestäni.

Helmitaulu

Olen moneen otteeseen peräänkuuluttanut laskuvirheitä, joita tapahtuu todella paljon, unohduksia (oho, lasku tuosta ei ollutkaan tullut pariin vuoteen, ja nyt se tulikin ja on iso, tai oho, unohdettiin maksaa sivukulut). Niistä on tullut iso lasku, mutta eivät nekään tietenkään kata kaikkia liian suuria kuluja. Toki aika ison osan kylläkin.

Inhimillisiä virheitä tapahtuu, kaikille, mutta jos niitä tapahtuu kokoajan, ja vain kohautetaan olkia ja todetaan, että ”sattuuhan sitä” tai ”tekevälle sattuu”, niin se ei ole kestävää taloudenpitoa, tai kestävää yhtään mitään. Virheistä tulee oppia, mutta jos niitä virheitä tekee kokoajan, eikä niistä opi, pitäisikö miettiä, mistä se johtuu. Olen myös hämmentynyt siitä, että kaupungilla ei ole henkilöä, joka olisi perillä laskuista, joka tarkistaisi, että laskut ovat tulleet, omat laskut menneet, ja joka tarvittaessa soittaisi laskun perään. Eipä tulisi niitä ”hups, oho”, ainakaan niistä laskuista, joita ei olekaan tullut pitkään aikaan.

Tytyrin koulu

Sisäilmaongelmat ovat tuoneet ison loven talouteen ja ne tulevat olemaan vielä pitkään iso ongelma, ei pelkästään investoinneissa, vaan myös sairaanhoitokuluissa. Sairaanhoitokuluja maksetaan jo nyt, vaikka ei sitä vielä ymmärretä tai osata yhdistää. Tulevaisuudessa toivottavasti jo osataan tilastoida ja seurta sisäilmasta sairastuneiden sairaskuluja. Niitä tullaan maksamaan kauan ja isosti, kun nyt sairastuneet lapset ja nuoret sairastavat aikuisina, eivätkä välttämättä pysty opiskelemaan tai tekemään töitä. He maksavat siitä kovimman hinnan.

Kun on säästetty liian kauan väärässä paikassa, maksetaan siitä nyt kovaa hintaa.

 

Edelleenkin säästöt kohdistuvat osittain vääriin paikkoihin, ennaltaehkäisystä otetaan, tai ei ainakaan anneta lisää. Vaikeita valintoja. Kurjaa, että joutuu niitä valintoja tekemään.

Talousarviosta keskustellessamme yksi tärkeä teko ennaltaehkäisyyn olisi ollut varhaiskasvatuksn psykologin, kuraattorin ja opon palkkaaminen. Se tosin olisi jouduttu nipistämään varhaiskasvatuksen ryhmäkokosuhdeluvusta. Eli tällä hetkellä Lohjalla on ryhmäkoon suhdeluku 1:7 ja ehdotuksena oli, että se nostettaisi lain sallimaan 1:8. Ja nyt on tärkeä huomioida se, että tämä ryhmäkoon kasvattaminen olisi ollut vain isompien ryhmissä. Kaupungin viranhaltijat olivat itse laskeneet, että tästä olisi tullut säästöä 192 000 euroa. Sillä olisi katettu edellä mainityt rekrytoinnit ja Ikkalan koulu, tuntikehyksestä ei olisi tarvinnut leikata. Mutta ymmärrän toki myös sen, että ennaltaehkäisyä on myös ryhmäkoon pitäminen pienempänä. Hämmentävää oli, kun  kokouksessa kävi ilmi, että ryhmäkoon kasvattaminen ei olisi ollut edes mahdollista, sillä kaikissa päiväkodeissa neliöt eikä ilmanvahto olisi sallinut sitä. Ainoastaan viidessä päiväkodissa tämä olisi ollut mahdollista. Miksi laskea jotain säästöksi, jos sitä ei voi toteuttaa?

Yhtenä perusteena on myös käytetty lapsimäärän pienenemistä, ettei varhaiskasvatuksen psykologille todettu olevan tarvetta.

