Kerroin tässä kirjoituksessani esittäneeni kysymyksen kaupungille koulujen ilmanvaihdosta kesän aikana ja toiveeni, että ilmanvaihto käynnistettäisi reilusti ennen koulujen alkua.
Ilokseni sainkin vastauksen, että ilmanvaihto ei ole ollut missään kiinni kokonaan missään vaiheessa ja uudiskohteissa sekä saneerauskohteisa ilmanvaihto on ollut kokoajan käynnissä. Toisaalta toiselta viranhaltijalta sain vastauksen, että toisissa kohteissa ilmanvaihto on ollut puoliteholla tai jaksottaisella käytöllä. Koulujen alkaessa alkaa taas normaalikäyttö.
Kiitin vastauksesta.
Olisin ehkä toivonut tyhjentävämpää vastausta, tai että vastaus olisi ollut ”ilmanvaihtoa tehostetaan viikkoa ennen koulujen alkua ja myös pölyhaittasiivous toimitetaan ennen koulujen alkua.
Poitiivista tosin on se, että missään ei ole ilmanvaihto ollut kokonan pois käytöstä.
Koulukyydeistä on saanut monena vuonna olla huolissaan ja logistiikassa on, huolimatta siitä, että parhaansa yrittävät, tuntunut olevan pallo aivan jossain muualla kuin hallussa. Tämä alkava kouluvuosi näyttää ehkä vähän paremmalta kuin pitkään aikaan. Tiedottamisessa on päästy pieni askel eteenpäin, mutta ennenkaikkea, liikennöintiä koululaisten kulkemisen helpottamiseksi on parannettu. Ainakin yhdellä alueella. Toisilla perheillä.
Ikävä kyllä, vaikka uudistus on hyvä, ei se paranna kaikkien perheiden, eikä kaikkien koululaisten tilannetta. Toiset koululaiset joutuvat odottamaan jopa tunnin koulun pihalla tai pysäkillä.
Toivon, oikeastaan odottaisin sitä, että koko Lohjan alueella olisi jokaiselle koululaiselle turvallinen koulumatka, joka ei kestä liian kauan.
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on IHAN eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittä, onko se kaupungin mielestä ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista? Jos lapsi kävelee samaista kapeaa tietä pimeässä, raskaan ajoneuvoliikenteen määrän läpiajon kokoajan kasvaessa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Linkki Hesarin juttuun aiheesta http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1405400607926.
Koulujen pian taas alkaessa toivon, että kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat ovat hereillä. Todennäköisesti ilmanvaihto on ollut loman ajan kiinni ja olisikin tärkeää käynnistää ilmanvaihto tarpeeksi ajoissa ennen koulujen alkua ja myös siivota ilmanvaihdon avaamisesta koituvat pölyhaitat pois ennenkuin koululaiset aloittavat koulun. Olen esittänyt asiasta kysymyksen kaupungille ja odottelen vastausta. Näin lomien aikaan voi olettaa, että vastauksen saaminen kestää hetken, mutta sain tiedon, että asiasta tietävä tullee vastaamaan. Vielä sitä ei ole tullut.
Lohjalla haetaan ratkaisuja talouden tasapainottamiseen ja sisäilmaongelmien tuomaan talousahdinkoon, yhtenä ratkaisuna asiaan on aurinkoenergiankin käytön lisääminen. Suunta vaikuttaisi hyvältä.
Olen ollut yhteydessä kaupunkiin myös hybridisuodatinten hyödyistä ja Lohjalla onkin nyt alkamassa syksyllä hybridisuodattimien kokeilu.
Hybridisuodattimien tuomasta taloudellisesta hyödystä on jo hyvää näyttöä esimerkiksi Laitilasta, jossa vaihdettiin vanhanaikaisten ilmansuodattimien tilalle n. 40% alhaisemmalla vastuksella toimiva hybridisuodatin. He saavuttivat tällä toimenpiteellä kaupungintaloon 16% säästön. Lohjan kohdalla samalla kaavalla summa olisi 96 000 €
Hinku-kunta Laitilan tulosten perusteella CO2-päästöt vähenivät~4,5 kg yhtä ilmansuodatinta kohti. Suomessa käytetään n. 450 000 kpl kertakäyttöistä ilmansuodatinta, päästövähennys olisi~2000 tn.
