Käsittelimme kaupunginvaltuuston 19.6.2024 pidetyssä kokouksessa mm. vuoden 2023 tilinpäätöstä, arviointikertomusta, henkilöstökertomusta sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2026. Lisäksi käsittelimme useita aloitteita, mukaanlukien tekemääni aloitetta kouluvalmentajista.
Tilinpäätöksestä tiiviisti sen verran, että
- Tilikauden tulos: Kaupungin tilikauden tulos oli positiivinen, mutta tavoiteylitys jäi kuitenkin maltilliseksi. Käyttötalousmenot ylittivät alkuperäisen talousarvion, erityisesti sivistystoimessa ja kaupunkirakenteessa. Tämä näkyi muun muassa kasvaneina henkilöstökuluina ja palvelujen ostojen määrässä.
- Investoinnit: Kaupungin investointiohjelma eteni suunnitellusti, vaikka joissain hankkeissa oli poikkeamia kustannusarvioihin nähden. Esimerkiksi Laurentiustalon investointi ylitti budjetin, kun taas Virkkalan alueen päiväkodin tarveselvitys pysyi budjetissa.
- Rahoitusasema: Kaupungin rahoitusasema pysyi vakaana, mutta velkaantumisasteen nousu jatkui investointien myötä. Rahoituslaskelma osoittaa, että kaupungin kassavaranto oli riittävä kattamaan toimintakulut ja investoinnit.
Toiminnan tehokkuus
- Palvelutuotanto: Kaupungin palvelutuotannon tehokkuudessa oli vaihtelua. Esimerkiksi sivistystoimen osalta lukutaito- ja lukuinnostushankkeet etenivät hyvin, mutta muut tavoitteet, kuten tapahtumien määrän kasvattaminen, jäivät osittain toteutumatta.
- Yhteistyö ja kumppanuudet: Kaupunki teki tiivistä yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa, mikä näkyi erityisesti kulttuuri- ja vapaa-aikatoiminnan kehittämisessä. Myös strategisten tytäryhtiöiden tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti.
Haasteet ja riskit
- Talouden tasapainottaminen: Vaikka tilikauden tulos oli positiivinen, kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii jatkossa tiukkaa menokuria ja uusia tulonlähteitä. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten hallinta on kriittistä.
- Investointien hallinta: Suuret investointihankkeet, kuten koulujen ja päiväkotien rakentaminen, tuovat mukanaan riskejä kustannusten hallinnan ja aikataulujen suhteen. Näiden hankkeiden tarkka seuranta ja raportointi ovat välttämättömiä.
Tulevaisuuden näkymät
- Väestökehitys ja palvelutarpeet: Väestön ikääntyminen ja muuttoliike vaikuttavat merkittävästi kaupungin palvelutarpeisiin. Tämä edellyttää joustavuutta ja ennakoivaa suunnittelua kaupungin palvelurakenteessa.
- Kestävän kehityksen tavoitteet: Kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin, ja tulevaisuuden investoinnit suuntautuvat yhä enemmän energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantamiseen.
Lohjan kaupungin vuoden 2023 tilinpäätös osoittaa, että tulevaisuuden haasteet vaativat tarkkaa talousjohtamista ja strategista suunnittelua. Investointien onnistunut toteutus ja palvelutuotannon tehokkuuden parantaminen ovat avainasemassa kaupungin pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Henkilöstökertomus
Pidin ryhmämme puheenvuoron henkilöstökertomuksesta.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat
Keskustan valtuustoryhmä haluaa tuoda esille muutamia kriittisiä huomioita ja parannusehdotuksia, jotka pohjautuvat erityisesti työhyvinvointikyselyn tuloksiin ja sairauspoissaolojen sekä työterveysneuvotteluiden määriin.
Ensinnä, työhyvinvointikyselyn tulokset ovat sekä myönteisiä että huolestuttavia. On ilo nähdä, että vastausprosentti on noussut huomattavasti viime vuodesta, 39,8 prosentista 73,9 prosenttiin. Tämä kertoo siitä, että olemme onnistuneet lisäämään tietoisuutta ja kannustusta kyselyyn vastaamiseen. Kuitenkin, huolimatta korkeasta vastausprosentista, kyselyn tulokset paljastavat merkittäviä kehityskohteita työhyvinvoinnissa. Erityisesti työssä jaksaminen ja työilmapiiri nousivat esille alueina, joissa tarvitaan parannusta. Tämä korostaa tarvetta jatkaa ja tehostaa työhyvinvointitoimia sekä seurata näiden toimien vaikuttavuutta tarkasti.
Toiseksi, sairauspoissaolot ja työterveysneuvotteluiden määrät ovat huolestuttavan korkeita. Sairauspoissaolojen määrä on selvästi noussut, mikä viittaa siihen, että työntekijöidemme terveys ja työkyky ovat heikentyneet. Tämä ei ole hyväksyttävää ja meidän on löydettävä keinoja puuttua tähän nopeasti ja tehokkaasti. Työterveysneuvotteluiden määrän lisääntyminen viittaa siihen, että olemme oikealla tiellä varhaisen puuttumisen suhteen, mutta tämä ei riitä. Tarvitsemme konkreettisia toimia työolosuhteiden ja työterveyden parantamiseksi.
