kaupunginhallitus – Lotta Paakkunainen

Yhteenveto Kaupunginvaltuustokausi 2021–2025: Työtä lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin puolesta

Kaupunginvaltuustokausi 2021–2025 on ollut täynnä merkittäviä päätöksiä ja keskusteluja, joissa olen saanut olla mukana vaikuttamassa Lohjan kehitykseen. Tässä haluan jakaa joitakin keskeisiä teemoja ja aloitteita, joita olen tuonut esiin valtuustotyössäni.

Valtuustokausi ei kuitenkaan ole ollut pelkkää hyvää tahtoa ja onnistumisia. Mukaan on mahtunut myös pettymyksiä ja turhautumista. On ollut tilanteita, joissa minua tai muita ei ole kuultu riittävästi, päätöksiä on lopulta tehty vasta, kun aikaa on kulunut ja tilanne on pakottanut toimimaan tavalla, jota itse ehdotin jo aiemmin. Jos ratkaisut olisi tehty silloin, kun esitin ne, moni asia olisi jo edennyt ja tilanne olisi ollut parempi esimerkiksi kouluverkon tai varhaiskasvatuksen osalta.

Lisäksi valtuustotyöhön on valitettavasti sisältynyt myös painostusta, häirintää ja jopa väkivallan uhkaa. Tämä ei kuulu demokraattiseen päätöksentekoon, eikä kenenkään luottamushenkilön, tai asukkaan pitäisi joutua sellaista kokemaan. On tärkeää, että pidämme kiinni kunnioittavasta keskustelukulttuurista ja mahdollisuudesta osallistua turvallisesti.

Koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistaminen

Lasten ja nuorten hyvinvointi on ollut yksi keskeisistä teemoistani. Jätin 9.10.2024 valtuustoaloitteen koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamisesta. Tällä hetkellä Lohjalla kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa työaikansa useiden koulujen kesken, mikä ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Ehdotin kuuden nuorisotyöntekijän vakinaistamista, eli yksi jokaiselle yläkoululle ja myös mahdollistamaan toiminnan laajentamisen myös alakouluihin. Tämä investointi, noin 231 260 euroa vuodessa, on pieni hinta verrattuna pitkäaikaisiin hyötyihin, kuten parantuneeseen kouluviihtyvyyteen ja vähentyneisiin ongelmiin.

Kouluvalmentajat tukemaan oppilaita ja opettajia

Tein myös valtuustoaloitteen kouluvalmentajien saamiseksi Lohjan kouluihin. Kouluvalmentajamalli on otettu käyttöön jo monissa kunnissa ja kaupungeissa ja se on saanut paljon kiitosta. Kouluvalmentaja toimii matalan kynnyksen tukena oppilaille, mutta myös opettajien ja koko kouluyhteisön arjessa. Tavoitteena on lisätä hyvinvointia, ennaltaehkäistä poissaoloja ja vahvistaa koulujen yhteisöllisyyttä. Tämä malli tarjoaa käytännönläheistä ja helposti lähestyttävää tukea tilanteissa, joissa perinteiset tukimuodot eivät aina riitä tai tavoita.

Ikäystävällinen Lohja

Ikäihmisten hyvinvointi on myös ollut tärkeää minulle. Valtuustoaloitteessani ehdotin Lohjan liittymistä WHO:n ikäystävällinen kunta -verkostoon. Tämä aloite sai laajaa kannatusta yli puoluerajojen, mikä osoittaa, että ikäystävällisyyden edistäminen on meille kaikille yhteinen päämäärä. Vaikka kaupunginhallituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto ei esittänyt verkostoon liittymistä, toin esiin, että selityksenä esitetty resurssipula juuri on syy etsiä tehokkaita ratkaisuja ja hyödyntää olemassa olevia verkostoja ja tietoa.

Mäntynummen monitoimijatalon toteutussuunnitelma

Mäntynummen koulurakennuksen ongelmat ovat olleet pitkään esillä, vuosia. Pidin ryhmämme puheenvuoron 11.12.2024 valtuustossa, jossa korostin tarvetta selkeille ja konkreettisille toimenpiteille. Esitin, että päätösteksti korjataan vastaamaan teknisen lautakunnan alkuperäistä suositusta: Mäntynummen monitoimijatalo toteutetaan kokonaan uudisrakennuksena, ei-käyttöön jäävät vanhat rakennukset puretaan (pois lukien liikuntasali) ja uudisrakennus suunnitellaan niin, että sen tiloja voidaan tulevaisuudessa laajentaa tai pienentää. Vaikka en tehnyt vastaesitystä, korostin asiantuntijoiden suositusten hyödyntämisen tärkeyttä päätöksenteossa.

