lähidemokratia – Sivu 32 – Lotta Paakkunainen

Kappas, jälleen kouluja lautakunnan esityslistalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa yhtenä asiana esityslistalla on Mäntynummen alueen palvelurakenteen ja -verkon selvittäminen.

Päätösesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto 1:n mukaisesti.

Tarkoittaa siis sitä, että alueen oppilassuunnittelualueita tarkennetaan niin, että alakoulun oppilaat sijoittuvat joko Muijalan tai Perttilän koululuihin tai Mäntynummen yhtenäiskouluun. Asemanpellon, Lehmijärven, Nummenkylän ja Pullin kouluista opetuskäytössä luovutaan. Mäntynummen päiväkoti ja päiväkoti Oravainen puretaan. Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 887 800 e/v:

o Asemanpellon koulu

o Lehmijärven koulu

o Nummenkylän koulu

o Pullin koulu

o Mäntynummen päiväkoti

o Päiväkoti Oravainen

Kappas. Tutulta näyttää. Lakkautetaan lisää kouluja! Ihan on kuin vuoden 2015 päätöksillä ei olisi väliä. Tästähän voisi päätellä, että jos päätökset eivät ole halutunlaisia, voidaan ne tuoda uudestaan toisella tavalla päätettäväksi, alue tai koulu kerrallaan. Kai ne tuodaan niin kauan, että ne lakkautetaan.

Keskusteluissa ja lehtien palstoilla on viranhaltijoiden ja joidenkin luottamushenkilöiden puolelta selitelty, että eihän ne lakkautukset vielä tulisi voimaan. Mielestäni on harhaanjohtajavaa ja erikoista käyttää väitettä, että ”eihän vielä mitään tehdä, vaan nämä tapahtuvat ehkä vuonna sejase.” Kyllä, lakkautukset tulisivat toteutumaan vuosina 2022-2024. Mutta ne tulisivat kyllä tapahtumaan. Jos valtuusto loppujen lopuksi päättää lakkauttaa, miksi lakkautus ei toteutuisi? Aivan turhaa politikointia jälleen.

Hyrsylän koulun 5-6 luokka — Jo lakkautettu Hyrsylän koulun 5-6 luokan luokkahuone

Lautakunnan jäsenet ovat saaneet useita yhteydenottoja koulujen puolesta, hyviä kannanottoja ja huomioonotettavia näkökulmia sekä kyseenalaistamisia.

Pienten koulujen lakkauttamiseksi on mielestämme käytetty viime vuosina härskiä hivutustaktiikkaa. Toistuvasti kouluverkon merkittävä supistaminen on kuitenkin luottamushenkilöiden enemmistön toimesta torjuttu. On demokratian halventamista, että näistä arvolinjauksista huolimatta tarkoitushakuisesti koulu kerrallaan, alue kerrallaan, palataan keskittämisen ideologiaan. Toistuvat taistelut alueen palveluiden puolesta nakertavat luottamusta kaupungin johtoon ja heikentävät positiivista lohjalaisidentiteettiä. (Vetoomus Pullin koulun puolesta, Väänteenjoen alueen kyläyhdistys ry:n hallitus )

Selvityksessä ei ole esitelty kiistattomiin faktoihin nojaavia argumentteja koulujen lakkautuksille. Oletetut säästöt perustuvat ennustettuun oppilasmäärien huomattavaan vähenemiseen sekä kiinteistökulujen pienenemiseen. Kiinteistöt tai niiden huoltotarve eivät kuitenkaan katoa mihinkään, vaikka ne palveluverkosta poistuisivatkin. Neljän vanhan koulukiinteistön myynnin tai vuokrauksen toteutuminen kuulostaa utopistiselta. Kaupungin oppilasennusteisiin suhtaudumme varauksella aiempien vuosien kokemusten opettamina.
(Kannanotto Lehmijärvenkoulun puolesta, Lehmijärven vy:n hallitus)

Niiden lisäksi minua kiinnostaa:

onko vuonna 2015 tehdyn selvityksen oletetut säästöt toteutuneet? (materiaaliahan olisi jo)
miksi vuoden 2015 tehdyssä selvityksessä kustannukset ovat hyvin erilaisia? Mitä on tapahtunut?

Kustannusvertailu selvitys 2015 vs 2018 — Kustannusvertailu: selvitys 2015 vs 2018

Olen edelleen sitä mieltä, että väestöennusteet ovat ennusteita. Uusimaa on muuttovoittoinen maakunta, toki pääkaupunkiseutuvetoisena, mutta miksi Lohja ei voisi olla yksi muuttovoittajista? Meidän tulee olla oikeasti strategiamme mukaisesti rohkeita ja tehdä esityksiä ja päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja houkuttavat muuttamaan Lohjalle. Lapsiperheiltä leikkaamalla se ei onnistu. Ennusteita tulisi lukea ennusteina, ei jo tapahtuneena, tai varmasti tulevana.

Tulen tekemään vastaesityksen kokouksessa:

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä;

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että

Mäntynummen alueella edetään selvityksessä esitetyn vaihtoehto kolmen (3) mukaisesti, eli Mäntynummen yhtenäiskoulun peruskorjaus ja korvaavat tilat: Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uudet, vastaavat tilat sekä rakennetaan tilat poistuville päiväkodeille (Mäntynummen päiväkoti ja Oravainen), yhteensä yhdeksälle ryhmälle eli 189-paikkainen päiväkoti.

Ei vaikutusta tuntikehykseen ja kuljetuskustannuksiin.

Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt; säästö kiinteistökuluissa 330 500 e/v

Karkea kustannusarvio: 20-22 milj. euroa

Aikataulu: vv. 2018-2023

Muistutukseksi: lapsiystävällinen kunta Lohja on vuodesta 2013 lakkauttanut

Koisjärven
Lohjansaaren
Hiiden
Maksjoen (vielä toiminnassa)
Hyrsylän
Neitsytlinnan
Karstun koulut

jo lakkautetun Neitsytlinnan koulun luokka

sekä päättänyt, että Rauhalan koulun 5-6 luokkalaiset siirtyvät Järnefeltin yläkouluun ja että Virkbyn koulun toiminnot siirretään Källhagenin yläkouluun lisäksi Solbrinkenin alakoulu tullaan siirtämään Laurentiustaloon.

Mutta mitäs siitä, suljetaan niitä kouluja vähän lisää. Paisi, jos lautakunta näkee pitemmälle ja on kaupunkistrategian mukaisesti rohkea.

Länsi-Uusimaa-lehden uutisointia asiasta:

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/573800-mantynummen-alueella-kaynnistymassa-laaja-palveluverkkoselvitys-alueen?r=0.24901259463031888

https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/669482-tyoryhmalta-mantynummen-alueelle-tiukka-koulujen-lakkautusesitys-nummenkyla-pulli

Viikko vilahti kaupungintalolla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta esittää, että Saukkolan lapsille tulisi löytää väistötilat ja paljon muita päätöksiä.

Alueiden johtokunnan kokous, Salon kyläasiamies Henrik Hausen kertomassa Salon lähidemokratiasta ja sen kehityksestä

Aikamoinen viikko on ollut. Viime tiistaina olin sosiaali- ja terveyslautakunnan miniseminaarissa, jossa käsiteltiin palvelualueen talousarviota ja palveluja. Keskiviikkona kävin pääsykokeissa ja alueiden johtokunnan kokouksessa, perjantai ja lauantai menikin valtuuston talousarvioseminaarissa ja eilen tiistaina kävin työhaastattelussa, tein soveltuvuustestin ja sen jälkeen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa ja miniseminaarissa. Kokous oli pitkä ja kotona olinkin vielä saman vuorokauden aikana, 23.50.

Monkolan eteisessä

Talousarvioseminaariviikonlopun aikana Lohjalla lanseerattiin myös yhteiskäyttöautoprojekti yhdessä OP:n kanssa. Sähköauto yhteiskäytössä. Tosi hieno juttu! Mobiilisovelluksella varattava ja maksettava, ei paha.

Yhteiskäyttöauto Lohjalla

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.

Ennen kokousta oli siis miniseminaari palvelualueiden taloustilanteesta. Seminaari oli mielenkiintoinen, toi lisätietoa, mutta seminaarin aikana myös tuli selväksi, että kaupungin tietojärjestelmät eivät ole kovin taipuvia jonka vuoksi tietojen esittäminen jäi välillä hieman epäjohdonmukaiseksi ja epäselväksi.

Olin esittänyt maaliskuun kokouksessa, että lautakunnalle tuotaisi tietoon ajankohtainen tilanne kaikista lautakunnan alaisista palveluista, esimerkiksi palvelujen käyttöasteet sekä tieto, missä on tehty sisäilmatutkimukset. Tätä vielä siis odotellaan.

Varsinainen kokous oli niin esityslistaltaan kuin kestoltaankin pitkä. Kävimme hyviä keskusteluja hyvin monesta esityslistan kohdasta. Esityslistalla oli mm. lautakunnan talousarvion ja tavoitteiden toteutuminen ensimmäisellä vuosikolmanneksella, lisämäärärahan myöntäminen palvelualueelle, perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Lohjalla, Saukkolan päiväkodin tarveselvitys, Karstun alueen opetuksen järjestäminen, Ojamon koulun oppilaiden opetuksen järjestäminen 1.8.2018 alkaen sekä valtuustoaloite kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta jokaiselle 16-17 vuotiaalle lohjalaiselle nuorelle.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen talousarvio on ylittymässä. Tämä johtuu lisääntyneistä lastensuojelun asiakaspalvelujen ostoista, joiden arvioidaan olevan 1,3 milj. euroa. Lisäksi vuoden 2018 talousarviosta puuttuu tilaelementtien vuokramäärärahoja noin 350 000 euroa. Nämä puuttuivat, vaikka eivät olleet yllätyksenä. Tilaelementtien vuokriin löytyy kate kaupunginvaltuuston Lohjan yhteislyseon lukion tilaelementtien vuokriin myönnetystä lisämäärärahasta, koska tilaelementit tulevat arvioitua myöhemmin ja määrärahaa jää tältä osin käyttämättä.

Vuoden 2018 aikana otetaan käyttöön perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimintamalli Lohjalle, rakennetaan toimintamallin vaikuttavuuden seurannan mittarit, selvitetään perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toimintamallin juurruttamiseen tarvittavat asiat, tarkennetaan kustannukset sekä selvitetään toiminnan jatkorahoitusmahdollisuus vuoden 2019 alusta.

Malli tuottaa selkeät ja konkreettiset työkalut tilanteisiin, joissa herää epäily tai huoli väkivallasta tai kun väkivalta on tullut ilmi. Mallin avulla autetaan sekä väkivallan uhria, väkivallan tekijää sekä tilanteissa eläviä lapsia.

Kustannukset rahoitetaan vuonna 2018 Valtiokonttorin 21.2.2018 päätöksenmukaisella valtionperinnöllä, mikä on osoitettu käytettäväksi haasteelliseen perhetyöhän Lohjalla. Tämä on todella hyvä malli ja on hienoa, että Lohjalla pyritään pureutumaan ongelmaan ja tukemaan ihmistä.

