valtuusto – Sivu 15 – Lotta Paakkunainen

Lohjan kouluverkkopäätöksiä vuodesta toiseen – mitä sitten tapahtui

Voit myös kuulla tekstini podcastissani

Sain kiinnostavan pyynnön kirjoittaa jatko-osan tälle kirjoitukselleni:

http://nummentie.blogspot.com/2015/10/lohja-kouluverkkomuutos-on-pakko-tehda.html

Monen Lohjan ja Nummi-Pusulan koulun ajojahti on alkanut jo reilusti ennen vuotta 2013, mutta koska kuntaliitos oli tuolloin, aloitan jahtien ja kouluverkkomuutosten seurannan siitä vuodesta. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut?

Tässä kirjoituksessani käyn läpi tilannetta vuosittain vuodesta 2015 ja otsikot siis vuosien mukaan. Tekstin lopussa vielä yhteenveto.

Vuosi 2015:

Tekninen johtaja herää sisäilmaongelmiin, mutta kukaan muu kaupungilla ei: https://nummentie.blogspot.com/2015/12/tekninen-yllatys-lohjan.html

Aluefoorumissa esittelin kouluverkon vaikuttajaraatia ja kerroin lyhyesti tuolloin koulujen tilanteesta: Uusi kaupunginjohtajamme esittäytyi, piti palopuheen taloustilanteesta, Sipilän televisiopuhe oli kevyttä kamaa siihen verrattuna. Kaupunginjohtaja puhui myös siitä, miten meidän pitää yhteistyössä kehittää palvelujamme. Meidän tulee kehittää yhteistyötämme. Meidän tulee nähdä kuinka kaupunki elää maaseudusta ja kuinka maaseutu elää kaupungista. Lohja on maaseutukaupunki. Kyllä. Sitä me olemme raadissa tolkuttaneet, mutta tuntui oikein hienolta, että uusi kaupunginjohtaja oli samoilla ajatuksilla. Hän tähdensi yhteistyön merkitystä viranhaltijoiden, kuntalaisten ja luottamushenkilöiden välillä sekä se, mistä tippui hänelle multa vielä enemmän pisteitä oli, lähidemokratian kehittäminen entisestään. (ei tapahtunut, puheet ja teot muuttuivat, mutta kaupunginjohtaja ei yksin pysty muutosta tekemään.

Kerroin aluefoorumissa Lapsivaikutusten arvioinnin perhekyselyn tuloksista

Kyselyssä kartoitettiin mitä seikkoja vanhemmat lastensa koulunkäynnissä arvostavat, miten nämä seikat toteutuvat tämänhetkisessä tilanteessa, millaisiksi vanhemmat arvioivat lakkautusten vaikutukset omaan perheeseensä, mitä toiveita vanhemmilla on verkkoselvityksen loppuprosessiin ja viestit ja toiveet mahdollisten lakkautusten toimeenpanoon sekä viestit ja palaute virkamiehille ja päättäjille, jotka tulemme jakamaan viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille.Vanhemmat arvostavat lastensa koulussa selkeästi eniten laadukasta opetusta:36% vastaajista arvioi laadukkaan opetuksen kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Seuraavaksi eniten arvostetaan

1) tervettä ja turvallista koulurakennusta,
2) koulun läheistä sijaintia,
3) sopivaa ryhmäkokoa sekä
4) opettajien osaamista kiusaamiseen puuttumisessa.

https://nummentie.blogspot.com/2015/09/kannattaako-kuntalaista-kuunnella-vol-2.html

Tytyrin sisäilmaongelmiin aletaan vihdoin herätä. Se siinä on ikävää, että koulun sisäilma-asiat ovat olleet sisäilmaryhmän seurannassa keväästä 2011 alkaen. Koulun tilanteesta on kuitenkin raportoitu epäilyjä ennen vuotta 1996, jolloin onkin tehty kartoitus rakennuksen kosteusrasituksesta ja mikrobitutkimuksia. Tutkimusraportissa on toimenpidesuosituksia, mutta tietoa niiden tai muiden korjausten tekemisestä ei löytynyt. Muistitiedon mukaan remontointia kuitenkin tehtiin laajasti. Seurantakosteusmittauksia tehty vuonna 2001, eikä kosteutta silloin havaittu. https://nummentie.blogspot.com/2015/11/tytyrin-koulu-edelleen-jokainen-paiva.html

Entä Anttila?

Anttilan tilannetta on seurattu vuodesta 2013, vaikka vuodesta 2002 on löydetty ensimmäiset merkit riittämättömästä ilmanvaihdosta. Vuonna 2013 on todettu, että ilmanvaihto on riittämätön, opettajat oireilevat, jopa iho-oirein. Talvella vuonna 2015 oppilaita on vaihtanut koulua oireilun vuoksi, luokkatioja poistettu käytöstä 5 opettajaa kuudesta oireilee.Sateella seinä kastuu ja kostuttaa villan. (hei haloo) Kesällä 2015 on tehty toimenpiteitä, pyritty parantamaan vedeneristystä. Eikä se riitä.

