Lapsiasia – Sivu 19 – Lotta Paakkunainen

Perusteellinen selvitys tarvitaan ennen kouluverkon muutoksia

Pidin kaupunginvaltuuston 9.10.2024 kokouksessa puheenvuoron, jossa esitin, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Mielestäni aloitetta ei ole käsitelty riittävän kattavasti, ja lasten, perheiden sekä kyläyhteisöjen hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia ei ole selvitetty tarpeeksi perusteellisesti.

Vaikka vastauksessa on käsitelty joitakin koulujen lakkautuksiin liittyviä taloudellisia vaikutuksia, kuten koulukuljetusten kustannuksia ja joitakin säästöjä, vastaus ei silti anna täydellistä kuvaa aloitteen vaatimista asioista. Olennaisia kysymyksiä, kuten lakkautusten vaikutukset lasten hyvinvointiin, vetovoimaan tai kyläyhteisöjen elinvoimaisuuteen, on käsitelty vain osittain tai puutteellisesti. Samalla laskelmat koulukuljetusten ja tyhjille jäävien kiinteistöjen ylläpitokustannuksista puuttuvat tai ovat vaillinaisia.

Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä ilman laajempaa selvitystä kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Meidän on tärkeää varmistaa, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen, ja että päätöksenteko perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon vaikutuksista – niin taloudellisista kuin sosiaalisistakin.

Siksi keskusta esittää, että aloite palautetaan uudelleen valmisteluun ja tuodaan takaisin valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta. Tämä on meidän vastuumme, jotta voimme tehdä oikeudenmukaisia ja kestäviä ratkaisuja kaupunkimme kouluverkon tulevaisuudesta.

Tällaiset päätökset ovat merkittäviä, ja meidän on varmistettava, että ne tehdään huolella – lasten ja perheiden hyvinvointi edellä!

Puheenvuoroni alla tekstinä ja voit myös katsoa tästä:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat,

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Aloitteessa pyydetyt selvitykset lähikoulujen lakkautusten vaikutuksista lasten, lapsiperheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointiin sekä taloudellisista vaikutuksista – kuten koulukuljetusten kustannuksista ja tyhjilleen jääneiden kiinteistöjen ylläpitokuluista – eivät ole tulleet riittävästi ja kattavasti käsitellyiksi.

Vaikka vastaus tuo esiin joitakin koulujen lakkautusten vaikutuksia ja niihin liittyviä taloudellisia laskelmia, se ei vastaa kaikkiin aloitteessa esitettyihin kysymyksiin. Selvityksessä käsitellään muun muassa koulujen lakkautusten vaikutuksia lasten, perheiden ja alueiden hyvinvointiin sekä vetovoimaan, ja siinä on esitetty joitakin säästöjä sekä tarkasteltu koulukuljetusten ja muiden kulujen kehitystä. Lisäksi todetaan, että laajempi arviointi on vielä kesken, ja kaupungin tulisi tehdä lisää analyysia kouluverkon taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista.

Aloitteessa pyydetty kokonaisvaltainen selvitys esimerkiksi lasten hyvinvoinnista on kuitenkin vielä puutteellinen, ja osaa lapsivaikutusten arvioinneista ei ole tehty tai ne on toissijaisia. Myöskään selkeitä laskelmia koulujen lakkautusten nettosäästöistä – erityisesti kun otetaan huomioon koulukuljetusten ja kiinteistöjen ylläpidon kustannukset – ei ole esitetty.

Perusteellinen selvitys näistä vaikutuksista on välttämätön ennen kuin voimme tehdä päätöksiä kouluverkon tulevaisuudesta. Esitämme siksi, että asia valmistellaan uudelleen ja tuodaan valtuuston käsittelyyn kattavampien ja yksityiskohtaisempien selvitysten pohjalta.

Harmillisesti suurin osa kaupunginvaltuutetuista katsoo, ettei perusteellisia ja kattavia laskelmia tai muita vaikutusten arviointeja ole tarpeen tehdä.