Saukkolan päiväkodin tarveselvityksestä käytiin pitkä ja välillä kiivastakin, mutta erittäin hyvää keskustelua. Saukkolan päiväkodissa on sisäilmaongelma ja kiinteistöstä on tarveselvityksen mukaan luovuttava. Sisäilmaraportin voi lukea täältä kokonaisuudessaan: https://lohja.emmi.fi/l/c5bjnSnbfvx7

Tilaprosessin omistaja, kehittämisjohtaja Eero Soinio, on antanut tarveselvityksestä lausunnon. Lausunnon mukaan Saukkolan päiväkodin nykyisestä rakennuksesta voidaan luopua. Ensisijainen sijaintipaikka uudelle päiväkodille olisi Nummen koulukeskuksen alueella ja toissijaisena vaihtoehtona Mäntsälänmetsä. Mäntsälänmetsään rakennettaessa hanke voitaisiin toteuttaa kokonaisulkoistuksena, jossa kaupunki luovuttaisi tontin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, ja yrittäjä rakentaisi ja ylläpitäisi päiväkodin itse tarveselvityksen mitoituksen mukaisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, että koko Nummen alueella ei olisi enää kaupungin omaa tuotantoa päivähoidossa, ei perhepäivähoitajia, ei Koisjärven päiväkotia. Vain yksityisen tarjoama, toki kunnan palvelusetelillä toimiva ostopalvelu. (Kokouksen seuraavassa pykälässä muuten vielä olisimme antaneet palveluntuottajalle mahdollisuuden suurentaa ryhmäkokoja, toki lautakunnan päätöksellä, mutta mahdollisuus olisi ollut.) Tällä palvelujen kaventamisella ei lapsiperheitä houkutella alueelle. Edellisellä kaudella lautakunta oli päättänyt ostopalvelujen katosta, joka tällä päätöksellä olisi noussut rajan yli ja olisi pitänyt tehdä asiasta jälleen uusi päätös.

Päätösesityksessä, eikä pykälässä ollut ollenkaan mainittuna väistöä lapsille, vaikka varsinkin pienten (0-3 vuotiaiden) puolella oireilu on rajuakin. Lapset tarvitsevat väistöä, mahdollisimman pian.

Tein vastaesityksen:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää:

1. pyytää asiasta palvelutuotantolautakunnan lausunnon ennen kaupunginhallituksen käsittelyä; (alkuperäisessä päätösesityksessä)

2. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Saukkolan päiväkodista luovutaan

3. Saukkolan päiväkoti korvataan uudella päiväkodilla tilaprosessin omistajan lausunnon tarveselvityksestä ja suosituksen mukaan Nummen koulukampukselle (=VE3). Verraten omana toimintana tai ulkoisen tuottajan toimintana.

4. pyytää palvelutuotantolautakuntaa selvittämään väistötilojen saamista Saukkolan päiväkodin käyttöön mahdollisimman pian.

Vastaesitys sai taakseen lähes jokaisen ryhmän, äänet 9-4.

Esitin kokouksessa Saukkolan väistöstä, että omia kiinteistöjähän meillä on, esimerkiksi Koisjärven koulu, jossa on pidetty kokoajan ylläpitolämpöä päällä, samoin Hyrsylän koulu, jota ei ole vielä myyty. Ostajan tulisi 10.6 mennessä allekirjoittaa kauppakirja, muuten vetovoimalautakunnan päätöksellä kauppaa ei tule.

Molemmat vanhat koulut ovat edullisia vaihtoehtoja väistölle, sillä niissä joka tapauksessa on ollut kuluja kokoajan, sähkö, lämmitys, jne. Pienillä muutostöillä, piha-aidan rakentamisella, koulusta olisi väliaikaiseksi väistöksi päiväkodille. Tämä olisi huomattavasti edullisempaa kuin väistötilat ja lapset pääsisivät terveempiin tiloihin.

Jännää näennäisdemokratian tuntua tulee siitä, että lautakuntamme pyytää lausuntoa palvelutuotantolautakunnalta, joka kokoustaa seuraavana päivänä, eikä näin ollen ehdi oikeasti perehtyä meidän pyyntöömme.

Karstun alueen opetuksen järjestämisestä kävimme myös pitkän keskustelun. Päätösesityksen mukaan kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät Roution koulun oppilaiksi, tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen ja jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle. Perussuomalaiset tekivät vastaehdotuksen, jota kannatin.

Vastaesitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että

1. kaikki Karstun nykyiset 1.-5.luokan oppilaat siirtyvät valintansa mukaan joko Roution tai Sammatin kouluun

2. tulevat ensimmäisen luokan oppilaat tekevät uuden kouluun ilmoittautumisen

3. jatkossa Sammatin ja Roution alakoulujen välinen oppilassuunnitealueen raja kulkee Urtmäentien ja Karstuntien risteyksen kohdalla, siten, että Urtmäentien varrelta suunta on Roution koululle

4. Koulukuljetukset järjestetään sekä Roution että Sammatin suuntaan tarpeen mukaan.

Vastaesitys kaatui äänin 10-3.

Koulukuljetukset huolettavat huoltajia ja kävimme pitää keskustelua niiden toimivuudesta. Monilla jo lakkautetun koulun oppilaalla ja vastaanottaneen koulun oppilaalla koulumatkoihin kulunut aika ylittää toistuvasti lain salliman ajan. Tämä toivottavasti on ensi lukuvuodesta lähtien mennyt ongelma ja tulen seuraamaan sitä. Meillä on jo kokemusta lakkautettujen ja vastaanottavien koulujen lasten koulukyydeistä ja niiden epäonnistumisista ja sähellyksistä sekä koulumatkoihin kuluvan lain salliman ajan ylittämisistä, että en niin sanotusti pidätä hengitystä. Mutta toivon, että oikeasti olisi jo opittu. Ja luonnollisesti haluan luottaa siihen, että logistiikka onnistuu, eikä lasten koulumatkoista tule liian pitkiä.