Henkilöstön työhyvinvointi

Työhyvinvointi on olennainen osa kaupungin toimivuutta. Pidin ryhmämme puheenvuoron 19.6.2024 kaupunginvaltuustossa vuoden 2023 henkilöstökertomuksesta. Korostin työhyvinvointikyselyn tuloksia, jotka osoittivat sekä myönteisiä että huolestuttavia seikkoja. Erityisesti työssä jaksaminen ja työilmapiiri nousivat esille alueina, joissa tarvitaan parannusta. Ehdotin työhyvinvointiryhmien toiminnan tehostamista ja työhyvinvointiohjelmien kehittämistä.

Kouluverkon muutosten vaikutusten arviointi

Kouluverkon muutokset vaikuttavat laajasti lasten, perheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointiin. Esitin 9.10.2024 valtuustossa, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Mielestäni aloitetta ei ole käsitelty riittävän kattavasti ja lasten, perheiden sekä kyläyhteisöjen hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty tarpeeksi perusteellisesti. Ilman kattavaa selvitystä lakkautusten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä.

Vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito ikäihmisten hoitopolussa

Tein myös valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamiseksi osaksi ikääntyneiden hoitopolkua. Tämä aihe on jäänyt julkisessa keskustelussa usein vähälle huomiolle, vaikka sen vaikutukset ovat merkittäviä niin hyvinvoinnin kuin kustannustenkin näkökulmasta. Sain kutsun puhua tästä aiheesta eräässä asiantuntijatilaisuudessa, jossa esittelin aloitteen taustaa ja perusteluja. Tilaisuudessa oli mukana alan ammattilaisia ja päättäjiä ja keskustelu osoitti, että aihe koetaan tärkeäksi ja ajankohtaiseksi.

”Jos olisi tehty kuten sanoin” sanoiksi muuttunut realismi

Useissa puheenvuoroissani olen joutunut toteamaan, että jos kaupungissa olisi aiemmin toimittu esittämälläni tavalla, olisimme jo edenneet ratkaisuissa. Tämä ei ole jälkiviisautta vaan seurausta siitä, että asioita on katsottu kokonaisuutena ja ennakoiden. Näin on ollut muun muassa kouluverkon ja päiväkotien osalta, joissa päätöksenteon lyhytnäköisyys on johtanut epävarmuuteen ja poukkoiluun.

Päiväkodit ja varhaiskasvatus eli perusturvaa arjessa

Olen useissa puheenvuoroissani korostanut päiväkotien ja varhaiskasvatuksen roolia paitsi lapsen kasvun ja kehityksen tukena, myös perheiden arjen turvana. Päiväkotien siirrot, yhdistämiset ja epävarmuus huolestuttavat syystä. Pienet lapset eivät ole sopeutettavia palikoita, jotka siirretään taulukosta toiseen. Pysyvät, turvalliset varhaiskasvatusympäristöt ovat investointi tulevaisuuteen.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarvitsee tekoja, ei juhlapuheita

Tasa-arvo ei saa jäädä juhlapuheiden tasolle. Olen nostanut esiin esimerkiksi päätöksenteon vaikutukset naisiin ja perheisiin sekä sen, miten palveluverkon muutokset voivat lisätä eriarvoisuutta eri asuinalueiden välillä. Lisäksi olen korostanut, että myös luottamushenkilötyössä on vielä tekemistä tasa-arvon toteutumisessa: kenen ääni kuuluu, ketkä saavat puhua rauhassa ja ketkä jäävät katveeseen.

Tämä valtuustokausi on ollut täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Olen pyrkinyt tuomaan esiin asukkaiden näkökulmia ja edistämään päätöksentekoa, joka perustuu avoimuuteen, asiantuntijatietoon ja yhteiseen hyvinvointiin. Työni kaupunginvaltuustossa ei enää jatku, sillä tässä vaiheessa asetin perheeni etusijalle sekä työelämässäni tapahtuvat muutokset. Aika näyttää, tulenko olemaan jatkossa mukana rakentamassa ja kehittämässä Lohjaa. Työni jatkuu asukkaiden hyväksi aluevaltuustossa.

