Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa lehdessä: Turvaton joulu

Kirjoitin kolumnivuorollani joulun odotuksesta ja siitä, että kaikki eivät sitä aina välttämättä odota.

Turvaton joulu

Oman perheeni joulua valmistellessa minua ilahduttaa suunnattomasti tieto siitä, että kaikki, jo kotoa poismuuttaneetkin lapset puolisoineen ovat tulossa. Samalla omaa perhejouluani valmistellessa ajatukseni karkaavat heidän luokseen, joilla ei ehkä ole samankaltaista mitä odottaa. Joulu on lastenjuhla, mutta kaikkialla, kaikille se ei tunnu siltä. Kaikki lapset eivät odota joulua innolla.

Osa lapsista kokee jouluna entistä kovempaa hätää ja ulkopuolisuuden tunnetta. Joskus aikuisen huoli ja ahdistus kasvavat niin isoiksi, ettei lapselle jää tilaa. Toisissa perheissä joululahjoihin tai -herkkuihin ei jää rahaa. Osattomuuden tunne voi kasvaa suureksi pienen kantaa ja aikuistuvilla nuorilla lähestyvä joulunajan yksinäisyys tai irrallisuuden tunne voi ahdistaa.

Ensi- ja turvakotien liiton mukaan joka kolmas lapsi joutuu kokemaan kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai altistumaan perheväkivallalle kotonaan Suomessa. Loma-ajat voivat olla väkivaltaisessa perheessä arkeakin rajumpaa aikaa, kun alkoholia kulutetaan. Vanhempien päihdeongelmasta Suomessa kärsii arviolta 70 000 lasta. Tilanteet voivat kärjistyä väkivallaksi tai sen uhaksi.

Liian moni lapsi ja nuori viettää tämänkin joulun turvattomassa kodissa, jossa joulun odotus on täynnä pelkoa. Turvattomassa kodissa kasvaminen jättää pitkät jäljet kasvavan lapsen elämään

Kun kotiin jääminen on väkivallan, uhkailun tai pelon takia mahdotonta tai vaarallista, apua saa turvakodista. Turvakodissa oleminen on asiakkaalle maksutonta. Noin 150 lasta ja aikuista viettää tämän joulun Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistysten 19 turvakodissa. Turvakodit päivystävät vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri. Apua on viisasta ja rohkeaa hakea. Jos alkaa pelottaa, jo silloin kannattaa hakea apua, eikä odottaa tilanteen kärjistymistä. Tietoa turvakodeista ja muista avun lähteistä löytyy Nettiturvakoti.fi.

Jokainen ansaitsee viettää joulun turvassa.

Kirjoittaja on alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.) sekä Ensi- ja turvakotien liiton somelähettiläs.

Voit lukea kolumnin myös Länsi-Uusimaasta: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6441746

Vuoden viimeinen kokousviikko

Vuoden viimeinen valtuustoviikko taisi olla vuoden kiireisin kokousviikko.

Maanantaina oli kaupunginvaltuuston valtuustoinfo ja valtuustoryhmän kokous. Ensimmäistä kertaa jätin valtuustoinfon väliin, sillä lapseni oli ollut edellisellä viikolla leikkauksessa ja lekottelimme yhdessä sohvalla.

Tiistaina oli aluevaltuuston kokous, jossa käsiteltiin mm. hyvinvointialueen talousarviota, investointiohjelmaa ja vastausta ryhmäni puolesta jättämääni aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Talousarviosta käytiin pari tuntia keskustelua, josta suurin osa koski 300 000 euron ”säästöä”. Keskustelua käytiin siitä, että lakkautetaanko Hangon vuodeosasto vai Tapiolan ja Espoon keskusten ikäihmisten palvelukeskukset. Kokoomus esitti, että vähennetään 0,3 miljoonaa euroa Hangon vuodeosastopaikkojen lakkauttamisella 1.9 alkaen ja näillä rahoilla turvataan Espoon ja Tapiolan ikäihmisten palvelukeskusten toiminta. Pidin jotenkin karmivana esitystä, että turvataan yhden alueen palveluja lakkauttamalla toisen alueen palveluja. Kannatin esitystä, että lisätään talousarvioon 300 000 euroa, jotta molempien tarvittavat palvelut säilyvät. Kävin myös pitämässä puheenvuoron talousarviosta.

Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Tämä on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin vähäiseen liikuntaan liittyvät kuolemat (3 %) ja yhtä paljon kuin tupakkaan ja alkoholiin liittyvät kuolemat yhteensä.

Puhuin ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta osaksi hoitopolkua koko hyvinvointialueella.

Esitin toivomuksen, että se huomioitaisi taloussuunnitelmassa.
Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouksessa käsiteltiin myös ryhmäni puolesta jättämääni aloitetta omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Pidin aloitteentekijänä puheenvuoron vastauksesta aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta Länsi-Uudemaan hyvinvointialueelle.

On harmillista, että hyvinvointialueelle ei nähdä tarpeelliseksi perustaa tärkeää omaishoidon neuvottelukuntaa.
Vastauksessa aloitteeseemme todetaan, kuten aloitteessakin, että omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevasta läheisestä esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna.


Esitin pontta, jonka aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti: aluevaltuusto toivoo omaishoitajayhdistyksien huomioimisen selvittämistä valmisteilla olevassa osallisuusohjelmassa.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkona käsiteltiin mm. hallintojohtajan viran perustamista, Lohja700-juhlavuoden päätöstä sekä lausuntoa vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Hallintojohtajan viran perustaminen on ollut hallinto-oikeudessa ja sitä on käsitelty kaupunginhallituksessa sekä henkilöstöjaostossa useita kertoja, toki myös lehtien palstoilla. Hallintojohtajan virkaan tehty valinta ei ole mennyt hallintosäännön mukaan ja tästä syystä asia piti hoitaa oikein. Eipä siinäkään onnistuttu, mutta se ei enemmistöä haittaa. Ei tosin valittajiakaan, sillä kokoukseen tehty vastaesitys, jota olin aikonut kannattaa, vedettiinkin pois. Ymmärrän sen toisaalta, sillä on tärkeää myös saada asiat eteenpäin. Perusteena vastaesityksen poisvedolle oli myös se, että asiaa tullaan käsittelemään jälleen kaupunginhallituksessa.

Kokouksessa oli pari jännää juttua. Ensimmäinen oli se, että kukaan, siis kukaan (ei edes tarkastuslautakunnasta) käynyt pitämässä puheenvuoroa lausunnosta vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Toinen, mikä on jännää, on se, että tällä hetkellä hallintojohtajan tehtäviä hoitaa siihen aikoinaan väärin valittu, mutta hän ei ole hallintojohtaja, vaan väliaikainen hallintojohtaja, silti esityslistoilla ja pöytäkirjassa hänen tittelinään on hallintojohtaja.

Lohja700-juhlavuoden päätöksestä ryhmäni esitti asiaa uudelleenvalmisteluun, sillä esitetty vaihtoehto Paloniemen huvimajan siirtäminen museon alueelle ei ollut mielestämme realistinen eikä edes hyvä vaihtoehto. Ryhmämme oli varttivaltuuston esittämän yläkoulujen pihojen parantamisen takana. Ryhmämme varapuheenjohtaja Hilkka Hyrkkö kävi pitämässä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron.

Torstaina oli tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokous, jossa päätettiin järjestöavustuksista. Kokouksessa käytiin tiukkaa ja laajaa keskustelua.

Esitin kysymyksiä liittyen omaishoitajien järjestöjen avustuksiin sekä Loistosetlementin tyttöjen talo-avustukseen. Tästä tein vastaesityksenkin, jonka hävisin.

Lautakunnan kokouksen aikana nostettiin esiin myös se, että lautakunnan tehtävänä on tehdä päätöksiä, ei keskustella. Itse pidän keskustelua yhtenä tärkeimmistä keinoista tehdä hyvä ja perusteltu päätös, varsinkin jos valmistelu ei ole ollut tarpeeksi tyhjentävä.