Ojamon väistö

Ojamon koulun kahdeksan luokan opetus järjestetään elokuusta 2018 alkaen Routionmäen, Metsolan, Ojaniitun ja Harjun koulujen sekä Roution vanhan päiväkodin tiloissa, lisäksi tutkitaan mahdollisuus, että tämä yksi ryhmä, joka oli tarkoitus sijoittaa Roution vanhan päiväkodin tiloihin, voitaisi sijoittaa kuitenkin Roution kouluun. Oppilaille järjestetään koulukuljetus Ojamon koulun ja väistötiloina toimivien koulujen välille.

Väistötilojen saanti koko maassa on lähes mahdotonta ja Lohjalla on hienosti tutkittu mahdollisuutta hajasijoittaa koululaisia. On hyvä, että on käytetty luovuttaa ja lapset pääsevät terveempiin tiloihin opiskelemaan.

Päätimme myös selvittää kesäsetelimahdollisuuden laajentamisesta 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä .

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua

Näin kouluvuoden lähestyessä loppuaan ja kaupungin pohtiessa jälleen yhden koulun lakkautusta, alkaa keskustelu koulukyydeistä. Toisilla on vaikea uskoa sitä, että matkallisesti lyhyeen koulumatkaan voi mennä aikaa jopa yhteensä yli sen lain salliman 2,5 tuntia.

Lohja kuuluu niihin kuntiin, jotka lähtökohtaisesti laskevat koulumatkat niin, että laki sallii 2,5 tuntia kestoksi. Näinhän laki sallii, mutta Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan kunta, joka näin tekee saattaa toimia lainvastaisesti soveltaessaan yksioikoisesti perusopetuslain maksimiaikoja ja jättää muun lainsäädännön huomiotta.

Lehtola muistuttaa, että perusopetus on laissa määritelty lähipalveluksi ja se tulee järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman lyhyitä.

Opetus on myös järjestettävä ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

— Herkässä kasvuiässä olevien pienten oppilaiden lisääntyvä istuttaminen 2,5 tuntia päivittäin koulukyydissä on edesvastuutonta. Tällainen ei ole lasten ihmisarvon mukaista, Lehtola sanoo. (https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/66d1abc1-245f-4040-9b22-a7dcd6cbfc37) (tässä haastattelussa kyse Etelä-Savon kouluverkosta)

Koulujen lakkautuslaskelmissa ei useinkaan osata tai haluta huomioida kyytikustannusten kasvua. Kuntaliiton mukaan keskimääräinen kuljetushinta oppilasta kohden onkin kymmenessä vuodessa kasvanut 900 eurosta 1 600 euroon.

— Kun koulujen lakkautukset eivät tuottaneet toivottuja säätöjä, kunnat ovat säästösyistä optimoineet kuljetusreittejä. Reittien yhdistäminen tarkoittaa käytännössä oppilaiden koulumatkoihin kuluvan ajan pitenemistä entisestään.

Alakoululaisen koulumatka saa kestää päivässä korkeintaan 2,5 tuntia ja yläkoululaisella kolme tuntia.

Länsi-Uusimaa julkaisi 24.4.2018 mielipidekirjoitukseni aiheesta:

Koulumatkoihin käytettävästä ajasta huolehtiminen ei ole liioittelua

Nummi-Pusulan ja Karjalohjan liityttyä Lohjaan 2013 on kaupunki lakkauttanut kuusi koulua, Koisjärven, Lohjansaaren, Hiiden, Hyrsylän, Neitsytlinnan ja Nummentaustan koulut ja näin ollen olemme todenneet sen, että koululaisten koulumatkoihin käyttämä aika on lisääntynyt ja matkat ovat pidentyneet.

Koulukuljetuspäätöksiä ja niihin liittyviä järjestelyjä tulee tehdä lapsen edun näkökulmasta lapsen ikä huomioiden. Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan. Pitkät koulumatkat heijastuvat oppimistuloksiin. Aiheesta ei ole tehty tutkimuksia, mutta päätelmiä voi tehdä esimerkiksi Pisa-tutkimuksista.
Esimerkiksi Etelä-Savossa tulokset ovat heikentyneet voimakkaammin kuin esimerkiksi Uudellamaalla tai Helsingissä, missä koulut ovat lähempänä.

Moni koululaisen vanhempi on huolestunut koululaisten ja esikoululaisten pitenevistä koulumatkoista ja niihin liittyvistä koulukuljetusjärjestelyistä, koulukuljetusten turvallisuudesta ja vastuukysymyksistä. Koulukuljetuksista on tullut yhä monimuotoisempia. Koulukuljetuksiin liittyvien vaaralliseksi koettujen kävelyosuuksien lisäksi vanhemmat ovat huolestuneita epäselvistä vastuukysymyksistä ja siitä, minkälaista omatoimisuutta ja vastuunottoa erityisesti pieniltä koululaisilta voidaan koulukuljetuksissa edellyttää.

Toteutuuko lapsen etu koulukuljetuksiin liittyvissä järjestelyissä?