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/anttilaan-suunnitellaan-niin-kiireella.html

Asemanpellon koulun puolesta kerättiin adressiin nimiä (sähköiseen yli 800 allekirjoitusta) https://www.adressit.com/asemanpellon_koulun_puolesta

Äänin 6-7 Lohjan kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle 28.10.2015 vielä lisää lakkautuksia.

Pulli 1.8.2016 (tuolloin ei lakkautettu)
Karstu 1.8.2017 (tuolloin ei lakkautettu)
Lehmijärven koulu asteittain 2019-2025 (ei ko päätöstä)
Virkbyn TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)
Rauhalan koulun 5-6 lk:t siirretään Järnefeltin yläkouluun 1.8.2018 alkaen (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
Maksjoen koulun toiminta lakkaa ja oppilaat siirretään Rauhalan kouluun 1.8.2018 (päätettiin, mutta ei ole toteutunut)
Nummenkylän koulu vuosina 2019-2025 (tuolloin ei lakkautettu)

Toivottavasti nämä lapset antavat meille anteeksi.

Käänteitä on ollut, tai voiko niitä käänteiksi sanoa, jos todetaan, että lakkautuspäätöksiä on tuotu uudestaan ja uudestaan.

https://nummentie.blogspot.com/2015/12/yllatysten-koulut-oho.html

Lohjan kiinteistöt ovat olleet surullisessa kunnossa. Otetaan esimerkiksi Lohjan koulut. Katsotaanpa tulevia niinsanottuja pommeja:

yläkoulut:

Harju (rv 1956) 46% (koulu lakkautettu hallinnollisesti keväällä 2021, oppilaat siirtyivät Laurentiuskouluun/Ojamoharjulle)
Järnefelt (rv 1968) 83% (peruskorjaus ja uudisrakentaminen meneillään 2021)
Nummi-Pusula (rv??) 67% (peruskorjattu 7 milj.€ 2018)

Prosentit koulujen nimien perässä kuvaa koulun saamia kuntoisuusluokitus”pisteitä”. Tavoitteena on vähintään 75%. Prosentit on päivitetty viime keväänä (2015)

Järnefelt ja Nummi-Pusula näyttäisivät olevan aika hyvissä kuntoluokituksissa, mutta halusin nostaa ne sisäilmaepäilyjen vuoksi. Nummi-Pusulan koulun peruskorjausta on odotettu vuosia, ja siellä on moneen otteeseen yritetty korjata sisäilmaston ongelmia. Kaupunki on Nummi-Pusulan koulun korjauksiin varannut rahaa neljä miljoonaa ja Harjun remonttiin ja laajennukseen viisi miljoonaa.

28.5.2015 JULKAISTU Järnefeltin koulun sisäilmaraportti, jossa lukee mm näin:

Rakennukseen on vuodesta 2010 lähtien tehty useita erillisiä kohdennettuja sisäilma- ja rakennetutkimuksia sekä niiden korjauksia.
Mineraalivillaongelma tuli esille koulun vahtimestarin huonetilan hajuhaittakorjausten yhteydessä. Raportissa todetaan myös, että rakennekatselmuksessa toukokuussa päätettiin tutkia myös koulun muita tiloja, ja tämä olisi tehty toukokuun lopussa. Tästä minulla ei ole raporttia. Mutta keskitytään niihin tietoihin, mitä on. Tämä raportti koskee iltapäiväkerhotiloja ja salia, vahtimestarin tiloja ja kopiohuonetta, opettajien huonetta ja naisten wc:aa.

Iltapäiväkerho ja sali on erotettu toisistaan korkealla kangaspinnoitetulla taittoseinällä. Kangaspinnassa on tunkkainen haju. On tarpeen miettiä kangaspintojen hajunpoistokäsittelyä. (??!!)

Marraskuussa 2015 uusi ympäristöterveyspäällikkö kävi tarkistamassa Järnefeltin koulun vanhemman yhteydenoton perusteella.