Suodatuksen tarkoitus on poistaa ilmasta haitalliset hiukkaset. Mitoitus ilmamäärä yhtä suodatinta kohti on n. 1 m3/sekunnissa.
Kiljavan sairaalaan tehdyn saneerauksen yhteydessä vaihdettiin ilmansuodattimet, ja tällä toimenpiteellä he saavuttivat 9 000 euron vuosittaisen säästön. Tästä lisää tietoa: http://aircleantech.fi/index.php/fi/quinx-ii-edut
Hinku-Foorumi julkaisee sivustoa, jolla pääsee seuraamaan esimerkiksi ilmanvaihtokoneiden energiakorjausten tuomista säästöjä ja päästövähennyksiä:
Kummassakin esimerkissä oleellisin on taloudellinen hyöty. Lisäbonus on puhdas sisäilma ja CO2-jäljen pudotus. Myös Lohja on Hinku-kunta ja kuten ylläolevista käy ilmi, eivät hinku ja sisäilmahankkeet sulje toisiaan pois.
Näin heinäkuun helteillä ajatukset kääntyvät koulujen alkuun. Ja koulukyyteihin.
Koulukyyti on aina ongelmainen logistiikan alussa ja muutosten käynnistyessä. Kouluavustajat ovat tärkeänä osana kuljetusten toimimisessa koulussa, tarkistamisessa, että jokainen on oikeassa kyydissä ja he tekevät parhaansa juuri niissä puitteissa, mitä heillä on ja niillä ohjeilla, jotka saavat.
Tähän asti linja-autot ovat olleet aamuisin melkein joka aamu niin täynnä, että pienimmät ovat seisseet kuljetuksen ajan. Lähes joka aamu.
Tiedustellessani aiemmin tätä matkustajamäärää ja lasten seisomisesta bussissa, sain vastaukseksi, että satunnaisesti matkustajamäärä voi ylittyä 30%:lla. Onko melkein joka aamu satunnaisesti?
Olen entistä enemmän huolissani tästä asiasta, varsinkin nyt matkustajamäärien kasvaessa. Valtuusto päätti lakkauttaa Karstun koulun 1.8.2018 alkaen. Vanhemmat, minä ja moni muu ovat tuoneet esille useaan otteeseen huolen koulukyytien sujuvuudesta ja koulumatkan kestosta. Karstun koululaisten lähikoulun lakkautuksen myötä siirtyy koulukyydityksen piiriin lähes jokainen Karstun alueen lapsi.
Entä se, että bussit eivät aina kulje? Esimerkiksi lasten päästessä klo 13.30, tulee seuraava bussi klo 14.30. Mikäs siinä odotellessa, talvipakkasella tai räntäsateessa. Mikäs siinä.
Toisten mielestä tunnin odottelu ei ole kohtuuton. Ei se varmaankaan ole. Pääasiahan on se, että kyyti on. Toivottavasti koulu järjestää niin, että odotusajoille on tekemistä ja/tai valvontaa, että vältyttäisi kiusaamisilta ja muilta ikäviltä tylsästä odottamisesta johtuvista seurannaisista.
Ai mutta, katsoppa vaan. ”Koulukuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan.” Perusopetuslaki, pykälä 32
Onpa huoltajille todettu myös, että voi koulusta lähteä kymmenen minuuttia aiemmin, että ehtii bussiin. Ei siinä ajassa jää jälkeen. Mitä jos jääkin? Mitä, jos lähtee monta kertaa viikossa 10 minuuttia aiemmin? Mitä, jos se on aina sama aine, jolta lähtee aiemmin? Mitä yhden tai useamman oppilaan lähtö kesken tunnin tekee luokan työrauhalle? Eikö tarkoitus olekaan, että opetus on oppilaslähtöistä? Mietitään aikuisten ja vuoroliikenteen tarpeet ensin?