Kaupunginhallituksessa maanantaina olin varsinaisen jäsenemme ollessa estyneenä. Käsittelyssä oli mm. Ojamon kartanon kiinteistön luovuttaminen Lohjan kaupungille sekä investointituki Valon koneelle.

Ojamon kartanon vuosittaisista kustannuksista ei viranhaltijat osanneet kertoa, edes arvioita. Juoksevista kuluista kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja kertoi tulevan noin 30-50 000 vuodessa. Toki vanhassa kiinteistössä on kunnossapito- ja korjauskuluja tulossa lisää. Kartanon historiallisuuden vuoksi hallitus oli vastaanottamisen puolesta. Itse en niinkään, mutta en tehnyt vastaesitystä.

Investointituesta Valon koneelle tehtiin vastaesitys, että tukea ei myönnetä, sillä määrärahaa ei ole vielä tälle vuodelle. Kannatin esitystä. Totesin, että täällä ei jälleen olla köyhiä eikä kipeitä. Nuorille ei ole antaa rahaa, eikä ole varaa palkata koulunuorisotyöntekijöitä, mutta yrityksille voidaan antaa rahaa, jota ei edes ole. Yritystoiminta on tärkeää, itsekin olen yrittäjäperheestä ja olen yrittäjän vaimo, mutta tällä hetkellä määrärahaa ei ylimääräiselle 200 000 eurolle ole. Vastaesitys hävisi 11-2.

Arvovalintoja.

Hyvinvointialueen talousarvio

Länsi-Uudenmaan talousarviosta neuvotellaan neuvottelukunnan toimesta ja aluevaltuusto päättää siitä joulukuun kokouksessaan.

Hyvinvointialueella on kovia paineita ja halua olla mallioppilas ja kiriä mahdollisimman nopeasti.

Säästölistoja ja esitettyjä säästökeinoja lukiessani pohtimani saa vahvistuksen. Mietin kuinka uudistuminen voi toteutua, kun on samat henkilöt tekemässä kuin ennenkin?

Puheissa on ollut ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tärkeys, listoilla se ei näy.

Mietin ja käännän ajatuksiani siitä, kuinka hyvinvointialue voi säästää?


Hyvinvointialueiden kyky säästää riippuu monista tekijöistä, kuten niiden hallinnon tehokkuudesta, taloudellisista resursseista, päätöksenteon läpinäkyvyydestä sekä alueen väestön tarpeista ja odotuksista. Hyvinvointialueet voivat pyrkiä säästämään eri tavoin:

Tehokas resurssien käyttö: Hyvinvointialueet voivat pyrkiä optimoimaan resurssien käytön, kuten terveydenhuollon palveluiden ja henkilöstön, jotta voidaan tarjota laadukasta hoitoa mahdollisimman pienillä kustannuksilla.

Ennaltaehkäisy: Panostaminen ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten terveysvalistukseen, varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen, voi vähentää pitkän aikavälin kustannuksia.

Digitalisaatio: Käyttämällä teknologiaa ja digitalisaatiota terveydenhuollossa, hyvinvointialueet voivat tehostaa toimintaansa ja säästää kustannuksia esimerkiksi potilastietojärjestelmien avulla.

Yhteistyö muiden alueiden ja organisaatioiden kanssa: Hyvinvointialueet voivat tehdä yhteistyötä muiden alueiden, terveysalan yritysten ja järjestöjen kanssa saadakseen resursseja ja palveluita edullisemmin.

Hallinnolliset muutokset: Tehokkaampi hallinto ja päätöksenteko voivat johtaa kustannussäästöihin. Esimerkiksi byrokratian vähentäminen ja päällekkäisten toimintojen eliminointi voivat tuoda säästöjä.

On kuitenkin tärkeää huomata, että liiallinen säästäminen terveydenhuollossa voi vaarantaa palvelujen laadun ja potilasturvallisuuden. Siksi säästäminen tulisi aina tehdä harkiten ja tasapainossa palvelujen laadun ja saatavuuden kanssa.


Pohdin, mikä olisi uusi keino tehostaa toimia terveydenhuollossa?