2016:

Tytyrin koulun väistösuunnitelma on olemassa ja toteutusvaiheessa

https://nummentie.blogspot.com/2016/02/koululaisten-koulumatka.html

Jalavan koulun sisäilmainfo

Ojaniitun koulu valmistuu

Ojamon sisäilmaongelmiin aletaan herätä:

Olin pyytänyt vanhempien ja kouluverkon vaikuttajaraadin edustajana viimeisintä sisäilmaraporttia Ojamon koulusta, vanhempien pyynnöstä. Olen pyytänyt sitä nätisti muutaman kerran. Ensimmäisen kerran ennen joulua, 2015. En ole saanut raporttia, enkä millään tahtoisi vedota julkisuuslakiin*, mielestäni on kurjaa ja aivan turhaa. Viimeisimpänä perusteena sain, että Ojamon koulun hankesuunnitelma on edennyt, joten ei ole tarvetta. Minä tavallisena kuntalaisena en siis ole käypä arvioimaan sitä, onko tarvetta, vai ei. Asiakirjapyynnön olen tehnyt ja viranhaltijan yksi tehtävistä on, vaikka kuinka epämiellyttävänä velvollisuutena sitä pitäisi, vastata asiakkaalle (kuntalaiselle) ja toimittaa pyydetty asiakirja. Hyvä, että koulun hankesuunnitelma on edennyt, eikä vanha raportti tietenkään kerro tämänpäivän (2016) tilanteesta, kun raportin valmistuttua oppilaiden määrä on kasvanut Neitsytlinnan koululaisilla ja tilaelementtikin on tontille pystytetty. Tuolloin olin saanut ikävän lisänimen eräältä viranhaltijalta: ”ikävä kiihdytin”.

Koulua oli remontoitu sisäilmaongelmien vuoksi (tämä siis oli jo tiedossa) vuonna 2012 – 2013. Ja nyt (2016) siellä on taas raportoitu oireiluja. Remontti maksoi 2,5 MILJOONAA euroa. Hukkaan meni. (oliko se #hukkajahti, mihin kunta ryhtyi yli vuosi sitten taloustilanteen parantamiseksi?) Ja jälleen huolehditaan muuten energiatehokkuudesta. well done. Nyt, kun Ojamolle suunnitellaan yhtenäiskoulua, toivon, että se hanke etenee hyvin ja toivon, että koulun suunnittelussa käytetään käyttäjien kokemuksia ja kuullaan asukkaiden ääntä. Sekä ennen kaikkea, tehdään koulu ajatellen sadan vuoden päähän, tai edes vähän pidemmälle kuin kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päähän.

https://nummentie.blogspot.com/2016/04/ojamon-kouluko-seuraava-yllattava.html

Järnefeltin sisäilmaongelmaan ei ole herätty vieläkään:

Näistä ollaan hiljaa edelleen (2016):

Risti (rv 1953) 48% ja 45% (rak 1 ja rak 2)
Järnefelt (rv 1968) 83,23%
Perttilä rv 1992 62%
LYLL rv 1954 82%. Lyseon sisäilmakorjauksiin on varattu budjettiin rahaa 150 000 euroa. (silläkö niitä ongelmia korjataan? Ainiin, mutta eipä sielläkään mitään ongelmia pitänyt olla)

Seuraava ”yllätys” varmaan on Ristin koulu tai ehkäpä Perttilän koulu, vai olisiko se Järnefeltin koulu (ainiin, mutta siellähän ei ole ongelmaa, paitsi oireilevat lapset). https://nummentie.blogspot.com/2016/10/paras-laake-sisailmaongelmaan-on.html

Vuonna 2016 muuten kerättiin adressiin nimiä. Maksjoella ja Rauhalassa kerättiin hyvin lyhyessä ajassa adressiin noin 940 allekirjoitusta, jossa pyydettiin, ettei ko muutoksia tulisi. Adressi luovutettiin valtuustolle ennen päätöstä. Ja mitäs tapahtui? Eipä kuultu kuntalaisia.

https://nummentie.blogspot.com/2016/03/onko-jarnefeltin-koulu-seuraava.html

Nummi-Pusulan lukio lakkautetaan. Ponsi toisen asteen opiskelijoiden studiosta hyväksytään, mutta mitään sille ei ole tehty.

2017:

Pienkoulujen lakkautuksia käsitellään jälleen. Sisäilmaongelmia ”tupsahtelee”

Routionmäen uusi koulu valmistuu (Roution alakoulu, Jalavan koulu)

2018:

Karstun koulu lakkautetaan, Maksjoen koulusta jälleen lakkautuspäätös,

Mäntynummen alueen pienten koulujen lakkautus – kuinka kävi

Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo on jäämässä pois käytöstä sisäilmaongelmien vuoksi (siitä huolimatta alueen pikkukoulut jatkuvassa uhassa):

Mäntynummen alueen pienten koulujen lakkautus – kuinka kävi

Mäntynummen alueen palvelurakenne- ja verkkoselvitys

Järnefeltin sisäilmaongelmiin herätään: https://lottapaakkunainen.com/2018/10/16/jarnefeltin-koulun-sisailmaongelma/

2019:

Talouden tasapainotusohjelmassa esitettiin myös Ikkalan, Maksjoen, Nummenkylän ja Pullin koulujen lakkauttamista 1.8.2021 alkaen, Lehmijärven koulun lakkauttamista 1.8.2023 alkaen, ruotsinkielisen opetuksen keskittämistä 1.8.2023 alkaen sekä Asemanpellon koulun lakkauttamista 1.8.2024 alkaen.