JOKAINEN on oikeutettu TURVALLISEEN koulumatkaan. Paperilla kuljetukseen oikeuttavat kilometrirajat saattavat näyttää kaikkien kaupungin lasten kannalta tasapuolisilta, mutta todellisuudessa valaistua kevyenliikenteen väylää on eri asia kuin sama matka valaisematonta kiemuraista tietä, jossa ei ole edes piennarta. Jos ryhmä lapsia, alakoululaisia, seisoo vilkkaasti liikennöidyn valtatien varrella, jossa nopeusrajoitus on 80 km/h, jossa rekkaliikennettä riittää, onko se ok? Jossa rekkojen ilmavirta heiluttaa isompaakin odottajaa?

Vuonna 2014 tehdyn brittiläistutkimuksen mukaan alle kymmenvuotiaat ovat lähes sokeita liikenteelle. Lapset kulkevat omissa maailmoissaan, menevät pitkin ojan pohjia ja keksivät oikoreittejä. Eräässä tutkimuksessa on kysytty lapsilta, mikä liikenteessä pelottaa eniten. Vastaukset liittyvät useimmiten liikenteen vilkkauteen. Pieniä koululaisia pelottaa suojatien ylittäminen, kun autot eivät pysähdy. Myös maantien varressa käveleminen pelottaa.

Viime vuonna eskarilaiseni ”taksikyydin” kulkuneuvo oli linja-auto. Tähän 2,7 kilometrin matkaan meni toisinaan tunti. Toki pääasia on se, että lapset saavat turvallisen kyydin. Ja turvallinen tämä kyyti on ollut. Siitä olen kiitollinen.

Entä linja-autoissa olevien lasten turvallisuus? Viime vuonna näin liian monena päivänä kuinka lapset seisoivat käytävillä, (vaikka ei saisi) koska linja-auto oli niin täynnä, aikataulut ovat liian tiukkoja, jonka vuoksi joskus voidaan joutua ajamaan ylinopeutta. Tämä toivottavasti on tämän vuoden ongelma, joka ei toistu enää ensi vuonna, mieluiten ikinä.

Aiempina vuosina koulukuljetusten ongelmat kasaantuivat. Kuljetukset olivat pitkälle joulun tienoille (ja itse asiassa joissakin paikoissa jopa pitkälle kevääseen) sekaisin. Moni lapsi kärsi näiden säheltämisten ja kuljetusongelmien vuoksi paniikkikohtauksista, peloista ja painajaisista. Lapset ovat kieltäytyneet itkien menemästä bussiin, koska pelottaa. On tarrauduttu vanhempaan, itkien. Kuinka tämä huomioidaan? Mitä tehdään, että lasten ei tarvitse pelätä kouluunmenoa?

Vaikka koulumatka ei olisi kilometreinä pitkä, kaupungin linjaus siitä, että käytetään ensi-sijaisesti linja-autoa, saattaa vaikuttaa koulumatkaan käytettävään aikaan. Koulumatkaksi lasketaan aika, joka käytetään siihen, että kuljetaan kodin ja koulun väli ja aikaan lasketaan myös odotusajat. Esimerkiksi koulumatka vuoroliikenteellä Karstulta Roution kouluun tulisi ylittämään odotuksineen lain salliman 2,5 tuntia päivässä. Tämä tulee näkymään väsymksenä, levottomuutena sekä oppimistuloksissa.

Koulumatkan pituus ja turvallisuus vaikuttavat merkittävästi lapsen hyvinvointiin ja koulumotivaatioon. Koulutyön ja koulupäivään koulumatkoineen käytetyn ajan lisäksi lapsilla tulee taata riittävästi aikaa lepoon ja vapaa-aikaan.

Lotta Paakkunainen

Puheenjohtaja

Lokova ry

Kylä on sitoutunut kuntaan – kuinka kunta sitoutuu kyläläisiin, kuntalaisiinsa?

No nyt on tutkittu. Karstun koululla tehtiin kattava sisäilma- ja kuntokartoitus.

Kuitenkin jotenkin se, että lautakunnan kokouksen esityslistalla mainitaan, ettei sisäilma vaikuta päätökseen, vei pohjaa ja vielä enemmän uskottavuutta kaupungin toimista ja vähän pontta myös sisäilmatutkimuksen kyseenalaistamiseen.

Karstulaiset ovat olleet todella aktiivisia ja paljon kuntaan ja päättäjiin yhteydessä. Se, jos mikä kertoo sitoutumisesta kylän ja kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Kuinka tällainen toiminta saataisi käännettyä voimavaraksi kaupungille? Ei ainakaan lyttäämällä, vaan kuuntelemalla.

Valtuusto teki viime kaudella päätöksen Lohjan kouluverkosta ja siinä yhteydessä myös Karstun koulun tulevaisuudesta. Valtuusto päätti, ettei koulua lakkauteta.

Tämän kauden aikana on kuullut sanottavan, että ”Karstu on nyt jatkoajalla”. Miten niin? Valtuusto päätti, että koulua ei lakkauteta.

Tällaisen päätöksen jälkeen sitä luulisi, että esimerkiksi tuntikehystä olisi sen päätöksen mukaan arvioitu ja laskettu niin, että se riittäisi, mutta ei. Jälleen on kuultu, kuinka pienten koulujen ylläpito kiristää tuntikehystä muualla.

Miksi tuntikehystä ei ole sitten tarpeeksi kaikille niiden päätösten perusteella, joita on jo tehty?

* Lohjalla tarvetta suuriin väistötilöihin monen koulun ja päiväkodin osalta
* Tilapäiset parakit kalliita. Koska Suomessa sisäilmaongelmat ovat laajoja, ovat tilaelementtien toimittajien markkinat ja hinnat ovat juuri niin korkeita, kuin he kehtaavat pyytää (ja kyllähän he kehtaavat)
* Siirretään osa oppilaista olemassa oleviin kouluihin, hyödynnetään myös kyläkouluja ja vielä toimintakuntoisia jo lopetettuja koulukiinteistöjä

Lohjalla on todella monta sisäilmaongelmaisten koulun tuomaa ongelmaa, esimerkiksi väistötilojen puute.