Valtuustoaloite 9.10.2024: Koulunuorisotyön vakinaistaminen Lohjan peruskoulualueilla

Jätin 9.10.2024 Lohjan kaupunginvaltuustolle tärkeän aloitteen, jonka tarkoituksena on vakinaistaa koulunuorisotyöntekijät – erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä aloite on askel kohti pitkäjänteistä ja vaikuttavaa koulujen tukemista.

Puheenvuorossani nostin esille aiemman aloitteen kouluvalmentajien palkkaamisesta, johon vastattiin suunnitelmalla vakinaistaa koulunuorisotyöntekijöitä. Tämä on erittäin tervetullut kehitys, mutta nykyisessä taloustilanteessa on herännyt huoli siitä, toteutuuko tämä todella. Lautakunnassa asiasta on tehty päätös, mutta taloudelliset realiteetit saattavat vaarantaa sen toteutumisen. Onkin välttämätöntä, että koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistaminen ja heidän roolinsa vahvistaminen pysyväksi varmistetaan.

Tällä hetkellä tilanne on se, että Lohjalla kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa työaikansa useiden koulujen kesken, mikä ei riitä vastaamaan tarpeeseen. Yläkoulut erityisesti tarvitsevat omia koulunuorisotyöntekijöitä, ja myös alakoulut ovat ilmaisseet kiinnostusta. Vakinaistamalla kuusi nuorisotyöntekijää – yksi jokaiselle yläkoululle – mahdollistettaisiin toiminnan laajentaminen myös alakouluihin, joissa tarvetta on selkeästi havaittu.

Koulunuorisotyöntekijöiden työ on korvaamatonta oppilaiden hyvinvoinnin, kiusaamisen ehkäisyn ja koulunkäynnin tukemisen kannalta. Tämä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parantuneena kouluviihtyvyytenä ja vähentyneinä ongelmina. Kustannukset, noin 231 260 euroa vuodessa, ovat pieni hinta verrattuna niihin pitkäaikaisiin hyötyihin, joita tämä työ tuo mukanaan.

Siksi keskustan valtuustoryhmä esittää, että valtuusto ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi Lohjan kouluihin. Samalla varmistetaan, että lautakunnan tekemät päätökset todella toteutuvat.

Aloitteeni on saanut jo usean valtuutetun tuen, ja toivon, että se etenee ripeästi lasten ja nuorten hyväksi.

Voit katsoa puheenvuoroni tästä:

Alla aloite:

Valtuustoaloite: Koulunuorisotyön vakinaistaminen Lohjan peruskoulualueilla

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Lohjan kaupungin kouluissa toimivien koulunuorisotyöntekijöiden toimenkuva vakinaistetaan ja laajennetaan kaikkiin yläkouluihin.

Koulunuorisotyöntekijät ovat osoittautuneet tärkeäksi osaksi kouluyhteisöjä. He tarjoavat oppilaille turvallisen aikuisen, joka on helposti saavutettavissa, auttaa arjen ongelmissa ja edistää oppilaiden hyvinvointia. Koulunuorisotyöntekijöiden panos näkyy muun muassa kiusaamisen ehkäisyssä, oppilaiden motivoinnissa sekä nuorten ohjaamisessa harrastuksiin ja muihin palveluihin. Oppilaat, huoltajat ja koulujen henkilökunta ovat antaneet toiminnasta positiivista palautetta.

Nykyinen malli, jossa kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa tehtäviä useiden koulujen välillä, ei kuitenkaan riitä vastaamaan tarpeeseen. Yläkouluilla on tarvetta omille koulunuorisotyöntekijöille ja myös alakoulut ovat ilmaisseet kiinnostusta saada koulunuorisotyöntekijöitä. Tällä hetkellä ajan puute rajoittaa toiminnan laajentamista.

Esitämme, että Lohjan kaupungin yläkouluille vakinaistetaan yhteensä kuusi koulunuorisotyöntekijää, jolloin jokaiselle yläkoululle on oma työntekijä. Tämä mahdollistaa myös toiminnan laajentamisen alakouluihin, joissa tarve on tunnistettu ja tämä korostaa ennaltaehkäisevää työtä.