Voisi kuvitella, että kaupungissa, jossa 5521:sta oppilaasta 1500 on kuljetusoppilaita (20.5.2015), sujuisi koululaisten kuljetukset ongelmitta, tai ainakin syyslukukauden alkuvaikeuksien jälkeen hienosti. Kokemusta ainakin luulisi olevan. Viime vuonna logistiikka palkkasi yhden määräaikaisen työntekijän kesälomien yli lokakuuhun. Se on hyvää reagointia ruuhkautuneeseen ja ongelmaiseen palveluun, mutta se ei ikävä kyllä ratkaise kaikkia ongelmia.
Ymmärrettävästi vuoroliikenteen linja-autot ovat ensisijainen kuljetusmuoto, mutta mitäs sitten, kun liikennöitsijä ilmoittaa vuorojen lopettamisesta? Yleisin ratkaisu on se, että lapset odottavat seuraavaa bussia. Koulujen on huolehdittava tässä tapauksessa koululaisille valvottu odotustila tai valvottua toimintaa.
Mielestäni on hyvä opettaa lapsia käyttämään vuoroliikennettä, meidän perheessämme käyttöä olisi enemmänkin, mutta meillä päin vuoroliikennettä ei ole. Ei ole kuin arkipäivisin ja silloinkin rajattuina aikoina. Viikonloppuisin on turha kuvitella liikkuvansa muulla kuin omalla autolla.
Viime vuosina ikävästi on vanhemmat joutuneet turhan paljon valitusten kautta vaatimaan lapsilleen turvallista koulumatkaa. Toimistopöydän takaa ja netin tarjoamien karttapalvelujen turvin on helppo pistää lapsia kulkemaan teitä, joita ei kaikki aikuisetkaan halua kulkea, tai joille ei taksiyrittäjät halua tai pysty autojaan laittaa kulkemaan. Miksi valitusten kautta joutuu vaatimaan turvallista kulkua koulumatkoille?
Olen vuosien varrella kirjoittanut usein koulukyydeistä ja niiden toimimattomuudesta. Odotan päivää, kun koulukyydeistä voi kirjoittaa toisin, mieluisinta olisi, jos voisi kehua.
Koululiitu
Yksi suurimmista ongelmista on edelleen koululiitu, tai oikeastaan se, miten sitä käytetään. Valtakunnallisen Koululiitu-ohjelman mukaan arvioidut koulumatkojen vaarallisuudet jätetään kuntien itsensä viime kädessä arvioitavaksi.
Koululiitu pyrkii olemaan objektiivinen laskentamenetelmä, joka asettaa lapset tasavertaiseen asemaan muuntamalla heidän koulumatkansa vaarallisuuden matemaattiseen mitattavaan muotoon. Koululiitu on vain yksi menetelmä arvioida koulukuljetuksen tarvetta. Ohjelma ei huomioi lasten yksilöllisiä eroja eikä myöskään matkan rasittavuutta ja pelottavuutta muutoin kuin liikenteen lähtökohdista.
Koululiitu ottaa huomioon muuttujina seuraavat tekijät:
Liikennemäärä (arkivuorokausiliikenne)
Raskaan liikenteen määrä (arkivuorokausiliikenne)
Nopeusrajoitus
Tien pientareen leveys
Tien päällystetty piennar
Tien leveys
Tien päällystelaji
Tien liikenneverkollinen asema
Tien näkemäprosentti (300 metrin pysähdysnäkemä)
Tien toiminnallinen luokka
Tien kunnossapitoluokka
Valaistus
Kevyen liikenteen väylä
Koululiitu laskennoissa ovat mukana vain yleiset tiet. Koska Koululiitu on rekisteritietoihin perustuva ohjelma, se ei pysty huomioimaan kaikkia muuttuvia tekijöitä tien päällä ja tuloksien tulkinnassa on aina huomioitava tarpeen mukaan paikalliset ongelmat. Esimerkiksi sesonkiluonteinen liikenne, poikkeuksellisen huonot näkemät, tietyöt tai vesistösillat ovat kohteita, joissa on tarpeen mukaan paikallisesti arvioitava koulumatkan turvallisuus. Myöskään rautateiden tasoristeyksien tai linja-autopysäkkien turvallisuutta ei tällä ohjelmalla voi arvioida.
Eräs mielestäni aivan oleellinen kysymyskin on esitetty Koululiidusta puhuttaessa: Tulisiko riskiluvun olla alhaisempi talvella?