Kaupunginhallitus poisti säästölistalta kouluja

Asemanpellon alueen asukaskyselyn tiivistelmä

Vetoomus ja faktoja Asemanpellon koulun puolesta

Valtuusto päätti Järnefeltin koulun uudisrakentamisesta

Valtuusto hyväksyi Mäntynummen yhtenäiskoulun tarvesuunnitelman: https://lottapaakkunainen.com/2019/06/13/mantynummen-yhtenaiskoulun-tarveselvitys-ja-routionmaen-yhtenaiskoulu-valtuustossa-12-6-2019/

Asemanpellon koulun puolesta adressiin on kerätty jo 1805 allekirjoitusta

2020:

Talouden tasapainottamislistalla jälleen monta koulua.

Ikkala lakkautuspäätös, lakkaa 2023
Lehmijärvi listalla, hallitus poisti
Maksjoki lakkautuspäätös (jälleen)
Rauhala lakkautuspäätös
Laurentius-koulu valmistui
Pulli lakkautuspäätös

Järnefeltin lapset eivät vieläkään väistössä: https://lottapaakkunainen.com/2020/10/26/jarnefeltin-koulun-lapset-ovatko-toimet-olleet-riittavia/

Tiivistetty yhteenveto:

Lakkautusuhat/-päätökset

Asemanpelto (2015 alkuperäisellä listalla, poistettiin, 2018, 2019 jälleen uhan alla, poistettiin)
Harju (2021)
Hiiden koulu (2014)
Hyrsylä (2015)
Ikkala (2015, 2019 useaan otteeseen, 2020 päätös, että lakkaa 2023)
Karjalohjan 5.-6.lk Anttilaan (2015, ei toteutunut)
Karstu (2015, 2018 lakkautuspäätös)
Koisjärvi (2013 lakkautusesitys ja lakkautus 2014)
Lehmijärvi (2015, 2020 listalla, mutta hallitus poisti)
Lohjansaaren koulu (2013 lakkautusesitys, lakkautus 2014)
Maksjoki (2015, päätös lakkautuu 2018: ei toteutunut. 2019 ja uudestaan päätöksessä 2020)
Neitsytlinna (2015)
Nummenkylä (2015, 2019) (lakkautui 2021)
Nummi-Pusulan lukio (2016)
Nummentausta (2015)
Pulli (2015, 2019 lakkautuspäätös ja uudestaan päätöksessä 2020)
ruotsinkielisten koulujen keskittäminen (2020, ei toteutunut)
Solbrinken (2015, ei toteutunut)

Virkby (2015) TOIMINTA SIIRRETÄÄN Källhagens skolaan 1.8.2017 (päätös ei toteutunut)

Remontoidut / uudet koulut

Järnefeltin yhtenäiskoulu 2022 (Järnefeltin yläkoulu, Rauhalan ja Maksjoen alakoulut) sisäilmaongelmainen koulu, lapset vuosia ilman väistöä, mutta muita toimenpiteitä tehty
Laurentiuskoulu 2020 (Anttilan yläkoulu, Tytyrin alakoulu) Tytyrin lapset väistössä Linnaisten tilaelementeissä muutaman vuoden
Mäntynummen yhtenäiskoulu (2018 verkkoselvitys, 2019 tarveselvitys, peruskorjauksen viivästyminen, koska Lyseo viivästyy)
Nummen yhtenäiskoulu 2018 (peruskorjaus)
Ojaniitun koulu 2016
Ojamonharjun yhtenäiskoulu 2021 (Ojamon alakoulu, Neitsytlinnan alakoulu) oppilaat väistössä Ojaniitun koulussa parisen vuotta
Routionmäen koulu 2017 (Roution alakoulu, Karstun alakoulu, Jalavan koulu)
Lyseon peruskorjaus edelleen kesken, jälleenrakennus kilpailutetaan uudestaan -> opiskelijat edelleen väistössä -> Mäntynummen hanke viivästyy jälleen, koska Lyseon väistötilat ei käytettävissä

Lohjalla on koulujen lakkautuksia perusteltu syntyvillä säästöillä ja laskevilla lapsimäärillä. Ovatko odotetut säästöt toteutuneet? Siihen ei tullut selvyyttä, vaikka asiasta on keskusteltu hyvin usein. Lapsimäärätkin ovat tällä hetkellä hienoisessa nousussa, varhaiskasvatukseen on jonossa 140 lasta ja uusia tiloja joudutaan etsimään. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta käsittelee kokouksessaan 18.11.2021 Linnaisten tilaelementtiin tehtäväksi muutostöitä, jotta sinne saataisi varhaiskasvatukselle lisätilaa.