Tehostamalla terveydenhuoltoa voidaan parantaa palvelujen laatua, saatavuutta ja kustannustehokkuutta. Tässä muutamia uusia keinoja terveydenhuollon toimintojen tehostamiseksi:

Etälääketiede ja etähoito: etälääketiede mahdollistaa lääkärien ja potilaiden välisen viestinnän etäyhteyksien kautta. Etähoito voi sisältää videovastaanottoja, tekstiviesti- ja puhelinneuvontaa sekä etämonitorointia, mikä parantaa potilaiden pääsyä hoitoon ja vähentää fyysisten tapaamisten tarvetta.

Tekoäly terveydenhuollossa: Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi potilaiden tietojen analysoinnissa, diagnoosien tekemisessä ja hoitosuositusten antamisessa. Tämä voi nopeuttaa päätöksentekoa ja auttaa lääkäreitä tekemään parempia päätöksiä.

Big Data ja analytiikka: Terveydenhuollossa kerätään valtavia määriä dataa. Big Data -analytiikan avulla voidaan löytää trendejä, ennustaa sairauksien esiintymistä ja optimoida resurssien käyttöä.

Älykkäät terveyssovellukset ja laitteet: Potilaiden käytössä olevat älykkäät sovellukset ja laitteet voivat auttaa heitä seuraamaan terveydentilaansa, lääkitystään ja liikuntaansa. Tämä antaa lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle tarkempaa tietoa potilaiden tilasta ja auttaa heitä tekemään personoidumpia hoitosuosituksia.

Robotiikka terveydenhuollossa: Robotiikkaa voidaan käyttää apuna monissa terveydenhuollon tehtävissä, kuten leikkauksissa, fyysisissä kuntoutuksissa ja lääkkeiden jakelussa. Robotit voivat suorittaa tarkkoja tehtäviä nopeammin ja tasalaatuisemmin kuin ihmiset.

Tärkein on ihmisten hyvinvointi ja palvelujen laatu sekä saavutettavuus.

Potilastietojärjestelmien integraatio: Erilaisten potilastietojärjestelmien parempi integraatio mahdollistaa tietojen saumattoman jakamisen eri terveydenhuollon toimijoiden välillä. Tämä vähentää turhia toistotöitä ja parantaa tiedonkulun sujuvuutta.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Panostaminen terveydenhuollon henkilöstön jatkuvaan koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen voi parantaa palvelujen laatua ja potilasturvallisuutta.

Näiden teknologisten ja organisatoristen keinojen avulla terveydenhuoltoa voidaan tehostaa ja samalla parantaa potilaiden hoitokokemusta. On kuitenkin tärkeää huomioida eettiset näkökohdat ja potilastietojen turvallisuus näitä teknologioita hyödynnettäessä.

Entä mikä olisi kustannustehokasta ja inhimillistä terveydenhuoltoa?


Kustannustehokas ja inhimillinen terveydenhuolto voi perustua useisiin periaatteisiin ja käytäntöihin, jotka yhdistävät korkean hoidon laadun, tehokkuuden, taloudellisuuden ja potilaslähtöisyyden. Tässä joitakin keskeisiä tekijöitä:

Ennaltaehkäisy: Panostaminen terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn voi vähentää pitkän aikavälin kustannuksia. Tämä sisältää terveysvalistusta, rokotuksia, terveellisen elämäntavan edistämistä ja varhaista puuttumista terveysriskeihin.

Integroitu hoitomalli: Terveydenhuollon eri osa-alueiden, kuten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, mielenterveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden, integrointi voi parantaa hoidon koordinointia ja vähentää päällekkäistä työtä.

Potilaskeskeisyys: Potilaiden kuunteleminen ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen on avainasemassa. Potilaiden osallistuminen hoitopäätöksiin ja heidän kunnioittaminen yksilöinä on tärkeää inhimillisessä terveydenhuollossa.

Tietotekniikan hyödyntäminen: Älykkäät potilastietojärjestelmät, telelääketiede ja etähoitomahdollisuudet voivat parantaa hoitoprosessien tehokkuutta ja potilastyytyväisyyttä sekä vähentää kustannuksia.

