Saavutettavuus – Sivu 13 – Lotta Paakkunainen

Aluevaltuustossa viimeistä kertaa varana

Olen ollut aluevaltuustossa keskustan ensimmäisenä varavaltuutettuna tähän asti, päässyt muutamaa kokousta vaille kaikkiin kokouksiin. Tiistaina 24.10.2023 kokouksessa valtuusto myönsi Riikka Pakariselle eron ja minusta tuli varsinainen aluevaltuutettu.

Kokouksessa edellä mainitun eron lisäksi päätettävänä olivat palvelustrategia sekä pelastustoimen palvelutasopäätös. Siitä kävin pitämässä jopa puheenvuoronkin ja sanoin lisäksi pari sanaa asukkaiden osallistamisesta palvelustrategiaa valmistellessa.

Puheenvuoroni (ensimmäinen ja viimeinen varavaltuutettuna):

Puheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat.

Pelastustoimen palvelupäätösluonnos näyttää samalta, mitä vuosia. Suurimpana muutoksena sana hyvinvointialue.

Pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksen kohta 4.2.2.3 kerrotaan pelastustoimen minimivahvuudeksi 58 henkilöä. Seuraavassa kappaleessa kuitenkin jo homma saadaan vesitettyä seuraavalla lauseella:

“Tarvittaessa henkilöstövoimavarojen määrää ja laatua muutetaan

pelastuslaitoksen sisäisen ohjeistuksen mukaisesti.”

Tämä tarkoittaa sitä, että vahvuuden ollessa alle tuon minimin eli 58, asialle ei tehdä mitään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jostain, ehkäpä jopa kolmesta paloautosta puuttuu yksi palomies. Tämä taas tarkoittaa yksikön huomattavasti pienempää toimintakykyä.

Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on sisäinen ohjeistus, jonka mukaan ylitöihin ei oteta, ennen kuin minimivahvuus on yli kolme miestä miinuksella.

Tänä vuonna niitä päiviä, kun edes minivahvuus on saavutettu, on vähemmän ja enemmän niitä päiviä, kun yksiköitä on ajettu ”vajaalla”.

Osasyynä on myös ensihoitopalvelut eli ambulanssit, jonka sairaanhoitopiiri ostaa pelastuslaitokselta. Jos ambulanssista puuttuu työntekijä/tekijöitä otetaan paloautosta palomies ambulanssiin.

Sairaanhoitopiirin sopimuksessa on määritelty ettei ambulanssissa voi olla vajetta henkilökunnasta, mutta paloautostahan voi puuttua, koska pelastuslaitos valvoo itse itseään ja näin ollen ei määrää itselleen sanktiota riittämättömästä henkilökunnasta paloautossa.

Pelastustoimen palvelupäätösluonnoksessa vedotaan myös pelastajapulaan. Tämä on valtakunnallinen haaste, mutta kuten aiemmin jo mainitsin, usein tuo miehistövaje syntyy ambulanssihenkilökunnan vajeesta ja tuo vaje olisi helpommin täytettävissä rekrytoinnilla, koska työttömiä ensihoitajia on saatavilla.

Vai pitäisikö sairaanhoitopiirin järjestää itsenäisesti ensihoitopalvelut? Tällöin saataisiin alueelle tasavertaiset ja yhdenmukaiset palvelut. Ja varmasti pelastuslaitos voisi olla avustamassa tätä, esimerkiksi tarjoamalla tilat ja koulutusta.

Tällä hetkellä esimerkiksi Lohjalla on ensihoidon kenttäjohtaja sairaanhoitopiirin palkkalistoilla, kun taas Espoossa samaa työtä tekevä ensihoidon kenttäjohtaja on pelastuslaitoksen palkkalistoilla.

Pystymmekö vastaamaan strategioidemme arvoihin ja tavoitteisiin? Palvelutasotarpeeseen? Kahden viimeisen vuoden aikana ei päästy tästä näkökulmasta.

Muutama sana vielä palvelustrategian osallistamisesta. Arvostamme hyvinvointijohtajan vahvaa osallistamiseen panostamista, asukkaiden osallistamista ja uusia keinoja osallistaa. Haluan kuitenkin kysyä: Jos alueen 480 675 asukkaasta tavoitetaan hyvinvointipelillä 980 asukasta, tai kirjoitushaasteeseen kirjoittaa 40, tai yli sata palvelujen käyttäjää haastatellaan ryhmissä, kuinka onnistuneena voidaan pitää tavoitettavuutta? Otanta toki varmasti oli hyvä.

Ryhmäpuheenvuoro 11.10.2023 kaupunginvaltuustonkokouksessa Järnefeltin liikuntahallin ja Tennarin lisämäärärahoista

Kävin pitämässä ryhmämme puheenvuoron 11.10.2023 kaupunginvaltuustonkokouksessa Järnefeltin yhtenäiskoulun liikuntahallin ja Tennarin lisämäärärahapäätöspykälässä. Olin yllättynyt, ettei isommilla ryhmillä ollut sanottavaa, heillä on aina jotain sanottavaa. Olin puheenvuoron valmistelussa valmistautunut siihen. Ryhmäpuheenvuorot pidetään ryhmien kokojärjestyksessä ja keskustan ollessa pieni ryhmä, yleensä puheenvuoromme ovat viimeisten joukossa. Tällä kertaa olin ensimmäisenä. Voit lukea ryhmäpuheenvuoron alta, tai katsoa videolta lopusta.

Ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat

Tässä on jo käytetty tuohtuneita puheenvuoroja kustannuksista ja niiden karkaamisesta.

Saimme valtuustoinfossa hyvää, avartavaa ja hämmentävääkin kuvaa nykytilanteesta. Yhtenä syynä kustannusten karkaamisesta on esitetty sitä, että IV-laitteiston ikää ei oltu huomioitu, toisena sitä, että ei oltu tehty saneerausosan korjaussuunnitelmia, joka siis kuuluu tällaisiin hankkeisiin. Lohjalla on ihan historiaa hankkeiden kustannuksista ja niiden karkaamisista sekä monenlaisista muista hankkeita haastavista käänteistä. Tämän vuoksi Keskustan valtuustoryhmän puolesta totean, en haluaisi, siitä harvemmin on hyötyä, mutta totean kuitenkin, mitä me sanoimme. Toistamme samoja asioita, vaikka emme aina haluaisi. Silti toistamme, jos kertaus vaikka olisikin opintojen äiti. Olemme muistuttaneet ja tuoneet esiin useammin kuin kerran varoituksen ja epäilyksen sanoja kustannuksista sekä arviointien osumisista. Aina ei raaka-aineiden ja materiaalien hintojen korotukset ole olleet ilmiselviä syitä kustannusten karkaamisissa, kuten nyt on.

Lohjallahan ollaan johdonmukaisia myös muutenkin. Esimerkiksi siinä, että Järnefeltin liikuntasalia on odotettu. On odotettu aivan liian kauan. Aivan kuten Nummen yhtenäiskoulun liikuntasalia aikanaan. Nummen yhtenäiskoulun peruskorjauksen yhteydessä liikuntasalia saatiin odottaa vuosia. Liikuntatunnit oppilaat kävelivät. Toki luovat liikunnanopettajat keksivät uusia keinoja liikuttaa, mutta rajoitteista se oli. Kuten nyt Järnefeltin osalta. Onneksi tällä kertaa viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä tuntuu kiinnostavan lasten liikuttaminen enemmän kuin silloin.

Entä Tennari?

Miltä näyttää Mäntynummen liikuntasali? Pysyykö Lohjan johdonmukaisuus? Me keskustan valtuustoryhmässä tässä kohtaa toivomme, ettei.

Keskustan valtuustoryhmä ei kuitenkaan halua pureutua tähän enempää, siitä on jo puhuttu ja toivottavasti vihdoin myös opittu ja muistetaan tulevissa hankkeissa.

julkisten tilojen rakentaminen on kaiken aikaa ja kaikkialla samankaltaisessa tilanteessa kuin Lohjan liikuntahallit.
Suomessa käytännössä miltei kaikki vastaavat hankkeet ovat julkisen sektorin hankkeita. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että rakentajat käyttävät tätä röyhkeästi hyväkseen. Siksi rakennuttajan, tässä tapauksessa Lohjan kaupungin, pitäisi olla entistä tarkemmin määritellessään rakentamisen ja korjausrakentamisen tarpeita.

Haluamme kiittää teknistä johtajaa ajantasaisista katsauksista ja näiden kiitosten myötä Keskustan valtuustoryhmä haluaa luottaa siihen, että paremmat ajat, suunnitelmat ja hankkeet sekä toteutukset ovat edessä.

Keskustan valtuustoryhmä on pykälien 7 ja 8 päätösesitysten takana, mutta vain siksi, että nämä on saatava valmiiksi. Ja tämänkin sanomme aivan liian usein.

Kirjoittajavieras Länsi-Uusimaa 24.8.2023: Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa

Kirjoitin Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumniini toisen asteen kouluun kulkemisesta ja sen haasteista täällä pääkaupunkiseudun kupeessa.