Haluan kiittää lopuksi luottamushenkilökollegojani, joiden kanssa on yhteistyötä tehty asukkaiden hyväksi. Ennen kaikkea haluan kiittää sinua, joka luotit minuun ja tekemäni työhön.

Kaatuneitten muistopäivänä muistamisen merkitys

Sain kuluneena viikonloppuna kunnian toimia tärkeässä tehtävässä kaatuneitten muistopäivänä. Laskin Nummella seppeleen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille, vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille sekä sankarihaudalle. Se oli hiljentävä ja koskettava hetki. Ele, jolla kunnioitamme niitä, joiden elämä katkesi sodassa.

Ennen seppeleiden laskua osallistuin jumalanpalvelukseen, kuten tapana on. Pappi toi sanassaan esiin Jaakobin kirjeen viisauden: ”Miehen viha ei tee sitä, mikä Jumalan edessä on oikein.” Hän totesi, ettei olisi sotia, jos valtioiden päätöksenteko perustuisi tähän ajatukseen. Sanoissa oli pysäyttävä totuus ja suuri suru.

Pappi sanoi myös, kuten sodassa kaatuneista usein todetaan, että he antoivat kaikkein kalleimpansa, eli oman henkensä. Jäin sitä miettimään. Kyllä, se on kaikkein kallein, mitä ihminen voi itsestään antaa. Mutta jotenkin äitinä ajattelen myös näin: läheiset ovat antaneet sen kalleimman. Äiti on antanut sen kalleimman. Puoliso, lapsi. He ovat antaneet sen kalleimman. Sodan hinta ei näy vain kaatuneissa, vaan kaikissa niissä, joiden sydämeen jäi aukko.

Pappi muistutti meitä myös nykypäivän todellisuudesta. Hän nosti esiin Ukrainan ja Gazan, alueet joissa ihmiset tälläkin hetkellä elävät sodan keskellä. Se sai minut pohtimaan: olemmeko me unohtaneet?

Minun sukupolveni ei ole kohdannut sotaa suoraan. Emme ole joutuneet rintamalle tai menettäneet perheenjäseniä taistelussa. Mutta vanhempamme ja isovanhempamme ovat. Heidän kokemuksensa elävät meissä edelleen tiedostettuina tai tiedostamattomina. Kannamme heidän kipuaan, pelkojaan, traumojaan.

Siksi muistaminen on tärkeää. Ei vain kaatuneiden kunnioittamiseksi, vaan myös siksi, että ymmärtäisimme: sota ei ole abstrakti ilmiö, vaan tuhansien yksilöiden elämäntarina, joka katkesi liian aikaisin. Jos muistaisimme tämän syvemmin, uskon, että sotia olisi vähemmän.

Viha ei tee oikein. Eikä ahneus.

Tämä oli tällä erää minulle viimeinen kerta kunniatehtävässä kaupungin edustajana, sillä en ole enää ensi kaudella mukana kaupungin luottamustehtävissä. Tunnen siitä haikeutta. Nämä seppeleenlaskut ovat olleet minulle hyvin merkittäviä ja tärkeitä hetkiä, syviä pysähtymisen paikkoja, joissa on ollut mahdollista kunnioittaa menneitä ja pohtia omaa vastuutamme tulevaisuudesta.

Nuorten rikollisuus kasvaa – onko meillä varaa odottaa?

Kirjoitin tästä tärkeästä aiheesta mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin Länsi-Uusimaassa 21.2.2025. Nuorten rikollisuuden kasvu on huolestuttavaa ja samalla ennaltaehkäisevän työn tulevaisuus on epävarma. Länsi-Uusimaa uutisoi 19.2. Ankkuritoiminnan päättymisestä nykyisessä muodossaan helmikuun lopussa – ilman että korvaavaa mallia on vielä esitetty.

Vuonna 2024 Lohjalla kirjattiin 849 alaikäisten tekemää rikosta – 200 enemmän kuin edellisvuonna. Tämä kertoo karua kieltä siitä, että nuorten pahoinvointi ja rikollisuuteen ajautuminen eivät ole yksittäistapauksia, vaan laajempi ilmiö, johon on puututtava.

