Kategoria-arkisto:omaishoito

Hallitusohjelma ja lastensuojelu: Miten talousarvioneuvottelut vaikuttavat lasten hyvinvointiin?

Ote hallitusohjelmasta:

”Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Palvelut ja mahdollisuudet varmistetaan myös tuleville sukupolville. Perheissä,
yhteisöissä ja yhteiskunnassa ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisistaan. Lapsiperheet sekä vanhemmuus saavat tukea ja ikäihmisistä pidetään huolta.
Jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Panostukset varhaiskasvatukseen ja peruskouluun luovat jokaiselle koulutuspolkuja. Kaikenikäisten liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen lisää suomalaisten hyvinvointia.”

Nykyinen hallitusohjelma asettaa kunnianhimoisia tavoitteita: ”Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.” Tämä lupaus on erityisen tärkeä lastensuojelun näkökulmasta, sillä sen myötä tulisi pyrkiä takaamaan kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan.

Talousarvioneuvottelut vuodelle 2025 asettavat kuitenkin nämä tavoitteet koetukselle. Hyvinvointialueet ovat ajautuneet kriisiin ja niiden lisärahoitustarve on noussut 1,5 miljardiin euroon. Samalla hallitus on asettanut kovan säästötavoitteen, joka kuristaa hyvinvointialueiden taloutta entisestään, eikä niille anneta juuri liikkumavaraa.

Jälkihuollon ikärajan laskeminen – uhka vai mahdollisuus?

Yksi talousarvioneuvotteluissa esiin nouseva kysymys on jälkihuollon ikärajan laskeminen. Tämä tarkoittaa, että osa nuorista voisi menettää heille elintärkeän tuen juuri silloin, kun he ovat siirtymässä itsenäiseen elämään. Jälkihuollon tuki on monelle nuorelle ratkaisevan tärkeä aikuistumisen kynnyksellä, ja sen vähentäminen voi kasvattaa syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tämä taas voi johtaa siihen, että yhteiskunta joutuu myöhemmin maksamaan kallista hintaa muiden sosiaalipalveluiden muodossa.

Panostukset avopalveluihin – ennaltaehkäisyä vai säästöjä?

Hallitus on linjannut, että avopalveluihin tulisi panostaa enemmän, mikä on tervetullut askel. Ennaltaehkäisevä työ voi estää monia lastensuojelun raskaampia toimenpiteitä, kuten huostaanottoja, ja auttaa lapsia kasvamaan turvallisessa ympäristössä. Kuitenkin, kun hyvinvointialueiden on selvitettävä lisärahoituksen tarpeensa tiukkojen säästöpaineiden alla, herää kysymys, saadaanko avopalveluille riittävästi resursseja. Ilman riittävää rahoitusta avopalveluiden laajentaminen voi jäädä pelkäksi tavoitteeksi, eikä todellisia muutoksia saada aikaan.

Hyvinvointialueiden kriisi ja säästötavoite

Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisi ja niille asetettu 1,5 miljardin euron säästötavoite muodostavat merkittävän haasteen lastensuojelun kehittämiselle. Vaikka hallitusohjelma korostaa lasten ja nuorten hyvinvointia, on vaarana, että tiukan budjettikurin alla nämä lupaukset jäävät toteutumatta. Hyvinvointialueiden rahoitusvaje ja säästöpaineet tarkoittavat, että lastensuojeluun ei välttämättä voida osoittaa riittäviä resursseja. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevät toimet, kuten avopalvelut ja jälkihuolto, jäävät toteuttamatta tai ne toteutetaan puutteellisesti.

Lapsilla on oikeus hyvään elämään

Hallitusohjelman lupaus siitä, että ”jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan”, on kaunis ja tärkeä tavoite. Nyt hallituksen on varmistettava, että tämä lupaus ei jää pelkäksi sanahelinäksi. Talousarvioneuvotteluissa tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin lastensuojelu pystyy vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin.

Lastensuojelu ei saa olla se alue, josta säästetään, kun jaetaan niukkuutta. Päinvastoin, siihen tulee panostaa, jotta voimme rakentaa vahvan ja välittävän Suomen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus hyvään elämään. Hallitusohjelman visio on selvä – nyt on aika tehdä päätöksiä, jotka tuovat tämän vision todeksi, huolimatta hyvinvointialueiden kriisistä ja säästötavoitteista.