Koululiitu-ohjelman orjallinen tulkitsemattomuus haittaa vaarallisuusmääritelmiä ja koulumatkojen turvallisuuden parantamista. Arviolta 130 kuntaa käyttää matemaattista Koululiitu-ohjelmaa arvioidessaan lasten koulutien vaarallisuutta. Koululiitu ei ota huomioon kaikkia tiellä vallitsevia olosuhteita ja siksi se on kehitetty ainoastaan apuvälineeksi koulutien vaarallisuuden arviointiin. Useissa kunnissa ohjelmaa kuitenkin käytetään väärin.
Se on tehty ainoastaan työvälineeksi ja avuksi, ei täydellisesti noudatettavaksi. Näitä vaarallisuusmääritelmiä lukiessani välillä tulee mietittyä, miksi sitä yleensäkään on tehty? Se estää myös ns maalaisjärjen käytön ja saattaa myös vähentää niitä teihin oikeasti tutustumisia, paikan päällä.
Koulutien vaarallisuutta arvioivassa työryhmässä on yksi poliisi ja viisi viranhaltijaa. Poliisilla on hyvä käsitys teiden turvallisuudesta tai turvattomuudesta, mutta hän on vain yksi jäsen. Jälleen esitän kysymyksen, kuten monen edellisenä vuonna, että olisiko asiallista, että olisi myös esim aluetoimikunnan tai Lohjan koulujen vanhemmista (Lokova ry) edustaja mukana? Tai että olisi kuultu ennen kokousta aluetoimikuntaa tai Lokovaa? Pyydetty vaikka kuvia, jos ei kokousväki ole käynyt itse paikalla. Ja enpä muuten kauheasti usko, että käyvät paikalla. Eivät ainakaan pöytäkirjojen mukaan. On todettu, että työryhmä käy tarvittaessa paikalla tutustumassa tiehen. Ilmeisesti tarvetta ei useinkaan ole havaittu, on luotettu matemaattiseen ohjelmaan, josta jopa oma kehittäjä on todennut, ettei se huomioi kaikkea tien, eikä tien ympäristön ominaisuuksia.
Kaupungilta on kerrottu, että kaupunki käyttää katuliitu-ohjelman lisäksi toista ohjelmaa koulukyytejä suunnitellessaan, jossa huomioidaan valaistus ja muut olosuhteet, jotta he saisivat mahdollisimman hyvän ja tasapuolisen kyydityksen. Vaikkakin, jos esim kaupunkitaajamassa kävelet 2,7 km valaistua tietä ja valaisematonta saman verran maaseutualueella, ovat ne samanarvoisia. Valaisematon ei kuulemma ole turvaton.
Valaisematon, piennarta ei nimeksikään
Otetaanpa esimerkiksi kuvissa oleva Pusulantie. Auringonpaisteessa tie näyttää suhteellisen hyvältä, mutta pian on syksy ja talvi. Aika, jolloin lapset kulkevat kouluun suurimman osan ajasta, tie ei näytä tuolta. Tie on valaisematon, eikä piennarta yleisesti ottaen ole. Tie kuitenkin on luokiteltu koululiidussa turvalliseksi nelosluokkalaisille, joista suurin osa on kymmenvuotiaita.
Koululiitu Pusulantiestä
JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on IHAN eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittä, onko se kaupungin mielestä ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista? Jos lapsi kävelee samaista kapeaa tietä pimeässä, raskaan ajoneuvoliikenteen määrän läpiajon kokoajan kasvaessa? Onko se samojen periaatteiden noudattamista?
Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Linkki Hesarin juttuun aiheesta http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1405400607926.
”Omien tutkimuskokemusteni perusteella olen samoilla linjoilla. Noin kymmenen vuoden ikään saakka lasten liikkumista liikenteessä leimaa arvaamattomuus ja leikki. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä”, sanoo lasten liikenneturvallisuutta tutkinut Juha Heltimo liikenteen ja maankäytön suunnittelutoimisto Strafica Oy:sta. Heltimo on kysynyt tutkimuksissaan lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.
Vaikka varmasti kaikki haluavat tehdä parhaansa ja haluavat, että homma toimii, ei se riitä.
Vaikka kaikki varmasti tekevät tosi paljon töitä, että kaikki tämä toimisi. Ei se riitä.