Vakinaisten koulunuorisotyöntekijöiden kustannukset on noin 231 260 euroa vuodessa. Tämä investointi nuorten hyvinvointiin, kiusaamisen ehkäisyyn ja koulunkäynnin tukemiseen maksaa itsensä takaisin pitkässä juoksussa vähentyneinä ongelmina ja parantuneena kouluviihtyvyytenä.

Esitämme, että valtuusto ryhtyy toimenpiteisiin koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi Lohjan kouluihin.

Lohjalla 9.10.2024

Keskustan valtuustoryhmä puolesta

Lotta Paakkunainen

Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Tietopaketti%20kunnille%20koulunuorisoty%C3%B6st%C3%A4.pdf

Sote-uudistus – faktat pöydälle

Kirjoitin Länsi-Uusimaa-lehteen mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin 24.9.

Kirjoituksessani vaadin faktojen pohjalta käytyä keskustelua sote-uudistuksesta. Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt runsaasti keskustelua ja kritiikkiä. Kirjoituksessani korostan, että vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, on tärkeää pitää mielessä uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteet: kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä.

Haasteet ovat todellisia, mutta myös odotettuja. Myönnän, että uudistuksen alkutaival on ollut haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Muistutan kuitenkin, että tällaisia haasteita olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.

Hallituksen lisäbudjetti ei ole uusi raha.

Kritisoin myös hallituksen lupaamaa lisäbudjettia. Korostan, että kyseessä ei ole uusi satsaus, vaan lakisääteisiä eriä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Vaadin rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi.

Palvelut lähelle ja yhteistyö tiivistymään.

Kirjoituksessani painotan, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.

Yhteistyö on avain onnistumiseen.

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.

Tulevaisuus on rakentamista.

Uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.

Kirjoitukseni kokonaisuudessaan:

Sote-uudistus: faktojen pohjalta kohti kestävämpää tulevaisuutta

Vuoden 2023 alussa voimaan astunut sosiaali- ja terveysuudistus on herättänyt paljon keskustelua ja kritiikkiä. Vaikka uudistus onkin kohdannut haasteita, kuten kasvaneet hoitojonot ja taloudelliset paineet, on tärkeää tarkastella tilannetta faktojen valossa.

Uudistuksen alkutaipale on ollut vähintäänkin haastava. Hyvinvointialueet ovat joutuneet kamppailemaan muun muassa inflaation, palkankorotusten ja koronaepidemian aiheuttamien haasteiden kanssa. Näitä ongelmia olisi ollut vaikea välttää missään järjestelmässä.

On kuitenkin muistettava, että uudistus on vasta alkuvaiheessa. Mikään suuri muutos ei tapahdu hetkessä. Sote-uudistuksen tavoitteena on luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä pitkällä aikavälillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan aikaa, resursseja ja kaikkien osapuolten yhteistyötä.

Olisi myös syytä korostaa, että hallituksen lupaama lisäbudjetti ei ole mikään uusi satsaus, vaan se koostuu lakisääteisistä eristä, jotka kuuluvat hyvinvointialueille joka tapauksessa. Tämä ei siis tuo lisäresursseja ongelmien ratkaisemiseksi, vaikka se siltä saattaakin julkisessa keskustelussa näyttää. Tällaisen harhaanjohtavan viestinnän sijaan tarvitaan rehellisyyttä ja konkreettisia toimenpiteitä, jotka tukevat hyvinvointialueiden selviytymistä pitkällä aikavälillä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee olla lähellä ihmisiä. Jokaisessa kunnassa tulee olla toimiva sote-piste ja kotiin annettaviin palveluihin on panostettava. Ammattilaisten yhteistyötä on myös kehitettävä, jotta asiakkaat saisivat mahdollisimman hyvää hoitoa.

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää, että kaikki osapuolet tekevät yhteistyötä. Hallituksen on tuettava hyvinvointialueita riittävin resurssein ja lainsäädännöllisin muutoksin. Hyvinvointialueiden on puolestaan keskityttävä tehokkaaseen toimintaan ja palvelujen kehittämiseen.

On tärkeää muistaa, että uudistustyö on vasta alussa. Vaikka haasteita onkin, on tärkeää pitää päämäärä mielessä: luoda kestävämpi ja tasa-arvoisempi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä kaikille.