Tällä hetkellä Lohjalla on noin 1 500 lasta varhaiskasvatuksessa ja meillä on yksi varhaiskasvatuksen psykologi. Mutta ehkäpä me joskus saamme varhaiskasvatukseen tarvitsemamme toisen psykologin. Ehkä sitten, kun tilanne on räjähtänyt käsistä.

Mäntynummen alue, kantasi kuultiin – ainakin vielä

Kaupunginhallitus päätti viime maanantaina, että kuntalaisen ääni on merkittävä ja sitä kannattaa kuulla. Kaupunginhallituksen enemmistö osoitti myös tällä päätöksellään sitä mieltä, että asiantuntijalautakuntia on kuunneltava.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta ja palvelutuotantolautakunta olivat jo kokouksissaan aiemmin päättäneet esittää kaupunginhallitukselle, että Mäntynummen yhtenäiskoulun ylätalo korjattaisiin ja alatalo korvattaisiin, muut koulut säilyisivät sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Kaupunginhallituksen esittelijä kuitenkin oli päättänyt esittää, että hallitus päättäisi lakkauttaa alueen pienemmät koulut.

Hallituksessa oli käyty pitkä keskustelu ja toiveikkuuteni heräsi sillä hallitus päätti  äänin 7-6, että adressin 1807 allekirjoittajaa on tärkeää kuunnella. Vastaesityksen teki Vihreiden Urpo Uotila.

– Kaikissa kouluissahan on oppilaita ihan hyvin, eikä tässä olla heti mitään lopettamassa. Ilman muuta asioita pitää tarkastella, emmekä me väkisin mitään kouluja haluta säilyttää, mutta nyt ei ollut tarpeen päättää, mitkä koulut ja milloin lakkautetaan.

Uotila viittaa myös lautakuntien ja asukkaiden mielipiteeseen. (L-U 18.9.2018)

Toiveikkuuteni herämisellä tarkoitan sitä, että pitkään on päätöksiä tehty silmälaput ja korvalaput käytössä. On vain puskettu ja puskettu eteenpäin, yksisilmäisesti, näkemättä kauas. Jospa nyt osattaisi nähdä kauemmas? Uskallettaisi nähdä kauemmas, mutta kuitenkin lähelle?

Asia menee vielä valtuuston päätettäväksi lokakuussa. Tuolloin näemme, onko kuntalaisten valitsemat valtuutetut myös sitä mieltä, että kuntalaisia tulee kuulla ja että asiantuntijalautakuntien esityksillä on merkitystä. Kuitenkin tähän mennessä jo kolme toimielintä neljästä on tehnyt päätöksen koulujen puolesta.

 

 

https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/09/17/ihan-sama-kantanne-on-kuultu-mantynummi-ja-sen-koulut/

Ihan sama, kantanne on kuultu Mäntynummi ja sen koulut

Lohjan kaupunginhallitus päättää maanantaina 17.9.2018 jälleen esittää valtuustolle koulujen lakkautuksia. Asukkaiden ja perheiden kuulemisia on järjestetty keväällä, lapsivaikutusten arviointia vuodelta 2015 on analysoitu. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä palvelutuotantolautakunta molemmat esittivät, ettei kouluja lakkautettaisi, silti kaupunginhallituksen esittelijä haluaa lakkauttaa koulut. Asemapellon koulun lakkautusta vastustava adressi on kerännyt 1807 allekirjoitusta.

Tämä esitys antaa aivan sellaisen kuvan kuntalaiselle, että Ihan sama, kantanne on kuultu.