Terveiset Kaupunginhallituksen 27.5. ja 3.6. kokouksista

Olin läsnä varajäsenenä varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä kaupunginhallituksen kokouksessa 27.5 ja 3.6. 2024. Tässä katsaus kaupunginhallituksen kokousten keskeisiin aiheisiin ja päätöksiin.

27.5.2024 Kokous

Jönsbölen kaavoitus Kokouksessa käsiteltiin Jönsbölen kaavoitusta. Vihreät esittivät asian palauttamista uudelleenvalmisteluun, mutta äänestys päättyi tiukasti 7-6 käsittelyn jatkamisen puolesta. Äänestin itse vastaesityksen puolesta. Lopulta päätös tehtiin alkuperäisen pohjaesityksen mukaisesti.

Tilinpäätöksen uudelleenkäsittely Tilinpäätös jouduttiin käsittelemään uudestaan havaittujen virheiden vuoksi. Helmikuussa 2021 käyttöön otettu uusi ohjelma konsernitilinpäätöstä varten aiheutti kiirettä ja osaamishaasteita. Vuoden 2021 ja 2022 tilinpäätöksissä ilmeni ongelmia, jotka korjattiin, mutta virheiden syitä ei selvitetty kunnolla. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä huomattiin, että kaikki tilit eivät summaudu oikein ja konsernitilinpäätöksen pohja oli laadittu virheellisesti.

Seuraavat Toimenpiteet:

  • Ohjelma käydään elokuussa läpi tili tililtä ja luodaan uudelleen.
  • Koeponnistetaan vuoden 2023 tilinpäätös.
  • Hankitaan asiantuntija-apua syksyn aikana.
  • Järjestetään koulutusta.

Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsauksessa käsiteltiin mm. Varttivaltuuston aloitetta, Länsiradan puheenjohtajiston tapaamista 3.6., Raaseporin, Kirkkonummen ja Lohjan te-yhteistyötä sekä kiskobussikokeilua vuosina 2025-2026.

Leppäkorven Kaivosvaraus Keskustelin Leppäkorven kaivosvarauksesta ja esitin useita kysymyksiä kaupungin kannasta ja toimista. Kaupunki valmistelee lausuntoa/valitusta asiasta ja selvittää, onko kaupunkia edes kuultu. Päätös on, että lausunto/valitus tulee olemaan kuntalaisten kannalla ja virheisiin tartutaan tarkasti.

Hallintojohtaja Hallintojohtajasta äänestettiin pohjaesityksen mukaisesti, joka jäi voimaan äänin 8-5. Äänestin itse valittajan puolesta.

3.6.2024 Kokous

Länsirataneuvottelut Saimme tiiviin katsauksen sen hetkisestä tilanteesta. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saapuu 4.6. kirjelmä, joka on esisopimuksen tapainen ja vaatii allekirjoitusta CEF-tuen hakemista varten. Työ Asemanseudun kehittämisestä taloudellisesta näkökulmasta etenee yhteistyössä Inspiran kanssa. VR on lähestynyt Hankoradan kuntia tiedustellen kiinnostusta tilapäisten asemien rakentamisesta Lohjan ja Vihdin alueille vuosille 2025-2027.

Perämäen Syyteasia Perämäki ilmoitti saaneensa tiedon, että hänen syyteasiansa on siirtynyt syyttäjän harkintaan.

Leppäkorven Kaivosasia Leppäkorven kaivosvarauksen osalta varaaja on saanut etusijan muihin yrityksiin nähden. Lupaa malmin etsintään ei ole saatu, eikä kunnalla ole valitusoikeutta, koska päätös ei kohdistu suoraan kuntaan. Jos yritys hakee lupaa, kuuleminen tapahtuu ja kaupungilla on valitusoikeus. Mahdollinen valitus tehdään tilanteen edetessä.

Ikääntyneiden Hyvinvointisuunnitelma Vuonna 2022 ikääntyneiden (65 vuotta täyttäneiden) osuus väestöstä oli 25,8 %. Vuoteen 2030 mennessä osuuden ennustetaan nousevan yli 30 %. Lohjalla kaatumis- ja putoamistapauksia oli 329,5 tapausta 10 000 ikäistään kohden. Lonkkamurtumien osuus on pysynyt maan keskiarvon tasolla (0,6-0,7 %).