Lotta Paakkunainen

Aluevaltuutettu (kesk.)

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen

Koulupudokkaat – kuka uskaltaa ottaa kopin taloushaasteiden keskellä?

Suomessa puhutaan usein koulutuksen tasa-arvosta ja siitä, kuinka jokaisella nuorella on oikeus oppia.

Koulupudokkuus on jatkuvasti kasvava ongelma, mutta monille tuntuu epäselvältä, kenen vastuulla ongelma lopulta on. Koulutoimi, sosiaalitoimi, nuorisotyö ja lastensuojelu toimivat omilla sektoreillaan, mutta näiden rajojen ylittäminen on yllättävän vaikeaa. Yksi keskeisistä syistä on taloudellisten resurssien puute, niin hyvinvointialueilla kuin kaupungeissa. Taloushaasteet ja yhteistyön kehittämisen vaikeudet tekevät tilanteesta entistäkin hankalamman.

Käytännössä näyttää siltä, ettei kukaan halua tai osaa tarttua tähän kysymykseen riittävällä vakavuudella.

Tilanne on absurdi: on olemassa koulujärjestelmä, sosiaalipalvelut, nuorisotyö ja lastensuojelu – kaikki valmiina auttamaan. Silti nuoret jäävät vaille tukea.

Miksi näin? Syy löytyy toimialojen välisistä rajoista, joita kukaan ei uskalla tai halua ylittää. Sen sijaan, että nuorta kohdeltaisiin kokonaisena ihmisenä, hänestä tulee ongelma, joka putoaa hallinnollisten sektoreiden väliin. Vai onko hän näkymätön?

Hyvinvointialueet talouskriisissä – ketä autetaan ensin?

Hyvinvointialueiden perustamisen myötä sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi ovat siirtyneet niiden vastuulle. Samalla vastuu koulupudokkaiden tukemisesta on entistä selvemmin hyvinvointialueiden ja kaupunkien yhteinen kysymys. Hyvinvointialueet ovat kuitenkin kohdanneet suuria taloudellisia haasteita heti toimintansa alusta alkaen. Alueet kamppailevat budjettivajeiden kanssa, ja monissa tapauksissa palvelujen saatavuutta ja laatua on jouduttu tarkastelemaan kriittisesti.

Tässä tilanteessa nuoret koulupudokkaat eivät aina ole prioriteettilistan kärjessä. Taloudellisten paineiden alla hyvinvointialueet joutuvat keskittämään voimavarojaan akuutteihin terveydenhoidollisiin ongelmiin ja kriisitilanteisiin, jolloin pitkäjänteinen työ nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi jää vähälle huomiolle. Samalla nuorten koulupudokkuuden taustalla olevat sosiaaliset ja psykologiset haasteet jäävät liian vähälle resurssille, vaikka niiden ennaltaehkäisy säästäisi pitkällä aikavälillä valtavasti yhteiskunnan varoja.

Kaupunkien taloudelliset paineet – koulutuksen resurssit tiukoilla

Kaupunkien taloudelliset haasteet ovat oma lukunsa. Vaikka koulutuksen järjestäminen on yhä kuntien vastuulla, monet kaupungit kamppailevat tiukkojen budjettileikkausten ja resurssipulan kanssa. Tämä näkyy koulujen arjessa, jossa oppilashuollon palveluja on niukasti, ryhmäkoot ovat suuria, ja opettajilla on liian vähän aikaa huomata, jos joku on pudonnut kelkasta.

Koulutoimen ja sosiaalitoimen rajapinnassa olevat nuoret – erityisesti ne, joilla on oppimisvaikeuksia tai sosiaalisia ongelmia – jäävät usein vaille tarvittavaa tukea. Vaikka koulu yrittäisi ohjata oppilaita tuen piiriin, resurssien puute kaupungeissa tarkoittaa, että tämä prosessi on hidas ja usein riittämätön. Kun kaupunkien talous on tiukilla, pitkän aikavälin investointeihin, kuten nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn, ei aina löydy varoja.

Yhteistyön kehittämisen haasteet – miksi rajat ovat niin tiukat?