Karstun koulun lakkautusta on perusteltu myös sillä, että Roution koulussa on tilaa ja sillä, että Roution koulua suunnitellessa laskettiin myös karstun lapset sinne.

Tänä koulujen sisäilmaongelmien päivinä meidän tulisi katsoa jokainen vaihtoehto, kääntää joka kivi, että saamme lapsemme terveisiin kouluihin.

Karstun koulun lapset saavat olla terveessä koulussa, Roution lapset saavat olla terveessä koulussa.

Ojamon lapset tarvitsevat välitöntä väistöä, kuinka järkevää ja mielekästä voi olla sulkea tervettä koulua? Roution koululla on tilaa, kyllä ja siellä on tilaa enemmän, jos karstulaiset lapset eivät siirry sinne.

Karstun sisäilma pähkinänkuoressa

hiilidioksidipitoisuudet eivät nouse yli asumisterveysliiton suosituksia (1150 korkeampi kuin ulkoilmassa) -> ikkunatuuletus tuntien välillä suositellaan
Mikrobinäytteiden tulos tavanomainen, kerhotilassa otettu näyte ainoa, jossa viittaa vaurioon ja vahva viittaus vaurioon sekä tila 202 (eteinen) heikko viite vauriosta
Pah( esiintyy lähes kaikkialla epätäydellisen palamisen seurauksena, esiintyy yleensä puutavaran kyllästämisestä kreosiitilla ja tervapapereistahan sitä kreosiittia löytyi. Lopputuotoksen ei kuitenkaan todeta haihtuvat huoneenlämmössä. )tervapapereista otetuissa näytteissä oli korkeita pah-pitoisuuksia (ei voida suoraan sanoa olevan sisäilmahaitta)
Tvoc(haihtuvat orgaaniset yhdisteet)-pitoisuudet tavanomaisia
Hiiriä tavattu keittiössä (jopa 27 kpl 🙂 ) karkottaminen ääni on häiritsevä, oppimistiloissa ei saisi esiintyä
Poikien WC:ssä haisee öljy
Tyttöjen WC:ssä mikrobiperäinen haju
Mikrobinäytteiden otolla pyrittiin selvittämään mikrobien lajistoa, ei vaurioiden sijaintia
Luokan 101 lämmönjärjestelmä tulisi tarkistaa
Luokissa 17-23 astetta
Alakoulun ryömintatilan kissaluukkuja suljettu pysyvästi

Siinä olivat ne pahimmat. Eli ei saatu sisäilmatutkimuksilla koulua kiinni.

Toimenpide-ehdotuksia oli jonkun verran, mm talousrakennuksen peruskorjaus, mutta välttämättömät toimenpiteet eivät kustanna kaupungin ”laskemaa” 500 000 euroa. Sisäilmaraportissa todettiin, että koululla ei ole välitöntä sisäilmaongelmaa. Silti kaupungin kanta ainakin Länsi-Uusimaan mukaan oli, että koulussa on lievä sisäilmaongelma.

Länsi-Uusimaan artikkeli 9.4.2018

Olin valmistautunut vastaesitykseen jo lautakuntaan helmikuussa, mutta koska asiaa ei silloin käsitelty tulevan sisäilmatutkimuksen vuoksi, vastaesitys tullaan tekemään kaupunginhallituksen kokuksessa ja valtuustossa toukokuussa, kun Karstun koulun tulevaisuutta käsitellään. Esitys saattaa hieman vielä muuttua, mahdollisesti oppilasmäärän määrittelyllä.

Vastaesitys Karstu:

Koulu jatkaa toimintaansa ilman suurempia investointeja, vain välttämättömien yllä- ja kunnossapitotöiden tuella vuoteen 2025 (tai 2021)
Vanhempainyhdistys Pähkinä ry ja Karstu-Karkaliseura sitoutuvat kylän kehittämiseen ja uusien asukkaiden hankintaan. Asukkaiden ja koululaisten määrä tarkistetaan vuonna 2025
Luodaan yhteistyömalli, uusi toimintatapa Karstun koulun kehittämiseksi. Sovitaan kyläläisten roolista ja kunnan roolista, esim. (koulun ulkomaalaus yhteistyönä, kyläläisten talkootyöt)

Koulun säilyttämisen positiiviset vaikutukset kunnan imagoon, monimuotoisen kouluverkon ylläpitäjänä ja perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin lapsiystävällisenä kuntana ovat suuret

Olen keskustellut paljon kyläläisten ja koulun vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa ja he ovat sitoutuneet vastaesitykseni ehtoihin.

Kuinka kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat sitoutuneita kyläläisiin? Kuinka me kuntana olemme sitoutuneet kyläläisiin?

Viimeiset penkkarit Nummella

Abit. Meidän rakkaat nuoremme. Teissä lepää meidän toiveemme ja te olette ne jo täydellisesti lunastaneet. 🙂

Nummella oli eilen viimeiset penkinpainajaiset ja he olivat todella panostaneet siihen, karkkeja myöten. Elämä edessä ja itsetunto ja -luottamus kohdillaan!

Viimeiset penkkarit Nummella 2018

Vaikka te, ihanat nuoret, menette kuten teidän pitääkin, täysillä eteenpäin, aion minä vielä niin usein kuin mahdollista, tarrata menneeseen. Mutta vain sen osalta, että aion muistuttaa teistä ja meidän lukiostamme.