Varhainen diagnosointi ja hoito: Varhainen sairauksien diagnosointi ja hoito voivat vähentää pitkän aikavälin hoitokustannuksia ja parantaa potilaiden ennustetta.

Taloudellinen läpinäkyvyys: Terveydenhuollon organisaatioiden tulee olla taloudellisesti läpinäkyviä, jotta varat voidaan kohdentaa tehokkaasti. Tämä sisältää budjetoinnin, kustannustehokkuuden seurannan ja resurssien oikeudenmukaisen jakamisen eri osastojen välillä.

Kumppanuudet ja yhteistyö: Yhteistyö eri terveydenhuollon toimijoiden, kuten julkisen ja yksityisen sektorin, kanssa voi tuoda synergiaetuja ja mahdollistaa resurssien jakamisen.

Koulutus ja ammattitaitoinen henkilöstö: Panostaminen terveydenhuollon henkilöstön koulutukseen ja ammattitaitoon varmistaa, että hoito on laadukasta ja turvallista. Tyytyväinen ja motivoitunut henkilöstö on myös avainasemassa inhimillisen hoidon tarjoamisessa.

Yhdistämällä nämä tekijät terveydenhuoltojärjestelmä voi tarjota sekä kustannustehokasta että inhimillistä hoitoa potilaille. On kuitenkin tärkeää, että näitä periaatteita sovelletaan huolellisesti ja kohdennetaan erityisesti kunkin yhteiskunnan tarpeiden ja resurssien mukaisesti.

Mistä voi säästää sosiaali- ja terveydenhuollossa?


Sosiaali- ja terveydenhuollossa säästömahdollisuuksia voi löytyä useista eri lähteistä, mutta näiden säästöjen toteuttaminen on aina herkkä aihe, koska se voi vaikuttaa suoraan ihmisten terveydenhuoltopalveluihin ja hyvinvointiin. On tärkeää toteuttaa säästötavat harkiten ja varmistaa, että ne eivät vaaranna potilasturvallisuutta tai hoidon laatua. Joitakin mahdollisia säästökohteita sosiaali- ja terveydenhuollossa voivat olla:

Tehokkuuden lisääminen: Prosessien ja toimintatapojen arviointi voi paljastaa tehottomuutta ja tarjota mahdollisuuksia parantaa resurssien käyttöä. Tehokkaammat toimintatavat voivat vähentää aikaa ja kustannuksia.

Henkilöstökustannukset: Henkilöstökustannukset muodostavat suuren osan terveydenhuollon budjetista. Henkilöstön koulutusta ja työnkuvan uudelleenorganisointia voidaan harkita säästöjen saavuttamiseksi.

Lääkehoitojen hintaneuvottelut: Neuvottelut lääkeyritysten kanssa lääkkeiden hintojen alentamiseksi voivat tuoda merkittäviä säästöjä terveydenhuollolle.

Hallinnolliset säästöt: Bürokratian vähentäminen ja hallinnollisten toimintojen virtaviivaistaminen voivat vähentää kustannuksia.

Ennaltaehkäisy: Panostaminen terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn voi vähentää pitkän aikavälin kustannuksia. Terveellisen elämäntavan edistäminen ja riskitekijöiden hallinta voivat vähentää kroonisten sairauksien hoitokustannuksia.

Teknologian hyödyntäminen: Älykkäät potilastietojärjestelmät, etähoitomahdollisuudet ja telelääketiede voivat vähentää matkustamiseen liittyviä kustannuksia ja tehostaa hoidon tarjoamista.

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa: Yhteistyö muiden terveydenhuollon organisaatioiden, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa voi johtaa resurssien ja palveluiden tehokkaampaan jakamiseen.

Laitoshoidon vähentäminen: Kotihoitoa ja avohoitoa voidaan kehittää niin, että potilaita ei tarvitse sijoittaa sairaaloihin tai hoitolaitoksiin, mikä voi säästää kustannuksia.