Koulupudokkaiden auttaminen vaatii toimialojen välistä yhteistyötä. Koulu, sosiaalitoimi, nuorisotyö ja lastensuojelu voisivat toimia yhdessä, mutta tämä vaatii tiivistä ja saumatonta yhteistyötä, jota ei ole helppo rakentaa. Ongelma ei ole pelkästään halussa tehdä yhteistyötä, vaan rakenteellisissa esteissä ja budjettirajoitteissa.

Yksi merkittävimmistä esteistä yhteistyön kehittämisessä on resurssien hajanaisuus. Jokaisella toimialalla on oma budjettinsa ja prioriteettinsa, eikä ole selvää, kuka rahoittaa monialaisen yhteistyön, joka voisi todella auttaa koulupudokkaita. Esimerkiksi hyvinvointialueet ja kaupungit saattavat molemmat odottaa, että toinen ottaa vastuun yhteistyön vetämisestä ja resurssoinnista. Tämä johtaa pattitilanteeseen, jossa mitään merkittävää kehitystä ei tapahdu.

Yhteistyötä jarruttavat myös hallinnolliset rakenteet. Koulut, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto toimivat usein omissa siiloissaan, ja tiedonkulku niiden välillä on puutteellista. Moniammatillinen yhteistyö on periaatteessa hieno idea, mutta käytännössä se vaatii rakenteellisia muutoksia ja lisäresursseja, joita ei ole helppo saada. Yksikään toimiala ei halua kantaa lisää vastuuta, jos sen oma budjetti on jo tiukilla.

Milloin rajapinnat uskalletaan ylittää?

Koulupudokkaiden auttaminen on yhteiskunnallinen kysymys, johon tulisi tarttua kunnolla, mutta taloudellisten haasteiden ja yhteistyön esteiden vuoksi nuoret jäävät helposti väliinputoajiksi. Rajapinnat ylitetään vasta silloin, kun kaikki osapuolet – hyvinvointialueet, kaupungit ja valtiovalta – tunnustavat, että ennaltaehkäisy ja yhteistyö ovat pitkällä aikavälillä kannattavampia kuin kriisien jälkihoito.

Taloudelliset haasteet eivät saa olla syy jättää nuoret ilman tukea. Päinvastoin: juuri näinä aikoina tarvitaan rohkeita investointeja nuorten hyvinvointiin. Yhteistyön kehittäminen ei vaadi pelkästään uusia rakenteita, vaan myös uutta ajattelutapaa. On uskallettava katsoa toimialojen rajojen yli ja ymmärrettävä, että nuoren elämä ei lokeroidu siiloihin. Koulupudokas ei ole vain koulun tai sosiaalitoimen ongelma – hän on meidän kaikkien yhteinen vastuumme.

Hallituksen talousarvio: Maksajina lapset, nuoret ja vanhukset

Olen tutustunut hallituksen tiedotteeseen vuoden 2025 talousarviosta. Sen mukaan hallituksen vuoden 2025 talousarvioesitys keskittyy vahvasti talouden sopeuttamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen, mikä on saanut aikaan merkittäviä leikkauksia monilla yhteiskunnan sektoreilla. Hallituksen tavoitteena on turvata julkisen talouden kestävyys, mutta tämä tapahtuu sosiaalisten ja hyvinvointipalveluiden kustannuksella.

Lasten ja nuorten asema

Vaikka talousarvio sisältää positiivisia aloitteita, kuten nuorten terapiatakuun ja mielenterveyspalveluiden parantamisen, leikkaukset nuorisotyön valtionavustuksissa ja koulutusresursseissa ovat hyvin huolestuttavia ja niiden vaikutukset tulevat olemaan kauaskantoisia, niistä tullaan maksamaan pitkään. Näiden ns. säästötoimien vaikutus saattaa heikentää nuorten hyvinvointia ja koulutuksen laatua pitkällä aikavälillä.

Ikääntyneiden terveydenhoito

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen ja hoitotakuun pidentäminen ovat merkittäviä heikennyksiä, jotka voivat johtaa hoidon laadun heikkenemiseen ja lisätä painetta terveydenhuoltojärjestelmään. Vaikka nämä toimenpiteet tuovat säästöjä, niiden inhimillinen kustannus voi olla korkea.