Mä toivon teille menestystä ja onnea tulevaan!

Aluekeskukset kilpailuvalttina ja Lohjan nosteena

Lohjan talous on, kuten olemme moneen otteeseen kuulleet, huonohko, katastrofaalinen, mitä näitä nyt on. Tässä vaiheessa huomio tuleekin kohdistaa siihen, kuinka voimme saada kaupunkiimme lisää työpaikkoja ja enemmän veroäyrejä palveluiden tuottamiseen. Kuinka Lohja voi kilpailla pääkaupunkiseudun imussa muiden kuntien ja kaupunkien kanssa? Mitkä ovat ”lohjaiset argumentit”, kun perhe etsii uutta kotipaikkaa? Muut kaupungit voivat tarjota samat palvelut jopa lähempänä pääkaupunkia. Lohja ei ehkä pysty kilpailemaan muiden muuttokuntien kanssa voitokkaasti, sillä ne ovat sijainniltaan lähempänä pk-seudulla työssäkäyville ja osa jopa radan varrella. Nyt ei pelkkä ”omenakaupunki” eikä edes ”järvikaupunki” riitä.

Entä jos nostaisimme aluekeskukset kilpailuvaltiksemme? Ja yhä kasvavan vanhusväestön, jonka varaan voi kehittää myös erittäin tuottoisaa liiketoimintaa. Ollaan rohkeita, panostetaan hieman erilaiseen lähestymistapaan ja lähdetään kehittämään olemassa olevaa. Opitaan pois vanhasta ja siiloajattelusta ja pyritään luomaan jotain uutta. Lohjalla organisaatiomuutoksen myötä on pyritty eroon siiloista, mutta Karstun koulun tilaisuudessa kuulsi läpi, että siiloajattelu ei niin vain lähde kaupungin byrokraateista.

Nykyaikana työnteko ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. Ruuhka-aikaansa elävät perheet tarvitsevat hyvät palvelut ja yhä useampi haluaa elää maaseudulla. He tarvitsevat sujuvaan arkeensa lähelle päiväkodin, koulun ja mieluiten myös iltapäiväkerhon ja ehkä myös lukion arkeaan helpottamaan. Siten kyläkoulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata, koska niissä saadaan synergiaetuja, esim. oppilashuollossa, kirjastotoimessa ja kulttuurin saralla. Niitä pystyttäisiin kehittämään lukemattomilla tavoilla, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia -niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin.

Olin toissapäivänä Karstun alueen opetuksen järjestäminen tulevaisuudessa – tilaisuudessa, josta kirjoitin eilen. Olin hämmentynyt siitä, että asian selvitykseen ei oltu ehditty tekemään kunnon tutkielmia, tai edes lukemaan tutkimuksia aiheesta, mitä koulun lakkautus saattaa tehdä kylälle tai kuinka se voi vaikuttaa lapsen elämään ja perheeseen. Olen ollut monessa lakkautusrumbassa mukana ja olen lukenut teoksen, jos toisenkin aiheesta. Mutta niin ovat myös viranhaltijat olleet mukana. Eivätkä siltikään ole ehtineet.

Turun Yliopiston Sami Tantarimäellä on kiinnostavia ajatuksia liittyen kyliin ja kyläkouluihin ja muutaman asian voisin nostaa hänen ajatuksistaan tähänkin.
Hän totesi, että tutkimusten mukaan lähikouluja lakkautettaessa verrattiin niiden tuomia haittoja ja etuja.

Haittoina:
-perheiden ajankäyttö muuttuu
-lapset etääntyvät yhteisöstä
-perheen yhteinen aika vähenee
-tiivis yhteistyö koulun ja kodin kanssa muuttuu

myönteisinä asioina, etuina
+uudet kaverit
+uudet sosiaaliset verkostot lapsella
+uudet sosiaaliset verkostot vanhemmilla
+liikkuminen

Eräs mielenkiintoinen seikka, johon haluaisin pureutua ja asia, josta haluan muistututtaa on se, että:

Maaseutu ja kaupunki ovat kiistattomasti erilaisia sekä maantieteellisesti että asukasmäärältään ja asukastyypiltään. Tällä tarkoitan siis sitä, että useammin maalla-asuvan suku on asunut samassa talossa jo 400-500 vuotta. Sitä ei voi luokitella enää valinnaksi. Ihmiset, jotka ovat vapaaehtoisesti muuttaneet maalle, hakevat ehkä maaseudun väljyyttä, rauhaa, luontoa, mitä tahansa sieltä hakeekin. Työpaikat ovat usein kaupungissa, muualla. Työt eivät vielä toistaiseksi liiku samalla tavalla kuin ihmiset. Se pitäisi suoda kaikille. Vapaus valita asinpaikkansa. Ja yleensä työikäisillä on perhe, lapsia, joiden vuoksi usein myös asuinpaikkaa on katsottu sillä silmällä, että se koulu olisi edes kymmenen kilometrin päässä.

Eli tasa-arvoisuutta voi olla myös se, että siellä maalaiskylällä on se koulu, johon tullaan 10-20 km:n päästä, ei niin, että oppilaat lähtevät 40-50 km päähän. Tasa-arvoisuus ei ole sitä, että maalla istutaan autossa tuntikaupalla, että päästäisi kouluun. Tasa-arvoisuus ei näissä asioissa välttämättä tarkoita myöskään sitä, että on niitä koulukeskuksia ja että opetusryhmät ovat samankokoisia sekä kaupungissa että maalla. Se ei ole mahdollista. – koulut eivät ole sulatusuuneja – tasapäistäminen ei aina ole hyvä asia. Kaikki nyt vaan eivät ole samanlaisia. Toisaalta on tärkeää antaa ne tasa-arvoiset ja tasavertaiset mahdollisuudet. Tasa-arvoisuus on tärkeää, mutta liian pitkälle vietynä tasa-arvoisuus katoaa, esim. kaupunkialueella oleva koulu ja maaseudulla oleva koulu eivät maantieteellisestikään voi olla tasa-arvoisia.