Pidennetty oppivelvollisuus ei tuonut helpotusta kulkemiseen, saattaapi olla, että toisilla siitä tulee lisästressiä, toki vain hetkeksi. Asumme alueella, jossa joukkoliikenne on heikohkoa ja koulujen loma-aikoina on erittäin hankalaa kulkea mihinkään. Toisin sanoen ei välttämättä pääse ilman autoa mihinkään lähipalvelua lukuunottamatta (meillä ne lähipalvelut on neuvola, jota emme enää tarvitse, palvelukoti, jota emme vielä tarvitse sekä hautausmaa, noh), lähin kauppa on noin 6 kilometrin päässä. Oli miten oli. Kaksi nuortani on lukiossa toisella paikkakunnalla, yksi on aloittanut ammattikoulun ja yksi on vielä peruskoulussa.

Meillä on jo vuosia ollut haasteena, ettei ammattikoululaiset pääse ensimmäisenä oppiviikkonaan kouluun joukkoliikenteen avuin, vaan se apu eli kulku kouluun pitää itse keksiä. Tästä onkin nuoret itse keskustelleet, että heidän arvostuksensa tuntuu vähäiseltä. Miksi heidän kulkuaan ei tarvitse tukea ensimmäisellä viikolla?

Pidennetty oppivelvollisuus osittain eriarvoistavaa

oisen asteen koulutuksista ammattiopistot aloittivat paikkakunnasta riippuen jo 2.–3.8. ja lukio aloitti peruskoulujen kanssa samaan aikaan, 10.8.

Tässä ei muuten mitään erikoista olisi eikä eriarvoistavaakaan, paitsi että esimerkiksi Lohjalla tämä tuo eriarvoisuutta ammattikoululaisten ja lukiolaisten välillä. Lohjalla joukkoliikenne maaseutu- ja taajama-alueilta keskustaan, jossa ammattikoulu ja lukio sijaitsevat, toteutuu vasta lukioiden ja peruskoulujen aloittaessa, eli viikon verran ammattikoululaiset saavat järjestää itse kyytinsä kouluun. Toisten vanhemmat pystyvät järjestämään työ- tai loma-aikojansa niin, että voivat kuljettaa opiskelijoitaan kouluun, mutta kaikilla ei tähän ole mahdollisuutta. Moni toisen asteen opiskelija hakeutuu kotipaikkakuntansa ulkopuolelle ja yksi syy tähän on joukkoliikenne. Helsinkiin pääsee helpommin kuin oman kotikaupungin asiointikeskustaan.

Tämä viikon ero joukkoliikenteessä on ollut jo vuosia ongelmana, eikä pidennetty oppivelvollisuus tuonut muutosta asiaan. Erään ammattikoululaisen sanoin: eikö meillä ole mitään väliä?

Koulumatkakustannukset tulee hakea Kelalta. Kela korvaa matkat joko itsejärjestetystä (auto/mopo/tms.), joukkoliikenteestä ja niiden yhdistelmästä, mutta korvaukset itsejärjestetystä kyydistä ei korvaa tämän päivän kuluja. Pohdin myös kuntien vastuuta kyydeistä. Pidennetty oppivelvollisuus on kuntien vastuulla, mutta se, miten oman kunnan alueen toisen asteen kouluun pääsee, ei ole? Kokonaisuus ei siis tässäkään ole hallussa eikä pidennetty oppivelvollisuus järjestelmänä todellakaan valmis.

Usein kuulen myös sanottavan, että voihan se nuori muuttaa lähemmäksi koulua. On suhteellisen kohtuutonta myös ajatella muuttoa pois kotoa 15–16-vuotiaana, alaikäisenä ensimmäisenä vaihtoehtona joukkoliikenteen puutteellisuuden vuoksi toisen asteen opintojen alkaessa. Kyllä, toiset ovat kykeneväisiä siihen, mutta ei läheskään kaikki. Ja miksi lapselta pitäisi sellaista edes odottaa?

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja toisen asteen opiskelijoiden äiti.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6160839

ALUEVALTUUSTOALOITE OMAISHOIDON NEUVOTTELUKUNNAN PERUSTAMISESTA LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUEELLE aluevaltuustokokouksessa 13.6.2023

Tein ensimmäisen aluevaltuustoaloitteeni ryhmäni puolesta 13.6.2023 aluevaltuuston kokoukseen. Aloitetta valmistelin yhteistyössä Hiiden Omaishoitajat ry:n ja Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa.

Aloite:

Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta.
Lohjalla on perustettu v. 2009 Suomen ensimmäinen omaishoidon neuvottelukunta, johon on kuulunut mm. viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, oppilaitosten sekä omaishoitajien ja
etuyhdistyksen edustajia. Toiminta on ollut erinomaista kehittämisyhteistyötä liittyen mm. omaishoitajien valmennuksiin ja vapaan järjestelyihin. Espoossa on toiminut omaishoitajaverkosto, joka on tehnyt yhteistyötä lähinnä toimintojen koordinoinnissa ja ajankohtaisasioiden
tiedostuskanavana.

Neuvottelukunnan toiminnalla kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, joka huomioi omaishoidon monimuotoisuuden ja eri-ikäisten omaishoitajien ja heidän läheistensä tuen tarpeet. Neuvottelukunta edistää asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyöllä löydetään hyviä toimivia käytänteitä,
joiden avulla lisätään omaishoitoperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Näin ollen palvelujärjestelmä vastaa paremmin asiakkaiden tarpeita sekä voidaan toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti.
Lisäksi omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä voidaan vahvistaa tiedonkulkua ja vuoropuhelua.
Omaishoidon neuvottelukunta turvaa myös osaltaan, että koko maakunnan omaishoitajat ja heidän tarpeensa otetaan huomioon tasapuolisesti.

Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidossa hoivan tarve perustuu hoidettavan henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen ja se koskettaa kaikenikäisiä henkilöitä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sopimusomaishoitajia on n. 3500 ja lisäksi pääasiallisia sopimuksettomia omaisiaan auttavia n. 31 000. Omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia läheisestä. Ikääntyneiden sopimusomaishoito maksaa n. 12 000 euroa vuodessa ja tehostettu palveluasuminen n. 63 000 euroa vuodessa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjillä ja koko alueella tulee olla selvä käsitys omaishoidon kokonaistilanteesta. Omaishoitoa tulee arvioida ja siihen tulee resursoida riittävästi. Hyvinvointialueellemme tarvitaan selkeä omaishoitostrategia tavoitteineen, jolla omaishoitajien asemaa parannetaan ja yhtenäistetään. Strategian tulee huomioida alueen omaishoidon kokonaistilanne, tuen ja palveluiden tarpeet sekä kehittämiskohteet, jotta palvelut vastaavat joustavasti omaishoitoperheiden erilaisiin tilanteisiin. Hyvinvointialueella päätetään alueen omaishoidontuen taso, myöntämisperusteet tuen piiriin pääsemiseksi ja omaishoidosta maksettavat palkkiot. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan sitovuuteen ja vaativuuteen. Omaishoito yhdessä toimivien palvelujen kanssa siirtää ja jopa ehkäisee raskaamman hoidon tarvetta.

Esitämme aloitteessamme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta. Omaishoidon neuvottelukunnassa on mukana hyvinvointialueen omaishoitoyhdistysten edustus, virkamiesedustus, valtuutettuja omaishoidosta vastaavasta
lautakunnasta ja tarvittaessa myös muita tahoja.

Karkkila 13.6.2023
Lotta Paakkunainen (kesk.)

Mitäs miljoonista – se on suhteellista

Kaupunginhallituksen ylimääräisessä kokouksessa käsiteltiin mm. niinkutsuttua kaivurikauppaa, joukkoliikennesuunnitelmaa sekä maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimuksia.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on 17.3.23 antanut päätöksen Lohjan kaupungin kaivurikuormaajan hankintaa koskevassa asiassa. Johtopäätöksenään päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että Lohjan kaupunki on kyseisen kaivurikuormaajan (Lännen 8600K) hankintaa tehdessään laiminlyönyt hankintalain 1 §:n mukaisen velvollisuutensa kilpailuttaa hankinta mainitun lain mukaisesti. Kaupunginhallituksen päätösesitys oli, että

Kaupunginhallitus päättää 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; sekä 2. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Meidän Lohjan Jan Tallqvist teki vastaesityksen, jota kannatin. Vastaesitys: 1. merkitä kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksen tiedoksi; 2. velvoittaa viranhaltijaorganisaatiota ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen että jatkossa organisaatiossa osataan kilpailuttaa hankinnat lain mukaisesti; sekä 3. tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Tästä tuli keskustelun jälkeen hallituksen yksimielinen päätös. Tässä pykälässä olivat läsnä hallituksen varajäsenet ja yksi varsinainen jäsen.