Koulujen lakkautuksista on äänestetty uudestaan ja uudestaan. Jos valtuusto on päättänyt, että koulua ei lakkauteta, on lakkautus tuotu uudestaan päätettäväksi, samoin perustein kuin aiemminkin. Talous ei kuitenkaan ole pelastunut aiemmilla lakkautuksilla.

Viisaus ei asu meissä, onko tosiaan näin? Minä haluan uskoa, että asuu. Minä tiedän, että luottamushenkilöissäkin on paljon heitä, jotka hakevat muutosta, jotka näkevät pidemmälle kuin valtuustokauden loppuun tai seuraaviin vaaleihin.

ps. Ristin koulussa oireillaan ja pöytäkirjoissa on mainittu, että sen kunto on heikko. Kukaan vaan ei puhu siitä enää. Pikaisesti vain mainitaan. (tämän olen tuonut esiin kaupungilla ja kirjoittanut tästä vuonna 2015)

Kehotin luottamushenkilöitä häpeämään

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 10.11.2021 emme korottaneet veroprosenttia, muutimme talousarviota 2021, myönsimme kaupunginjohtajalle eron, päätimme sijaisjärjestelyistä sekä puimme hyvinvointikertomuksen vuoden 2020 vuosiraporttia.

Hyvinvointikertomuksen vuosiraporttia käsitellessämme ryhmästämme erinomaisen ryhmäpuheenvuoron piti Hilkka Hyrkkö. Kuunnellessani muiden ryhmäpuheenvuoroja ja muita puheenvuoroja tuntui raskaalta. Hyvin raskaalta. Kuuntelin kuinka kiinnitettiin raportin rakenteeseen huomiota ja siihen, kuinka huonosti meillä menee, toisaalta myös sitä, miten hyvin menee, sillä niin pienellä osalla kuntalaisista menee huonosti. Tämä siis siitä huolimatta, että kaikista on huolehdittava ja huonovointisten määrä kasvaa. Peräänkuulutettiin resursseja lastensuojeluun ja lapsiperheille suunnattuun ennaltaehkäisevään työhön. Siis samaa, mitä on kuultu ja mistä olen puhunut jo vuosi toisensa jälkeen.

Kävin pitämässä lyhyen puheenvuoron aiheesta, halusin muistuttaa valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä siitä, että päätöksemme ovat yksi syy lisääntyvään pahoinvointiin Lohjalla. Alleviivaan vielä: lasten ja nuorten lisääntyvä pahoinvointi on yksi seuraus päätöksistämme. Eikä se ihan heti tunnu olevan lopussa.

Puheenvuoroni:

Puheenjohtaja, valtuutetut ja arvoisat viranhaltijat sekä kuulijat

Hyvinvointikertomuksen raportista keskustellessa tulee muistaa myös mistä on kyse. Kuten edellä ryhmäpuheenvuoroissa on käynyt ilmi, on hyvinvointikertomus hälyttävää luettavaa. Puheenvuoroista voisi luulla, että olemme huolissamme. Samalla se kuitenkin kertoo ja kuvaa hyvin tilannetta Lohjalla. Kuinka me olemme kovan politiikan kunta. Viranhaltijat tekevät esityksiä parantamaan hädänalaisten tilannetta, mutta päättävät toimielimet jyräävät ne ja somealustoilla kuntalaiset kovaan ääneen toistavat samaa.

Sydämessäni toivon ja näen, että kovaäänisimmät ovat pienin ryhmä, mutta kovaäänisimmät näköjään saavat enemmän kuin muut. Hädänalaisia ei haluta nähdä, eikä kuulla. Ensi viikolla on lasten oikeuksien viikko. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Myös Suomen perustuslaissa on erikseen mainittu, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä.

Tämä tarkoittaa, että jokainen lapsi on oikeutettu suojeluun laiminlyöntiä, ruumiillista ja henkistä väkivaltaa, riistoa, syrjintää ja epäinhimillistä kohtelua vastaan. Lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja myös oikeus saada osakseen ymmärtämystä ja hellyyttä. Kyse ei siis ole vain kaltoinkohtelun kiellosta, vaan velvoitteesta kohdella lapsia hyvin.

Joka syksy on valoa, ei väkivaltaa -kampanja, jossa puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanja huipentuu YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.

Viranomaisilla on velvollisuus toimia syrjintää vastaan ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Tätä viranhaltijat Lohjalla pyrkivät tekemään. Mitä me teemme luottamushenkilöinä? Lakkautamme virkoja, joilla tehtiin erinomaista ehkäisevää väkivaltatyötä, hylkäämme asumisyksikköjä, puhumme ja esitämme lisäresursseja sekä kauhistelemme tilanteita. Lupaamme ja olemme lukevinamme raportteja. Sen jälkeen menemme kotiin ja suljemme verhot.

Olisin toivonut, että hyvinvointiraportti otetaan oikeasti tosissaan ja edes luetaan kaikissa käsittelevissä toimielimissä, koska tämähän on käynyt toimielimissä ennen valtuuston käsittelyä. kunnan lainvelvoittama tehtävä on tuottaa hyvinvointia kuntalaisilleen. Tämän raportin perusteella saisimme hävetä.

Me pystymme kyllä parempaan. Päätöksillämme ON väliä. Meillä on vastuu

Tutustumassa jälleen kotikaupungin palveluihin

Mielestäni on tärkeää, että luottamushenkilö tutustuu syvällisesti kotikaupunkinsa palveluihin ja päätöksessä oleviin kohteisiin ja asioihin. Tästä syystä olen viime kaudella käynyt tutustumassa lukuisiin kohteisiin ja tämä kausi ei ole tuonut tähän muuta muutosta kuin sen, että olen saanut valtuustoryhmän mukaani.

Tämän kauden alkuun olemme käyneet tutustumassa kaupungin työntekijöiden arkeen pääluottamusmiehen avustuksella ja esittelyllä, olemme tutustuneet Ojamon perhetukikeskukseen (https://lottapaakkunainen.com/2021/10/21/luottamushenkilon-syysloman-viettoa/) ja eilen kävimme tutustumassa valtuutettukollegani Hilkka Hyrkön kanssa Pihlajalinnan Uniikki erityisasumispalveluyksikköön Lohjalla. Lisää Uniikista: https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/kuntien-asiakkaat/kunta-asiakkaiden-palvelut/erityisasumispalvelut

Nämä käynnit ovat olleet erittäin hyviä ja opettavaisia. Uniikissa käydessä ja kuullessani heidän arvoistaan ja tavasta rakentaa asukkaille asukkaiden tarpeesta kotia, toivoin, että mahdollisimman moni päättäjä kuulisi heitä. Toivoin, että mahdollisimman moni sellainen, joka vastustaa mitä tahansa palveluasumisyksikköjä, kuulisi ja tutustuisi toimintoihin ennen vastustamista tai mielipiteensä muodostamista.

Me kaikki tarvitsemme ja ansaitsemme kodin.

Ryhmäpuheenvuoro Tennarin hankesuunnitelmasta valtuustokokouksessa 13.10.2021

Kävin pitämässä ryhmäpuheenvuoron sporttikeskus Tennarin hankesuunnitelmasta. Suunnitelmasta on lausuttu, se on käynyt lukuisasti eri toimielimissä ja nyt vihdoin päätöksessä. Päätöksessä on monta valuvikaa, enkä pidä siitä, että liikunnanopettajien ja Laurentius-koulun kannanotto on sivuutettu.

Pitämäni ryhmäpuheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat sekä ruudun takana seuraajat.

Tennarin vuonna 2017 tehdyssä alkuperäisessä hankesuunnitelmasta ollaan vähentämässä monitoimisalin kokoa 250 m2:llä, onneksi toimistotiloja tuleekin sen edestä, 220 m2 nykyistä enemmän.

Laurentius-koulun henkilöstö on huolissaan tästä suunnitelmista ja on tuonut sen myös tietoomme aiemmin. Laurentius-koulun tilojen tarve Tennarin suhteen kasvaa oppilasmäärän kasvaessa. Koulussa opiskelee lukuvuonna 2021-2022 lähes 900 oppilasta. Koulun vuosiluokat 5-9 käyttävät Tennarin liikuntatiloja 115 tuntia/vko. Liikuntaryhmiä on 50 (tässä on mukana myös Solbrinkenin ryhmät). Uusi Laurentius-koulun liikuntasali on käytössä vuosiluokille 1-4 (sekä Laurentius-koulun että Solbrinkenin ryhmille) ja kaupungin yhteisille luokille. Myös Laurentius-päiväkoti ja Solbrinkenin päiväkoti käyttävät liikuntasalia, jotta toiminta on monipuolista ja varhaiskasvatussuunnitelma toteutuu. Uuden liikuntasalin käyttö on 30 tuntia/vko. Liikuntaryhmiä on 14. Uuden koulun liikuntasalin välineistö on selkeästi suunnattu pienten lasten liikunnan opetukseen. Tennarin alkuperäinen hankesuunnitelma olisi kattanut koulun tilatarpeet liikunnan opetuksen järjestämiseksi. Liikuntatilat vastasivat opetussuunnitelman edellyttämiä tiloja, joissa voidaan tarjota monipuolista liikunnanopetusta. Esim. telinesali tarjoaa uuden ulottuvuuden koko kaupunkia ajatellen. Telinesalia voisi käyttää kaikki edellä mainitut Laurentius-talon toimijaryhmät (tuolloin pyörittäisivät tennarin ja Laurentius-koulun liikuntasalia yhteisesti). Lohjan kaupungin koulut ovat mukana Liikkuva koulu –hankkeessa. Hanke korostaa liikunnan sisällyttämistä muihinkin oppiaineisiin kuin liikunnan opetukseen. Tennarin alkuperäisen suunnitelman tarjoamat tilat olisivat mahdollistaneet myös projektimaisen opetuksen, jossa yhdistetään eri oppiaineiden oppisisältöjä liikunnan keinoin. Olisi ollut toivottavaa, että koulun tilatarpeet olisi huomioitu Tennarin tulevia tiloja suunniteltaessa.