Ankkuritoiminta on ollut keskeinen keino ehkäistä nuorten rikoskierteitä moniammatillisen yhteistyön kautta. Poliisi, sosiaalityö ja nuorisotyö ovat yhdessä tukeneet nuoria, joilla on riski ajautua rikollisuuden polulle. Ilman tätä yhteistyötä vaarana on, että ongelmiin puututaan vasta, kun rikokset ovat jo toistuvia tai vakavia.

Olen jättänyt valtuustoaloitteen Ankkuritoiminnan jatkon tukemiseksi. Ennen kuin aloitetta on edes käsitelty, viranhaltijat ovat jo ilmoittaneet, ettei kaupunki aio ottaa toimintaa vastuulleen. Samalla hyvinvointialue ei ole tuonut esiin selkeitä suunnitelmia siitä, miten alaikäisten rikoksia jatkossa käsitellään ja miten nuorten ja perheiden tuki varmistetaan.

Ennaltaehkäisy maksaa aina vähemmän kuin korjaavat toimenpiteet

Meidän on ymmärrettävä, että ennaltaehkäisevä työ ei ole pelkkä menoerä, vaan se säästää pitkällä aikavälillä sekä inhimillistä kärsimystä että rahaa. Jokainen nuori, joka saadaan ajoissa tuen piiriin, on potentiaalinen tulevaisuuden veronmaksaja eikä syrjäytymisuhan alla oleva tapaus.

Koulujalkautuminen ja poliisin ennalta estävä työ ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitsemme moniammatillista lähestymistapaa, jossa eri toimijat voivat yhdessä puuttua ongelmiin ennen kuin ne paisuvat hallitsemattomiksi.

Nyt ei ole aika jäädä odottamaan – tarvitsemme konkreettisia päätöksiä ja toimia. Nuoret ansaitsevat turvaverkon, joka kannattelee heitä ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.

Voit lukea mielipidekirjoitukseni 21.2.2025 julkaistusta Länsi-Uusimaasta

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8315718?utm_source=bluetooth&utm_medium=social

ja alta:

Nuorten rikollisuus kasvaa – onko meillä varaa odottaa?

Länsi-Uusimaa uutisoi 19.2. Ankkuritoiminnan tulevaisuudesta ja siitä, miten nuorten rikollisuus on huolestuttavassa kasvussa. On tärkeää, että nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää toimintaa mietitään ja vaihtoehtoja etsitään. Tästä kiitos kaikille tahoille, jotka ovat mukana ratkomassa haastetta.
Samalla on kuitenkin syytä kysyä: onko meillä varaa odottaa? Vuonna 2024 Lohjalla kirjattiin 849 alaikäisten tekemää rikosta – 200 enemmän kuin edellisvuonna. Ankkuritoiminta on ollut keskeinen keino puuttua nuorten rikoskierteisiin, mutta nykymuotoinen toiminta lakkaa helmikuun lopussa, eikä korvaavaa mallia ole vieläkään esitelty.
Olen jättänyt valtuustoaloitteen Ankkuritoiminnan jatkon tukemiseksi, mutta ennen kuin sitä on edes käsitelty, viranhaltijat ovat jo todenneet, ettei kaupunki tule ottamaan toimintaa vastuulleen. Samalla hyvinvointialue ei ole tuonut esiin selkeitä suunnitelmia siitä, miten alaikäisten rikoksia jatkossa käsitellään ja miten nuorten ja perheiden tuki varmistetaan.
Koulujalkautuminen ja poliisin ennalta estävä valvontatyö ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riittäviä. Moniammatillinen työ, jossa poliisi, sosiaalityö ja nuorisotyö toimivat yhdessä, on ollut Ankkuritiimin vahvuus. Ilman tätä yhteistyötä riskinä on, että nuorten ongelmiin puututaan vasta, kun rikokset ovat jo toistuvia tai vakavia.
Nyt tarvitaan ratkaisuja – ei vain selvityksiä ja odottelua. Kunnilla on vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, ja Ankkuritoiminnan ennaltaehkäisevä työ voidaan katsoa osaksi tätä. Tarvitaan pikaisia toimia, jotta nuoret eivät jää ilman tukea.

