Tyttäreni oli etukäteen valmistautunut perustelemaan minulle, miksi hänen on tärkeää osallistua ilmastolakkoon. Olin alkuun järkähtämätön, koulusta ei olla pois, koulunkäynti on lapsen kannalta tärkeä ja tällä hetkellä ainoa, mitä hän voi tulevaisuutensa eteen tehdä. Tyttäreni näki paljon vaivaa ja käytti aikaa tarkoin ja perusteli rauhallisesti ja hyvin. Hän totesi, että hänen koulunkäyntinsä on tärkeää, hän ymmärtää sen, mutta mihin tulevaisuuteen hän valmistautuu, jos poliitikot ja aikuiset eivät herää ilmastonmuutokseen ajoissa?
Tammikuisena perjantaina sadat nuoret kokoontuivat ilmastolakkoon Eduskuntatalon portaille viemään tärkeää sanomaa. Oma tyttäreni oli mukana, minun luvallani.
Hän
miettii tulevaisuuttaan, ja monen muun nuoren tavoin, kokee
ilmastoahdistusta.
Tyttäreni heräsi tuona aamuna puoli kuudelta, jotta ehti kävelemään tunnin matkan Helsinkiin menevän bussin pysäkille, päästäkseen osoittamaan huolensa ja tekemään sen, minkä näkee oikeaksi. Ylpeä olin hänestä sen vuoksi, että hän näki vaivaa sen eteen, minkä koki oikeaksi. Samalla ylisuojeleva äiti-minäni oli kauhuissaan tyttärensä tulevaisuudesta ja yksin isoon, pahaan maailmaan menosta.
Kirjoitin ensimmäiseen Länsi-Uusimaan ”Kirjoittajavieras” kirjoitukseeni tyttärestäni. Alla linkki, josta pääset lukemaan tekstini.
Tein omatoimisen opintomatkan kolmen muun luottamushenkilön kanssa Järnefeltin koulun ehdotettuihin uusiin sijaintipaikkoihin.
Käynti oli tosi hyvä ja opettavainen. Olimme saaneet kokousmateriaaleihin ilmakuvat sijainneista, mutta ne eivät todellakaan kerro koko totuutta. Opintomatkani Kirsi Ferinin ja Hannele Maittilan kanssa sisälsi opastetun kierroksen alueen hyvin tuntevalta luottamushenkilöltä, Lena Tallqvistilta.
Järnefeltin koulu
Kierroksemme alkoi koulun nykyiseltä sijainnilta, Järnefeltin koululta. Koulun vieressä on todella hyvä lähiliikuntapaikka.
Järnefeltin lähiliikuntapaikkaVirkby skolan
Ehdotettu sijainti Virkbyn koululla voi olla turhan ahdas. Koulu, jossa on oppilaita esikoulusta yhdeksänteen luokkaan, tarvitsee ison, leikkiin innostavan pihan, mutta tässä kohtaa se ei toteutuisi.
Källhagen
Ruotsinkielisten koulujen, Källhagenin yläkoulu ja Virkbyn lukion vieressä voisi olla ihanteellinen sijainti, joka yhdistäisi suomen- ja ruotsinkielisen koulun ja voisi tuoda synergiaetuja. Tässäkin minua arveluttaa pihan koko ja se, että hautausmaa on vieressä, seurakunnan tontilla. Jos Järnefeltin koulu, jossa olisi noin 700 oppilasta sijoitettaisi tänne, tulisi kaupungin ostaa seurakunnalta hautausmaan viereinen tontti, johon todennäköisesti on suunniteltu hautausmaan laajennusta. Tilaa pihalle ja pysäköinnille (ei koulun eikä hautausmaan vierailijoiden) ei juuri jäisi.
Urheilukentän viereinen tonttiUrheilukentän viereinen tie on kapea yksisuuntainen tie.