Lohjan joukkoliikennettä on käsitelty lukuisia kertoja. Hallituksen asettama joukkoliikennetyöryhmä on tehnyt laajan ja kattavan selvitystyön, jonka perusteella kaupunginjohtajan päätösesitys, jota kannatin, oli:

Kaupunginhallitus päättää 1. lakkauttaa joukkoliikennetyöryhmän; sekä 2. edellyttää, että kaupunginhallitusta informoidaan riittävän usein valmistelun etenemisestä; sekä 3. tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: Valtuusto päättää, että joukkoliikennettä kehitetään Lohjalla vaihtoehdon kolme pohjalta niin, että liikenteen suunnittelu ja valmistelut aloitetaan Lohjalla jo vuoden 2023 aikana, jotta liikenne voidaan kilpailuttaa hyvissä ajoin ennen sen aloittamista syksyllä 2024.

Tarkoittaen sitä, että joukkoliikennettä kehitettäisi koko Lohjan tarpeisiin.

Enemmistö hallituksesta oli eri mieltä. Enemmistön mukaan tässä taloudellisessa tilanteessa ei olla varmoja, onko joukkoliikenne vetovoimatekijä tai onko se edes pitovoimatekijä, vaikka siis kuntalaisia ja eri yrityksiä on kuultu jo vuosia ja selkeä vastaus on ollut joka kyselyssä, että tarvitsemme toimivan joukkoliikenteen. Ehkä hallituksen autoilevat jäsenet tietävät kuitenkin paremmin kuin muut.

Omissa puheenvuoroissani totesin, että kuntalaisia ja yrityksiä on kuultu useissa eri tilaisuuksissa. Näitä kuulemisia on tehty sekä kaupungin toimesta että kyläsuunnitelmissa, aluetoimikunnissa vuosien varrella ja nyt tämän selvityksen aikana.

Totesin vielä, että keskustelu on ollut varsin mielenkiintoista, että täällä mennään, kuten itsekin menin, omilla kokemuksilla, ei luoteta valmisteluun. Mitä ihmettä hallitus?

Tämä on ikävää kuntien väliselle yhteistyölle ja surullista alueelliselle tasa-arvolle. Tuo päätös on aivan sama tilanne kuin on nyt. Tuo ei ole kehittämistä yhtään. Koko työryhmätyö ja konsultoinnit on ollut nyt hukkaan heitettyä rahaa ja aikaa. Palveluliikenne oli huomioitu työryhmän esityksessä, sillä busseja ei suinkaan ollut tulossa kattamaan koko kaupunkia.

Sdp, kok, vas sekä ps kannattivat sdp:n vastaesitystä, jossa ei kehitetä mitään. Meidän Lohja, Vihreät ja Keskusta toivoi joukkoliikenteen kehittämistä kaupunginjohtajan ja joukkoliikennetyöryhmän esityksen mukaan. Äänestyksessä äänet jakautuivat 8-4-1.

Maankäyttösopimus asemakaavamuutoksen L72 Hiidenlinnan oikaisuvaatimusten käsittely oli varsin hiljaista. Hallituksessa puheenvuoroja ei juuri käytetty, lukuunottamatta Meidän Lohjan Hannele Maittilaa ja minua.

Samat jäsenet, jotka joukkoliikennepäätöksessä puhuivat talouden madonluvuista ja tämän taloustilanteen vakavuudesta ovat kuitenkin valmiita maksamaan hyvityksiä yksittäiselle yritykselle miljoonan. No, lähes miljoonan siitä, että yritys puhdistaa pilaantuneen maansa. Tässä jälleen tehdään sama, mitä eräässä tonttikaupassa. Nimittäin vältetään valtuustokäsittely sillä, että summa on reippaasti alle miljoonan. Tällä kertaa hyvityssumma on 996 000 euroa. Kaupunki hyötyy siitä neljän vuoden aikana (rumpujen pärinää) 23 ooo euroa.

Pilaantuneisuusselvitys on tehty vuonna 2005, purkukustannusten kustannusarvion tehneen yrityksen mukaan pilaantuneisuusselvitys tulisi tehdä uudelleen, onhan se jo 18 vuotta vanha. Uusi selvitys voisi muuttaa kustannuksia huomattavasti.

Tein vastaesityksen:

Kaupunginhallitus hyväksyy oikaisuvaatimukset niissä esitetyin perustein.

Meidän Lohjan Hannele Maittila kannatti. Jäimme kahden. Jätin eriävän mielipiteen:

Oikaisuvaatimukset olisi pitänyt hyväksyä niissä ilmenevin perustein. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi lähes miljoonan hyvitys yksittäiselle yritykselle on kohtuuton. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupungin tulee tarkastella kaikkia hankkeita ja hyvityksiä sekä muita kustannuksia.