Lähisuhdeväkivalta

Lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltoon varattu rahoitus ja turvakotien rahoituksen lisääminen ovat askel oikeaan suuntaan, mutta ne ovat rajallisia suhteessa laajempaan talousarvion leikkauslinjaan. On epäselvää, riittävätkö nämä panostukset todella vastaamaan väkivallan uhrien kasvaviin tarpeisiin.

Hyvinvointialueet

Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2025 vaikuttaa hyvinvointialueisiin monella tavalla ja se sisältää sekä rahoituksen kasvua että säästötoimenpiteitä, joilla on merkittäviä vaikutuksia alueiden toimintaan.

Rahoituksen kasvu: Tiedotteen mukaan hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa noin 1,6 miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2024 varsinaiseen talousarvioon. Todellinen kasvu on noin 2,2 miljardia euroa, kun huomioidaan vuoden 2024 talousarvion tarkistukset. Tämä kasvu johtuu erityisesti jälkikäteistarkistuksesta, joka perustuu vuoden 2023 toteumatietoihin sekä indeksikorotuksista.

Säästötoimenpiteet: Talousarviossa on mukana useita säästötoimenpiteitä, jotka vaikuttavat hyvinvointialueiden tehtäviin ja rahoitukseen:

Hoitotakuun pidentäminen: Hoitotakuun muuttaminen kolmeksi kuukaudeksi säästää 121 miljoonaa euroa, mutta tämä voi samalla hidastaa hoitoon pääsyä.
Henkilöstömitoituksen keventäminen: Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen keventäminen säästää 45 miljoonaa euroa, mikä saattaa heikentää hoidon laatua ja aiheuttaa lisähaasteita hoivapalveluissa.
Asiakasmaksujen korotukset: Terveydenhuollon asiakasmaksujen korottaminen lisää hyvinvointialueiden tuloja 150 miljoonalla eurolla, mutta tämä voi samalla lisätä terveyspalveluiden käyttäjien taloudellista taakkaa ja vähentää hoitoon hakeutumista.

Kustannuspaineet ja henkilöstöpula: Henkilöstön saatavuuden heikentyminen on jo valmiiksi haastanut hyvinvointialueiden toiminnallista ja taloudellista kestävyyttä. Säästötoimenpiteet voivat edelleen pahentaa tilannetta, vaikeuttaen palvelujen järjestämistä ja lisäämällä kustannuspaineita.

Talousarvioesitys vaikuttaa hyvinvointialueisiin kaksijakoisesti: vaikka rahoitus kasvaa, säästötoimenpiteet ja uudistukset voivat heikentää palvelujen laatua ja saatavuutta. Alueet joutuvat tasapainottamaan toimintaansa tiukentuneiden resurssien ja kasvavien kustannuspaineiden keskellä, mikä asettaa haasteita hyvinvointipalveluiden pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Vähävaraiset

Sosiaaliturvan indeksikorotusten jäädytys ja asiakasmaksujen korotukset vaikuttavat suoraan vähävaraisten elämään, lisäämällä taloudellista kuormitusta. Tämä voi johtaa lisääntyvään köyhyyteen ja vaikeuttaa peruspalveluiden saatavuutta.

Järjestöt

Talousarvioesitys vuodelle 2025 huomioi järjestöt pääasiassa säästötoimenpiteiden kautta, jotka vaikuttavat niiden saamiin avustuksiin ja toimintaedellytyksiin.

Valtionavustusten vähennykset:

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla valtionavustuksia vähennetään noin 80 miljoonalla eurolla. Nämä avustukset on aiemmin suunnattu yhdistyksille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen, mikä tarkoittaa, että monet järjestöt joutuvat sopeutumaan pienempiin rahoituksiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa taiteen ja kulttuurin rahoitusta leikataan 174 miljoonalla eurolla, mikä vaikuttaa myös kulttuurialan järjestöihin. Lisäksi liikuntapaikkarakentamisen ja nuorisotyön avustuksia vähennetään, mikä voi heikentää näiden alojen järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Erityistoimien rahoitus:

Jotkut järjestöt saavat edelleen kohdennettua rahoitusta, mutta se on rajallista ja keskittyy tiettyihin toimintoihin. Esimerkiksi Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja rikosten uhrien tukipalveluihin kohdennetaan 425 000 euroa, ja Naisten Linja ry saa 50 000 euroa.
Vapaaehtoisen luonnonsuojelun tehostamiseen on varattu noin 18 miljoonaa euroa, mikä hyödyttää luonnonsuojelujärjestöjä. Tämä rahoitus vastaa ennallistamisasetuksen voimaantuloon ja edistää arvokkaiden metsien suojelua.