Yli 75-vuotiaista lohjalaisista yli 90 % asui kotona. Pienituloisuutta osoittava täyttä kansaneläkettä saaneiden osuus oli 0,9 %, mikä on selvästi alle maan keskitason (1,7 %). Omaishoidon tukea saaneiden osuus 75 vuotta täyttäneistä oli 3,6 %.

Kyselyyn vastanneiden toiveet:

  • Ulkoilu- ja lenkkikavereita tai muuta yksinäisyyttä ehkäisevää toimintaa.
  • Ilmaisia tai edullisia liikunta- ja kulttuuriharrastuksia sekä kuljetuksia harrastuspaikoille.
  • Siivous- ja pihatyöapua.
  • Vapaaehtoisapua omaishoitajien tueksi.
  • Vanhusneuvolaa, josta voisi saada apua terveyshuoliin.

Saukkolan Päiväkodin Myynti Saukkolan päiväkodin myynnistä käytiin keskustelua. Esitykset vaihtelivat tontin myymisestä ja purkamisesta teollisuuskäyttöön, sen pitämisestä kunnallisen toiminnan käytössä, aina uuden päiväkodin rakentamiseen tontille. Lopulta kaupunginhallitus päätti, että Saukkolan päiväkotikiinteistöä ei myydä, vaan tontin jatkokäyttöä valmistellaan.

Muut Päätökset

  • Karstu myytiin päätöksen mukaan.
  • Kaupunginhallituksen edustajaksi TE-lautakuntaan valittiin Maittila, varajäsenenä Junnila.
  • Valtuustokokous siirrettiin pidettäväksi 19.6. aikataulullisista syistä.

Aluevaltuustossa tiistaina 11.6. päätettävänä palvelujen verkosto

Aluevaltuuston kokouksessa käsitellään mm. Vuoden 2023 tarkastuslautakunnan arviointikertomusta, vuoden 2023 tilinpäätöstä, osavuosikatsausta 1.1.-31.3.2024 sekä palvelujen verkostoa. 

Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon? 

Arviointikertomus: 

Arviointikertomus toimii kompassina Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisessä. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka ohjaavat sekä palveluiden parantamista että resurssien kohdentamista tehokkaasti.  

Esimerkiksi vuoden 2022 arviointikertomuksessa korostettiin strategisen johtamisen, tavoiteasetannan ja tiedon hyödyntämisen merkitystä palveluiden kehittämisessä. Nämä painopisteet tulevat todennäköisesti ohjaamaan tulevaisuuden päätöksentekoa ja palvelustrategian suunnittelua. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan mukaan ostopalveluiden hallinta ja henkilöstön työtyytyväisyys ovat avainasemassa sekä taloudellisen että palvelullisen osaamisen kannalta. Tämä viittaa siihen, että nämä tekijät pysyvät keskiössä myös tulevien palveluiden järjestämisessä. 

Lokakuussa 2022 hyväksytty hyvinvointialueen strategia asettaa yhteisen suunnan toiminnalle ja kuvaa päämäärät vuosille 2023–2025. Tämä strategia tulee todennäköisesti heijastumaan palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Talousarvioesityksessä kuitenkin nostetaan esiin huolenaihe, että aiemmilta kunnilta siirtyneet laskennalliset kustannukset eivät vastaa todellisia palvelujen järjestämisen kustannuksia. Tämä voi vaikuttaa palveluiden rahoitukseen ja sitä kautta niiden laajuuteen ja laatuun tulevaisuudessa. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että arviointikertomus on tärkeä työkalu, joka auttaa ymmärtämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden nykytilaa ja ohjaa niiden kehittämistä vastaamaan paremmin alueen asukkaiden tarpeita. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka auttavat alueen toimijoita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä palveluiden parantamiseksi ja resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi. 

Tilinpäätös: 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talous vuonna 2023: 

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen yhteiset nettomenot olivat noin 1 734 miljoonaa euroa. 
  • Vuonna 2023 syntyi 70,6 miljoonan euron alijäämä, joka katetaan taloussuunnitelmakauden aikana. 
  • Aluevaltuusto on hyväksynyt vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelman. 
  • Myös hallintosääntöä on tarkistettu (ja tullaan vielä syksyllä tarkistamaan lisää). 
  • Asiakasmaksut ja niiden alentamis- ja perimättä jättämisperusteet on vahvistettu. 
  • Talouden tasapainottamisohjelma laaditaan vuoden 2023 aikana yhdessä palvelustrategian kanssa. 