Lotta Paakkunainen
Aluevaltuutettu,
Kaupunginvaltuutettu, Lohja

Vuosi 2024 vastuun kantamista ja tulevaisuuden puolustamista

Vuosi 2024 oli politiikan saralla täynnä toimintaa, haasteita ja myös syvää vastuuntuntoa. Vaikka päätöksenteossa oli paljon vaikeita hetkiä, pysyin linjassani: hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja lasten sekä perheiden etu ovat aina etusijalla. Vuosi koostui intensiivisistä kokouksista, alueellisten palvelujen puolustamisesta, ja selkeästä viestistä siitä, että päätösten vaikutuksia ei saa unohtaa.

Lastensuojelun kriisi ja ennaltaehkäisevä työ
Vuoden alusta lähtien jatkoin puhumista lastensuojelun syvenevästä kriisistä. Helmikuussa kirjoitin, kuinka resurssipula vaarantaa lasten turvallisuuden ja peräänkuulutin konkreettisia toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Myös ennaltaehkäisevän työn merkitystä korostin useissa yhteyksissä – sen leikkaaminen on paitsi lyhytnäköistä, myös taloudellisesti kestämätöntä. Valitettavasti poliittisissa neuvotteluissa prioriteetit eivät aina kohdanneet, mutta jatkoin sinnikkäästi vaikutustyötäni.

Lohjan sairaalan synnytysosaston puolustaminen
Kesällä Lohjan synnytysosaston sulkemispäätös oli monien mielissä. Nostin tämän esiin niin aluevaltuustossa kuin kolumneissani. Vaadin tasa-arvoisempaa palveluiden saatavuutta ja tein kantelun tasa-arvovaltuutetulle. On täysin kohtuutonta, että synnytysoikeus määrittyy asuinpaikan perusteella. Taistelu oikeudenmukaisuuden puolesta jatkuu.

Lähipalvelut ja sote-uudistuksen demokratiavaje
Hyvinvointialueen asukkaiden parissa heräsi vuonna 2024 suurta huolta, erityisesti lähipalveluiden osalta. Olin aktiivisesti mukana puolustamassa palvelujen saavutettavuutta ja vastustin leikkauksia, jotka kohdistuvat heikossa asemassa oleviin. Demokratiavaje päätöksenteossa oli toinen iso teema; päätöksentekoon osallistuvien ääntä ei aina kuunneltu, mikä heikentää luottamusta järjestelmään.

Koulut, nuoret ja ennaltaehkäisevät palvelut
Koulunuorisotyön vakinaistaminen Lohjalla oli yksi konkreettisista aloitteistani, jotka toivat esiin pitkäjänteisen työn merkityksen. Korostin myös kouluverkkoon liittyvien päätösten perusteellista vaikutusten arviointia. Nuoriso on tulevaisuus, ja heidän tukensa varmistaminen vaatii kaikkien toimijoiden yhteistyötä.

Vuoden kohokohtia ja pettymyksiä
Olin mukana useissa merkittävissä kokouksissa, vierailin perhekeskuksissa ja alueen palvelupisteissä ja tapasin niin päättäjiä kuin kuntalaisia, asukkaita. Erityisen tärkeää oli nostaa keskusteluun omaishoitajien asema sekä vanhuspalveluiden ongelmat. Pettymykset liittyivät etenkin siihen, kuinka säästöt ajoivat liian usein perustarpeiden ja -palveluiden edelle.

Katse vuoteen 2025
Vuoden lopussa tunnelmat olivat kaksijakoiset. Toisaalta tuntui, että taisteluja hävittiin, mutta samalla uskon, että jokainen teko ja jokainen puheenvuoro rakensi pohjaa oikeudenmukaisemmalle tulevaisuudelle. Vuosi 2024 opetti paljon – päätöksentekoon tarvitaan aina enemmän ihmisläheisyyttä ja arvopohjaista johtamista. Tulevaisuus on avoin, mutta otan sen vastaan rohkeasti ja määrätietoisesti.

Kiitän kaikkia yhteistyöstä ja tuesta kuluneena vuonna. Jatketaan yhdessä työtä paremman huomisen puolesta!