Jos uusi koulu rakennettaisi urheilukentän viereen, tulisi tehdä tarkka ja täysin uudistettu liikennesuunnitelma. Ja jos tähän rakennettaisi koulu, muuttuisi koulumatkan turvallisuus aika radikaalistikin. Urheilukenttä on toisella puolella Virkkalan suhteellisen vilkasta keskustaa.
Toisaalta urheilukenttien läheisyys toisi kiistatta myös etuja.
Kässäntalon vieressä tien toisella puolella on junarata
Kävimme myös katsomassa upeaa Kässäntaloa. https://kässäntalo.fi/ Kässän tila on yksi Virkkalan keskiaikaisista kantatiloista ja nykyisellä paikallaan Kässän tilakeskus on sijainnut tiettävästi 1800-luvun alusta.
Kässäntalolle oli mietitty väistötiloja neljälle luokalle, mutta ilmeisesti Kässäntalo ei sovellu siihen tilojensa eikä ilmanvaihdon riittävyyden puolesta.
Jokainen vaihtoehto on joltain kannalta ongelmallinen. Toivottavasti löydämme pian parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Tässäkin tilanteessa tärkein kuitenkin on se, että nykyisen tilan sisäilmaogelmat selätetään ja lasten terveys ei vaarannu enempää.
Kaupungilla on etsitty ratkaisuja, tutkittu mahdollisuuksia ja toivottavasti tämän hetkiset ratkaisut tuovat helpotusta lasten ja henkilökunnan arkeen.
Tällä hetkellä siis Järnefeltin koulussa:
käytössä oleva vaihtoehto kuitenkin saattaa olla hyvä. Valmistajien mukaan PCO-laite alentaa haitallisten yhdisteiden määrää, mutta osa tutkimuksista ei puolla väitettä: Teoriassa hajottamisen lopputuotteina pitäisi syntyä hiilidioksidia ja vettä. Myös haitallisia välituotteita ja sivutuotteita (esim. formaldehydi) on havaittu muodostuvan. Joidenkin oireet voivat johtuva siitä. Toisaalta hyvät vaikutukset voivat tulla viiveellä. Toivottavasti joululoman aikana tilanne olisi parantunut. Koululla on myös muita toimenpiteitä esitetty: koulusta on tullut kengätön koulu, tuntien välillä ikkunatuuletus, siivousta tehostetaan, välitunnit ulkoillaan, loman aikana laitteet täydellä teholla. Lisäksi kouluterveydenhuollolla kattava oireseuranta. Eli edelleen on todella tärkeää kotien olla yhteydessä kouluterveydenhuoltoon oireiden ilmoittamisessa! Todella toivoin, että oppilaiden tilanne paranee.
Tärkeitä huomioita Järnefeltin tilanteesta:
– puhdistusmenetelmä perustuu fotokatalyyttiseen oksidaatioon – pudistuslaitteita on tuloilmakanavissa ja erillisiä laitteita osassa luokkatiloista – puhdistusmenetelmällä on kaikki viralliset luvat ja hyväksynnät – kyseessä ei ole otsonointi – koululla on tehty perusteelliset otsonimittaukset (ja monia muita mittauksia) 13.12.2018 kun puhdistuslaitteita oli käytetty runsaan viikon ajan; tuolloin otsonia oli koulun sisällä 1/10-osa verrattuna siihen, mitä otsonia oli samanaikaisesti koulun pihalla (otsonia on aina ulkoilmassa). – puhdistuksessa ei käytetä mitään biosideja.
Palvelutuotantolautakunnan kokouksessa listalla 13.12.2018 väitetään, että kaupunginhallitus olisi päättänyt 18.6 Saukkolan päiväkodista luovutaan. Tämän väitteen perusteella asian esittelijä esittää, että lautakunta päättäisi
1) että Saukkolan käytöstä poistuvasta päiväkodista luovutaan kokonaan;
2) esittää kaupunkikehityksen tulosalueelle, että Saukkolan käytöstä poistuva päiväkoti YL-tontteineen myydään eniten tarjoavalle.