Kokonaisuudessaan henkilöstökertomus paljastaa tarpeen kehittää edelleen henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä tukevia toimenpiteitä. Ehdotan, että kaupunki panostaa entistä enemmän työhyvinvointiohjelmien kehittämiseen ja toimeenpanoon.
Työhyvinvointiryhmien toiminnan tehostaminen: Nykyiset työhyvinvointiryhmät ovat askel oikeaan suuntaan, mutta niiden toimintaa tulee laajentaa ja resursoida paremmin, jotta ne voivat tuottaa konkreettisia parannuksia työoloihin. Ennaltaehkäisevät terveysohjelmat: On tärkeää lisätä ennaltaehkäiseviä toimia, kuten säännöllisiä terveystarkastuksia ja hyvinvointiohjelmia, jotka auttavat tunnistamaan ja puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne johtavat sairauspoissaoloihin. Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Kehitetään ohjelmia ja käytäntöjä, jotka tukevat työn ja vapaa-ajan parempaa tasapainoa, kuten joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa myös nostaa esiin, että kaupungin pitää olla nykyistä näkyvämmin esillä erilaisissa rekrytapahtumissa kertomassa, millaisia töitä kaupungilla on tarjolla ja millaisia hyviä puolia julkisen sektorin työpaikoissa on. Tärkeää on myös olla aktiivisesti vuorovaikutuksessa kouluissa ja oppilaitoksissa, mitä kaikkia ammatteja ja ammattinimikkeitä kaupungilla on työnantajana tarjota.
Tärkeintä on, että emme tyydy nykytilaan, vaan pyrimme jatkuvasti parantamaan työolojamme ja henkilöstömme hyvinvointia. Tämä ei ainoastaan paranna työntekijöidemme elämänlaatua, vaan myös lisää kaupungin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta työnantajana.
Kiitos
Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2025-206 keskeisiä huomioita. Tavoitteita ja toimenpiteinä niihin mainitaan yhteistyö Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa: Tehdään yhteistyötä seniori-infon ja hyvinvointia edistävän toiminnan tiimin kanssa. Vastuutahoina toimivat konsernipalvelut, sivistys ja kaupunkirakenne. Tämä arvioidaan laadullisella itsearvioinnilla hyvinvointikertomuksen vuosiraporteissa. Järjestötoiminnan tukeminen: Hyvinvointiavustusten ja edullisten tai maksuttomien kokoustilojen tarjoaminen järjestöille. Mittareina ovat myönnettyjen avustusten ja tarjolla olevien kokoustilojen määrä.
Keväällä 2023 tehdyn hyvinvointikyselyn tulokset: Kyselyssä kartoitettiin ikääntyneiden asumista, terveydentilaa, arjen toimintoja, terveyskäyttäytymistä, vapaa-aikaa ja ihmissuhteita sekä muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Hyvinvointisuunnitelma on linjassa kaupungin strategian kanssa, joka painottaa esimerkiksi elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja palvelujen saavutettavuutta. Koulutus ja osallistuva budjetointi: Henkilöstön osaamista päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista vahvistetaan säännöllisillä koulutuksilla. Lisäksi toteutetaan osallistuvan budjetoinnin kokeilu ja tehdään suunnitelma jatkosta.
Puheenvuoro vastaukseen aloitteeseeni selvityksestä kouluvalmentajien palkkaamisesta Lohjalle.
Pidin hieman närkästyneen puheenvuoron vastauksesta tekemääni aloitteeseen kouluvalmentajien palkkaamisesta Lohjalle
Puheenvuoro kouluvalmentaja-aloitteen vastaukseen:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat
Kiitän vastauksesta aloitteeseeni kouluvalmentajien palkkaamisesta. Haluan kuitenkin ilmaista tyytymättömyyteni siihen, että kaupunki ei lähde selvittämään kouluvalmentajien palkkaamisen mahdollisuutta.
On hienoa, että Lohja on saanut valtion erityisavustusta ja että kouluissa on koulunuorisotyöntekijöitä. Koulunuorisotyöntekijät tekevät erittäin arvokasta työtä tarjoamalla lapsille ja nuorille turvallisen aikuisen, joka kuuntelee, auttaa arjen ongelmissa ja tukee oppilaita. Heidän työnsä on osoittautunut tärkeäksi ja olen iloinen siitä, että tälle toiminnalle on haettu jatkoa.
Kuitenkin on tärkeää ymmärtää, että kouluvalmentaja tekee aivan erilaista työtä kuin koulunuorisotyöntekijä. Kouluvalmentaja keskittyy oppilaiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen niin akateemisesti kuin henkilökohtaisesti. Kouluvalmentajan rooli on toimia mentorina ja valmentajana, joka auttaa oppilaita asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita, kehittämään opiskelutaitoja ja löytämään motivaatiota opiskeluun. Tämä työ täydentäisi erinomaisesti koulunuorisotyöntekijöiden ja oppilashuollon toimintaa.