On kuitenkin tärkeää huomata, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon tehtävät säästöt eivät saisi vaarantaa potilasturvallisuutta eivätkä heikentää palvelujen laatua. Säästötoimenpiteitä tulisi suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, ottaen huomioon potilaiden tarpeet ja hyvinvointi.

Mietin talousarviossa esitettyjä lukuja keinoja säästää ja mietin, että onko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen mahdollista säästää 50 miljoonaa euroa?

Hyvinvointialueen kyky säästää 50 miljoonaa euroa riippuu monista tekijöistä, kuten alueen väestömäärästä, terveyspalveluiden tarpeista, nykyisistä resursseista, hallinnollisista rakenteista ja siitä, miten tehokkaasti resursseja käytetään.

Säästömahdollisuuksia voi olla erilaisia, kuten prosessien tehostaminen, henkilöstökustannusten hallinta, lääkeostojen neuvottelut, ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja hallinnollisten kulujen karsiminen. Myös teknologian hyödyntäminen, kuten etähoitopalvelut ja älykkäät potilastietojärjestelmät, voi tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä.

Hyvinvointialueiden suunnittelussa ja strategiassa otetaan yleensä huomioon taloudelliset tavoitteet ja pyrkimykset tehostaa palveluja. On kuitenkin tärkeää, että säästötoimenpiteet eivät vaaranna palvelujen laatua tai potilasturvallisuutta.

Lopullinen arvio säästömahdollisuuksista ja niiden toteutettavuudesta tulisi tehdä asiantuntijoiden ja taloustieteilijöiden toimesta, jotka voivat tarkastella alueen erityispiirteitä ja tehdä kattavan taloudellisen analyysin. Mietin myös, onko näin toimittu?

Ajatuksissani on paljon toistoa, mutta koen, että kaikki liittyy kaikkeen.

Toivon neuvotteluihin inhimillisyyttä, realistisuutta sekä järkeä eikä liikaa oman ideologian painotusta ja omien tavoitteiden puskemista.

Hallitusohjelma ja vajaaravitsemus

Hallitusohjelmassa on useita kiitosta ansaitsevia nostoja, useita kyseenalaisia ja epätasa-arvoa aiheuttavia nostoja. Hallitusohjelmassa on myös kiinnostavaa se, että on useita yksityiskohtaisia nostoja, kuten äitiyspakkauksen pallo tai yksittäisten sairauksien tukien edistäminen, kuten sisäilmasairastuneiden ja kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS-) potilaiden tarvitsemien tukien, sairaus- ja kuntoutusetuuksien toteutumista edistetään. Sitä en sano, etteikö ko maininta olisi hyvä, on erinomaista, että tunnistetaan ja halutaan parantaa heidän asemaa, ihmettelen vain yksittäisiä nostoja ohjelman muuten ollessa täynnä suuria suuntaviivoja, selvitysten tekoa ja ”Hallitus vahvistaa”-tekstejä.

Olen hallituspuolueiden usealle jäsenelle, hallitusohjelman neuvottelijalle, työryhmien edustajille laittanut tietoa ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon tarpeellisuudesta ja tärkeydestä hallitusohjelmassa sekä sen tuomista säästöistä. Tutkitusti ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito toisi vuosittain säästöjä 600 miljoonaa euroa. Ehkä viestissä ollut edustamani puolueen maininta esti viestin vastaanottajien halua lukea viestiäni? Ehkä 600 miljoonan vuosittainen säästö ei ollut tarpeeksi? Ehkä ikääntyneiden hyvinvoinnin kehittäminen ei ollut kiinnostavaa? Ehkä yhteydenottoja on saatu niin paljon, että osa hukkuu tulvaan?

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissani aiheesta.

Hallitusohjelma nostaa liikunnan – miksei ravitsemusta?

”Vajaaravitsemuksen hoito lyhentäisi hoitojonoja”, lohjalainen valtuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.

Hallitusohjelmassa on jänniä yksityiskohtia, joita ei odottaisi suuren linjan ohjelmassa olevan, kuten äitiyspakkauksen pallo, mutta se on konkretiaa, joka on helppo ymmärtää.