Terveiset Kaupunginhallituksen 27.5. ja 3.6. kokouksista

Olin läsnä varajäsenenä varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä kaupunginhallituksen kokouksessa 27.5 ja 3.6. 2024. Tässä katsaus kaupunginhallituksen kokousten keskeisiin aiheisiin ja päätöksiin.

27.5.2024 Kokous

Jönsbölen kaavoitus Kokouksessa käsiteltiin Jönsbölen kaavoitusta. Vihreät esittivät asian palauttamista uudelleenvalmisteluun, mutta äänestys päättyi tiukasti 7-6 käsittelyn jatkamisen puolesta. Äänestin itse vastaesityksen puolesta. Lopulta päätös tehtiin alkuperäisen pohjaesityksen mukaisesti.

Tilinpäätöksen uudelleenkäsittely Tilinpäätös jouduttiin käsittelemään uudestaan havaittujen virheiden vuoksi. Helmikuussa 2021 käyttöön otettu uusi ohjelma konsernitilinpäätöstä varten aiheutti kiirettä ja osaamishaasteita. Vuoden 2021 ja 2022 tilinpäätöksissä ilmeni ongelmia, jotka korjattiin, mutta virheiden syitä ei selvitetty kunnolla. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä huomattiin, että kaikki tilit eivät summaudu oikein ja konsernitilinpäätöksen pohja oli laadittu virheellisesti.

Seuraavat Toimenpiteet:

Ohjelma käydään elokuussa läpi tili tililtä ja luodaan uudelleen.
Koeponnistetaan vuoden 2023 tilinpäätös.
Hankitaan asiantuntija-apua syksyn aikana.
Järjestetään koulutusta.

Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsaus Kaupunginjohtajan ajankohtaiskatsauksessa käsiteltiin mm. Varttivaltuuston aloitetta, Länsiradan puheenjohtajiston tapaamista 3.6., Raaseporin, Kirkkonummen ja Lohjan te-yhteistyötä sekä kiskobussikokeilua vuosina 2025-2026.

Leppäkorven Kaivosvaraus Keskustelin Leppäkorven kaivosvarauksesta ja esitin useita kysymyksiä kaupungin kannasta ja toimista. Kaupunki valmistelee lausuntoa/valitusta asiasta ja selvittää, onko kaupunkia edes kuultu. Päätös on, että lausunto/valitus tulee olemaan kuntalaisten kannalla ja virheisiin tartutaan tarkasti.

Hallintojohtaja Hallintojohtajasta äänestettiin pohjaesityksen mukaisesti, joka jäi voimaan äänin 8-5. Äänestin itse valittajan puolesta.

3.6.2024 Kokous

Länsirataneuvottelut Saimme tiiviin katsauksen sen hetkisestä tilanteesta. Liikenne- ja viestintäministeriöstä saapuu 4.6. kirjelmä, joka on esisopimuksen tapainen ja vaatii allekirjoitusta CEF-tuen hakemista varten. Työ Asemanseudun kehittämisestä taloudellisesta näkökulmasta etenee yhteistyössä Inspiran kanssa. VR on lähestynyt Hankoradan kuntia tiedustellen kiinnostusta tilapäisten asemien rakentamisesta Lohjan ja Vihdin alueille vuosille 2025-2027.

Perämäen Syyteasia Perämäki ilmoitti saaneensa tiedon, että hänen syyteasiansa on siirtynyt syyttäjän harkintaan.

Leppäkorven Kaivosasia Leppäkorven kaivosvarauksen osalta varaaja on saanut etusijan muihin yrityksiin nähden. Lupaa malmin etsintään ei ole saatu, eikä kunnalla ole valitusoikeutta, koska päätös ei kohdistu suoraan kuntaan. Jos yritys hakee lupaa, kuuleminen tapahtuu ja kaupungilla on valitusoikeus. Mahdollinen valitus tehdään tilanteen edetessä.

Ikääntyneiden Hyvinvointisuunnitelma Vuonna 2022 ikääntyneiden (65 vuotta täyttäneiden) osuus väestöstä oli 25,8 %. Vuoteen 2030 mennessä osuuden ennustetaan nousevan yli 30 %. Lohjalla kaatumis- ja putoamistapauksia oli 329,5 tapausta 10 000 ikäistään kohden. Lonkkamurtumien osuus on pysynyt maan keskiarvon tasolla (0,6-0,7 %).