Tärkeintä on se, että oppilailla on mahdollisimman paljon turvallisia aikuisia ympärillä. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee ympärilleen tukiverkoston, joka koostuu erilaisista ammattilaisista, jotka voivat tarjota monipuolista tukea ja ohjausta. Kouluvalmentaja voisi tarjota oppilaille juuri sitä henkilökohtaista ja akateemista tukea, jota he tarvitsevat menestyäkseen sekä koulussa että elämässä.
Lisäksi haluan tuoda esiin huoleni siitä, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen nojaa usein hankkeisiin. Näitä hankkeita käynnistetään ja päätetään säännöllisesti, mikä herättää kysymyksen niiden pysyvyydestä ja pitkäaikaisesta vaikutuksesta. Miten voimme tehdä tämän työn näkyväksi ja vaikuttavaksi, kun se perustuu jatkuvaan hankkeiden vaihteluun?
On tärkeää huomata, että vaikka koulunuorisotyöntekijät ovatkin arvokkaita, heidän työkuormansa on tällä hetkellä suuri. Kolme koulunuorisotyöntekijää kattaa kuusi yläkoulua, mikä tarkoittaa, että oppilasmäärät ovat suuria ja yksilöllinen tuki saattaa jäädä vähäiseksi. Kouluvalmentajien palkkaaminen voisi keventää koulunuorisotyöntekijöiden työtaakkaa ja tarjota oppilaille vieläkin paremman tukiverkoston.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, viranhaltijat, toivon, että Lohjallakin tulevassa nähdään kouluvalmentajien palkkaaminen ennaltaehkäisevänä ja hyvänä tapana tukea oppilaitamme. Lastemme ja nuortemme tulevaisuus on kiinni siitä, miten hyvin pystymme heitä tukemaan. Tarvitsemme lisää resursseja ja monipuolisempia ammattilaisia koulujemme arkeen. Kouluvalmentaja voisi olla ratkaiseva tekijä monen oppilaan elämässä.
Kiitos
Jätimme myös valtuustoaloitteen, jota olimme tehneet yhdessä Päivi Alanteen kanssa. Sovimme, että Päivi jättää aloitteen. Aloitteessa esitämme Leppäkorven alueelle osayleiskaavan selvittämistä. Nummi-Pusulan kunnan aikana osayleiskaavan valmistelu oli aloitettu, joten työtä on siitä hyvä jatkaa.
Valtuustoaloite selvityksestä osayleiskaavasta Leppäkorven alueelle
Keskustan valtuustoryhmä esittää osayleiskaavan selvittämistä Leppäkorven alueelle, joka rajoittuu 110-tien ja Somerontien välille.
Nummi-Pusulan kunta näki osayleiskaavan tarpeelliseksi, kun ranskalainen Areva kiinnostui alueesta 2006. Nyt norjalainen yhtiö on tehnyt 1300ha varauksen alueelle kaivostoimintaa varten. Alueella on paljon vakituisia asukkaita ja kesämökkiläisiä. Alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on merkittäviä luonto ja maisema-arvoja. Jatkuva huoli mahdollisesta kaivostoiminnasta haittaa alueen kehittymistä. Kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset tulee arvioida ja aluetta kehittää Lohjan kaupungin edun mukaisesti, kuntalaisia kuullen.
Kuntaliitoksen jälkeen osayleiskaava valitettavasti unohtui. Nyt on aika nostaa tämä tärkeä asia uudelleen esille ja viedä se eteenpäin.
Ympäristöarvot:
- Leppäkorven alueella on merkittäviä luontoarvoja, jotka on tärkeä säilyttää.
- Kaavoituksessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ympäristön kuormituksen minimointi.
- Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä ja niitä on ehdottomasti vältettävä.
Aiemman työn hyödyntäminen:
- Nummi-Pusulan kunnan aikaisemmin tekemä selvitystyö tarjoaa hyvän pohjan nykyisen selvityksen aloittamiselle ja jatkamiselle.
- Valmistelun keskeytyminen kuntaliitoksen vuoksi ei poista tarvetta eikä vähennä aiemmin tunnistettuja mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi.
Kaupungin strategiset tavoitteet:
- Osayleiskaavan laatiminen tukisi pitkän aikavälin strategisia tavoitteitamme, jotka painottavat kestävää kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia.
- Alueen kaavoittaminen olisi linjassa strategisen maankäytön suunnitelmien kanssa.
Esitämme, että kaupunki käynnistää selvitystyön osayleiskaavan laatimiseksi Leppäkorven alueelle 110-tien ja Somerontien välille. Tämä selvitystyö sisältäisi:
- Alueen nykytilan kartoituksen
- Mahdollisten asuin- ja liiketoiminta-alueiden määrittelyn
- Liikenne- ja infrastruktuurisuunnitelman
- Ympäristövaikutusten arvioinnin
Tavoitteena on tuottaa kattava selvitys, joka toimii pohjana varsinaiselle osayleiskaavan laadinnalle ja varmistaa alueen suunnitelmallisen ja kestävän kehittämisen.
Keskustan valtuustoryhmä
Lotta Paakkunainen 