Osavuosikatsaus 1.1.2024-31.3.2024: 

Talousarvion toteutuminen ja tulevaisuuden näkymät: 

Taloustilanne: 

  • Toimintatuotot ovat ennakoitua paremmat. 
  • Toimintakulut ylittävät kuitenkin budjetin, erityisesti erikoissairaanhoidon palvelujen ostojen vuoksi. 
  • Tilikauden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa negatiivinen. 

Keskeiset tapahtumat: 

  • Palvelutoiminnan kehittäminen jatkuu. 
  • Talouden tasapainotustoimet ovat käynnistyneet. 
  • Vuokratyövoiman käyttöä on vähennetty merkittävästi. 

Talousarviomuutokset: 

  • Ehdotuksia talousarviomuutoksista esitetään osavuosikatsauksen yhteydessä. 

Tulevaisuuden näkymät: 

  • Talouden tasapainottaminen edellyttää täydentäviä toimia noin 8 miljoonan euron edestä. 
  • Toimenpiteiden toimeenpanoa tehostetaan vuoden aikana. 

Palvelujen verkosto: 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkoston ns kehittäminen on herättänyt paljon keskustelua, erityisesti terveysasemien lakkauttamisten (anteeksi, palvelujen siirtämisen) ja hammashoitoloiden keskittämisen osalta. Tämä on aiheuttanut huolta monien asukkaiden keskuudessa, varsinkin lasten ja iäkkäiden terveyden näkökulmasta. On tärkeää, että palveluverkkoa suunniteltaessa otetaan huomioon kaikkien asukkaiden tarpeet ja varmistetaan, että palvelut ovat helposti saavutettavissa kohtuullisella vaivalla. 

Iäkkäiden palveluasumisyksiköiden muutokset: 

Iltaruskon palveluasumisyksikön asukasprofiilimuutokset ovat esimerkki päätöksistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus iäkkäiden asukkaiden elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen, myös hyvinvointialueen talouteen. Muutoksia on tehty, jotka ovat tulleet henkilöstölle hankalimmaksi sekä hyvinvointialueelle kalliimmaksi, olen kirjoittanut siitä täällä: (https://lottapaakkunainen.com/2024/05/20/iltarusko-erinomaista-hoitoa-jota-uhkaa-hyvinvointialueen-tehoton-byrokratia/)

Myös Karkkilan vuodeosaston muutos arviointiyksiköksi ennen päätöstä asiasta on herättänyt kysymyksiä ja ihmetystä. On tärkeää, että tällaiset muutokset tehdään avoimesti henkilöstön ja asukkaiden kuulemisen kautta. Näin varmistetaan, että palvelut vastaavat todellisia tarpeita ja että muutokset eivät heikennä palveluiden laatua tai saatavuutta. 

Palveluverkoston parantaminen: 

Palveluverkoston parantamiseksi on olennaista keskittyä asukkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja osallistamiseen. Tämä tarkoittaa avointen keskustelukanavien luomista asukkaiden ja sidosryhmien välille. Näin varmistetaan, että palvelujen suunnittelu ja toteutus vastaavat yhteisön todellisia tarpeita. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa palvelukokonaisuudet räätälöidään eri käyttäjäryhmien erityistarpeiden mukaan, voi auttaa varmistamaan palveluiden saavutettavuuden ja tehokkuuden. Hyvinvointialueella on ollut useita keskustelutilaisuuksia jokaisen kunnan alueella, on verkkokyselyjä, on osallistamisiltoja. Viestintä ei aina ole osunut kohdilleen, eikä saavuttanut isoa osaa asukkaista. Hyvinvointialueemme on maantieteellisesti hyvin laaja ja olisikin ollut järkevää niin talouden kuin käytänteidenkin kannalta osallistaa henkilöstöä oikeasti suunnitellessa palvelujen toimintaa sekä kehittämistä. Henkilöstöllä on paras tuntemus työstään, alueestaan sekä siitä mikä toimii ja mikä ei. 