Koulukeskuksiin, monitoimija-alueisiin on järkevää satsata. Saadaan synergiaetuja, esim oppilashuollossa, kirjastotoimessa, kulttuurin saralla, niitä pystyisi lukemattomilla tavoilla kehittämään, jos vain olisi tahtoa ja mahdollisuuksia, niin kuntalaisilla, kolmannella sektorilla kuin kaupungillakin. Esimerkkinä tästä Oinolan alakoulun, Nummen yläkoulun, Oinolan esikoulun, kaupungin ja Nummen kyläyhdistyksen kesken on suunniteltu ja toteutettukin yhteisiä tapahtumia, jolla on esitelty yhdistyksiä, käsityöläisten tuotoksia, alueen yrittäjät ovat olleet mukana esittelemässä uuden monitoimija-alueen mahdollisuuksia kivalla tavalla. Tälläkin tavalla tuodaan sitä omaa aluettaan, alueen omaa osaamista näytille. Rakennetaan alueylpeyttä, omasta koulusta ja koulualueesta, joka palvelisi alueena niin perheen pienimpiä kuin sitten iäkkäämpiäkin.

Yksi mielestäni kehitettävä asia olisi se, että kaupunki tekisi kolmannen sektorin kanssa yhteistyötä esim. koulun tekstiilityön tunnilla, kuten esimerkiksi Hyrsylän kyläkoulussa tehtiin. Kylämummot tulisivat esim virkkaamaan, neulomaan ja samalla auttaisivat oppilaita, opettajalle jäisi enemmän aikaa keskittyä opettamiseen, mummot opettaessaan pääsevät lasten seuraan ja kertomaan juttuja, oppilaat saisivat opetusta ja samalla seuraa mummoista ja ehkä vahingossa jäisi viisauden ajatuksia mieleen. Sosiaaliset taidot paranisivat ainakin huimasti, ainakin kehittyisivät. Lapsia se rikastuttaisi myös siinä suhteessa, että toisilla isovanhemmat ovat kaukana, eikä ole mahdollisuutta saada sitä kontaktia iäkkäämpään väestöön. Toisaalta onhan tässä upeassa ideassa heti ongelma: kuka kuljettaa?

Nummen yhtenäiskoulu tekee yhteistyötä alueen asukkaiden kanssa — Olavi Leikola ja Juhani Mannerkoski kertoivat Nummen yhtenäiskoulun 8. luokkalaisille Helsingin olympialaisista.

Olisiko mahdollista, että kaupungin toimialojen yhteistyö voisi parantua? Suunniteltaisiin yhdessä logistiikka:

kuljetukset -> aluksi esikoululaiset ja koululaiset kouluun -> sama auto hakee ikääntyvät ja vie palvelupisteelle, päivätoimintaan -> sama auto ajaa taas hakemaan kylämummot sovitusta paikasta ja vie koululle, jolloin jo esikoululaiset saattavat päästä kotiin ja kuski kuljettaa, jnejne.

lukujärjestys, koulujen lukujärjestykset tulisi siis synkronoida myös näiden asioiden kanssa

kyläruokailut ->kouluilla jää ruokaa usein yli, iäkkäät syövät välillä miten saattuu, ovat yksinäisiä, mitä jos alueen iäkkäät (jos alueella ei ole palvelu- tai päivätoimintaa) tulisivat koululle syömään?

kaikki nämä pitäisi samaan aikaan suunnitella. Saattaa olla haastavaa muuttaa byrokratian kulttuuria, mutta voisiko se tuoda säästöjä, voisiko kaupungin esimerkillinen yhteistyö luoda myös hyvää yhteishenkeä kuntalaisiin? Ollaan avoimia ja pyritään poisoppimiseen.

Mutta palveluverkon muutosten tuomia no, muutosten, arviointia tulisi tehdä ennen ja jälkeen. Ja, kuten edellä mainitsin, yksi tärkeä seikka on se, että olisimme avoimia uudelle. Uusille mahdollisuuksille ja vanhasta poisoppiminen. Ei ole helppoa.

Mahdollisen lakkautuksen jälkihoito on muutakin kuin koulukuljetukset, tulee arvioida minkälaisia alueellisia ja yhteisöllisiä vaikutuksia sillä on ollut. Asuinalueet elää ja yleensä ihmiset oppivat elämään uusien ratkaisujen kanssa. Tärkeää tässä vaiheessa on sanojen ja tekojen yhdenmukaisuus, eli vastuunkanto tehdyistä päätöksistä, ratkaisuista ja vastuunanto. Kuntalaiset kantavat vastuun yhä enemmän ja enemmän omista palveluistaan. Kuntalaiset tulevat käytännössä maksamaan enemmän ja enemmän palveluistaan. Toki maaseudulla se tulee kirpaisemaan enemmän pidempien etäisyyksien vuoksi.

Kun puhutaan palveluista, niiden laadusta ja määrästä, usein verrataan esim. Rovaniemelle. Hyvä vertaus, mukava, hyvä paikka, mielestäni vertaus pohjoiseen ontuu asuessamme näinkin lähellä pääkaupunkia.

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä:

Jaa tämä: