Kirjoittajavieras-kolumni: Hiljainen epidemia

Kirjoitin Länsi-Uusimaa lehden Kirjoittajavieras-kolumniin ikääntyneiden vajaaravitsemuksesta. Jälleen.

”On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin, lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.”

Hiljainen epidemia

Vajaaravitsemus on yksi suurimmista, mutta samalla aliarvioiduimmista terveysongelmista, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa. Sen vaikutukset ovat laajoja, ulottuen fyysisen hyvinvoinnin heikkenemisestä vakaviin taloudellisiin kustannuksiin. Huono ravitsemustila hidastaa sairauksista toipumista, vaikeuttaa haavojen paranemista ja lisää infektioherkkyyttä. Tämä puolestaan lisää kaatumisten ja murtumien riskiä, mikä heikentää ikäihmisten mahdollisuuksia säilyttää toimintakykynsä ja itsenäisyytensä.

Syyskuussa hallitus neuvottelee vuoden 2025 talousarviosta valtiovarainministeriön ehdotuksen pohjalta ja hyvinvointialueiden kasvavat menot ovat keskeisessä roolissa. Jälkikäteistarkastusten mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat lisärahoitusta noin 1,5 miljardia euroa. Tässä yhteydessä vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyn ja hoidon merkitys korostuu entisestään. Hallitus on tietoinen mahdollisuudesta saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt panostamalla tehokkaaseen ravitsemushoitoon. Kysymys kuuluu, tarttuuko hallitus tähän mahdollisuuteen.

Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla.

On hälyttävää, että Suomessa vajaaravitsemukseen on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota, vaikka sen vaikutukset ovat jopa laajemmat kuin lihavuuden. Tarvitsemme konkreettisia toimenpiteitä vajaaravitsemuksen kitkemiseksi.

Järjestelmällinen seulonta on olennaista vajaaravitsemuksen tunnistamiseksi ajoissa. Seulonnan tulisi olla osa ikäihmisten ja sairaalapotilaiden hoitoprosessia.

Ravitsemusneuvonta tulisi olla helposti saatavilla niin sairaaloissa kuin avohoidossa. Tämä edellyttää ravitsemusterapeuttien määrän lisäämistä ja heidän roolinsa vahvistamista osana hoitotiimejä. Tehokas ravitsemushoito vaatii tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisten, ravitsemusterapeuttien, ruokapalveluiden ja omaisten välillä. Tämä yhteistyö voi merkittävästi parantaa potilaiden ravitsemustilaa ja vähentää vajaaravitsemuksen riskiä.

On kyse inhimillisestä ja taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.

Kirjoittaja on lohjalainen aluevaltuutettu ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

Voit lukea kolumnin 22.8.2024 julkaistusta Länsi-Uusimaasta. https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/7692004

Kirjoittaessani pohdin ja surin jo etukäteen, että mitään ei tule tapahtumaan.

Onko hallitus valmis tarttumaan vajaaravitsemuksen tarjoamaan mahdollisuuteen?

Hallituksen neuvotellessa vuoden 2025 talousarviosta, hyvinvointialueiden kasvavat menot nousevat varmasti esille. Tässä yhteydessä on hälyttävää, että vajaaravitsemuksen aiheuttamat terveysongelmat, erityisesti ikäihmisten ja sairaalapotilaiden keskuudessa, ovat jääneet lähes huomiotta, vaikka niiden inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät.

On tiedossa, että tehokkaalla ravitsemushoidolla voidaan saavuttaa jopa 600 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Kysymys kuuluukin, miksi hallitus ei ole tarttunut tähän mahdollisuuteen. Olisiko liian optimistista odottaa, että hallitus tunnustaisi vajaaravitsemuksen laajuuden ja ryhtyisi konkreettisiin toimiin sen kitkemiseksi? Jos tätä mahdollisuutta ei huomioida, voimme vain arvata, miten tämä laiminlyönti tulee näkymään tulevien vuosien terveysmenoissa ja ikäihmisten hyvinvoinnissa.

Ravitsemusneuvonnan saatavuuden varmistaminen, ravitsemusterapeuttien määrän lisääminen sekä seulonnan ottaminen osaksi hoitoprosessia ovat kaikki toimenpiteitä, joihin hallituksen tulisi välittömästi tarttua. Toimimalla nyt voisimme parantaa lukemattomien suomalaisten elämänlaatua ja säästää merkittävästi yhteiskunnan resursseja. On kyse sekä inhimillisestä että taloudellisesta vastuusta, jonka laiminlyönti tulee kalliiksi niin ihmisille kuin yhteiskunnallekin.


Talousarvioneuvottelut, hallitusohjelma ja naisiin kohdistuva väkivalta

Orpo-Purran hallitusohjelman linjaukset lähisuhdeväkivallan torjunnassa vaikuttavat merkittävästi naisten elämään. Vaikka hallitusohjelmassa tunnustetaan turvakotien ja raiskauskriisikeskusten palveluiden tärkeys ja luovutaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta, on tärkeää tarkastella, miten nämä linjaukset toteutuvat käytännössä talousarvioneuvotteluissa.

Positiiviset vaikutukset:

  • Turvakotien ja kriisikeskusten vahvistaminen: Jos hallitusohjelman linjaus johtaa konkreettisiin lisäresursseihin turvakoteihin ja raiskauskriisikeskuksiin, se voi parantaa väkivallan kokeneiden naisten mahdollisuuksia saada turvaa ja tukea.
  • Sovittelusta luopuminen: Sovittelu ei ole aina turvallinen vaihtoehto väkivallan kokeneille naisille. Sovittelun lopettaminen voi vähentää naisiin kohdistuvan väkivallan normalisoimista ja lähettää vahvan viestin siitä, että väkivalta ei ole hyväksyttävää.
  • Kunniaväkivallan torjunta: Kunniaväkivallan tunnistaminen ja torjuminen on tärkeä askel naisten turvallisuuden lisäämisessä.

Mahdollisia negatiivisia vaikutuksia:

  • Palveluiden saatavuuden heikkeneminen: Vaikka hallitusohjelmassa painotetaan palveluiden saavutettavuutta, on mahdollista, että käytännössä palveluiden määrä voi vähentyä tai niiden laatu heikentyä, jos resurssit eivät riitä. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa väkivallan uhrit eivät saa tarvitsemaansa apua.
  • Odotusajat pitenevät: Jos kysyntä palveluille kasvaa, mutta resursseja ei lisätä riittävästi, voi odotusajat palveluihin pidentyä huomattavasti. Tämä voi aiheuttaa turhautumista ja vähentää uhrien halukkuutta hakea apua.
  • Henkilöstön kuormitus lisääntyy: Jos palveluja ei lisätä riittävästi, voi se johtaa henkilöstön kuormituksen lisääntymiseen. Tämä voi puolestaan heikentää palvelujen laatua ja johtaa henkilöstön vaihtuvuuteen.
  • Eriarvoistuminen: Jos palveluiden saatavuus vaihtelee alueellisesti tai sosiaalisen taustan mukaan, voi se johtaa tilanteeseen, jossa osa väkivallan uhreista jää ilman riittävää tukea.
  • Ennaltaehkäisyn vähäistäminen: Vaikka hallitusohjelmassa mainitaan kunniaväkivallan torjunta, on mahdollista, että muut ennaltaehkäisevät toimet jäävät vähemmälle huomiolle, jos resurssit kohdennetaan ensisijaisesti väkivallan seurausten hoitamiseen.

Huomioitavia seikkoja:

  • Resurssit: Vaikka hallitusohjelmassa on hyviä tavoitteita, niiden toteuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. Talousarvioneuvotteluissa on tärkeää varmistaa, että turvakoteille ja kriisikeskuksille myönnetään riittävästi rahoitusta, jotta ne voivat tarjota laadukkaita palveluita.
  • Palveluiden saavutettavuus: Pelkästään resurssien lisääminen ei riitä, vaan on tärkeää varmistaa, että palvelut ovat myös helposti saavutettavissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävää palveluntuottajien määrää ja matalan kynnyksen palveluita.
  • Ennaltaehkäisy: Vaikka väkivallan torjunta on tärkeää, on myös tärkeää panostaa väkivallan ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa esimerkiksi miehisyyskasvatusta, tasa-arvokasvatusta kouluissa ja työpaikoilla sekä väkivallan uhrien tukemista.
  • Monikulttuurinen näkökulma: On tärkeää huomioida, että väkivalta kohdistuu erityisesti tiettyihin ryhmiin, kuten maahanmuuttaja- ja vähemmistönaisiin. Palveluiden suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriset erityispiirteet.

Naisten elämään kohdistuvat vaikutukset:

Jos hallitusohjelman linjaukset toteutuvat käytännössä, ne voivat parantaa merkittävästi naisten elämää vähentämällä väkivallan kokemuksia ja lisäämällä naisten turvallisuudentunnetta. Lisäksi ne voivat vahvistaa naisten asemaa yhteiskunnassa ja edistää tasa-arvoa.

Hyvinvointialueiden 1,5 miljardin säästötarpeet

Hyvinvointialueiden 1,5 miljardin euron säästötavoite asettaa merkittävän haasteen lähisuhdeväkivallan torjunnalle. Jos säästöjä pyritään tekemään leikkaamalla palveluista, voi se johtaa edellä mainittuihin negatiivisiin seurauksiin.

On tärkeää, että säästöt tehdään harkiten ja niin, että ne eivät vaikuta negatiivisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten palveluihin. Säästöjä voitaisiin esimerkiksi etsiä tehostamalla toimintaa, vähentämällä byrokratiaa ja hyödyntämällä digitaalisia palveluja.

On kuitenkin tärkeää seurata, miten nämä linjaukset toteutuvat käytännössä. On myös tärkeää jatkaa työtä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hallitusohjelman linjaukset lähisuhdeväkivallan torjunnassa voivat olla myönteisiä. Niiden toteutuminen käytännössä riippuu kuitenkin siitä, miten talousarvioneuvotteluissa päätetään.

Hallitusohjelma ja uutisoidut leikkaukset ovat vahvasti ristiriidassa. Tuntuu uskomattomalta, että samaan aikaan, kun puhumme naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn tärkeydestä, hallitus on päättänyt leikata merkittävästi tätä työtä tukevista resursseista. Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n kanssa kokosivat hiljattain somessaan listan tulevista leikkauksista ja ne ovat pysäyttäviä:

  • Naisten Linjalta leikataan 50 000 euroa. Tämä on järjestö, joka tarjoaa elintärkeää tukea väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille.
  • Rikosuhripäivystykseltä vähennetään peräti 850 000 euroa. Tämän palvelun asiakkaista suuri osa on lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhreja, joille apu on korvaamatonta.
  • Sote-järjestöiltä leikataan yhteensä huimat 80 miljoonaa euroa. Nämä järjestöt tarjoavat tukea ja apua silloin, kun julkinen terveydenhuolto ei siihen pysty.
  • Lisäksi hallitus heikentää hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiä, vaikka niiden vastuulle kuuluu yhä suuremmassa määrin lähisuhdeväkivallan vastainen työ.

Nämä leikkaukset uhkaavat heikentää merkittävästi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä ja jättävät monet uhrit ilman tarvitsemaansa apua ja tukea.

Lisäksi on tärkeää huomioida, että väkivallan torjunta on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumista.

Mitä mieltä sinä olet näistä linjauksista?

Hallitusohjelma ja lastensuojelu: Miten talousarvioneuvottelut vaikuttavat lasten hyvinvointiin?

Ote hallitusohjelmasta:

”Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Palvelut ja mahdollisuudet varmistetaan myös tuleville sukupolville. Perheissä,
yhteisöissä ja yhteiskunnassa ihmiset kantavat vastuuta itsestään ja toisistaan. Lapsiperheet sekä vanhemmuus saavat tukea ja ikäihmisistä pidetään huolta.
Jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Panostukset varhaiskasvatukseen ja peruskouluun luovat jokaiselle koulutuspolkuja. Kaikenikäisten liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen lisää suomalaisten hyvinvointia.”

Nykyinen hallitusohjelma asettaa kunnianhimoisia tavoitteita: ”Vahva ja välittävä Suomi pystyy turvaamaan kaikenikäisille palvelut, varhaiskasvatuksesta koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja hoivaan, tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta.” Tämä lupaus on erityisen tärkeä lastensuojelun näkökulmasta, sillä sen myötä tulisi pyrkiä takaamaan kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan.

Talousarvioneuvottelut vuodelle 2025 asettavat kuitenkin nämä tavoitteet koetukselle. Hyvinvointialueet ovat ajautuneet kriisiin ja niiden lisärahoitustarve on noussut 1,5 miljardiin euroon. Samalla hallitus on asettanut kovan säästötavoitteen, joka kuristaa hyvinvointialueiden taloutta entisestään, eikä niille anneta juuri liikkumavaraa.

Jälkihuollon ikärajan laskeminen – uhka vai mahdollisuus?

Yksi talousarvioneuvotteluissa esiin nouseva kysymys on jälkihuollon ikärajan laskeminen. Tämä tarkoittaa, että osa nuorista voisi menettää heille elintärkeän tuen juuri silloin, kun he ovat siirtymässä itsenäiseen elämään. Jälkihuollon tuki on monelle nuorelle ratkaisevan tärkeä aikuistumisen kynnyksellä, ja sen vähentäminen voi kasvattaa syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tämä taas voi johtaa siihen, että yhteiskunta joutuu myöhemmin maksamaan kallista hintaa muiden sosiaalipalveluiden muodossa.