Jatkuva palaute ja läpinäkyvä päätöksenteko: 

Lisäksi jatkuva palautejärjestelmä ja sen aktiivinen hyödyntäminen strategian kehittämisessä mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin ja palveluiden jatkuvan parantamisen. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja selkeät viestintästrategiat varmistavat, että kaikki osapuolet ovat tietoisia muutoksista ja niiden vaikutuksista. Tämä lisää luottamusta ja yhteistyötä palvelujärjestelmän kehittämisessä. 

Henkilöstön osallistamisen tärkeys: 

Keskustan aluevaltuustoryhmä on kiertänyt kenttää kuullen asukkaita, palvelujen käyttäjiä sekä henkilökuntaa. On valitettavaa, että henkilöstön osallistumisesta palvelujärjestelmän kehittämiseen on annettu virheellistä tai liioiteltua/siloiteltua tietoa. Henkilöstön osallistuminen on keskeistä palveluiden kehittämisessä, sillä heidän asiantuntemuksensa ja kokemuksensa ovat arvokkaita resursseja. Niiden avulla voidaan muotoilla käytännönläheisiä ja toimivia ratkaisuja. 

Konkreettisia ehdotuksia osallistamisen parantamiseksi: 

Jotta palveluverkkoa voidaan parantaa, on tärkeää varmistaa, että kaikki äänet kuullaan ja että osallistumisprosessi on todellinen ja läpinäkyvä. Tämä voi sisältää työpajoja, kyselyitä ja palautteen keräämistä suoraan henkilöstöltä sekä heidän ehdotustensa aktiivista hyödyntämistä päätöksenteossa. Lisäksi johdon tulisi sitoutua avoimeen vuoropuheluun ja osoittaa, että henkilöstön panos on arvostettu ja että se vaikuttaa lopputulokseen. Tällainen lähestymistapa ei ainoastaan paranna palveluverkon ja -järjestelmän laatua, vaan myös vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja luottamusta organisaation johtoon. 

Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon? 

Linkki kokouksen esityslistaan: https://luhva-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2024366

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän vierailu Espoon perhekeskukseen ja Etelä-Lohjan aluetoimikunnan kuntalaistilaisuuteen: Haasteita ja ratkaisuja

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä vieraili Espoon perhekeskuksessa ja osallistui Etelä-Lohjan aluetoimikunnan avoimeen kuntalaistilaisuuteen. Molemmat vierailut olivat erittäin odotettuja ja tarjosivat arvokasta tietoa alueen sosiaalipalvelujen tilanteesta ja haasteista.

Espoon perhekeskus: Lastensuojelun ja perhepalveluiden tilanne

Espoon perhekeskuksessa meitä oli vastaanottamassa useita johtavia viranhaltijoita, jotka kertoivat ajankohtaisesta tilanteesta lastensuojelussa, perhesosiaalityössä ja opiskeluhuollossa. Yksi merkittävimmistä huolenaiheista oli lastensuojelupalvelujen kasvava tarve, jota ei valitettavasti ole pystytty vastaamaan samalla tahdilla työntekijöiden määrän osalta. Rekrytointihaasteet ovat olleet merkittäviä ja osaajien löytäminen on edelleen vaikeaa.

Työntekijät toivat esille, että vanhempien vastuuta lasten kasvatuksessa tulisi korostaa ja vaatia enemmän. Esimerkiksi, jos lapsi ei osallistu opetukseen tai ei tule kouluun, vanhemmilla tulisi olla suurempi vastuu. Lisäksi matalan kynnyksen työn lisääminen on tärkeää, jotta tukea ja apua voidaan tarjota lasten arjessa, heidän omassa ympäristössään. Harrastusmahdollisuuksia tulisi myös olla saatavilla kaikille lapsille, mikä osaltaan ehkäisisi vakavampien ongelmien, kuten väkivaltaisuuden ja jengiytymisen, kehittymistä.

Lastensuojelun työntekijät ovat huolissaan siitä, että vanhemmat ulkoistavat kasvatuksen viranomaisille. He haluaisivat nähdä peruspalveluiden toimivan niin hyvin, että kaikkia asioita ei tarvitsisi käsitellä lastensuojeluilmoitusten kautta. Lisäksi byrokratian tarpeellisuutta tulisi tarkastella kriittisesti, jotta työntekijät voisivat keskittyä olennaiseen.