PERUSTELUT: Saukkolan päiväkoti sijaitsee hankalasti teollisuusrakennusten vieressä ja välissä. Uutta päiväkotia (tai muutakaan julkisen palvelun rakennusta) ei tulla tälle paikalle rakentamaan. Tontti ei ole suuri, eikä sillä ole kaupungin maapolitiikan kannalta erityisarvoa. Lähellä, paremmassa paikassa Heimolantiellä sijaitsee kaupungin omistama tyhjä Y-tontti. Itse rakennus vaatii sisäilmaongelmien vuoksi korjaustoimenpiteitä. Koko kohde voidaan myydä pois
Kaupunginhallitus tosiaan päätti, että Saukkolan päiväkodista luovutaan, mutta asiahan meni vielä kaupunginvaltuustoon, jossa valtuusto pisti asian uudelleenvalmisteluun. Tämän jälkeen kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kahdessa kokouksessaan ja mm viimeksi 5.11.2018. Tuolloin päättivät, että
2. että Saukkolan päiväkodin käytöstä luovutaan toistaiseksi;
3. todeta, että alueen päivähoitoratkaisut on järjestetty toistaiseksi vähintään vuoteen 2022 saakka;
4. Nummen alueen uuden päiväkodin suunnittelua jatketaan myöhemmin kaavoituksen valmistuttua. Tarveselvitys tuodaan valtuuston päätettäväksi alkuvuodesta 2020.
Päätös hyväksyttiin.
Käsittääkseni päiväkodin käytöstä luopuminen toistaiseksi ei tarkoita, että lautakunta voisi päättää, että Saukkolan käytöstä poistuvasta päiväkodin kiinteistöstä luovutaan kokonaan. Ainakaan vielä. Asioista tulee päättää oikeassa järjestyksessä ja oikein.
Mitä ihmettä valmistelussa tapahtuu? On aika järkyttävää, ettei voi luottaa asioiden valmisteluun. Pyrkiikö viranhaltija tekemään luottamushenkilöiden töitä? Onko nyt vähän hutiloitu, vai pyritäänkö vähän oikaisemaan? Tekemään päätöksiä vilpillisesti, vai onko kyseessä puhtaasti vain erehdys?
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittelyssä 11.12.2018 kokouksessa on Perusopetuksen tuntikehyslaskennan uudet periaatteet.
”Tuntikehyksen jakamisessa on erilaisia tapoja; oppilaskohtaisina kertoimina, opetusryhmäkohtaisina tunteina tai suoraan euroina kouluille. Lohjalla on ollut käytössä oppilaskohtaisiin kertoimiin perustava tapa jakaa tuntikehys kouluille. Kaavassa on ollut erilaisia kertoimia ja vakioita. Tämä kaava on kuitenkin huomattu hankalaksi, koska palveluverkossa olevat yksiköt ovat niin eri kokoisia, eikä kaava kohtele eri kokoisia yksiköitä yhdenvertaisesti. Pienemmissä yksiköissä oppilaskohtainen resurssi ei riitä opetuksen järjestämiseen, vaan niille on jouduttu myöntämään lisäresurssia kaavan lisäksi. Myös kaavassa olleet vakiot laittoivat eri kokoiset koulut eriarvoiseen asemaan. ”(lähde: lanupen esityslista). Tuntikehys ei ole kovinkaan helppo ymmärrettävä, enkä todellakaan väitä, että ymmärrän täydellisesti asian.
Siksi toivoisin, että saisimme enemmän tietoa tässäkin kohdassa. Liitteinä on vertailu tuntijaosta pienen ja ison alakoulun kesken, mutta yläkoulusta ei ole vertailua, on vain ison yläkoulun laskenta. Mitä tällainen tuntikehysjako tarkoittaa pienemmässä yläkoulussa? Jos minulle tarjotaan tiedoksi vain yhtä taulukkoa yhdestä koulusta, en ole oikein vakuuttunut, että se sama pätee pienempään yläkouluun. Miten siis pienemmässä yläkoulussa? Muutaman opettajan irtisanomista? Sitä, että pienemmän yläkoulun oppilaat tulevat olemaan epätasa-arvoisessa asemassa isompaan nähden?