Ohjelmassa nostettiin ilokseni säännölliset terveystarkastukset ja ennaltaehkäisyn näkökulma terveydenhuollon kantokyvyn tukemiseksi. On tärkeää havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa ja tukea liikuntakykyä, jota hallitusohjelmakin ikääntyvien toimintakykyisyyden tukemiseksi korostaa.

Keskeistä olisi myös punnita ikäihmisiä säännöllisesti ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi. Vain riittävällä energian ja proteiinin saannilla yhdessä lihasharjoittelun kanssa voidaan aidosti tukea lihasmassan säilymistä ja sitä kautta itsenäisempää ja toimintakykyisempää ikääntymistä. Eri ikäluokille ja erityisesti ikääntyneille tarkoitetut terveystarkastukset mahdollistavat jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.

Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, tulee riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnittää huomiota. Ruokavaliota voidaan täydentää energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka tukevat lihaskunnon muodostumista ja sairailla toipumista. Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus ikääntyessä.

Sote-palveluiden vaikuttavuusinvestointeihin ja hoitojonojen purkuun on hallitusohjelmassa osoitettu 400 miljoonaa euroa.

Vajaaravitsemuksen hoito lyhentäisi hoitojonoja ja vähentäisi inhimillistä hätää ehkäisemällä kaatumisia, siitä johtuvia luiden murtumisia sekä murtumien hoidon toipumisajan lyhenemisellä. Vajaaravitsemuksesta aiheutuu jopa 600 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnallemme vuosittain – ne muodostuvat toistuvista sairaalajaksoista, heikosta kuntoutumisesta, lääkekuureista, ympärivuorokautisesta hoidon tarpeesta.

Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu, aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6032044

ALUEVALTUUSTOALOITE OMAISHOIDON NEUVOTTELUKUNNAN PERUSTAMISESTA LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEELLE aluevaltuustokokouksessa 13.6.2023

Tein ensimmäisen aluevaltuustoaloitteeni ryhmäni puolesta 13.6.2023 aluevaltuuston kokoukseen. Aloitetta valmistelin yhteistyössä Hiiden Omaishoitajat ry:n ja Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa.

Aloite:

Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta.
Lohjalla on perustettu v. 2009 Suomen ensimmäinen omaishoidon neuvottelukunta, johon on kuulunut mm. viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, oppilaitosten sekä omaishoitajien ja
etuyhdistyksen edustajia. Toiminta on ollut erinomaista kehittämisyhteistyötä liittyen mm. omaishoitajien valmennuksiin ja vapaan järjestelyihin. Espoossa on toiminut omaishoitajaverkosto, joka on tehnyt yhteistyötä lähinnä toimintojen koordinoinnissa ja ajankohtaisasioiden
tiedostuskanavana.


Neuvottelukunnan toiminnalla kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, joka huomioi omaishoidon monimuotoisuuden ja eri-ikäisten omaishoitajien ja heidän läheistensä tuen tarpeet. Neuvottelukunta edistää asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyöllä löydetään hyviä toimivia käytänteitä,
joiden avulla lisätään omaishoitoperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Näin ollen palvelujärjestelmä vastaa paremmin asiakkaiden tarpeita sekä voidaan toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti.
Lisäksi omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä voidaan vahvistaa tiedonkulkua ja vuoropuhelua.
Omaishoidon neuvottelukunta turvaa myös osaltaan, että koko maakunnan omaishoitajat ja heidän tarpeensa otetaan huomioon tasapuolisesti.


Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidossa hoivan tarve perustuu hoidettavan henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen ja se koskettaa kaikenikäisiä henkilöitä.


Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sopimusomaishoitajia on n. 3500 ja lisäksi pääasiallisia sopimuksettomia omaisiaan auttavia n. 31 000. Omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia läheisestä. Ikääntyneiden sopimusomaishoito maksaa n. 12 000 euroa vuodessa ja tehostettu palveluasuminen n. 63 000 euroa vuodessa.


Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjillä ja koko alueella tulee olla selvä käsitys omaishoidon kokonaistilanteesta. Omaishoitoa tulee arvioida ja siihen tulee resursoida riittävästi. Hyvinvointialueellemme tarvitaan selkeä omaishoitostrategia tavoitteineen, jolla omaishoitajien asemaa parannetaan ja yhtenäistetään. Strategian tulee huomioida alueen omaishoidon kokonaistilanne, tuen ja palveluiden tarpeet sekä kehittämiskohteet, jotta palvelut vastaavat joustavasti omaishoitoperheiden erilaisiin tilanteisiin. Hyvinvointialueella päätetään alueen omaishoidontuen taso, myöntämisperusteet tuen piiriin pääsemiseksi ja omaishoidosta maksettavat palkkiot. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan sitovuuteen ja vaativuuteen. Omaishoito yhdessä toimivien palvelujen kanssa siirtää ja jopa ehkäisee raskaamman hoidon tarvetta.


Esitämme aloitteessamme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta. Omaishoidon neuvottelukunnassa on mukana hyvinvointialueen omaishoitoyhdistysten edustus, virkamiesedustus, valtuutettuja omaishoidosta vastaavasta
lautakunnasta ja tarvittaessa myös muita tahoja.

Karkkila 13.6.2023
Lotta Paakkunainen (kesk.)

Mielipide useassa julkaisussa: Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä

Kirjoitin kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa mielipidekirjoituksen ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta.

Riittävä ravinnon määrä tukee ikäihmisen painon säilyttämistä ja terveyttä sekä tuo säästöjä

Tuoreen, yli 16 000 tervettä yli 70-vuotiasta tarkastelleen tutkimuksen mukaan painonlasku on ikäihmisillä, erityisesti miehillä, itsenäinen kuolleisuutta lisäävä tekijä.

Painonlaskua tulisi seurata ja siihen puuttua nykyistä herkemmin.

Säännölliset ikäihmisten terveystarkastukset ovat tarpeen, jotta voidaan havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa sekä punnita ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi.

Terveystarkastukset mahdollistavat myös jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.

Esimerkiksi etenevät muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti, tai tyypin 2 diabetes on tarkastusten kautta mahdollista havaita varhemmin, jolloin sairauden etenemiseen voidaan puuttua tehokkaammin.

Vajaaravitsemuksen ja sen riskin tunnistaminen on tärkeää, sillä vajaaravitsemus altistaa infektioille, haurastumiselle, kaatumisille, luunmurtumiselle, hitaammalle toipumiselle sekä kuolemalle.

Näin se heikentää ikäihmisen elämänlaatua ja kuormittaa terveydenhuoltoa sairaalahoitopäivien ja lääkärikäyntien sekä lääkitysten kasvavan tarpeen myötä.

Vajaaravitsemuksen seulonta tulee ottaa aktiivisesti hyvinvointialueilla käyttöön ikäluokkatarkistuksissa.

Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, on tärkeää, että riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnitetään huomiota.

Ruokavaliota voidaan täydentää myös energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka yhdessä säännöllisen lihaskuntoharjoittelun kanssa tukevat toimintakyvyn säilymistä sekä itsenäistä elämää ja laajempaa elinpiiriä.

Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus
ikääntyessä.

Suomalaisen katsauksen mukaan kliinisten täydennysravintovalmisteiden käytöllä voitaisiin aikaansaada jopa 600 miljoonan euron vuosittainen säästö terveydenhuollon kustannuksiin. Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.

Puheiden aika on ohi – nyt on aika toimia tilanteen muuttamiseksi.

Lotta Paakkunainen

Lohjan kaupunginvaltuutettu, Lohjan kaupunginhallituksen varajäsen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen
varavaltuutettu (keskusta)

Hanna-Leena Mattila

kansanedustaja (keskusta)

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kokoomus)

https://www.ts.fi/lukijoilta/5976130

https://www.kaleva.fi/riittava-ravinnon-maara-tukee-ikaihmisten-terveytt/5504114?fbclid=IwAR0HQdQ7BwVSwf15YIyM0KTQuDXBxvCKsj_hl_cHWDvmWtj_vPBI7WIPhCk