Yli 75-vuotiaista lohjalaisista yli 90 % asui kotona. Pienituloisuutta osoittava täyttä kansaneläkettä saaneiden osuus oli 0,9 %, mikä on selvästi alle maan keskitason (1,7 %). Omaishoidon tukea saaneiden osuus 75 vuotta täyttäneistä oli 3,6 %.

Kyselyyn vastanneiden toiveet:

Ulkoilu- ja lenkkikavereita tai muuta yksinäisyyttä ehkäisevää toimintaa.
Ilmaisia tai edullisia liikunta- ja kulttuuriharrastuksia sekä kuljetuksia harrastuspaikoille.
Siivous- ja pihatyöapua.
Vapaaehtoisapua omaishoitajien tueksi.
Vanhusneuvolaa, josta voisi saada apua terveyshuoliin.

Saukkolan Päiväkodin Myynti Saukkolan päiväkodin myynnistä käytiin keskustelua. Esitykset vaihtelivat tontin myymisestä ja purkamisesta teollisuuskäyttöön, sen pitämisestä kunnallisen toiminnan käytössä, aina uuden päiväkodin rakentamiseen tontille. Lopulta kaupunginhallitus päätti, että Saukkolan päiväkotikiinteistöä ei myydä, vaan tontin jatkokäyttöä valmistellaan.

Muut Päätökset

Karstu myytiin päätöksen mukaan.
Kaupunginhallituksen edustajaksi TE-lautakuntaan valittiin Maittila, varajäsenenä Junnila.
Valtuustokokous siirrettiin pidettäväksi 19.6. aikataulullisista syistä.

Vuoden viimeinen kokousviikko

Vuoden viimeinen valtuustoviikko taisi olla vuoden kiireisin kokousviikko.

Maanantaina oli kaupunginvaltuuston valtuustoinfo ja valtuustoryhmän kokous. Ensimmäistä kertaa jätin valtuustoinfon väliin, sillä lapseni oli ollut edellisellä viikolla leikkauksessa ja lekottelimme yhdessä sohvalla.

Tiistaina oli aluevaltuuston kokous, jossa käsiteltiin mm. hyvinvointialueen talousarviota, investointiohjelmaa ja vastausta ryhmäni puolesta jättämääni aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Talousarviosta käytiin pari tuntia keskustelua, josta suurin osa koski 300 000 euron ”säästöä”. Keskustelua käytiin siitä, että lakkautetaanko Hangon vuodeosasto vai Tapiolan ja Espoon keskusten ikäihmisten palvelukeskukset. Kokoomus esitti, että vähennetään 0,3 miljoonaa euroa Hangon vuodeosastopaikkojen lakkauttamisella 1.9 alkaen ja näillä rahoilla turvataan Espoon ja Tapiolan ikäihmisten palvelukeskusten toiminta. Pidin jotenkin karmivana esitystä, että turvataan yhden alueen palveluja lakkauttamalla toisen alueen palveluja. Kannatin esitystä, että lisätään talousarvioon 300 000 euroa, jotta molempien tarvittavat palvelut säilyvät. Kävin myös pitämässä puheenvuoron talousarviosta.

Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Tämä on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin vähäiseen liikuntaan liittyvät kuolemat (3 %) ja yhtä paljon kuin tupakkaan ja alkoholiin liittyvät kuolemat yhteensä.

Puhuin ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamisesta osaksi hoitopolkua koko hyvinvointialueella.

Esitin toivomuksen, että se huomioitaisi taloussuunnitelmassa.
Esitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouksessa käsiteltiin myös ryhmäni puolesta jättämääni aloitetta omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle.

Pidin aloitteentekijänä puheenvuoron vastauksesta aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta Länsi-Uudemaan hyvinvointialueelle.

On harmillista, että hyvinvointialueelle ei nähdä tarpeelliseksi perustaa tärkeää omaishoidon neuvottelukuntaa.
Vastauksessa aloitteeseemme todetaan, kuten aloitteessakin, että omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevasta läheisestä esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna.