Keskusteluissa on puhuttu paljon esimerkiksi ulkojäiden hyödyntämisestä ja jos talvet olisivatkin samanlaisia kuin viime talvi oli, se olisikin ihanteellista. Tämän päivän ilmastonmuutosennusteiden mukaan se taitaa kuitenkin jäädä ihan haaveeksi. Ilmaston lämpenemisestä johtuen luonnonjäiden käyttöaika lyhenee jatkuvasti leutojen talvien myötä. Puhe siirtyy tekojääratoihin. Tekojäiden mitoituksessa on aikaisemmin käytetty kokemusperäisiä arvoja, minkä vuoksi kenttien jäähdytystehoa on ylimitoitettu. Tälläkin hetkellä tekojäitä suunnittelevia ja rakentavia tahoja on Suomessa vain kourallinen, mikä nostaa kustannuksia. Monien liikuntapaikkojen ylläpito kuluttaa runsaasti paitsi energiaa myös muita resursseja, kuten rahaa ja hyödykkeitä. Esimerkiksi jäähallien, ulkotekojääkenttien, lämmitettävien tekonurmikenttien ja uimahallien ylläpito on hyvin kallista. Kriittiseen tarkasteluun tulisi ohjata myös ympäristökriittinen näkökulma ja joidenkin liikuntapaikkojen ylläpitoaikaa muissa kunnissa on lyhennetty edellä mainituista syistä. Esimerkiksi ulkotekojääkenttien jäädytyskautta on lyhennetty leutoina talvina ja vastaavasti lämmitettävien tekonurmikenttien lämmityskautta on lyhennetty kylminä ja lumisina talvina. Mikä Lohjalle olisi se ratkaisu? Tehdäänkö tässä monitoimisalin alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavassa pienentämisessä sama virhe, mikä tehtiin Nummen koulun liikuntasalin kohdalla? Liian pieneksi käyttöön nähden? Entä monitoimisalin yhteyteen suunniteltu parvi. Jätetään se optioksi? Pienennetään jälleen mahdollisuuksia?

Viime viikonlopun seminaarin yhtenä antina oli se, että Lohjalla muuttoliike on positiivinen ja lasten määrässä se näkyy.

Meidän tulee olla mahdollistajia ja liikuttajia.

Keskustan ryhmä kannattaa pohjaesitystä, mutta vain siksi, että saamme asian vihdoin eteenpäin.

Kiitos.

Kauden ensimmäinen valtuustoseminaari pidetään toisella paikkakunnalla

Kaupunginjohtaja on päättänyt, että kauden ensimmäinen valtuustoseminaari pidetään Porvoossa, kauniissa Sannäsin kartanossa. Seminaari on kaksipäiväinen ja perjantai-illalla on sauna lämpimänä. Porvooseen lähdetään yhteiskuljetuksella. Seminaarin muualla pitämistä perusteltiin mm. ryhmäytymisellä. Se onkin toki tärkeää. Viime kaudella valtuusto oli erittäin riitainen. Ai niin, viime kausikin alkoi kahden päivän seminaarilla muualla kuin Lohjalla.

Kuultuani valtuustoinfossa asiasta en ollut uskoa kuulemaani. Tänä aikana, kun suositukset kaikesta turhan matkustamisen välttämisestä on vielä voimassa.

Mielestäni on edesvastuutonta vielä tässä vaiheessa kokoontua suunnitellulla tavalla, kulkea yhteiskuljetuksella ja yöpyä muualla.

Kaupungin organisaationa pitäisi toimia esimerkkinä ja toimia suositusten mukaan, kuten esimerkiksi välttää turhaa matkustelua ja toistaiseksi se suositus on vielä voimassa.

Tämän lisäksi yhteiskuljetus joukossa, jossa tiedämme olevan koronadenialisteja ja rokotekielteisiä mukana on riski. Viime valtuustokokouksessa kuuntelin, kuinka eräs valtuutettu ei pitänyt maskia sillä perusteella, että HÄN oli jo saanut kaksi rokotetta. Pelkät koronadenialistit ja rokotevastaiset eivät ole riskin kasvattajia, vaan myös tiedonpuute tai välinpitämättömyys. Itse olen 3-5 viikon kuluessa menossa operaatioon, jota ennen pyrin välttämään kaikkia mahdollisia ylimääräisiä altistumismahdollisuuksia. Minulla on kaksi rokotetta, mutta perheessäni on jäseniä, jotka eivät ole kaikki vielä saaneet rokotteita. Lohjalla pidettävään, vähemmän riskejä sisältävään seminaariin olisin osallistunut.

Taloudellistakaan muualla seminaarin pitäminen ei ole. Seminaarin on ARVIOITU maksavan reilu 20 000 euroa. Seminaarin ohjelmaa ei ole sen tarkemmin vielä julkistettu, mutta kahdelle päivälle on suunnitteilla ohjelmaa. Aika monella paikkakunnalla valtuustoseminaari on saatu tiivistettyä yhteen päivään.

Olen ilmoittanut kieltäytymisestäni kaupunginjohtajalle, valtuuston puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja omalle ryhmälleni asiasta. Olen myös perustellut kieltäytymiseni.

Tälläkin kertaa laitan terveyden ja terveysuhkien välttämisen edelle. Kenenkään etu ei ole lähteä yhteiskuljetuksella toiselle paikkakunnalle, ryhmäytymistä tapahtuu muutenkin.

Muistutin jälleen lastensuojelun kriisistä valtuustossa 15.9.2021

Valtuustokokouksessa 15.9.2021 käsiteltiin mm. talousarvion toteutumisen puolivuotisraporttia ja kävin pitämässä oman puheenvuoron aiheesta. En puheessani käsitellyt koko raporttia ja kokonaisuutta, vain pieniä osia, keskittyen jälleen lastensuojeluun.

Olen iloinen, että Lohjan asukasluku on noussut ja verotulot myös, mutta meillä on silti ongelmia, jotka saattavat asukasluvun kasvun myötä myös kasvaa. Ja jos emme herää, ne paisuvat.

Puheenvuoroni kokonaisuudessaan:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä kuulijat

Olemme saaneet lukea paikallislehdestäkin aurinkoisia lausuntoja taloudesta, joissa yhtenä tavoitteena ilmeisesti on kaupunkilaisten yhteishengen nostattaminen nostaen valtion ja koronan arvaamattomuutta peikoksi. Ikävä kyllä meillä on peikkoja ihan omasta takaa, aiemmissa puheenvuoroissa tuotujen lisäksi.

Nämä kaikki peikot tosin on ratkaistavissa.

Esimerkiksi virkatyönä tehdyt epätarkat kirjaamiset raporteissa. On ikävää, että joutuu arvailemaan elinvoimatoimialan henkilöstön sairauspoissaolojen määrän kehitystä, ja arvailemaanhan tässä joutuu, sillä teksti ei tarjoa vastausta, ainoastaan vaihtoehdon enemmän/vähemmän. Odotan tarkkuutta kautta linjan, luottamushenkilöiltä odotetaan talouden seurantaa, se voi toisinaan tällaisten vuoksi olla hankalaa.

Toinen esimerkki on lastensuojelu.

Maaliskuussa valtuusto päätti 230 000 euron lisämäärärahasta lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelle ja viime tilinpäätöksessä olleen tarkastuslautakunnan lausunnon mukaan lastensuojelun kulut vuonna 2020 nousivat noin 800 000 euroa. Siis koko viime vuoden aikana. Lastensuojelun kustannukset tällä hetkellä ovat n. 605 000 euroa ja asiakaspalvelun ostot n 503 000 euroa suuremmat kuin vuosi sitten.

Lastensuojelumme on edelleen kriisissä, eikä sen kaivon pohjaa näy. Ei ennen kuin tehdään se, minkä tiedämme olevan välttämätön tehdä, eli parantaa työntekijöiden työoloja ja yksi keino siihen on palkata lisää henkilöstöä. Hakujen tulee olla aktiivisia ja houkuttelevia. Me voimme muuttaa suuntauksen oman kuntamme kohdalla muuttamalla omia työtapojamme, rekrytointikeinojamme ja palkkaustamme. Meidän tulee turvata lasten ja nuorten tämä päivä, jotta heidän huomisensa olisi vakaampi ja taloutemme turvatumpi.

Talouden tasapainottamisohjelmassa toteutuneeksi mainittu lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen palvelualuejohtajan toimi on lakkautettu, mutta jälleen perustettu. Ohjelman mukaisesti ryhmäavustajien määrää on vähennetty, perusteena lapsimäärien pieneneminen, mutta samaan aikaan erityistarpeisten lasten määrä kasvaa. Olemme päättäneet tehdä säästöjä palvelujen kustannuksella, lasten kustannuksella ja jos ei se jo nyt näy, tulee se näkymään tulevina vuosina myös synkkenevinä talouslukuina. Toivoisin laastarimentaliteetin vähenevän ja pian myös päättyvän kokonaan.

Kyky nähdä hopeareunus on upea kyky ja positiivisuus on kiva asia. Toivoisin kuitenkin olevan mukana tätä päivää ja huomista.

Kiitos