Panostukset avopalveluihin – ennaltaehkäisyä vai säästöjä?

Hallitus on linjannut, että avopalveluihin tulisi panostaa enemmän, mikä on tervetullut askel. Ennaltaehkäisevä työ voi estää monia lastensuojelun raskaampia toimenpiteitä, kuten huostaanottoja, ja auttaa lapsia kasvamaan turvallisessa ympäristössä. Kuitenkin, kun hyvinvointialueiden on selvitettävä lisärahoituksen tarpeensa tiukkojen säästöpaineiden alla, herää kysymys, saadaanko avopalveluille riittävästi resursseja. Ilman riittävää rahoitusta avopalveluiden laajentaminen voi jäädä pelkäksi tavoitteeksi, eikä todellisia muutoksia saada aikaan.

Hyvinvointialueiden kriisi ja säästötavoite

Hyvinvointialueiden taloudellinen kriisi ja niille asetettu 1,5 miljardin euron säästötavoite muodostavat merkittävän haasteen lastensuojelun kehittämiselle. Vaikka hallitusohjelma korostaa lasten ja nuorten hyvinvointia, on vaarana, että tiukan budjettikurin alla nämä lupaukset jäävät toteutumatta. Hyvinvointialueiden rahoitusvaje ja säästöpaineet tarkoittavat, että lastensuojeluun ei välttämättä voida osoittaa riittäviä resursseja. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa ennaltaehkäisevät toimet, kuten avopalvelut ja jälkihuolto, jäävät toteuttamatta tai ne toteutetaan puutteellisesti.

Lapsilla on oikeus hyvään elämään

Hallitusohjelman lupaus siitä, että ”jokaisella lapsella ja nuorella on edellytykset rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan”, on kaunis ja tärkeä tavoite. Nyt hallituksen on varmistettava, että tämä lupaus ei jää pelkäksi sanahelinäksi. Talousarvioneuvotteluissa tehdyt päätökset vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin lastensuojelu pystyy vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin.

Lastensuojelu ei saa olla se alue, josta säästetään, kun jaetaan niukkuutta. Päinvastoin, siihen tulee panostaa, jotta voimme rakentaa vahvan ja välittävän Suomen, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus hyvään elämään. Hallitusohjelman visio on selvä – nyt on aika tehdä päätöksiä, jotka tuovat tämän vision todeksi, huolimatta hyvinvointialueiden kriisistä ja säästötavoitteista.

Dinosaurusseikkailu Korkeasaaressa

Dinosaurusseikkailu Korkeasaaressa!

Suuntasimme teinin kanssa Korkeasaaren eläintarhaan ja siellä parhaillaan esillä olevaan dinosaurusnäyttelyyn. Odotukset olivat korkealla ja voin ilokseni todeta, että ne täyttyivät täysin!

Dinosaurusten lisäksi Korkeasaaresta löytyy tietenkin myös paljon muuta nähtävää ja koettavaa. Vierailimme muun muassa amurintiikereiden, leijonien luona, africasia-talossa sekä yritimme löytää aavikkokettuja. Niitä emme nähneet, emmekä manulin pentuja.

Itse olen erityisen kiinnostunut aina uudestaan ja uudestaan tullin näyttelystä. Se on surullinen muistutus ihmisten julmuudesta ja itsekkyydestä.

Dinosaurusnäyttely ja eläintarhan eläimet tarjosivat meille unohtumattoman kokemuksen, jota voin lämpimästi suositella kaikille. Korkeasaari on loistava paikka viettää koko perheen kanssa hauska ja opettavainen päivä.

Muutamia vinkkejä Korkeasaaren vierailuun:

  • Hanki liput etukäteen verkkokaupasta, niin säästät aikaa ja rahaa.
  • Saavu puistoon hyvissä ajoin, varsinkin jos aiot vierailla kesäsesonkiaikana.
  • Ota mukaan mukavat kengät, sillä kävelymatkaa kertyy helposti. Meille kertyi siinä pienessä saaressa seitsemän kilometriä matkaa.

Vierailu Turun Linnaan teinin Kanssa: Historiaa ja uusia löytöjä

Kesäisenä aamuna suuntasimme kohti Turun linnaa. Teini-ikäisen kanssa matkustaminen voi olla joskus haastavaa, mutta meillä on yhteinen kiinnostuksen kohde: linnat ja historia. Tämä vierailu oli erityisen merkityksellinen, koska se oli teinini toive.

Saapuminen ja Ensivaikutelmat

Aurinko paistoi kirkkaasti saapuessamme Turun linnaan. Vanhat kivimuurit ja tornit kohosivat majesteettisina taivasta vasten ja teinini ilme kirkastui heti. Olemme vierailleet linnassa aiemminkin, mutta jo linnan ulkopuolelta huomasi, että tänään opimme taas jotain uutta.

Päätimme tutkia linnaa omatoimisesti, joten emme hyödyntäneet opasta. Meille molemmille tärkeää oli kokea linna omassa tahdissa ja paneutua erityisesti niihin osiin, jotka kiinnostivat eniten. Linnan sisäänkäynnillä saimme kartan, joka ohjasi meidät linnoituksen vanhimmasta osasta alkaen.

Aarteiden Metsästys: Näyttelyt ja Museokauppa

Kierroksemme jatkui eri näyttelytiloihin, joissa oli esillä upeita esineitä linnan pitkästä historiasta. Museokaupasta teini löysi kiinnostavia kirjoja ja matkamuistoja, jotka kertoivat lisää linnan tarinoista ja sen asukkaista.

Erityisen mielenkiintoisia olivat interaktiiviset näyttelyt, joissa pääsi itse kokeilemaan keskiaikaisia pelejä ja pukeutumaan aikakauden asuihin. Otimme pari miekkailuerää keskenämme (ei kuvia näistä) ja kokeilimme eri haarniskoja. Lupasin teinille, etten julkaise niitä kuvia. Meillä oli superhauskaa (ainakin minulla oli).

Uudet Löydöt ja Vanha Tutut

Vaikka olemme käyneet Turun linnassa aiemminkin, jokainen vierailu tuo mukanaan uusia oivalluksia. Tällä kertaa opimme paljon linnan arkkitehtuurista ja siitä, kuinka sitä on muokattu vuosisatojen saatossa. Teini nautti erityisesti mahdollisuudesta tutkia linnaa omaan tahtiin ja paneutua yksityiskohtiin, jotka häntä erityisesti kiinnostivat.

Päätelmät ja Tulevaisuuden Suunnitelmat

Vierailu Turun linnaan oli jälleen kerran ikimuistoinen kokemus. Linnan historian monimuotoisuus ja sen tarjoamat elämykset tekevät siitä paikan, jonne haluamme palata yhä uudelleen. Vaikka olemme nähneet paljon, tuntuu siltä, että linnalla on aina jotain uutta tarjottavaa. Teini jo suunnittelee seuraavaa vierailua ja haluaa tutustua tarkemmin linnan eri aikakausien tapahtumiin.

Turun linna on täydellinen kohde kaikille historiasta kiinnostuneille, ja omatoiminen tutustuminen tarjoaa mahdollisuuden kokea linnan tarinat omalla ainutlaatuisella tavalla.

Tytyrin kaivosmuseossa teinin kanssa

Tytyrin kaivosmuseossa kävimme teinin toiveesta. Tämä historiallinen kohde tarjoaa paitsi syvällistä tietoa suomalaisesta kaivosteollisuudesta, myös jännittäviä elämyksiä maan uumenissa.

Paikalle saapuessa kaivoksen ulkopuolinen ympäristö on vehreä ja rauhallinen. Kun astuimme sisään vierailukeskukseen, vastaanotto oli lämmin ja informatiivinen.

Yksi matkan kohokohdista on ehdottomasti itse laskeutuminen kaivokseen. Hissi, joka vei meidät 100 metriä maan alle, oli jännittävä kokemus. Se tuntui kuin astuisi aivan toiseen maailmaan.

Kaivosmuseo tarjoaa monipuolisesti nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille. Se on ehdottomasti vierailun arvoinen kohde, joka yhdistää historian ja modernin teknologian kiehtovalla tavalla.

Vinkit vierailijoille

  • Pukeutuminen: Kaivoksessa on viileää ympäri vuoden, joten kannattaa pukeutua lämpimästi.
  • Mukavat kengät: Kävelyä on paljon, joten hyvät kengät ovat tarpeen.
  • Kamera: Muista ottaa kamera mukaan, sillä kaivoksen ainutlaatuinen ympäristö tarjoaa hienoja kuvausmahdollisuuksia.

Tytyrin kaivosmuseo on loistava kohde kaikille, jotka haluavat yhdistää historian oppimisen ja jännittävän elämyksen.

Jäätelö Aurlahden rannassa kaivosvierailun jälkeen.