Järjestöille suunnatut valtionavustukset vähenevät merkittävästi talousarvioesityksessä vuodelle 2025. Monet sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurin ja nuorisotyön järjestöt joutuvat sopeutumaan pieneneviin rahoituksiin, mikä saattaa heikentää niiden mahdollisuuksia tarjota palveluita ja tukea haavoittuville ryhmille. Vaikka joillekin järjestöille on osoitettu erityisrahoitusta, kokonaisuudessaan säästötoimet asettavat järjestöt haastavaan tilanteeseen, joka voi vaikuttaa niiden toiminnan laajuuteen ja vaikuttavuuteen.

Kokonaisuudessaan talousarvioesitys heijastaa hallituksen prioriteettia talouden vakauttamisessa, mutta samalla se asettaa haavoittuvat ryhmät, kuten lapset, nuoret ja ikääntyneet, tilanteeseen, jossa heidän palvelunsa saattavat heikentyä. Tämä herättää kysymyksiä siitä, onko talouden tasapainottaminen saavutettavissa ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiyhteiskunnan periaatteisiin.

Talousarvioneuvottelut, hallitusohjelma ja naisiin kohdistuva väkivalta

Orpo-Purran hallitusohjelman linjaukset lähisuhdeväkivallan torjunnassa vaikuttavat merkittävästi naisten elämään. Vaikka hallitusohjelmassa tunnustetaan turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden tärkeys ja luovutaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta, on tärkeää tarkastella, miten nämä linjaukset toteutuvat käytännössä talousarvioneuvotteluissa.

Positiiviset vaikutukset:

Turvakotien ja kriisikeskusten vahvistaminen: Jos hallitusohjelman linjaus johtaa konkreettisiin lisäresursseihin turvakoteihin ja raiskauskriisikeskuksiin, se voi parantaa väkivallan kokeneiden naisten mahdollisuuksia saada turvaa ja tukea.
Sovittelusta luopuminen: Sovittelu ei ole aina turvallinen vaihtoehto väkivallan kokeneille naisille. Sovittelun lopettaminen voi vähentää naisiin kohdistuvan väkivallan normalisoimista ja lähettää vahvan viestin siitä, että väkivalta ei ole hyväksyttävää.
Kunniaväkivallan torjunta: Kunniaväkivallan tunnistaminen ja torjuminen on tärkeä askel naisten turvallisuuden lisäämisessä.

Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia:

Palveluiden saatavuuden heikkeneminen: Vaikka hallitusohjelmassa painotetaan palveluiden saavutettavuutta, on mahdollista, että käytännössä palveluiden määrä voi vähentyä tai niiden laatu heikentyä, jos resurssit eivät riitä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa väkivallan uhrit eivät saa tarvitsemaansa apua.
Odotusajat pitenevät: Jos kysyntä palveluille kasvaa, mutta resursseja ei lisätä riittävästi, voi odotusajat palveluihin pidentyä huomattavasti. Tämä voi aiheuttaa turhautumista ja vähentää uhrien halukkuutta hakea apua.
Henkilöstön kuormitus lisääntyy: Jos palveluja ei lisätä riittävästi, voi se johtaa henkilöstön kuormituksen lisääntymiseen. Tämä voi puolestaan heikentää palvelujen laatua ja johtaa henkilöstön vaihtuvuuteen.
Eriarvoistuminen: Jos palveluiden saatavuus vaihtelee alueellisesti tai sosiaalisen taustan mukaan, voi se johtaa tilanteeseen, jossa osa väkivallan uhreista jää ilman riittävää tukea.
Ennaltaehkäisyn vähäistäminen: Vaikka hallitusohjelmassa mainitaan kunniaväkivallan torjunta, on mahdollista, että muut ennaltaehkäisevät toimet jäävät vähemmälle huomiolle, jos resurssit kohdennetaan ensisijaisesti väkivallan seurausten hoitamiseen.

Huomioitavia seikkoja:

Resurssit: Vaikka hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita, niiden toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. Talousarvioneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että turvakoteille ja kriisikeskuksille myönnetään riittävästi rahoitusta, jotta ne voivat tarjota laadukkaita palveluita.
Palveluiden saavutettavuus: Pelkästään resurssien lisääminen ei riitä, vaan on tärkeää varmistaa, että palvelut ovat myös helposti saavutettavissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää palveluntuottajien määrää ja matalan kynnyksen palveluita.
Ennaltaehkäisy: Vaikka väkivallan torjunta on tärkeää, on myös tärkeää panostaa väkivallan ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa esimerkiksi miehisyyskasvatusta, tasa-arvokasvatusta kouluissa ja työpaikoilla sekä väkivallan uhrien tukemista.
Monikulttuurinen näkökulma: On tärkeää huomioida, että väkivalta kohdistuu erityisesti tiettyihin ryhmiin, kuten maahanmuuttaja- ja vähemmistönaisiin. Palveluiden suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriset erityispiirteet.

Naisten elämään kohdistuvat vaikutukset:

Jos hallitusohjelman linjaukset toteutuvat käytännössä, ne voivat parantaa merkittävästi naisten elämää vähentämällä väkivallan kokemuksia ja lisäämällä naisten turvallisuudentunnetta. Lisäksi ne voivat vahvistaa naisten asemaa yhteiskunnassa ja edistää tasa-arvoa.

Hyvinvointialueiden 1,5 miljardin säästötarpeet

Hyvinvointialueiden 1,5 miljardin euron säästötavoite asettaa merkittävän haasteen lähisuhdeväkivallan torjunnalle. Jos säästöjä pyritään tekemään leikkaamalla palveluista, voi se johtaa edellä mainittuihin negatiivisiin seurauksiin.

On tärkeää, että säästöt tehdään harkiten ja niin, että ne eivät vaikuta negatiivisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten palveluihin. Säästöjä voitaisiin esimerkiksi etsiä tehostamalla toimintaa, vähentämällä byrokratiaa ja hyödyntämällä digitaalisia palveluja.

On kuitenkin tärkeää seurata, miten nämä linjaukset toteutuvat käytännössä. On myös tärkeää jatkaa työtä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hallitusohjelman linjaukset lähisuhdeväkivallan torjunnassa voivat olla myönteisiä. Niiden toteutuminen käytännössä riippuu kuitenkin siitä, miten talousarvioneuvotteluissa päätetään.

Hallitusohjelma ja uutisoidut leikkaukset ovat vahvasti ristiriidassa. Tuntuu uskomattomalta, että samaan aikaan, kun puhumme naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn tärkeydestä, hallitus on päättänyt leikata merkittävästi tätä työtä tukevista resursseista. Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n kanssa kokosivat hiljattain somessaan listan tulevista leikkauksista ja ne ovat pysäyttäviä:

Naisten Linjalta leikataan 50 000 euroa. Tämä on järjestö, joka tarjoaa elintärkeää tukea väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille.
Rikosuhripäivystykseltä vähennetään peräti 850 000 euroa. Tämän palvelun asiakkaista suuri osa on lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhreja, joille apu on korvaamatonta.
Sote-järjestöiltä leikataan yhteensä huimat 80 miljoonaa euroa. Nämä järjestöt tarjoavat tukea ja apua silloin, kun julkinen terveydenhuolto ei siihen pysty.
Lisäksi hallitus heikentää hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiä, vaikka niiden vastuulle kuuluu yhä suuremmassa määrin lähisuhdeväkivallan vastainen työ.

Nämä leikkaukset uhkaavat heikentää merkittävästi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä ja jättävät monet uhrit ilman tarvitsemaansa apua ja tukea.

Lisäksi on tärkeää huomioida, että väkivallan torjunta on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumista.

Mitä mieltä sinä olet näistä linjauksista?