Onko asiasta tehty lapsivaikutusten arviointia? Ei. Onko tehty ennakkoarviointia?
Kyseinen laskentatapa saattaa vaikuttaa opettajien opetusmäärän vähenemistä 24 tunnista toisilla jopa kahdeksaan tuntiin viikossa. Se tulee vaikeuttamaan pätevien opettajien rekrytointia, varsinkin reuna-alueilla. Se tulee vaikuttamaan opetuksen laatuun.
Esityksessä sanotaan, että tällä tavalla laskien kaikki oppilaat ovat tasa-arvoisessa asemassa, mutta koska asiaa ei ole avattu ja vertailtu kokonaisuudessaan, ja jos en saa jo esittämiini kysymyksiin vastauksia, olen valmistautunut esittämään asiaa uudelleen valmisteluun, koska meille ei ole tarjottu tarpeeksi tietoa tehdäksemme päätöstä asiasta.
Sentään pelkkiä leikkauksia ja lakkautuksia ei esitetä. Sote-lautakunta esittää mm
– Kotihoitoon yhden lähihoitajan vakanssin perustaminen, vuosilomasijaiskustannuksineen noin 50 000 euroa. Väestön ikääntyminen ja kotihoidon jatkuvasti kasvaneet asiakasmäärät edellyttävät lisäresursointia.
Tämä on hyvä lisäys.
Muutama muukin hyvä henkilökuntalisäys, mutta tällä kertaa puran tätä muutamalla epäkohdalla:
28/2016 Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille – kaupunginhallitus on palauttanut 4.6.2018 valmisteluun aloitteessa esitetyn pohjalta. Aikaisemman valmistelun pohjalta talousarviovaikutuksen arvioidaan olevan e-pillereiden osalta 116 784 euroa. Sote-lautakunta esitti, että aloite olisi loppuunkäsitelty, eikä maksutonta ehkäisyä tarjottaisi nuorille. Valtuusto esitti, että aloite olisi vielä vireillä.
Samaan aikaan muualla:
– Tampere: Maksuton ehkäisy alle 20-vuotiaille tamperelaisille
– Riihimäki: Maksutonta ehkäisyä entistä useammille – Riihimäen seutu nostaa ikärajaa ensimmäisenä Kanta-Hämeessä (ikäraja nousee 20 vuodesta 25 vuoteen)
Lohjan sote-lautakunnan esityslistan tekstin mukaan ”maksuton ehkäisy ei kuitenkaan takaa raskaudenkeskeytysten vähenemistä, jos ehkäisyvalmisteita ei käytetä ohjeiden mukaan. ” Eipä niin. Siksi on ehkäisyneuvontaa. Ja onko se syy evätä kaikilta, jos pelätään, ettei ne kuitenkaan osaa käyttää ja kuitenkin tulevat raskaaksi.
Sote-lautakunta ”säästää” siis sillä, ettei panosteta nuorten ehkäisyyn ja sitä kautta seksuaaliseen hyvinvointiin.
Lisäksi sote-lautakunta esittää säästöä hammashoidon keskittämisellä. Eli palvelu pois entisen Nummi-Pusulan alueelta. Korvataan se reppuhoitajalla, joka siis vain tarkistaa yli 400 koululaisen hampaat. Vanhempien ei tarvitse olla läsnä saadakseen hoito-ohjeita (vaikka sillä on tähän asti perusteltu aikaisempia päätöksiä ja siirtoja), hoito-ohjeita tarvitaa kuulemma vasta siinä tapauksessa, kun reikiä jo on (eikö se ole vähän myöhäistä jo?). Ennaltaehkäisy-puheet ovat vain puheita tässä kohtaa.
Sote-lautakunta on myös sitä mieltä, että omaishoidosta voi leikata.
Omaishoidon tuesta ei saisi leikata. Väitteet siitä, että ”toimenpide ei vaikuta moneen ja vain yksi aste tippuu pois” eivät pidä paikkaansa. Nämä leikkaukset vaikuttanevat pahiten lapsiperheisiin.
Jokainen uusi omaishoitosopimus säästää 30 000 euroa kaupungille.
Valtio on tänä vuonna myöntänyt kunnille 75 miljoonaa euroa lisämäärärahaa omaishoidon kehittämiseen. Lohjan kaupungille tämä tarkoittaa arviolta 640 000 euroa lisämäärärahaa omaishoidon tukemiseen. Tuki jatkuu vuosina 2019 ja 2020. Kaupunki saa lisäksi perhehoidon kehittämiseen lisämäärärahaa arviolta 170 000 euroa, mikä mm. mahdollistaa omaishoitajien lakisääteisiä vapaita. Lohjalla tulee laatia toimenpiteet, joilla omaishoitoa vahvistetaan tähän tarkoitukseen saaduilla lisämäärärahoilla esitettyjen kriteeritiukennusten sijaan.
Nämä säästö-/tasapainottamisehdotukset on mietitty sote-lautakunnan asettamassa työryhmässä, johon kuului lautakunnan isommat ryhmät (kok, sdp, vas, vihr).
Käsittelimme viime (13.11.2018) lautakunnan kokouksessamme myös Ikkalan alueen opetuksen järjestämistä. Kirjoitin aikovani tehdä vastaesityksen ja sainkin runsaasti tukea siihen lautakunnan jäseniltä. Selvästi lautakunnan tahtotila oli se, että koulua ei lakkauteta. Kävimme hyvin pitkää ja hyvää keskustelua aiheesta. Vastaesityksestäni teki hankalan vuosiluku, vaikka alkuun se saikin runsaas kannatuksen.
Olin esittänyt, että
Ikkalan koulun selvitys tehtäisi aikaisintaan vuonna 2023. Pusulan ja Ikkalan koulujen yhdistämisasia olisi aiheellista ottaa tarkasteltavaksi vasta vuonna 2023 tai kun molempien koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on 150.
Keskustelujen ja lisätietojen jälkeen muutin vastaesitystäni ja lautakunta oli hetken yksimielisesti tukenani. Keskustelujen aikana toinen lautakunnan jäsen, Ana Sorainen teki uuden vastaesityksen, joka oli lähes samanlainen kuin alkuperäinen vastaesitykseni. Ikävä kyllä se ei saanut enää kannatusta.
Lautakunta siis päätti, että
Lautakunta päättää, että Ikkalan koulun selvitystä ei käynnistetä tässä vaiheessa. Asiaa tarkastellaan kaupungin talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä.
Ikkalan koulun oppilaiden vanhemmat eivät saa siis vieläkään hengähtää, enkä tiedä, kumpi on parempi, vuoden varma jatkoaika, vai päätös heti. Jos lautakunta olisi päättänyt pohjaesityksen mukaan, olisi ollut todella iso mahdollisuus siihen, että koulu lakkautetaan 1.8.2019.
Pohjaesityksessä oli, että käynnistetään selvitys opetuksen järjestämisestä ja käytännössähän se tarkoittaa lakkautuksen selvittämistä.
Talouden tasapainottamisohjelmassa tullaan tarkastelemaan aivan kaikki toimialat, osastot, klemmarit, aivan kaikki. Ei voi ennen tasapainottamisohjelmaa jättää yhtä ohjelman ulkopuolelle.
Kova kausi menossa ja kovemmaksi menee.
Lohjan Vihreät teki aloitteen, jossa esitetään työryhmää selvittämään ja luomaan kriteerit koulujen toiminnan jatkamisesta. Mielestäni Ikkalan koulun selvittämisen päättäminen voisi odottaa sitä, että saadaan työryhmän esitys näistä kriteereistä. Toivon, että työryhmä nimetään pian ja se pääsisi työhönsä.