Katuliitu ei riitä. Sen pitäisi olla vain yksi työkaluista, ei se määräävä.
Koulukyydeistä puhuessa on liikaa kysymyksiä, liikaa epäkohtia. Onneksi epäkohdat ovat niitä, joita pystyy muuttamaan ja joihin logistiikkakeskus pureutuu. Mutta nämä ovat joka vuosi samoja ongelmia.
Toistan taas viime ja edellissyksyinä toteamani:
On aika monta muuttujaa, mutta koulujen osoitteet harvemmin muuttuvat, lasten määrä on suunnilleen samoissa luvuissa ja asuinalueet ovat yleensä aika pysyviä. Muutoksia toki on, mutta kuinka paljon ne voivat vaikuttaa, joka vuosi? Muuttujia tässä yhtälössä on, mutta se tiedetään joka vuosi, että niitä on ja joka vuosi ne koulut alkaa. Vieläpä jopa suunnilleen samaan aikaan. Yllätyksinä ne eivät siis tule. Ihan aidosti kysyn, että voisiko näihin varautua?
Viime vuosina näitä ongelmia kasaantui ja kasaantui. Kuljetukset ovat olleet joissain paikoissa pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin.
Moni lapsi kärsi näiden kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien.
Kuinka vanhemmat kestävät tämän? Voin kertoa, ettei kovinkaan hyvin, mutta on pakko.
Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?
Se on päivänselvää ja ymmärrettävää, että ensimmäisinä päivänä kaikki ei mene aivan putkeen, että saadaan reitit sujuviksi, opitaan rutiinit kotonakin, alku on aina hankalaa, myös näissä ja varmasti päivittäiset käytännön asiat alkavat mennä ihan hienosti, toivottavasti jo koulun toisella viikolla, tai sen jälkeen, mutta näille lasten turvallisuutta huonontaville asioille tulee tehdä jotain, heti.
Alla muutama vanhempi kirjoitukseni koulukyydeistä.
Ylen 30.6.2018 julkaiseman uutisen mukaan (https://yle.fi/uutiset/3-10252289) vaikka Väestöliitto, THL ja STM ovat suositelleet kunnille ilmaista ehkäisyä jo kauan, vuodesta 2006 lähtien, harva kunta noudattaa suositusta. Erikoista on, että näin toimitaan, vaikka ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen säästäisi rahaa aborttien vähenemisen takia.
Vantaalla abortit vähenivät alle 20-vuotiailla jopa 36 prosenttia ja 20–24-vuotiailla 14 prosenttia sen jälkeen, kun vuonna 2013 ilmaista ehkäisyä ryhdyttiin jakamaan.
Lohjalla sote-lautakunta kaatoi aloitteen maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille sillä perusteella, että sote on tulossa. Samaan aikaan mm Vantaa ja Helsinki näkevät muutakin kuin sote-muutoksen. Lohjalla kehutaan sillä, että ”olemme jo tehneet paljon muutoksia omaan sosiaali- ja terveyspalvelukenttään ja tehostaneet palvelujamme sote-muutos silmälläpitäen”. Sotea käytetään päätösten tukena tehosteena valikoivasti. Sote-muutoksen taakse mennään välin piiloon ja välin eteen.
Ollaan valikoivasti proaktiivisia.
THL:n erikoissuunnittelija Anna Heino on perehtynyt työssään ehkäisyyn ja abortteihin liittyviin kysymyksiin. Hän sanoo, että kunnat säästäisivät rahaa tuntuvasti pitkällä tähtäimellä.
Samaa viestiä kertoo Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäri, aiheesta Helsingin yliopistolle väitöskirjaa tekevä Frida Gyllenberg. Hän on tutkinut kolmen vuoden ajan pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien ilmaisjakelun vaikutuksia.
Syy tähän on ilmeinen: Ehkäisy on halvempaa kuin abortti. Raskaudenkeskeytykset tulevat kunnille kalliimmaksi kuin ilmaisen ehkäisyn järjestäminen.
Ensisijaisesti ehkäisyssä on kuitenkin kyse terveydestä ja jokainen yksilön oikeuksista. Ei vain kulusta kaupungin kassassa. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan ei-toivottua raskautta. Abortti ei ole henkilölle vain fyysinen toimenpide, sen vaikutus sen valinneen ja kokeneen ihmiseen on suurempi.
Seksitautien torjunta on tärkeä osa maksutonta ehkäisyä
Vastuun ehkäisystä tulee jakautua kaikille sukupuolille, ja ehkäisyneuvontaa tulisi tarjota tasavertaisesti sukupuolesta riippumatta. Kondomijakelua tulisi lisätä terveydenhuollossa, kouluissa ja nuorisotaloilla.
Maksuton ehkäisy etenee tällä hetkellä monessa Suomen kunnassa. Esimerkiksi Rovaniemellä on tämän vuoden alusta lähtien tarjottu kaikki ehkäisymuodot maksutta alle 25-vuotiaille. Lohjan pitäisi olla nuorten kaupunki. Maksuton ehkäisy alle 25 vuotiaille tukisi kaupungin visiota, mutta ennen kaikkea se olisi panostus tulevaisuuteen, nuorten terveyteen ja antaisi mahdollisuuden eriarvoistumisen vähentämiseen.
Mielipidekirjoitukseni Länsi-Uusimaahan aiheesta 22.5.2018
Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille
Sote-lautakunta käsittelee Birgit Aittakummun (vas) tekemää aloitetta maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille.
Olisi todella hienoa, että Lohjalla sote-lautakunta päättäisi liittyä monien edelläkävijöiden joukkoon, jotka oikeasti haluavat panostaa nuorten ja nuorten aikuisten terveyteen.
Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.
Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.
Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.
Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.
NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.
E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.
Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.
Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.
Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla raskaudenkeskeytyksen mahdollisuus. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.
jos Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti ja se rakennetaan yksityisen toimesta ja palvelu tuotetaan yksityisen toimesta, ei kaupungilla ole tarvetta rakentaa omaa toimintaa. Palvelu ostettaisi yksityiseltä. Nummi olisi ainoa palvelualue Lohjalla, jossa ei ole kunnan tuottamaa varhaiskasvatusta. Siis kokonainen alue yksityisellä hoidolla.
Olen keskustellut eräiden luottamushenkilöiden kanssa asiasta ja kävi ilmi, että he ovat sitä mieltä, että vaikka nyt yksityinen rakentaisi ja tarjoaisi päiväkotipalvelun alueella, voisi kaupunki tuottaa myös omaa myöhemmin, kun investointitilanne on parempi. On aika erikoista ajatella, että kunta voisi vielä rakentaa oman palvelun, jos yksityinen rakentaa palvelun 120 lapselle. On myös erikoista ajatella, että perhepäivähoitajia olisi vielä tämän jälkeen, päiväkodin ollessa näinkin iso tälle alueelle, vertailuksi Saukkolan päiväkodissa tällä hetkellä alle 60 lasta.
Saukkolan päiväkodin asiassa pidettiin asukasilta ennen lautakunnan kokousta, eli ns kuultiin asukkaita. Asukasillassa oli vain saukkolalaisia vanhempia, joilla lapset ovat tällä hetkellä hoidossa. Asukasillasta oli tiedotettu facebookissa, aluetoimikunnan sivulla, mutta kaikkia tämä ei tavoittanut.
Asukkaat eivät olleet suotuisia yksityiselle toimijalle. Toki yksityisen toimija tuloa ei voi estää ja mielellään toivotaan kyllä uusia yrittäjiä alueelle, mutta se, että se olisi ainoa toimija, ei se tuo valinnan mahdollisuutta asukkaille.
Päiväkodissa on sisäilmaongelma ja huolestuneet vanhemmat ovat lähettäneet kirjelmiä ja kannanottoja viranhaltijoille ja luottamushenkilöille asiasta. Vanhemmille on tiedotettu, että lapset pääsevät väistöön lokakuussa, jos päiväkoti korjataan. Miksi on näin? Miksi väistöön vain, jos korjataan? Miten pääsee edes silloin väistöön? Onko pienempiä tiloja tarjolla?
Tarveselvitys viedään kesäkuun valtuustoon, jossa päätetään, korjataanko nykyiset tilat vai rakennetaanko uusi päiväkoti.
Mikäli päiväkoti korjataan, tapahtuu siirto väistötiloihin lokakuussa 2018. Jos valtuusto päättää, että Saukkolaan rakennetaan uusi päiväkoti, jatkuu päivähoito uuden päiväkodin valmistumiseen asti nykyisissä sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Koska lokakuuhun on vielä paljon aikaa ja mahdollisen uuden päiväkodin valmistumisajankohta venynee vähintäänkin ensi vuoteen, todennäköisesti pidemmälle, me Saukkolanpäiväkotia käyvien lasten vanhemmat ja huoltajat olemme erittäin huolissamme lastemme jatkuvasta altistumisesta epäterveelliselle sisäilmalle. Jotta altistuminen saataisiin mahdollisimman pian katkaistua, toivoisimme, että väistötilat saataisiin käyttöön nopealla aikataululla.
Väistötiloja ei ole. Ei lyhyemmäksi, eikä pidemmäksi aikaa. Vai onko?
Lautakunnan huhtikuun kokouksessa Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan:
Se, että päiväkodissa on sisäilmaongelma, on tarpeeksi vakava tilanne ja väistöä tarvitaan, mutta se, että sillä ja sen tuomalla vakavalla kiireellä ratsastetaan päiväkodin sijoittelussa, on myös hyvin vakavaa ja arveluttavaa.
Kiirettä voisi hillitä tieto, että käsittääkseni eräs yrittäjä, kiinteistönomistaja on tarjonnut kaupungille tilojaan väistöä varten. Luonnollisestikaan tilan kunnosta ei vielä ole tietoa.
Kaupunginhallitus kokousti maanantaina 18.6 ja SDP:n Maaret Laine teki asiasta hyvän vastaesityksen, joka kuitenkin kaatui 4-9
Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle,
1. että Saukkolan päiväkodista luovutaan;
2. että Nummen alueen uuden päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten että päiväkoti suunnitellaan ja toteutetaan Nummen monitoimijatalon alueelle ja hankkeelle haetaan poikkeamislupaa;
3. että Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta valtuutetaan valmistelemaan Nummen alueen uuden päiväkodin toteuttaminen omana toimintana.
Kaupunginhallitus päätti äänin 9-4, että Saukkolan päiväkoti tullaan rakentamaan Mäntsälänmetsään yksityisen päiväkodin toimesta.
Kaupunginhallitus siis haluaa, että yksi palvelualue Lohjalla kokonaisuudessaan on ilman kunnallista (palvelua) varhaiskasvatusta, lukuunottamatta esikoulua.
Toki palvelu ostetaan yksityiseltä tuottajalalta, palvelusetelillä. Palveluseteli toimii siten, että asiakas(perhe) saa setelin kaupungilta, perhe maksaa sillä osan palveluntuottajan hinnasta ja palveluntuottaja laskuttaa loppusumman perheeltä. Säästö kaupungille tulee siis siitä, että palveluseteli on hinnoiteltu hyvin, eli sen arvo on suhteellisen pieni.
Lohjalla on aiemmin ajettu yksityisyrittäjä ahtaalle palvelusetelien kanssa, samalla toivotetaan tervetulleeksi toinen toimija.
Onko tuottaja velvoitettu laskuttamaan perhettä saman verran, mitä kunta laskuttaisi?
Eriarvoistetaanko perheitä tällä tavalla? Eriarvoistetaanko alueita tällä tavalla? Maksaako maalainen palvelusta (jälleen) enemmän? Maksaako sosiaalitoimi loppusummia päivähoidosta, jos/kun osa perheistä ei pysty maksamaan koko päivähoidon summaa tuottajalle?
Tuleeko säästöä oikeasti, vai siirretäänkö taas vain taskua?
Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta on muuten päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä nousee rajan yli ja jälleen pitää tehdä asiasta uusi päätös.
Muuten, ollaanko Mäntynummen ja Orvaisten päiväkodin korvaavaa tarjottu ykstyiselle? 189-paikkainen pk varmasti olisi hyvä tulonlähde. Tuskin on. Perusteena varmaankin se, että päiväkoti tulisi monitoimijataloon. Kuten voisi tulla Nummellakin.
Lotta Paakkunainen 