Ote Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistasta 12.6.2018
”Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi. Talon kuntotutkimuksessa todettiin vakavia rakennevauriota. Talosta laaditaan elämänkaaritutkimus, jossa arvioidaan kannattaako taloa korjata vai korvataanko se uudella. Kaupunginhallitus oli asettanut työryhmän tekemään selvitystä alueen palveluverkon kehittämisestä.
Selvityksessä esiteltiin viisi kehittämisvaihtoehtoa:

1. Mäntynummen monitoimijatalon laajennus alakoulujen opetuksen keskittäminen Muijalan ja Perttilän kouluihin sekä Mäntynummen yhtenäiskouluun
2. Mäntynummen monitoimijatalo, jonne siirtyvät Lehmijärven ja Pullin oppilaat
3. Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavien tilojen rakentaminen
4. Mäntynummen yhtenäiskoulusta alakouluopetus (1-6 lk) siirtyy Asemanpellon ja Perttilän kouluihin
5. Asemanpellon koulun oppilaat siirtyvät Mäntynummen yhtenäiskouluun.”

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esitti 12.6. vaihtoehtoa 3. Eli ei lakkautettaisi kouluja. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/06/13/mantynummen-alueen-pienten-koulujen-lakkautus-kuinka-kavi/)

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää
1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;
2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat. Muiden koulujen osalta asiaan palataan tarvittaessa alueen mahdollisen oppilasmäärän muuttuessa. Sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti. Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v Karkea kustannusarvio: 20-22 milj

Lautakuntaa tuki palvelutuotantolautakunta päätöksellään 29.8. vastaesityksellään.
Hauskaa tai oikeastaan huonoa hallintoa tämän lautakunnan esityslistalla näkyi ainakin siinä, että esityksessä lautakunnan esittelijä ei tuntunut muistavan, mikä lautakunta päättää opetuksesta. (https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/08/29/palvelutuotantolautakuntako-paattaa-opetuksen-jarjestamisesta/)

Kuinka voi kaupunginhallituksen esityslistalla olla esityksenä silti vaihtoehto 1? Kuntalaisen oikeustajua loukataan, tai ainakin hämmennetään jatkuvasti Lohjalla. Kuluerä.

kh_mänttäri_20180917

Kuvassa esitys päätöksestä kaupunginhallituksen kokoukseen 17.9.2018.

Päätöstä tehtäessä saattaa hämätä päätöksessä olevat päivämäärät, jotka tuntuvat kovin kaukaisilta. ”ei me vielä niitä lakkauteta, vain jos oppilasmäärät laskevat”. Tämä luulo on ikävä kyllä harhaluulo. Se on päätös. Se on itseääntoteuttava ennuste.

Asemapellon koulun alueelta on tuotettu kyselyjä, jotka osoittavat kiistatta sen, että  lapsiperheet tuovat vakautta asuinalueille, sillä mm. Asemanpellon asukkaille huhtikuussa 2018 toteutetun kyselyn (vastaajia 97) mukaan 82 % vastanneista kertoi
muuttaneensa alueelle nimenomaan lähikoulun perässä. Kun tarkasteltiin  pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta muuttaneita, yli 80 % mainitsi
lähikoulun syyksi muuttaa Lohjalle. Vastaajista jopa 41,2 % oli valmis myös harkitsemaan alueelta poismuuttoa, mikäli koulu lopetettaisiin tai koulumatkasta tulisi pidempi. Valtaosa vastaajista (yli 80 %) oli asunut vähintään 5 vuotta Asemanpellolla.

Päättäjille tuodaan tarjottimella tietoa, tarjotaan näkökulmia sen puolesta, että lapsiperheille hyvin suuri peruste asuinalueensa valitsemiseen on koulu.

Lohjan kaupunkistrategian yksi kärjistä on asukkaan Lohja ja siinä yksi tärkeimmistä aspekteista on asukkaan ehdoilla toimiminen. Eikö nyt olisi aika kuunnella
kaupunkilaisia Lohjan strategian mukaisesti ja kannattaa heidän
toivomaansa monimuotoista kouluverkkoa Mäntynummen alueelle? Se toisi
tulevaisuuteemme vetovoimaisuutta – ja sitä Lohja todella tarvitsee.