Esitin pontta, jonka aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti: aluevaltuusto toivoo omaishoitajayhdistyksien huomioimisen selvittämistä valmisteilla olevassa osallisuusohjelmassa.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkona käsiteltiin mm. hallintojohtajan viran perustamista, Lohja700-juhlavuoden päätöstä sekä lausuntoa vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Hallintojohtajan viran perustaminen on ollut hallinto-oikeudessa ja sitä on käsitelty kaupunginhallituksessa sekä henkilöstöjaostossa useita kertoja, toki myös lehtien palstoilla. Hallintojohtajan virkaan tehty valinta ei ole mennyt hallintosäännön mukaan ja tästä syystä asia piti hoitaa oikein. Eipä siinäkään onnistuttu, mutta se ei enemmistöä haittaa. Ei tosin valittajiakaan, sillä kokoukseen tehty vastaesitys, jota olin aikonut kannattaa, vedettiinkin pois. Ymmärrän sen toisaalta, sillä on tärkeää myös saada asiat eteenpäin. Perusteena vastaesityksen poisvedolle oli myös se, että asiaa tullaan käsittelemään jälleen kaupunginhallituksessa.

Kokouksessa oli pari jännää juttua. Ensimmäinen oli se, että kukaan, siis kukaan (ei edes tarkastuslautakunnasta) käynyt pitämässä puheenvuoroa lausunnosta vuoden 2022 arviointikertomuksesta valtuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Toinen, mikä on jännää, on se, että tällä hetkellä hallintojohtajan tehtäviä hoitaa siihen aikoinaan väärin valittu, mutta hän ei ole hallintojohtaja, vaan väliaikainen hallintojohtaja, silti esityslistoilla ja pöytäkirjassa hänen tittelinään on hallintojohtaja.

Lohja700-juhlavuoden päätöksestä ryhmäni esitti asiaa uudelleenvalmisteluun, sillä esitetty vaihtoehto Paloniemen huvimajan siirtäminen museon alueelle ei ollut mielestämme realistinen eikä edes hyvä vaihtoehto. Ryhmämme oli varttivaltuuston esittämän yläkoulujen pihojen parantamisen takana. Ryhmämme varapuheenjohtaja Hilkka Hyrkkö kävi pitämässä erinomaisen ryhmäpuheenvuoron.

Torstaina oli tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan kokous, jossa päätettiin järjestöavustuksista. Kokouksessa käytiin tiukkaa ja laajaa keskustelua.

Esitin kysymyksiä liittyen omaishoitajien järjestöjen avustuksiin sekä Loistosetlementin tyttöjen talo-avustukseen. Tästä tein vastaesityksenkin, jonka hävisin.

Lautakunnan kokouksen aikana nostettiin esiin myös se, että lautakunnan tehtävänä on tehdä päätöksiä, ei keskustella. Itse pidän keskustelua yhtenä tärkeimmistä keinoista tehdä hyvä ja perusteltu päätös, varsinkin jos valmistelu ei ole ollut tarpeeksi tyhjentävä.

Kaupunginhallituksessa maanantaina olin varsinaisen jäsenemme ollessa estyneenä. Käsittelyssä oli mm. Ojamon kartanon kiinteistön luovuttaminen Lohjan kaupungille sekä investointituki Valon koneelle.

Ojamon kartanon vuosittaisista kustannuksista ei viranhaltijat osanneet kertoa, edes arvioita. Juoksevista kuluista kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja kertoi tulevan noin 30-50 000 vuodessa. Toki vanhassa kiinteistössä on kunnossapito- ja korjauskuluja tulossa lisää. Kartanon historiallisuuden vuoksi hallitus oli vastaanottamisen puolesta. Itse en niinkään, mutta en tehnyt vastaesitystä.

Investointituesta Valon koneelle tehtiin vastaesitys, että tukea ei myönnetä, sillä määrärahaa ei ole vielä tälle vuodelle. Kannatin esitystä. Totesin, että täällä ei jälleen olla köyhiä eikä kipeitä. Nuorille ei ole antaa rahaa, eikä ole varaa palkata koulunuorisotyöntekijöitä, mutta yrityksille voidaan antaa rahaa, jota ei edes ole. Yritystoiminta on tärkeää, itsekin olen yrittäjäperheestä ja olen yrittäjän vaimo, mutta tällä hetkellä määrärahaa ei ylimääräiselle 200 000 eurolle ole. Vastaesitys hävisi 11-2.

Arvovalintoja.