Etelä-Lohjan aluetoimikunta: Palveluverkoston haasteet ja kehittämismahdollisuudet

Etelä-Lohjan aluetoimikunnan avoimessa kuntalaistilaisuudessa keskustelu keskittyi palvelujen verkoston suunnitelmiin ja lakkautusuhkiin. Liikkuvat palvelut herättivät paljon pohdintaa, samoin kuin asukkaiden ja työntekijöiden kuulemisen näennäisyys. Tilaisuuden osallistujat pohtivat, miksi työntekijöiden näkemyksiä ei kuulla tarpeeksi ja miksi hyviä käytänteitä ei oteta käyttöön laajemmin.

Monet työntekijät kokivat, että heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan ei kuulla riittävästi palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. He toivoivat, että heidän asiantuntemustaan hyödynnettäisiin enemmän, jotta palvelut voisivat toimia paremmin ja vastata paremmin asukkaiden tarpeisiin. Hyviä käytänteitä on jo olemassa, mutta niiden laajempaa käyttöönottoa tulisi edistää.

Vierailut Espoon perhekeskukseen ja Etelä-Lohjan aluetoimikunnan tilaisuuteen osoittivat selvästi, että sosiaalipalveluilla on monia haasteita, mutta myös paljon potentiaalia parantaa tilannetta. On tärkeää kuunnella sekä työntekijöiden että asukkaiden näkemyksiä ja ottaa ne huomioon palvelujen kehittämisessä. Keskustalaiset aluevaltuutetut ovat sitoutuneet työskentelemään näiden tavoitteiden eteen ja tukemaan sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat palvelujen laatua ja saavutettavuutta kaikille

Iltarusko: Erinomaista hoitoa, jota uhkaa hyvinvointialueen tehoton byrokratia

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän vierailu Pusulan asumispalveluyksikkö Iltaruskoon paljasti vaikuttavan esimerkin laadukkaasta hoivasta. Henkilökunnan ammattitaito, viihtyisät tilat ja lämminhenkinen ilmapiiri vakuuttivat kävijät.

Valitettavasti Iltaruskon tulevaisuus on epävarma byrokratian varjostamana. Yksikön potentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti, sillä asukasprofiilin muutokset ja hyvinvointialueen tehottomat päätökset ovat johtaneet siihen, että vain 25 paikkaa 45:stä on käytössä. Nämä muutokset on tehty viranhaltijapäätöksillä ja herää kysymys, onko näillä muutoksilla jokin ikävämpikin tarkoitus?

Ammattitaitoinen henkilökunta kohtaa haasteita:

  • Kaikilla hoitajilla on pätevyys lääkkeiden antamiseen ja suonensisäisiin hoitoihin, mutta LiiSa-palvelun käyttö lääkehoidoissa lisää kustannuksia ja vaikeuttaa hoitoa.
  • Aiemmin terveysaseman lääkäri teki hoitokierroksia ja totesi kuolleet Iltaruskon tiloissa. Nyt tämä käytäntö on poistunut, mikä lisää työtä ja kuluja.
  • Henkilökunnan työvaatteista aiheutui aiemmin pientä säästöä, kun he huolehtivat niistä itse. Pakollinen pesulapalvelu on kuitenkin nostanut kuluja 30 000 eurolla vuodessa.

Henkilöstö ja tilat riittäisivät useammalle asukkaalle:

  • Iltaruskossa on tilaa ja osaamista jopa 45 asukkaalle, mutta asukasprofiilin rajoitukset estävät tämän.
  • Lyhytaikaisten hoitopaikkojen vähentäminen on heikentänyt yksikön tehokkuutta.
  • Henkilökunta on sitoutunutta ja osaavaa, ja suurin osa tekee osittaista työaikaa. Heillä on vahva kytkös alueeseen ja haluavat työskennellä Iltaruskossa.
  • Rekryhaasteita ei ole.

Byrokratia uhkaa laatua:

  • Iltaruskon kyky tarjota laadukasta ja tehokasta hoivaa on heikentynyt hyvinvointialueen tehottomien päätösten ja byrokratian takia.
  • LiiSa-palvelun käyttö lääkehoidoissa ja pakollinen pesulapalvelu ovat turhia lisäkuluja.
  • Asukasprofiilin rajoitukset ja lyhytaikaisten hoitopaikkojen vähentäminen estävät Iltaruskoa toimimasta täydellä kapasiteetilla.

Onko tulevaisuus uhattuna?

Iltaruskon tarina herättää huolta byrokratian vaikutuksesta laadukkaaseen hoivaan. Yksikön potentiaalia ei hyödynnetä ja tulevaisuus näyttää epävarmalta. Onko mahdollista, että tehokkaampi ja ihmiskeskeisempi lähestymistapa voisi pelastaa Iltaruskon ja varmistaa laadukkaan hoivan saatavuuden kaikille sitä tarvitseville?

Iltaruskon tarina on esimerkki siitä, miten byrokratia voi uhmata laadukasta hoivaa. Meidän on vaadittava parempaa ja läpinäkyvämpää päätöksentekoa sekä ihmiskeskeisempää lähestymistapaa, jotta Iltaruskon kaltaiset yksiköt voivat kukoistaa ja tarjota parasta mahdollista hoitoa vanhuksillemme.

Samalla vierailulla osallistuimme Pusulan eläkeläisten avoimeen kokoukseen, jossa saimme olla kuulemassa eläkeläisten huolia hyvinvointialueen palvelujen verkon suunnitelmista sekä ikääntyneiden palveluista.

Vajaaravitsemus on yhteiskunnalle kallista ja yllättävän yleistä – oletko sinä riskissä?

Kirjoitin mielipidekirjoituksen vajaaravitsemuksen riskistä. Kirjoitus on julkaistu mm. Suomenmaassa ja Länsi-Uusimaassa.

Vajaaravitsemus on yhteiskunnalle kallista ja yllättävän yleistä – oletko sinä riskissä?

Suomessa ei vajaaravitsemuksen ja sen riskin merkitystä ole ymmärretty vielä täysin. Vajaaravitsemus – ja jo sen riski – vaikuttavat kokonaisvaltaisesti eri potilasryhmien ja erityisesti hauraiden ikäryhmiemme (lapset ja iäkkäät) toipumisen nopeuteen, infektioihin, haavojen paranemiseen, komplikaatioihin, sairaalajakson pituuteen, takaisin sairaalaan paluuseen ja jopa kuolleisuuteen.

Naapurimaissamme vajaaravitsemusta seulotaan tehokkaasti ja täydennysravintovalmisteet vajaaravitsemuksen tai sen riskin ravitsemushoidossa ovat korvattavuuden piirissä. 

TYÖIKÄINEN voi ajatella, että asia ei koske itseä. Asia ei kuitenkaan ole näin. Työikäisetkin sairastuvat esim. syöpään tai muihin akuutteihin tai kroonisiin sairauksiin, murtavat luita, saavat infektioita, ja joutuvat leikkauksiin, jolloin tarvitaan erityisen paljon energiaa ja proteiinia sekä muita ravintoaineita.

Jos painosi on pudonnut ainakin 2 % viikossa tai 5 % kuukaudessa tai 10 % puolessa vuodessa, voit olla vajaaravitsemusriskissä. Kuulutko Sinä tähän ryhmään? Entä joku läheisesi (lapsi tai aikuinen)? 

VAJAARAVITSEMUSRISKIIN kannattaa heti puuttua: sen riskin seulominen ja ravinnon täydentäminen energialla (600 kcal) ja proteiinilla (12 g) maksaa n. 100 €, mutta sillä on suuret vaikutukset mm. toipumisnopeuteen ja yhteiskunnan kustannuksiin.

Vajaaravitsemus ja sen riski näkyvät kalliimpana hoitojakson hintana ja pidentyneinä hoitojaksoina. Jos sisätautipotilaan hoitopäivän hinta on noin 1000 euroa, voidaan vajaaravitsemusta ja sen riskiä ehkäisemällä säästää yhden päivän nopeamana kotiutumisena jopa 900 euroa.

Kyse on Suomen terveydenhuollossa isoista rahoista: jopa 600 miljoonaa euroa/vuosi. 

Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota – Suomi tarvitsee säästöjä juuri nyt! 

Vajaaravitsemus on yhteiskunnalle kallista ja yllättävän yleistä – oletko sinä riskissä?