Miten koulu alkaa voi vaikuttaa koko kouluvuoteen

Koulun aloittaminen pitkän kesäloman jälkeen ei kaikille ole helppoa. Toisille lomilta paluu on ihana, tosi kiva asia ja toiset juoksevat innoissaan kouluun. Toiset ei. Toisille lomalta paluu voi olla vaikeampaa ja ehkä vähän ahdistavaa. Kaupunkikaan ei välttämättä tee koulun aloittamista helpommaksi.

Koulupäivä alkaa koulumatkasta ja koulupäivän sujuvuuden vuoksi olisi hyvä, jos se heti alkuun olisi mahdollisimman sujuva, ainakin lapselle. Koulumatkasta keskusteltaessa saa usein, ellei aina, kaupungilta vastauksen, johon liittyy lauseet: ”vastuu on vanhemmilla” ”pitää harjoitella etukäteen”

Totta. Mutta esimerkiksi kuinka harjoitella eukäteen, jos tie on ollut poikki koko kesän?

Tai reuna-alueilla linja-autolla kouluun kulkemisharjoittelua, busseja saattaa kulkea kesällä jopa kokonaista kolme vuoroa ja kotiin pääsyä saa odottaa nelisen tuntia?

Oilaantien ja Riikantien risteys
Oilaantien ja Riikantien risteys

 

Logistiikkakeskuskaan ei auta. Monella vanhemmalla on ihmettelemistä wilmaan tulleissa kuljetustiedotteissa tänäkin vuonna. Tiedotteessa on koulun alkamis- ja päättymisajat, kyllä, mutta linja-auton tai taksin tuloaikana on 00:00.

Entä sitten se johdonmukaisuus tai yhdenvertaisuus, tasavertaisuus, mitä näitä nyt on? Esimerkkinä, jos vitosluokkalaisella on 2,9 km pysäkille, se ei kuitenkaan oikeuta kaikilla taksikyytiin sinne pysäkille, mutta jos kuudesluokkalaisella on 2,5km matkaa, saa hän kyydin. Ekaluokkalainen kuskataan kouluun asti taksilla, mutta eskarilainen laitetaan kotimatkalle bussiin ja odotetaan, että hän tietää ja muistaa, millä pysäkillä jää pois.

 

Koulua aloittaessa, varsinkin uuteen kouluun mentäessä lapsen jännitystä ei helpota se, ettei tiedä edes, mihin ovelle koululla menee. Tässä helpottaisi ennen koulujen alkua lähetettävä infokirje tai vastaava.

Kouluilla on hyvin kirjavia käytäntöjä ohjeistuksessa ja tähän pitäisi saada muutos aikaan. Jokaisella koululla pitäisi olla sama ohjeistus, tietenkin omaan kouluun ja alueeseen sopiva, mutta samat käytännöt, mitä ilmoittaa uusille koululaisille ja koulua jatkaville. Ja ohje, että yleensäkin pitää ilmoittaa ja antaa ohjeita perheille ja koululaisille.

 

 

Hyvä olisi ohje myös siitä, että koulun pitäisi olla kaikille kiva paikka. Koulu voi olla toisille ainoa paikka, jossa saa lämpimän ruuan. Koulu on toisille ainoa paikka, jossa voisi olla turvallisesti, jossa on turvallisia aikuisia. Ei pilata sitä.

Olen Lokovan puheenjohtajana nyt saanut paljon viestejä kiusaamisista, yksinjäämisistä, koulun aloittamisen vaikeudesta esimerkiksi juuri ylläolevista syistä ja lasten pahoinvoinnista. Halusimme Lokovassa tehdä asialle jotain. Olen känyt viime kevään ja nyt alkusyksyn neuvotteluja uudenlaisesta konseptista, jota toivottavasti päästään pilotoimaan meidän koulullamme ja jos seurannassa nähdään, että se on tuottanut tulosta ja ollut parempaa vastetta kuin ennen, levitetään se seuraavaan kouluun Lohjalla ja jaetaan tietoa muillekin. Pian lisää, kun saadaan kaikki nappiin! #mäenkiusaa #mäenjätäyksin